Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA 2015-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO
Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. ympäristöterveydenhuollon valvonnan TAVOITTEET... 2 3. RESURSSIT... 3 3.1 Henkilöstöresurssit... 3 3.2 Talousresurssit... 5 4. TYÖAJAN TARVE... 5 5. PAINOPISTEALUEET... 7 5.1 Vuosien 2015 2019 painopistealueet... 7 6. HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS... 8 7. VALVONTAMAKSUT... 8 8. LAATUJÄRJESTELMÄ... 9 9. LABORATORIOANALYYSIT... 9 10. VIESTINTÄ JA ASIAKASPALVELU... 9 11. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 10 11.1 Vesivälitteisten epidemioiden ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittely... 1 1 12. VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI... 12 13. VALVONTASUUNNITELMAN JA SEN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN... 13 Liitteet Liite 1 Elintarvikevalvontasuunnitelma 2015-2019 Liite 2 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015-2019 Liite 3 Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma 2015-2019 Liite 4 Tupakkalain valvontasuunnitelma 2015-2019
1. JOHDANTO Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011) sisältää ohjeet ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmasta. Valvontaohjelman laatimisvelvollisuus sisältyy myös seuraaviin lakeihin: Elintarvikelaki (23/2006) Terveydensuojelulaki (763/1994) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Tupakkalaki (693/1976) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) Valvontasuunnitelman sisällön perustana on käytetty ympäristöterveydenhuollon vuosien 2015 2019 valtakunnallista valvontaohjelmaa sekä yhteisiä toimialakohtaisia valvontaohjelmia. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelmaan sisältyvät elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan toimialakohtaiset suunnitelmat. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa varten laaditaan erillinen suunnitelma. Koska ympäristöterveydenhuollon lait eivät sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan toteuttamisesta, ohjaa valtakunnallinen valvontaohjelma kunnissa harjoitettavaa valvontaa. Paikalliset erityispiirteet vaikuttavat riskinarvioinnin kautta kussakin kunnassa toteutettavaan valvontaan. Kunta on velvollinen laatimaan ympäristöterveydenhuollon säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman toimialueellaan. Kunta voi laatia suunnitelman joko yhdeksi tai useaksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan valvontasuunnitelma on tarkistettava ja käsiteltävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistetut ja päivitetyt valvontasuunnitelmat hyväksytään vuosittain Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston valvontajaostossa, jotta poliittiset päättäjät pysyvät tietoisina valvonnan tehtävistä, hankkeista ja resursseista. Päivitykset ja lisätiedot käsitellään henkilöstökokouksissa, ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö vastaa päivitysten kirjaamisesta suunnitelmiin. Sosiaali- ja terveysviraston kotisivuilla on ollut tietoa vuoden 2015 valvontasuunnitelmien valmistelusta. Määräaikaan mennessä ei saapunut kommentteja. 2. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET Ympäristöterveydenhuolto on itsenäinen tulosalue Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa. Yhteistoiminta-alue käsittää isäntäkuntana toimivan Pietarsaaren kaupungin lisäksi Pedersören kunnan, Luodon ja Uudenkaarlepyyn. Ympäristöterveydenhuoltotyön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa laadukas ympäristöterveydenhuollon valvonta suunnitelmallisen valvonnan ja riittävien resurssien avulla.
Valvonnan avulla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla toiminnanharjoittajia ja kuluttajia, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Hyvin toimivan ympäristöterveydenhuollon avulla voidaan välttää/minimoida epidemioita sekä vähentää terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Myös monet pitkäaikaissairaudet ovat ehkäistävissä, jos ongelmat korjataan ajoissa, esim. sisäilmaongelmat. Valvontasuunnitelma on ehkäisevän valvonnan työväline. Valvontasuunnitelmassa on määritelty vuoden aikana suoritettavat suunnitellut tarkastukset ja näytteenotot. Lisäksi valvontasuunnitelmasta ilmenee valvontatarve, joka perustuu valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, jossa on ilmoitettu mm. erityyppisten kohteiden tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika. Jokaiselle ehkäisevän valvonnan osa-alueelle eli elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnalle on lisäksi erilliset tavoitteet ja painotusalueet, jotka on kuvattu liitteissä. 3. RESURSSIT 3.1 Henkilöstöresurssit Ympäristöterveydenhuollolla on seuraavassa taulukossa luetellut virat. Ehkäisevään (suunniteltuun) ja kiireelliseen (suunnittelemattomaan) valvontaan osallistuvat sekä terveystarkastajat, ympäristöterveydenhuollon päällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri että eläinlääkärit eri laajuudessa. Virat on täytetty taulukon mukaisesti 1.1.2015 lukien. Henkilö ja virkanimike Osaaminen (koulutus, resurssit) Tehtävät Marit Björkstrand Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Annika Långbacka Hygieenikkoeläinlääkäri Liisa Haavisto FK, kemia 187 henkilötyöpäivää terveysvalvonta (33 htp eläinlääkintähuolto) ELL 50 %: 90 henkilötyöpäivää terveysvalvonta (20 htp eläinlääkintähuolto) Terveysteknikko 220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Elintarvikevalvonta Alkutuotanto Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Eläinsuojelu Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelun valvonta
Mia Hautala Fredrik Ollus Susanne Jankens Gunilla Skog (virkavapaalla) Sijainen: Karita Nynäs Vt. terveystarkastaja Leif Karlström - 60 % Avustava työsuojelupäällikkö - 40 % Sijainen 21.6.2015 saakka: Annika Porthin Vt. terveystarkastaja Karin Alatalo Toimistosihteeri Malena Flink (50 %) Marica Iiskola (50 %) Ympäristöinsinööri 220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta 176 htp 80 %:n työajalla Ympäristöinsinööri 220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta Rakennusinsinööri 220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta 176 htp 80 %:n työajalla Ympäristöinsinööri (220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta) 80 % - 176 htp 132 henkilötyöpäivää terveysvalvonta 80 % - 84 htp (21.6.2015 saakka) (176 htp - täytetty koko vuoden) Merkonomi 187 henkilötyöpäivää terveysvalvonta (33 htp eläinlääkintähuolto) Kaupungineläinlääkäri Pietarsaari Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Terveydensuojelun valvonta Muut* Terveydensuojelun valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Muut** Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Kanslistin tehtävät Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Susanne Granbäck Henrik Storgård Kunnaneläinlääkäri Pedersören kunta Kaupungineläinlääkäri Uusikaarlepyy Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Mikael Nylund Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelulain ja eläintautilain valvonta Taulukko 1. Henkilöstöresurssit ja työnjako 1.1.2015 *Muut = erityyppinen neuvonta ja palaverit, toiminnan kehittäminen, koulutus ym. Vuoden 2015 alussa vain kaksi kuudesta terveystarkastajan virasta on täytettynä 100-prosenttisesti ja muut neljä virkaa ovat täytettynä vain 60-80 prosenttisesti henkilökohtaisten osa-aikatyötoiveiden vuoksi. Terveystarkastajille on vaikea saa-
da päteviä sijaisia, mutta vuoden 2015 alussa on 6:sta terveystarkastajan virasta täytettynä kuitenkin 5,8. Myös hygieenikkoeläinlääkärin ja valvontaeläinlääkärin virat ovat osittain täyttämättä. Henkilöstötilanne ei ole täysin tyydyttävä, mutta se on kuitenkin parempi kuin aikaisempina vuosina. 3.2 Talousresurssit Vuodeksi 2015 hyväksytyn talousarvion mukaan ympäristöterveydenhuollon toimintakustannukset ovat yhteensä 989.808 (terveysvalvonta 497.276 ja eläinlääkintähuolto 492.532 ), josta henkilöstökulujen osuus on 741.398 (75 % kokonaistalousarviosta). Vuodeksi 2015 on terveysvalvonnan maksutuotoiksi budjetoitu 43 000. 4. TYÖAJAN TARVE Työajan tarve on arvioitu taulukossa 2. Kohdassa Henkilötyöpäivät suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaan on laskettu keskusviranomaisten ohjeiden mukainen valvontatarve ottaen huomioon oma riskinarviointi. Laskelmat ovat toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Kohdassa Suunnitellut henkilötyöpäivät 2015 ovat henkilötyöpäivät, jotka arvioimme voivamme suorittaa vuonna 2015 käytettävissä olevin resurssein. Valvonta-ala Toimintatyyppien määrä Henkilötyöpäivät suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaan Suunnitellut henkilötyöpäivät 2015 Elintarvikevalvonta 1312 245 seuraavasti: suunnitelmallinen valv. 423 250 näytteenotot 18 5 suunnittelematon 80 86 valvonta Terveydensuojelun valv. suunnitelmallinen valv. 364 115 65 näytteenotot 76 77 suunnittelematon 208 180 190 valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta suunnitelmallinen valv. 167 40 16 näytteenotot 0 0 suunnittelematon 85 28 14 322 seuraavasti: 30 seuraavasti:
valvonta Tupakkavalvonta 13 seuraavasti: suunnitelmallinen valv. 69 17 10 näytteenotot 0 0 suunnittelematon 269 3 3 valvonta Sisäiset palaverit ja 80 muut YHTEENSÄ 2474 kpl 980 htp 700 htp Taulukko 2. Kohteiden määrä ja resurssien tarve Suunnitelmallisen valvonnan henkilötyöpäiviin sisältyvät toimialakohtaisissa liitteissä vuodeksi 2015 suunnitellut päivät. Myös näytteenottojen henkilötyöpäivät ovat suurimmaksi osaksi mainituissa liitteissä olevia suunniteltuja näytteenottoja. Suunnittelemattoman valvonnan henkilötyöpäiviin sisältyvät esim. ennakoimattomat tarkastukset, lausunnot, päätökset/käsittelyt sekä tiedotus asiakkaille ja kuntalaisille. Suunnittelemattoman valvonnan henkilötyöpäivät on arvioitu vuonna 2014 toteutuneiden päivien mukaan. Terveysvalvonnassa on vuonna 2015 käytettävissä arviolta yhteensä 1740 henkilötyöpäivää sillä edellytyksellä, että terveystarkastajan sijaisia on saatavilla samassa määrin kuin taulukossa 1. Työaikaseurannassa on todettu aikaisemmin, että noin 40 % terveysvalvonnan työajasta kuluu kirjattuun valvontaan. Kirjatusta työajasta (tietokoneohjelma) laaditaan yleensä kirjallinen asiakirja/raportti/muistio. Loput työajasta käytetään koulutukseen, asiakastiedotukseen ja -neuvontaan, eri palavereihin ja kokouksiin sekä hallintotehtäviin. Sen vuoksi valvontaan on käytettävissä 696 henkilötyöpäivää (1740 * 0,4). Keskusviranomaisten suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaisen valvonnan tarpeeksi arvioidaan 980 henkilötyöpäivää. Niin ollen valvonnasta puuttuu 280 henkilötyöpäivää. Jo nyt on siis nähtävissä, että käytettävissä olevat resurssit eivät riitä riskiperusteisen tarveharkinnan mukaiseen kattavaan valvontaan, ja sen vuoksi olemme tehneet painotuksen valvonnan suorittamisesta käytettävissä olevin resurssein. Painotus on otettu huomioon edellä olevan taulukon kohdassa suunnitellut henkilötyöpäivät 2015. Tämän suunnitelman pohjalta laaditaan terveystarkastajien henkilökohtaiset työsuunnitelmat vuodeksi 2015 ja niissä otetaan huomioon sekä suunnitellut tarkastukset, painopistealueet että suunnittelematon valvonta. Kattavaa etukäteissuunnitelmaa on kuitenkin mahdotonta laatia ennakoimattomien tekijöiden vuoksi. Esimerkiksi ruokamyrkytysten tai vesivälitteisten epidemioiden sekä koulujen/päiväkotien sisäilmaongelmien selvittelyyn kuluu runsaasti työaikaa. Myös vuonna 2015 kuluu runsaasti aikaa keskeisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja tietojen kirjaamiseen. Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KU- TI/YHTI ja VYHA korvaavat keskusvirastoissa aikaisemmin käytetyt tietojenkeruulomakkeet. Vuosien 2015 2019 valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tähdennetään, että kuntien tulee varautua siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvonta-
yksikköjen toimintaan valvontaohjelmakaudella. Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on yrityksille tarkoitettujen sähköisten asianhallintajärjestelmien kokoaminen siten, että ne ovat helposti käytettävissä. Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden muuntamista varten on perustettu niin sanottu YLLI-hanke. Tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon asianhallintapalvelujen sähköistäminen. 5. PAINOPISTEET Painopisteitä kuvataan pääasiassa erillisissä alakohtaisissa suunnitelmissa. Tässä suunnitelman osassa kuvataan koko valvontaa koskevia painopisteitä. Painopisteet liittyvät lähinnä sisäisten prosessien ja menettelytapojen parantamiseen sekä valvonnan kehittämishankkeisiin. Painopisteiden avulla pyritään tehostamaan valvontaa ja tekemään siitä riskiperusteisempaa ja kattavampaa. 5.1 Vuosien 2015 2019 painopisteet Valtakunnallisen ohjelman mukaan terveysvalvonnan vuosien 2015 2019 teemana on valvonnan vaikuttavuus. Sitä edistetään seuraavia tavoitteita toteuttamalla: 1. Valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen 2. Valvonnan maksullisuuden edistäminen 3. Tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen 4. Valvonnan näkyvyyden varmistaminen Terveysvalvonta haluaa pyrkiä näihin tavoitteisiin seuraavin keinoin: 1. Kohteidemme riskinkartoitusta parannetaan ja kehitetään siten, että resursseja voidaan käyttää tehokkaasti. Vuonna 2015 testataan Eviran ja Valviran riskinkartoituslomakkeita. Myös selkeämpi työnjako ja erikoistuminen voivat edistää tavoitteen toteutumista. Valitustapauksiin/kanteluihin liittyvää valvonta asetetaan kuitenkin suunnitelmallisen valvonnan edelle. 2. Kunnallisen valvontasuunnitelman mukainen valvonta on pääsääntöisesti maksullista. Valvonnasta perittävät maksut eivät kuitenkaan kata kaikkia valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Taksa laaditaan siten, että perittävät maksut vastaavat suoritettua toimenpidettä. 3. Eviran, Valviran ja Tukesin määräysten mukaan kuntien tulee toimittaa kohdeja valvontatiedot sähköisesti KUTI/YHTI-järjestelmän kautta asianomaisiin rekistereihin. Tiedot syötetään järjestelmiin KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Vielä vaaditaan jonkin verran työntunteja, jotta kaikki kohteemme saadaan luokiteltua järjestelmien mukaisesti. 4. Valvonnan näkyvyyden edistäminen edellyttää suunnitelmallista, säännöllistä ja monipuolista viestintää. Pyrimme käyttämään useita eri viestintäkanavia, esim. sosiaali- ja terveysviraston netti- ja Facebook-sivuja. Suoritettujen valvonta-
hankkeiden tiivistelmät sekä muita ajankohtaisia asioita ja tietoja välitetään paikallisten sanomalehtien ja radiokanavien kautta. 6. HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS Tehokas ympäristöterveydenhuollon valvonta edellyttää henkilöstön osaamisen varmistamista. Olennaisena osana toiminnan kehittämistä on yhteistoiminta-alueen viranhaltijoiden erikoistuminen. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 5 :n mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Määräys koskee myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2015 2019 on määritelty, että hyvä koulutustavoite olisi kahdeksan koulutuspäivää ympäristöterveydenhuollon työntekijää kohden. Henkilöstö osallistuu vuosittain ajankohtaiseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumista varten on varattu talousarviovaroja. Vuonna 2014 talousarviovaroja kuitenkin leikattiin 5,5 %:lla, mikä vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin. Vuodeksi 2015 koulutusta varten on varattu 6.800 (535/viranhaltija), samansuuruinen summa kuin vuonna 2014. Tuo summa ei riitä kahdeksaan koulutuspäivään. Keskusviranomaisten järjestämä koulutus on usein kunnille maksutonta, mutta koska useimmat kurssipäivät pidetään Helsingissä, syntyy matkoista ja mahdollisesta yöpymisestä kuitenkin kustannuksia. Vaasan tai Kokkolan videoyhteyden kautta on ollut mahdollista seurata yhä useampia koulutustilaisuuksia, mikä on vähentänyt kuluja huomattavasti ja mahdollistaa useampien henkilöiden osallistumisen. Henkilöstöllä on itsellään mahdollisuus ehdottaa tarvitsemiaan kursseja. Kurssille osallistunut kertoo kurssista terveysvalvonnan viikkopalaverissa. Siten kurssin sisällöstä hyötyvät myös ne, jotka eivät ole osallistuneet kurssille. 7. VALVONTAMAKSUT Kunnallisen valvontasuunnitelman mukainen valvonta on pääsääntöisesti maksullista. Kunnan valvonnasta perimät maksut eivät kata kaikkia valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Valvontamaksut tulisi käyttää ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamiseen. Maksullisuuden periaatteena on, että valvonnasta perittävien maksujen tulee vastata valvonnasta kunnalle aiheutuvia todellisia kustannuksia. Lisäksi talousarviossa on varattava varoja yllättäviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden varalle, valitustapausten selvittämiseksi tai neuvontaa ja tiedotusta yms. varten. Näistä kunta ei voi periä maksua. Valvontasuunnitelmien mukaisista tarkastuksista peritään hyväksytyn taksan mukainen maksu. Tuntimaksun määrä perustuu valvonnan suorittamisesta aiheutuneisiin todellisiin kokonaiskustannuksiin. Myös valvontahankkeisiin liittyvät tarkastukset voivat olla maksullisia, jos ne sisältyvät valvontasuunnitelmaan. Myös uusin-
tatarkastukset ovat pääsääntöisesti maksullisia samoin kuin esim. uuden kohteen hyväksyminen/ilmoituksen käsittely. Taksa päivitetään vuosittain edellisvuoden tietojen perusteella. Vuonna 2015 on maksutuottoina arvioitu saatavan 43.000. 8. LAATUJÄRJESTELMÄ Terveysvalvonnalla on laatujärjestelmä, joka käsittää koko toiminta-alueen. Nykyinen laatukäsikirja hyväksyttiin valvontajaostossa (15.12.2011,33 ). Terveysvalvonnan laatupolitiikka: Laatujärjestelmän tehtävänä on taata tasa-arvoinen, ammattimainen ja puolueeton valvonta. Lisäksi laatujärjestelmän tarkoituksena on toiminnan tehostaminen. Hyvän laadun tukipilarina on ammattitaitoinen henkilöstö, joka on perehtynyt laadunvarmistustyöhön ja ymmärtää sen tärkeyden. Terveysvalvonta katsoo, että valvonnan suunnittelu, asiakastapaamiset ja dokumentointi ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. Valvonnan suunnittelu käsittää yhteisten ja henkilökohtaisten valvontasuunnitelmien laatimisen valvonnan painopistealueita varten. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat. Suunnitelmien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja ne päivitetään vuosittain. Asiakastapaamiset käsittävät tarkastukset, palaverit ja neuvonnan. Asiakkaita kohdellaan asiallisesti, ammattimaisesti ja puolueettomasti. Dokumentointi käsittää raporttien laatimisen, suoritteiden kirjaamisen tietotekniikkaohjelmaan sekä raportoinnin keskusviranomaisille. Laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle sisäisten ja ulkoisten tarkastusten kautta. 9. LABORATORIOANALYYSIT Viranomaisnäytteet on analysoitava aina akkreditoidussa laboratoriossa. Nykyisin käytetään lähinnä Seinäjoella sijaitsevaa SeiLabia. Syksyllä 2014 tehtiin hankinta vesi- ja elintarvikeanalyysejä koskevista viranomaistutkimuksista. SeiLabia käytetään näihin tutkimuksiin myös vuosina 2015 2016. 10. VIESTINTÄ JA ASIAKASPALVELU Ympäristöterveydenhuollon viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja lisätä ympäristöterveydenhuollon tunnettavuutta. Aktiivisella tiedottamisella erityistilanteissa varmistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeän tiedon jakaminen. Viestintä voi olla sekä sisäistä että ulkoista. Ulkoisen viestinnän osa-alueita ovat esim. asiakaspalvelu, eri kohderyhmien tiedottaminen ja koulutus. Viestintä on suunnattu eri kohderyhmille, kuten kuntalaisille, toiminnanharjoittajille, muille viranomaisille ja muille asiakkaille.
Sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tulee olla avointa ja toimivaa. Sen vuoksi ympäristöterveydenhuolto on laatinut viestintäsuunnitelman. Suunnitelma käsittää sisäisen tiedotuksen, asiakaspalvelun ja -neuvonnan, tiedotusvälineet, kotisivut, luennot, tiedotustilaisuudet sekä viestinnän erityis- ja valmiustilanteissa. Nykyinen viestintäsuunnitelma on hyväksytty valvontajaostossa (4.6.2013, 21 ). Terveysvalvonta pyrkii tarjoamaan kaikille asiakkailleen hyvää ja tasavertaista palvelua. Terveysvalvonnan laatujärjestelmän mukaan tarkastusraportit lähetetään kymmenen työpäivän kuluessa, ilmoitukset käsitellään 14 päivän kuluessa ja päätökset annetaan 60 työpäivän kuluessa. 11. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Osassa ympäristöterveydenhuollon lakeja ja keskusvirastojen ohjeita velvoitetaan ao. viranomaisia laatimaan erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Ympäristöterveydenhuollolle on laadittu valmiussuunnitelma erityistilanteiden varalta. Nykyisessä valmiussuunnitelmassa, joka on hyväksytty valvontajaostossa (4.6.2013 20 ), on kuvattu menettelytapa seuraavissa tilanteissa: - talousveden ja uimaveden saastuminen - elintarvikevälitteiset epidemiat - kulutustavaran tai kuluttajapalvelun aiheuttamat tapaturmat - tietojärjestelmän ja tietoturvan häiriöt - kemialliset onnettomuudet - eläinlääkinnälliset riskit ja epidemiat - säteilyvaara - muut riskitekijät; terroriteot Terveysvaaratilanteet voidaan saada selville lähinnä seuraavien kautta: - RASFF-ilmoitukset (Rapid Alert System for Food and Feed) - Eviran ilmoitukset - viranomaisvalvonnan tutkimustulokset - yrittäjien omavalvonta - kuluttajavalitukset - tapaturmien tai läheltä piti -tilanteiden seurauksena kuluttajapalveluja suoritettaessa Terveysvaaratilanteita koskevat ohjeet: 1. tilanteen vakavuuden arviointi 2. päätös toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä 3. asianosaisille tiedottaminen 4. tilanteen ja siitä johtuneiden toimenpiteiden dokumentointi Tarkastajaohjelmaan ja kohdekansioon.
11.1 Vesivälitteisten epidemioiden ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittely Vesivälitteistä epidemiaa (sekä juomavesi että uimavesi) tai ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä tehdään tapauksesta selvitys viipymättä. Ruokamyrkytystapausten selvittämistä varten on laadittu sisäiset menettelyohjeet (valmiuskansiossa). Selvitykseen ei ole erikseen budjetoituja varoja eikä selvityskustannuksille ole kattoa. Selvityksiin otetaan varat laboratoriotutkimuksia varten budjetoiduista varoista, 2.100 vuonna 2015. Epäillyn ruokamyrkytyksen tai vesivälitteisen epidemian selvitystyötä varten on yhteistoiminta-alueella asetettu työryhmä: Varsinainen jäsen Varajäsen Kimmo Kuisma Tartuntataudeista vastaava lääkäri Chatrine Norrbacka Hygieniahoitaja Marit Björkstrand Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Annika Långbacka Hygieenikkoeläinlääkäri Liisa Haavisto Markku Kaksonen Toimitusjoht., Pietarsaaren Vesi Jorma Rantanen Ylilääkäri Gun Klingenberg Terveydenhoitaja Leif Karlström Henrik Storgård, kaupungineläinlääkäri Susanne Granbäck, kunnaneläinlääkäri Susanne Jankens Ben Ingman Käyttöpäällikkö VV, Uudenkaarlepyyn voimalaitos Taulukko 3. Ruokamyrkytysryhmän jäsenet Selvitysmenettelyyn sisältyvät seuraavat keskeiset tehtävät: 1. Selvitystyön pikainen aloitus kaikilla eri osa-alueilla (tarkastukset, näytteiden analysointi, epidemiologiset tutkimukset). 2. Epäillyistä tapauksista tehdään ilmoitus RYMY-tietojärjestelmään. Ilmoituksen tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. 3. Varmistetaan, että kaikki epidemian selvittelyssä tarvittavat selvitykset tulevat tehdyiksi. 4. Varmistetaan toimenpiteiden yhteen sovittaminen epidemian hallintaan saamiseksi. 5. Varmistetaan eri tutkimuksia suorittavien viranomaisten ja muiden tahojen välinen tiedonkulku. 6. Otetaan tarvittaessa yhteys muihin viranomaisiin. 7. Epidemiasta tiedottaminen asianosaisille. 8. Johtopäätökset epidemian syystä ja lähteestä. 9. Mallin mukainen selvitysilmoitus ja raportti RYMY-järjestelmään (terveysvalvonta laatii)
Tiedotusvastuu jakautuu seuraavasti: Tartuntatautilääkäri (Kimmo Kuisma entisen Malmin alueella ja Jorma Rantanen Uudessakaarlepyyssä) vastaa sairastuneita ihmisiä sekä heidän hoitoaan ja heistä otettavia näytteitä koskevasta tiedotuksesta. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö vastaa epäiltyjä elintarvikkeita tai vettä sekä niiden analyysituloksia koskevasta tiedotuksesta. Asianomaisen vesilaitoksen johtaja vastaa vedenpuhdistusta ja vesitekniikkaa koskevasta tiedotuksesta. 12. VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI Terveysvalvonta seuraa suunnitelman toteutumista sisäisesti laatujärjestelmän ja osavuosiraporttien sisäisten tarkastusten yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan valtioneuvoston kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta antaman asetuksen (665/2006) mukaisesti. Arviointi perustetaan valvontatilastoon. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Arviointi suoritetaan yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisen taulukon 4 mukaan. Arviointikohde Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan) Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen Tarkastelu ja selvitys kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus, huomioiden myös sen jakautuminen mahdollisen yhteistoiminta-alueen eri osiin valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisen toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräysten mukaiselle tasolle toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontahankkeisiin osallistuminen valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen
Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus Toiminnan kehittämistarpeet voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen suunniteltuun toimintaan selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja paljonko muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavana toimintavuonna Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (Arviointi- ja ohjauskäynnit hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA) Taulukko 4. Paikallisen valvonnan toteutumisen arviointi 13. VALVONTASUUNNITELMAN JA SEN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman ja sen arvioinnin hyväksyy valvontajaosto ja se annetaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Talousarvion ja taksan hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta.