nro 1/2015 SISÄLLYSLUETTELO KV 1 KV 2 KV 3 KV 4 KV 5 KV 6 KV 7 Kokouksen järjestäytyminen Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 talousarvioylitys Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus n työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista KV 8 n kokouksista kuuluttaminen vuonna 2015 KV 9 KV 10 KV 11 KV 12 Sivistyslautakunnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali (Nygård) Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Nygård) Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Laurikainen) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Nordström) KV 13 n puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuosiksi 2015-2016
Sivu 2 Nro 1/2015 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo 18.30 - Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Asiat 1-13 Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 9.2.2015 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KV 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Antero Honkasalo ja Carl-Johan Gottberg. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 KV 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVIOYLITYS TARKLTK 20.1.2015 8 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia. Kunnanhallituksen ja lautakuntien käyttötalouden toimintakatteista voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarviomuutos, joka muuttaa toimintakatetta, on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojenylittymisestä vai bruttotulojen alittumisesta. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta on vuonna 2014 ylittänyt toimintakatteensa 4971 eurolla. Ylitys kohdistuu valtaosin sihteerintehtäviin. Keväällä 2014 vuoden 2013 arviointikertomuksen laadinta työllisti lautakunnan sihteeriä tavanomaista enemmän, kun lautakunta laati kautensa ensimmäisen arviointikertomuksen tarkoituksenmukaisesti katsomaansa muotoon, mihin liittyi myös sihteerin lautakunnan pyynnöstä suorittamia selvittelytöitä. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä esittelytekstissä esitetyn selvityksen perusteella tarkastuslautakunnan vuoden 2014 toimintakatteen ylittymisen 4971 eurolla. Päätös: KV 2 Tarkastuslautakunta ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä esittelytekstissä esitetyn selityksen perusteella tarkastuslautakunnan vuoden 2014 toimintakatteeksi -19 929 euroa. ===== Liitteet ja oheismateriaali oheismateriaalina tarkastuslautakunnan talouden toteuma Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 KH:242 /2014 KV 3 KH 19.1.2015 6 Liite 3 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METROPOLIHALLINTOA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja 4.2.2015 mennessä metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta sekä siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia. Esityksen tavoitteena on koota ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tehtävien hoitaminen metropolihallinnolle. Metropolihallinto olisi metropolialueen asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, johon sovellettaisiin pääosin kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Metropolihallinnon jäsenkuntia olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Laissa annettaisiin Lohjalle ja Porvoolle mahdollisuus tietyin edellytyksin liittyä metropolihallinnon jäsenkunnaksi. Metropolihallinnon ylintä päätösvaltaa käyttäisi metropolialueen kuntien asukkaiden neljäksi vuodeksi kerrallaan metropolivaaleilla valitsema metropolivaltuusto. Metropolihallinto kattaisi toiminnastaan aiheutuvat menot jäsenkuntien maksuosuuksilla, valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä asiakasmaksuilla. Metropolihallinto hoitaisi metropolialueella sille erityislaissa säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalveluiden toimialoilla. Metropolihallinnon tehtävänä olisi tämän lisäksi metropolialueen asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä ilman laadun seuranta, ilmastonmuutoksen strategiatyö ja seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Lisäksi metropolihallinto voisi tarjota jäsenkunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. Metropolihallinto voisi hoitaa myös sille erikseen säädettyjä muita tehtäviä. Liitteet ja oheismateriaalit - liitteenä valtiovarainministeriön lausuntopyyntö ja - oheismateriaalina hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Oheismateriaali on luettavissa internetissä osoitteessa: www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20141210l ausun/name.jsp Oheismateriaali on saatavissa myös kunnantalolta paperisena pyydettäessä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtävien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Käsittely: Arto Varpio ehdotti Heikki Kaislan kannattamana, että kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämistehtävät. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Varpion ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Karell, Koroma-Hintikka, Malmgren, Martin, Parviainen, Ryynänen, Laaksonen) 3 (Kaisla, Nygård, Varpio). Tanskanen pidättäytyi äänestämästä. Päätös: Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtä- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 vien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Arto Varpio jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== KV 3 Liite 1 Lautakunta Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 19.01.2015 6 Lausunto Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Eriävä mielipide: Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen antaa Valtiovarainministeriölle lausunnon Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. n ja laajemmin Länsi-Uudenmaan alueen etu olisi, ettei alueen kehittämismahdollisuuksista päättämistä anneta pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien asiaksi. Metropolihallinto edistäisi asutuksen, elinkeinoelämän keskittymistä ja siten aiheuttaisi kansantalouden kilpailukyvyn ja asumisolojen heikkenemistä kun entistä suurempi osa toiminnoista tapahtuisi alueella, jossa asumisen, liikenteen ja toimitilojen kustannukset ovat korkeimmat. Lisäksi metropolialueen ulkopuolelle jäävien kuntien alueet jäisivät epämääräiseen tilanteeseen. Kunnan lausunnon olisi näin ollen tullut kuulua seuraavasti: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos Metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE - palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämisasiat. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Arto Varpio
Sivu 9 TEKNLTK:626 /2014 KV 4 VIRKKULANKYLÄ OY:N JA SIUNTION KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS TEKNLTK 16.12.2014 126 Liite 2 Oheismateriaalia Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulan seniorikylä - konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Konseptin keskeisenä tarkoituksena on tarjota lähellä eläkeikää oleville tai jo eläkkeelle siirtyneille pariskunnille tai yksin eläville viihtyisä ja virikkeellinen asumisympäristö, jossa lähipalveluin ja asukkaiden muodostaman yhteisön puitteissa edistetään asukkaiden terveyttä, yhteistä tekemistä, harrastuksia sekä sosiaalista kanssakäymistä. Virkkulankylä Oy:n alustavien suunnitelmien mukaan hanke koostuisi n. 2000 k-m 2 :n suuruisesta palvelutalosta ja noin 5000 k-m 2 :sta erilaisia asuinrakennuksia ja ryhmäkoteja. Palvelutalossa olisi asuntoja noin 40 asukkaalle ja muissa rakennuksissa noin 120:lle. Alustavien selvitysten perusteella hankkeelle sopivaksi alueeksi on valikoitunut kiinteistöistä 755 406-1-35, 755 406-1-36 ja 755 406-4-21 koostuva kokonaisuus. Alueet ovat kunnan omistuksessa ja sijaitsevat ntien ja Hagantien risteyksen tuntumassa. Voimassa olevassa asemakaavassa alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia kaavamuutoshankkeen käynnistämisestä, sen aikataulusta sekä sen kustannusten jakamisesta. Lisäksi yhteistyösopimuksella sovitaan myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen lähtökohdista ja raameista. Laaditun luonnoksen mukaan Virkkulankylä Oy vastaa kaavoituskustannuksista kokonaisuudessaan. Alustavassa aikataulussa kaavoitusprosessille on varattu aikaa noin vuosi, jolloin hankkeen toteutus voisi alkaa keväällä 2016. Myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen raameista ja lähtökohdista luonnoksessa todetaan seuraavaa: - Kauppahinta allekirjoittamishetken mukainen ARA:n enimmäishinta + 15 % (vuonna 2014 tämä olisi 120 euroa / k-m 2 ); - Lopulliset kiinteistökaupat tehdään vaiheittain kaavaratkaisun ja rakentamisen vaiheistamiseen sopivalla tavalla; - Lopullisissa kiinteistökaupoissa asetetaan ostajalle rakentamisvelvoite ja sen tehostamiseksi uhkasakko; - Ilman kunnan suostumusta tapahtuvalle rakentamattoman maan edelleen luovutukselle asetetaan uhkasakko; Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 - Esisopimuksen voimassaolo sidotaan vaiheistukseen siten, että jokaiselle erilliselle kiinteistökaupalle sovitaan takaraja ja sopimus raukeaa mikäli kauppa ei siihen mennessä toteudu; - Esisopimuksen yhteydessä kunnalle luovutetaan alueen infran rakentamisen kustannusarviota vastaava vakuus, joka vapautetaan vaiheittain lopullisten kiinteistökauppojen myötä. Toteutuessaan hanke loisi kuntaan työpaikkoja ja tukisi maankäytön kehityskuvan mukaista kuntakeskuksen tiivistämistavoitetta. Investoinnit infraan ja vesihuoltoverkostoon jäisivät varsin maltillisiksi, sillä alue liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan rakenteeseen. Alustavien laskelmien mukainen maanmyyntitulo on myös huomattava. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina; o kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla ja Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh 044 386 1286, sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: KH 19.1.2015 3 Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Tekninen lautakunta päättää: - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä on luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina on kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla, tämän hetkinen asemakaava ja yleiskaava sekä Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 Asian esittelijänä toimi hallintojohtaja Löfbacka. Mikko Malmgren ehdotti Anders Karellin kannattaman asian jättämistä pöydälle. Koska oli tehty asian pöydälle jättämisestä kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 8 (Kaisla, Koroma-Hintikka, Nygård, Parviainen, Ryynänen, Tanskanen, Varpio, Laaksonen) 3 (Karell, Malmgren, Martin). Päätös: Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Mikko Malmgren jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== KV 4 Liite 2 Lautakunta Kunnanhallitus
Eriävä mielipide n kunnanhallituksen päätökseen (KH 3) koskien asiaa: Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus. ALUSTUS Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulankylä konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Hanke kuulostaa hienolta ja parhaimmassa tapauksessa sillä voi olla paljon hyviä vaikutuksia kuntaan. Eriävä mielipiteeni on kuvattu alla. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian pöydällepanoa, koska n kunnalla ei ole tietoa kyseisestä yrityksestä tai sen tarjoamasta konseptista. Kunnan virkamiesten työkuorma on myös todettu kovaksi, esim. rakennuslupahakemusten käsittelyajat ovat hyvin pitkiä. Näin ollen ei ole perusteltua sitoa kunnan resursseja hankkeeseen josta emme tiedä mitään. Hankkeen koko on myös merkittävä. Katson, että esiselvitysten merkitys on erittäin tärkeä, koska virheiden korjaaminen ja mahdollinen hankkeen keskeyttäminen voi olla hyvinkin kallista mitä pidemmälle projekti etenee. EPÄSELVÄT ASIAT JOILLA OLISI OLLUT MERKITYSTÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA a) YHTIÖ n kunnanhallitus ei tiedä mitään kyseisestä Virkkulankylä Oy:stä. Esittäjällä ei myöskään ollut tietoa. Julkisesti tietoa yhtiöstä löytyy vain lain vaatimusten mukaisesti. Nämä tietoja kertovat, että Virkkulankylä Oy on perustettu kesällä 2014. Yrityksen kotipaikka on ja sen kotiosoite on Pohjois- Savossa Kuusjärvellä. Yhtiössä on kolme varsinaista jäsentä ja yksi hallituksen puheenjohtaja. Kokoonpano on seuraava (21.1.2015): varsinainen jäsen: Isotupa Juha- Pekka varsinainen jäsen: Kauppinen Markku Johannes varsinainen jäsen: Lavikainen Unto Johannes Puheenjohtaja: Tolonen Leo Matti Antero Tilintarkastajana toimii Saramäki Eero Olavi ja päätoimiala on rakennuttajapalvelut. Tiedoista selviää kuitenkin, että yritys on hyvin tuore eikä sillä ole ei ole edes kotisivuja. Uuden yrityksen liiketoiminnan aloittamiseen kohdistuu hyvin paljon riskejä. Yritystä koskevan tiedon ja ymmärryksen merkitys on näin ollen erityisen tärkeää yhteistyösopimusta tehtäessä. b) LIIKETOIMINTAMALLI JA ANSAINTALOGIIKKA n kunnanhallitus ei tiedä mitään Virkkulankylä Oy:n liiketoimintamallista tai ansaintalogiikasta. Tämän kokoluokan hankkeen kohdalla olisi perusteltua, että kunnalla olisi ymmärrys mahdollisen kumppaniyhtiö liiketoiminnasta. Ansaintalogiikan ymmärtäminen helpottaisi myös kunnan vastuiden ja tulevien muiden tarpeiden suunnittelussa heti alussa. Näillä tiedoilla olisi voinut olla vaikutusta päätökseen.
c) RAHOITUS n kunnanhallituksella ei ole tietoa miten Virkkulankylä Oy: seniorikylä hanke tullaan rahoittamaan. Tämä tieto erittäin tärkeää, koska tiedon puute asettaa riskejä n kunnalle. Esimerkiksi yhteistyösopimuksessa mainittujen korvausten saaminen voi olla vaikeata jos rahoitusta ei ole ja yritys sattuisi olemaan maksukyvytön. Outokummun kaupunkiin suunniteltu vastaava hanke on Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan (Lähde: Karjalainen 12.11.2014) viivästynyt rahoittajan vetäydyttyä pois hankkeesta. Uusi mahdollinen rahoitus tulee mahdollisesti ARA:lta. d) KONSEPTI n kunnanhallituksella ei ole mitään tietoa esittelijän esityksessä mainitusta Virkkulankylä Oy:n luomasta konseptista. Näin ollen n kunnanhallitus ei tiedä mitä yhteistyösopimuksella ollaan tavoittelemassa eikä hallituksella voi olla yhtenäistä tietoa ja ymmärrystä konseptiin perustuvasta seniorikylä hankkeesta. Konseptin ymmärtäminen olisi ollut ensisijainen asia yhteistyösopimusta tehtäessä. e) REFERENSSIT Kunnanhallituksen oheismateriaalissa oli Outokummun kaupunkiin suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelmasta. Referenssejä ei kuitenkaan ole ja verkosta löytyvän tiedon perusteella toisen vastaavan hankeen toteutus ei myöskään ole varmaa. f) KUNNAN ROOLI JA RISKIT Kunnanhallituksella ei ollut mitään tietoa mahdollisista riskeistä koska mitään tietoa ei ollut saatavilla. Karjalainen (12.11.2014) julkaisussa Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo vastaavan hankkeen liiketoimintamallista. Yhtiö vuokraa tilat kaupungille, joka vuokraa ne edelleen Hovikoti- ketjulle. Virkkulankylä laskuttaa kaupunkia arvonlisäverollisesti, mutta kaupungin ei tarvitse maksaa sote- palveluista arvonlisäveroa, joten se voi vuokrata Hovikodille alvitta. http://www.hovikoti.fi/images/hovikoti/karjalainen_12.11.2014.jpg Kunnan rooliin liittyvät tiedot olisi pitänyt olla mukana n kunnanhallituksen esityksessä päätöksen tukena. Voi olettaa, että tiedot olisivat olleet saatavilla, koska vastaavan hankkeen kohdalla (konsepti) Outokummun kaupungissa kunnan rooli on tuotu selkeästi esille. Merkittävän roolin kautta tulee aina riskejä joita tulisi pysyä tarkastelemaan ainakin jollain tasolla ennen yhteistyösopimuksen tekemistä. g) TODELLINEN TARVE Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa. n kunnalla ei tiettävästi ollut tarvetta kyseiselle palvelulle ennen yhtiön lähestymistä. Näin ollen kunnanhallitus ei myöskään tiedä mitä seurauksia mahdollisen seniorikylän toteutus aiheuttaa, esim. omille palveluille.
Kunnanhallituksella olisi pitänyt olla parempi ymmärrys tarpeesta ja seurauksista ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. LOPPUKOMMENTIT n kunnanhallituksella tulee olla riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Tieto on arvokasta juuri hankkeen alkuvaiheessa jotta oikeat päätökset voidaan tehdä ennen resurssien sitomista ja turhien riskien ottamista. Oleellisen tiedon puuttuminen alkuvaiheessa viittaa yhtiön välinpitämättömyyteen eikä anna hyvää kuvaa hankkeen seuraavista vaiheista. Olisi yhtiön, hankkeen ja n kunnan edun mukaista, että perusasiat olisivat esillä hallituksen tehdessä päätöksiä. Mikko Malmgren Kunnanhallituksen varajäsen
Sivu 12 KH:19 /2014 KV 5 KH 19.1.2015 10 KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN MUKAINEN LUETTELO VALMISTELUSSA OLEVISTA VALTUUTETTUJEN TEKEMISTÄ ALOITTEISTA n työjärjestyksen 5 :n mukaan valtuustoryhmällä tai valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteet lähetetään kunnanhallituksen valmisteltaviksi. Kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Seuraavat vielä valmistelussa olevat valtuustoaloitteet on jätetty vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 aikana: 1. RKP:n valtuustoryhmän 31.1.2011 jättämä aloite, joka koski kielikylpyryhmän perustamista Kunnanhallitus on kokouksessaan 14.2.2011 32 päättänyt lähettää aloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Sivistyslautakunta on 16.6.2011 60 käsitellyt aloitetta ja lähettänyt vastauksen edelleen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on 22.8.2011 165 käsitellyt aloitetta ja merkinnyt valmistelutilanteen tiedoksi. on 27.2.2012 12 merkinnyt valmistelutilanteen tiedoksi. Aloite on edelleen valmistelussa sivistysosastolla. 2. Valtuutettujen Varpio, Nordström ja Calin 28.2.2011 jättämä aloite, joka koski turvallisuussuunnitelman laatimista Kunnanhallitus on kokouksessaan 14.3.2011 51 päättänyt lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta lähetti kokouksessaan 4.9.2012 vastauksen valtuustoaloitteeseen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on 17.9.2012 169 käsitellyt aloitetta ja lähettänyt sen edelleen kunnanvaltuustolle. on 8.10.2012 66 palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on edelleen valmistelussa teknisellä osastolla. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 3. Valtuutettu von Essenin ja varavaltuutettu Halosen 8.10.2012 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa toivotaan, että kunta pyrkisi kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että pyörä- ja kävelytie saadaan kuntakeskuksesta etelään kantatie 51:lle asti. Kunnanhallitus on kokouksessaan 22.10.2012 201 päättänyt lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on edelleen valmistelussa teknisellä osastolla. 4. Valtuutettu Holmlundin 25.2.2013 jättämä ja allekirjoittama valtuustoaloite, jossa ehdotetaan neuvotteluja Vihdin kunnan kanssa njokeen päätyvien jätevesien johtamisesta jatkossa Espoon Suomenojalle puhdistettaviksi. Kunnanhallitus on 11.3.2013 52 lähettänyt aloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 5. Valtuutettujen Haanpää, Parviainen, Tanskanen, Turunen, Alho, Honkasalo, Karvonen, von Essen, Raivio, Rehnberg, Rosengren, Svanfeldt, Laaksonen, Paajes, Mäenpää, Valtavaara, Louekoski, Dahlqvist ja Karell 8.4.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittämistä. Kunnanhallitus on 13.5.2013 93 lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 5.11.2013 89 lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kunnanhallitus on 2.12.2013 233 palauttanut aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 6. Valtuutettujen Louekoski, Mäenpää, Valtavaara, Kaisla ja varavaltuutetun Holm 2.9.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin. Kunnanhallitus on 16.9.2013 165 lähettänyt aloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa hallinto-osastolla. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 7. Valtuutettujen Svanfeldt, Karell, Penttinen, Linnala, Alho, Pesonen, Paajes, Raivio, Laaksonen, Gottberg, Nordström, Turunen, Honkasalo, Parviainen, Valtavaara, Dahlqvist, Rehnberg, Louekoski, Mäenpää, Karvonen, Haanpää sekä varavaltuutettujen Janhunen, Sneck ja Holm 2.9.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan suvaitsevaisuuskasvatuksen opetussuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa. Kunnanhallitus on 16.9.2013 166 lähettänyt aloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa sivistysosastolla. 8. Valtuutettujen Linnala, Raivio, Paajes, Mäenpää, Louekoski, Parviainen ja varavaltuutettujen Koroma-Hintikka ja Kokkonen 7.10.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että kunnan on välittömästi aloitettava neuvottelut maanomistajan kanssa louhostoiminnasta luopumisesta. Kunnanhallitus on 21.10.2013 201 lähettänyt aloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 13.11.2013 124 lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle. Kunnanhallitus on 2.12.2013 231 lähettänyt aloitteen edelleen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 9. Valtuutettujen Svanfeldt, Laaksonen, Gottberg, Parviainen, Haanpää, Turunen, Tanskanen, Honkasalo, Alho, Karell, Paajes ja Rosengren sekä varavaltuutettujen Kokkonen ja Sneck 9.12.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite, joka koskee kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi n kuntaan. Kunnanhallitus on 16.12.2013 254 lähettänyt aloitteen perusturvalautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa perusturvaosastolla. 10. Valtuutettu Valtavaaran 9.12.2013 jättämä ja allekirjoittama aloite koskien Aleksis Kiven koulun homevaurioiden ja koulun oppilaiden terveydentilan seulontatutkimuksen tekemistä mahdollisten homealtistusten selvittämiseksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 Kunnanhallitus on 16.12.2013 255 lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 11. Valtuutettu Yrjö kokkosen ja varavaltuutettu Birgitta Johanssonin 31.3.2014 jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että tekninen lautakunta alkaa selvittää mahdollisuuksia nuorten palkkaamiseksi kesätyöhön tai työharjoitteluun tehtävään valmistaa ja asentaa paikoilleen linja-autojen pysäkkikatoksia kunnan teknisen toimen alaisuudessa. Kunnanhallitus on 28.4.2014 lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 23.9. lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on 24.11.2014 palauttanut aloitteen tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 12. Valtuutettu Kirsi Pesosen ja Marko Linnalan 31.3.2014 jättämä ja allekirjoittama aloite koirapuiston rakentamiseksi n keskustan läheisyyteen. Kunnanhallitus on 28.4. lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 25.11.2014 lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on lähettänyt edelleen vastauksen 15.12.2014 kunnanvaltuustolle. Aloite tulee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 13. Valtuutettu Harri Haanpään 5.5.2014 jättämä ja allekirjoittama aloite koskien kunnallisten päätöksentekoelinten esityslistojen liitteiden julkaisemista internetissä. Kunnanhallitus on 2.6.2014 lähettänyt aloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa hallinto-osastolla. 14. n Keskustan valtuustoryhmän 5.5.2014 jättämä aloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä. Kunnanhallitus on 2.6.2014 lähettänyt valtuustoaloitteen rakennus- ja ympäristölautakunnan valmisteltavaksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 12.11.2014 lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on 15.12.2014 päättänyt lähettää vastauksen edelleen kunnanvaltuustolle. Vastaus aloitteeseen tulee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 15. Valtuutettu Yrjö Kokkosen ja varavaltuutettu Birgitta Johanssonin 5.5.2014 jättämä ja allekirjoittama aloite koskien kunnan kiinteistöjen varustamista aurinkokeräimillä. Kunnanhallitus on 2.6.2014 lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 23.9.2014 lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on 24.11.2014 lähettänyt vastauksen edelleen kunnanvaltuustolle. on 8.12.2014 päättänyt lähettää aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on teknisellä osastolla valmisteltavana. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloitteet Valmistelija: hallintojohtaja Mikko Löfbacka puh. 050 386 0800, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi. Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 jätetyt ja vielä valmistelussa olevat valtuustoaloitteet tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. ==== KV 5 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 KH:268 /2014 KV 6 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN HAJA- ASUTUSALUEEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIÄ YMPJARAKLTK 12.11.2014 98 Oheismateriaalia n Keskusta jätti 5.5.2014 valtuustoaloitteen haja-asutusalueen jätevesien huoltojärjestelmistä. Aloitteessa ehdotetaan, että kunnan tiedottaminen, lupamenettely ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n neuvonanto pitää päivittää, koska nämä ovat aiheuttaneet hämmennystä kuntalaisten parissa. Kunnanhallitus lähetti aloitteen 2.6.2014 (KH 93) edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Taustalla on valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) joka astui voimaan 15.3.2011 ja samalla kumosi aikaisemman asetuksen (542/2003). Tavoitteena on hillitä vesistöjen rehevöitymistä ja suojella talousvesikaivoja. Asetuksessa on kiinteistönomistajille uudenlaisia velvoitteita, kuten esimerkiksi tarkat puhdistusvelvoitteet viemärivesien sisältämälle typelle, fosforille ja biologiselle hapen kulutukselle. Uusien järjestelmien tulee täyttää velvoitteet heti ja olemassa olevien ennen 15.3.2016. Aloitteen ensimmäisenä ehdotuksena mainitaan, että neuvonannon ja ohjeistuksen yhteydessä tulee löytää helpoin ja edullisin ratkaisu. n kunnalla on sopimus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa neuvonantopalvelusta. Yhdistys antaa kiinteistökohtaisia neuvoja käymällä kiinteistöillä. Neuvontakäyntien yhteydessä pyritään yhdessä kiinteistönomistajan kanssa löytämään paras ratkaisu. Aloitteessa mainitaan myös, että mediassa on annettu ymmärtää, että vaaditaan hyvin kallis jätevedenhuoltosuunnitelma, jotta toimenpideluvan voi saada. MRL:n 126 a mukaan jätevedenhuoltojärjestelmän uusimista varten vaaditaan toimenpidelupa. Luvan myöntämiseksi hakijan tulee osoittaa, että suunnitellut järjestelmät täyttävät säädetyt vaatimukset. Myös suunnitelmien tekijän tulee MRL:n 120 mukaan pystyä osoittamaan, että hänellä on tarpeellinen osaaminen ja kokemus. Tämä selitetään lähemmin rakennusmääräyskokoelman osassa A2. Rakennusvalvonnan resurssipulan takia kunta ostaa lisäneuvontapalveluja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Näin voidaan todeta, että kunnan tarjoamat neuvontapalvelut ovat tasokkaat. Lupamenettely on lain mukaista eikä ole mitään syytä muuttaa sitä. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina: Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 o n Keskustan valtuustoaloite haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmästä o Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vastine heidän n kunnassa tekemästään työstä. Esittelijä: rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh. 050 386 0807, s-posti: kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ehdotus: Ympäristö ja rakennuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, - että selvitysosa merkitään vastaukseksi valtuustoaloitteeseen hajaasutusalueiden jätevedenhuoltojärjestelmästä ja - että aloite merkitään loppuun käsitellyksi Päätös: KH 15.12.2014 200 Ehdotuksen mukaan. = = = Neuvontapalvelua ei osteta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä n kunnan rakennusvalvonnan resurssipulan takia vaan muista syistä. Neuvontapalvelun hankinta seudulliselta toimijalta yhtenäistää neuvontaa Länsi-Uudenmaan alueelle. n rakennusvalvonta on lupaviranomainen asiassa ja neuvontapalvelun hankinta joltain toiselta toimijalta voidaan nähdä hyödyllisenä. Liitteet ja oheismateriaali oheismateriaalina: - valtuustoaloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä ja - vesi ja ympäristö ry:n vastine jätevesineuvonnasta n kunnan alueella Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen hajaasutusalueiden jätevedenhuoltojärjestelmästä ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 6 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 KH:207 /2014 KV 7 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOIRAPUISTON RAKENTAMISTA TEKNLTK 25.11.2014 118 Oheismateriaalia Valtuutetut Pesonen ja Linnala ovat jättäneet 31.3.2014 valtuustoaloitteen koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen. Aloitteessa todetaan, että ssa on paljon koiria, mutta ei koirapuistoa ja puiston rakentaminen vähentäisi kuntalaisten tarvetta ulkoiluttaa koiriaan vapaana. Puisto toimisi myös koiraihmisten sosiaalisena kohtauspaikkana. Aloitteen tekijät toivovat, että kunta osoittaisi paikan puistolle ja hankkisi siihen liittyvät aita-, penkki- ja roskien keräystarpeet ja työ voitaisiin tehdä talkoina. Aloitteessa todetaan myös, että olisi tarpeellista jakaa koirapuisto erikseen pienille ja suurille koiraroduille. Paikaksi on ehdotettu Sjundbyntien kerrostalon takana olevaa metsäaluetta. Aita on ehdotettu tehtäväksi purettavaksi ja siirrettäväksi. Suomen Kennelliiton laatimassa julkaisussa Koira kuntalaisena Opas kunnille ja koiranomistajille (2011) on annettu ohjeita koira-aitauksen rakentamisesta. Julkaisu on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.kennelliitto.fi/media/esitteet. Ohjeiden mukaan kaksiosaisen koiraaitauksen suositeltava koko on vähintään 3000 m 2. Aitauksen suositeltu vähimmäiskorkeus on 1,25 metriä (runsaslumisilla alueilla enemmän) ja se tulee rakentaa mahdollisimman maapintaa myötäillen. Maan pintarakenteille on annettu suosituksia ja puiston vähimmäisvarustuksesta on annettu seuraava ohjeistus: - jätesäiliö koirien jätöksille (1300 l syväsäiliö tai kompostori) - 60 l roska-astia kumpaankin aitaukseen ja huoltopihalle - kiintopenkki kumpaankin aitaukseen - hiekoitushiekka-astia talvikautta varten - valaisimia vähintään 1/aitaus ja yksi huoltopihalle - lapiot, haravat ym. puistotyökalut koirien jätösten keräämistä varten kumpaankin aitaukseen - tila polkupyöräparkille ja parkkipaikka autoille kohtuuetäisyydellä - ilmoitustaulu Edellä mainitun oppaan mukaan keskimääräiset rakennuskustannukset perusvarusteilla ovat noin 20 000 euroa ja ylläpitokustannukset 2000 2500 euroa vuosittain. Todellisuudessa 3000 m 2 :n kokoisen kaksiosaisen aitauksen rakentamiskustannukset ovat noin 30 000 euroa. Tässä arviossa aitaus tehdään 1,5m korkeista metalliaitaelementeistä ja varustuksena on muutoin käytetty oppaan vähimmäisohjetta. Puisen aidan rakentamista, mikä olisi talkootyölle soveliaampi, ei suositella sen huoltotarpeen ja maanpinnan myötäilyvaatimuksen vuoksi. Arvioitu 30 000 euroa jakautuu karkeasti Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 20 000 euroa materiaalille ja tarvikkeille sekä 10 000 euroa työlle. Aidat ja portit muodostavat merkittävän osan (noin 75 %) arvioiduista materiaalikustannuksista. Kuntakeskuksen alueelta on kartoitettu kuusi soveltuvaa paikkaa koirapuistolle. Paikat on esitetty oheismateriaalina olevalla keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartalla. 1. Sjundbyntien varren lähivirkistysalue - etuna rauhallinen sijainti - haittoina sijainti keskustataajaman laidalla (saavutettavuus), kustannuksia lisäävä rinnemaasto ja pysäköinnin järjestäminen 2. Billskogintien varren lähivirkistysalue - etuina verraten rauhallinen sijainti ja kohtuullisen tasainen maasto - haittoina sijainti keskustataajaman laidalla (saavutettavuus) ja se, että alue on vuokrattu 3. Aseman ja ntien välinen puisto - etuina miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet, tasainen maasto sekä keskeinen ja melko rauhallinen sijainti - haittoina maanomistusolosuhteet (kuluu rautatiealueeseen) ja käytettävissä olevan tilan rajallisuus 4. Urheilupuiston koivikko - etuina miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet, tasainen maasto ja keskeinen sijainti - haittoina lähialueen mahdollisesti häiriintyvä pientaloasutus 5. n Sydämen lähivirkistysalue - etuina erinomainen sijainti (saavutettavuus, muiden keskusta-alueen äänien lomassa tuskin aiheuttaa lisähäiriötä), hyvät pysäköintimahdollisuudet ja tasainen maasto - haittana mm. nurmikenttien alueen kaventuminen (esim. Sjundeå Cup) 6. ntien ja Aleksis Kiven tien risteyksen liiketontti - etuina keskeinen sijainti, melko tasainen maasto, miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet - haittoina Fanjunkarsilla tapahtuvan toiminnan mahdollinen häiriintyminen ja alueen muut tulevaisuuden käyttömahdollisuudet (kaupalliset palvelut, kunnan lisärakennustarpeet) Yllä mainittujen etujen ja haittojen valossa vaihtoehdot 4 ja 5 olisivat soveliaimpia. Kunnan talousarvion investointiluettelossa ei ole varattu määrärahoja koirapuiston rakentamista varten. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tämän suu- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 ruista investointia kyseessä olevaan tarkoitukseen ei pidetä perusteltuna. Tulevaisuudessa taloudellisen tilanteen toivon mukaan kohentuessa koirapuiston rakentamista tulisi kuitenkin harkita osana keskusta-alueen ympäristön ja asumisviihtyvyyden kehittämistä. Liitteet ja oheismateriaali: Oheismateriaalina: - Valtuustoaloite koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen - Keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartta, johon on merkitty kartoitetut koirapuiston mahdolliset paikat Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh 044 386 1286, sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, - että selostusosa merkitään vastaukseksi valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista; - että koirapuistoa ei tällä erää rakenneta ja - että valtuustoaloite julistetaan loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. ==== KH 15.12.2014 201 Liitteet ja oheismateriaali: Oheismateriaalina: - Valtuustoaloite koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen - Keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartta, johon on merkitty kartoitetut koirapuiston mahdolliset paikat Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää - merkitä selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista, - koirapuistoa ei tällä erää rakenneta ja - valtuustoaloite merkitään loppuun käsitellyksi., Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 7 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 KH:632 /2014 KV 8 KH 15.12.2014 205 KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSISTA KUULUTTAMINEN VUONNA 2015 n työjärjestyksen 8 mukaan kunnanvaltuuston kokouskutsu tulee lähettää kirjallisena vähintään 7 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle ja niille henkilöille, joilla on kokouksessa sekä läsnäolo- että puheoikeus. Samanaikaisesti kokouskutsu on saatettava yleisesti tiedoksi julkisille kuulutuksille varatulla ilmoitustaululla. Työjärjestyksen 10 :n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta kuulutetaan niissä lehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kuuluttaa kokouksistaan. Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuuston kokouksista on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kuulutettu julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuuston kokouksista kuulutetaan vuoden 2015 aikana julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. Lisäksi kunnanhallitus päättää että kunnanhallituksen ehdotusta sovelletaan jo ennen kunnanvaltuuston päätöstä asiasta. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 8 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 KH:625 /2014 KV 9 KH 15.12.2014 202 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (NYGÅRD) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. on 14.1.2013 7 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakuntaan toimikaudelle 2013-2016: Varsinainen jäsen Gottberg Carl-Johan (pj.) Karvonen Pami (varapj.) Forsblom Peppe Lignell Gun Nygård Johanna Peltonen Sisko Sarviaho Rainer Vireä-Aihio Paula Paasikivi Anna Varajäsen Asplund Tom Mäkelä Sakari Holmén Susanna Lemström Anna Valtavaara Heikki Savinainen Tuula Jalava Marika Mäkinen Harri Johansson Birgitta Sivistyslautakunnan jäsen Johanna Nygård anoo 5.12.2014 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan sivistyslautakunnan jäsenenä. Nygård perustelee eropyyntöään sivistyslautakunnasta luottamustoimien määrällä. on 8.12.2014 päättänyt valita Nygårdin kunnanhallituksen jäseneksi vuosiksi 2015-2016. Kunnanhallitus valitsee omat edustajansa lautakuntiin vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan. Nygårdillä on Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 24 edellä mainittujen lisäksi varajäsenyys ympäristö- ja rakennuslautakunnassa sekä jäsenyys sivistyslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan jäsen Johanna Nygårdille eron luottamustoimestaan ja toteaa luottamustoimen sivistyslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen sivistyslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asiasta jaettiin kokouksessa pöydälle korjattu versio, jonka kunnanhallitus otti käsittelyn pohjaksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 9 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 25 KH:435 /2014 KV 10 KH 19.1.2015 18 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SUOMENKIELISEN JAOSTON JÄSENEN ERONPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (NYGÅRD) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. on valinnut kokouksessaan 14.1.2013 8 jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon vuosiksi 2013 2016. Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston nykyinen kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet Sarviaho Rainer Alopaeus Jari Nygård Johanna Mäkinen Harri Peltonen Sisko Voutilainen Juha Puusaari Emilia Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Reijo Lampinen Raija Lovén Mari Mäkelä Sakari Savinainen Tuula Davidson Mark Malmström Hannele Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen Johanna Nygård on aiemmin pyytänyt eroa luottamustoimesta sivistyslautakunnan jäsenenä. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 2 :n mukaan jaostossa on 7 jäsentä. Kieliryhmää varten asetetun jaoston jäsenet on valittava kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Jaostossa on oltava vähintään kolme sivistyslautakunnan jäsentä. Johanna Nygård on sivistyslautakunnan jäsen. Jos kunnanvaltuuston päättää myöntää Nygårdille eron sivistyslautakunnasta tulee suomenkieliseen jaostoon valita uusi jäsen, joka on myös sivistyslautakunnan jäsen. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 26 1. myöntää sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen Johanna Nygårdille eron luottamustoimestaan suomenkielisen jaoston jäsenenä ja toteaa Johanna Nygårdin luottamustoimen sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. ==== KV 10 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 27 KH:435 /2014 KV 11 KH 19.1.2015 17 SIVISTYSLAUTAKUNNAN RUOTSINKIELISEN JAOSTON JÄSENEN ERONPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (LAURIKAINEN) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. on valinnut kokouksessaan 14.1.2013 8 jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon vuosiksi 2013 2016. Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston nykyinen kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet Peppe Forsblom Pami Karvonen Bjarne Bäckman Susanne Holmén Marjo Laurikainen Mikko Malmgren Anna Paasikivi Henkilökohtaiset varajäsenet Berndt Gottberg Hilkka Toivonen Erno Väänänen Nina Petterson-Perklén Karin Gottberg-Ek Vesa Jokinen Eljas Rahikainen Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsen Marjo Laurikainen on ilmoittanut 8.1.2015 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 2 :n mukaan jaostossa on 7 jäsentä. Kieliryhmää varten asetetun jaoston jäsenet on valittava kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Jaostossa on oltava vähintään kolme sivistyslautakunnan jäsentä. Marjo Laurikainen ei ole sivistyslautakunnan jäsen. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsen Marjo Laurikaiselle eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Marjo Laurikaisen luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Lautakunta Kunnanhallitus