YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA Päivitys vuodeksi 2016

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA Päivitys vuodeksi 2016 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO

2 Sisältö 1. JOHDANTO ympäristöterveydenhuollon valvonnan TAVOITTEET RESURSSIT Henkilöstöresurssit Talousresurssit TYÖAJAN TARVE PAINOPISTEALUEET Vuosien painopistealueet HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS VALVONTAMAKSUT LAATUJÄRJESTELMÄ LABORATORIOANALYYSIT VIESTINTÄ JA ASIAKASPALVELU ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Vesivälitteisten epidemioiden ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittely VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI VALVONTASUUNNITELMAN JA SEN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN Liitteet Liite 1 Elintarvikevalvontasuunnitelma , päivitys 2016 Liite 2 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma , päivitys 2016 Liite 3 Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma , päivitys 2016 Liite 4 Tupakkalain valvontasuunnitelma , päivitys 2016

3 1. JOHDANTO Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011) sisältää ohjeet ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmasta. Valvontaohjelman laatimisvelvollisuus sisältyy myös seuraaviin lakeihin: Elintarvikelaki (23/2006) Terveydensuojelulaki (763/1994) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Tupakkalaki (693/1976) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) Valvontasuunnitelman sisällön perustana on käytetty ympäristöterveydenhuollon vuosien valtakunnallista valvontaohjelmaa sekä päivitettyjä yhteisiä, toimialakohtaisia valvontaohjelmia. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelmaan sisältyvät elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan toimialakohtaiset suunnitelmat. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa varten laaditaan erillinen suunnitelma. Koska ympäristöterveydenhuollon lait eivät sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan toteuttamisesta, ohjaa valtakunnallinen valvontaohjelma kunnissa harjoitettavaa valvontaa. Paikalliset erityispiirteet vaikuttavat riskinarvioinnin kautta kussakin kunnassa toteutettavaan valvontaan. Kunta on velvollinen laatimaan ympäristöterveydenhuollon säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman toimialueellaan. Kunta voi laatia suunnitelman joko yhdeksi tai useaksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan valvontasuunnitelma on tarkistettava ja käsiteltävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistetut ja päivitetyt valvontasuunnitelmat hyväksytään vuosittain Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston valvontajaostossa, jotta poliittiset päättäjät pysyvät tietoisina valvonnan tehtävistä, hankkeista ja resursseista. Päivitykset ja lisätiedot käsitellään henkilöstökokouksissa, ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö vastaa päivitysten kirjaamisesta suunnitelmiin. Sosiaali- ja terveysviraston kotisivuilla on ollut tietoa vuoden 2016 valvontasuunnitelmien valmistelusta. Määräaikaan mennessä ei saapunut kommentteja. 2. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET Ympäristöterveydenhuolto on itsenäinen tulosalue Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa. Yhteistoiminta-alue käsittää isäntäkuntana toimivan Pietarsaaren kaupungin lisäksi Pedersören kunnan, Luodon ja Uudenkaarlepyyn. Ympäristöterveydenhuoltotyön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön ter-

4 veyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja tiedottaa asiakkaille, miten haitoilta voi suojautua. Tarkoituksena on varmistaa laadukas ympäristöterveydenhuollon valvonta suunnitelmallisen valvonnan ja riittävien resurssien avulla. Valvonnan avulla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla toiminnanharjoittajia ja kuluttajia, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Hyvin toimivan ympäristöterveydenhuollon avulla voidaan välttää/minimoida epidemioita sekä vähentää terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Myös monet pitkäaikaissairaudet ovat ehkäistävissä, jos ongelmat korjataan ajoissa, esim. sisäilmaongelmat. Valvontasuunnitelma on ehkäisevän valvonnan työväline. Valvontasuunnitelmassa on määritelty vuoden aikana suoritettavat suunnitellut tarkastukset ja näytteenotot. Lisäksi valvontasuunnitelmasta ilmenee valvontatarve, joka perustuu valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, jossa on ilmoitettu mm. erityyppisten kohteiden tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika. Jokaiselle ehkäisevän valvonnan osa-alueelle eli elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnalle on lisäksi erilliset tavoitteet ja painotusalueet, jotka on kuvattu liitteissä. 3. RESURSSIT 3.1 Henkilöstöresurssit Ympäristöterveydenhuollolla on seuraavassa taulukossa luetellut virat. Ehkäisevään (suunnitelmalliseen) ja kiireelliseen (suunnittelemattomaan) valvontaan osallistuvat lähinnä terveystarkastajat, mutta myös ympäristöterveydenhuollon päällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri ja eläinlääkärit eri laajuudessa. Virat on täytetty seuraavan taulukon mukaisesti lukien. Henkilö ja virkanimike Osaaminen (koulutus, resurssit) Tehtävät Marit Björkstrand Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Annika Långbacka Hygieenikkoeläinlääkäri FK, kemia 187 henkilötyöpäivää terveysvalvonta 33 htp eläinlääkintähuolto ELL (176 htp terveysvalvonta, 44 htp eläinlääkintähuolto) 62 %:n työajalla: 109 htp terveys- Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Elintarvikevalvonta Alkutuotanto Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset

5 Liisa Haavisto Mia Hautala Fredrik Ollus Susanne Jankens Annika Porthin valvonta 27 htp eläinlääkintähuolto Terveysteknikko 220 htp terveysvalvonta Ympäristöinsinööri (220 htp terveysvalvonta) 80 %:n työajalla: 176 htp terveysvalvonta Ympäristöinsinööri 220 henkilötyöpäivää terveysvalvonta Rakennusinsinööri (220 htp terveysvalvonta) 84,4 %:n työajalla: 186 htp terveysvalvonta Biokemisti (220 htp terveysvalvonta) 80 %:n työajalla: 176 htp terveysvalvonta Eläinsuojelu Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Terveydensuojelun valvonta Muut* Elintarvikevalvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Terveydensuojelun valvonta Muut* Leif Karlström - 60 % Avustava työsuojelupäällikkö - 40 % Gunilla Skog Näytteenottaja, 50 % Karin Alatalo Toimistosihteeri Malena Flink (70 %) Mikael Nylund (30 %) Susanne Granbäck Henrik Storgård (220 htp terveysvalvonta) 60 %:n työajalla htp terveysvalvonta Ympäristöinsinööri 110 htp terveysvalvonta Merkonomi 187 htp terveysvalvonta 33 htp eläinlääkintähuolto Kaupungineläinlääkäri Pietarsaari Kunnaneläinlääkäri Pedersören kunta Kaupungineläinlääkäri Uusikaarlepyy Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Nikotiinivalmisteiden valvonta Muut* Näytteenotto, lähinnä vesinäytteet Kanslistin tehtävät Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Alkutuotanto Mikael Nylund Valvontaeläinlääkäri 70 % Eläinsuojelulain ja eläintautilain valvonta Taulukko 1. Henkilöstöresurssit, käytettävissä olevat henkilötyöpäivät ja työnjako *Muut = erityyppinen neuvonta ja palaverit, toiminnan kehittäminen, koulutus ym.

6 Vuoden 2016 alussa vain kaksi kuudesta terveystarkastajan virasta on täytettynä 100-prosenttisesti ja muut neljä virkaa vain prosenttisesti henkilökohtaisten osa-aikatyötoiveiden vuoksi. Terveystarkastajille on vaikea saada päteviä sijaisia, joten ainakin vuoden 2016 alussa on 6:sta terveystarkastajan virasta täytettynä vain 5,0. Terveysvalvonnassa on ollut alkaen uusi näytteenottajan toimi, minkä johdosta terveystarkastajien työaikaa ei tarvitse käyttää näytteenottoon yhtä suuressa määrin kuin aikaisemmin. Myös hygieenikkoeläinlääkärin ja valvontaeläinlääkärin virat ovat osittain täyttämättä. Henkilöstötilanne ei ole täysin tyydyttävä, mutta se on kuitenkin parempi kuin aikaisempina vuosina. 3.2 Talousresurssit Vuodeksi 2016 hyväksytyn talousarvion mukaan ympäristöterveydenhuollon toimintakustannukset ovat yhteensä (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto ), josta henkilöstökulujen osuus on (75 % kokonaistalousarviosta). Vuodeksi 2016 on terveysvalvonnan maksutuotoiksi budjetoitu TYÖAJAN TARVE Työajan tarve on arvioitu taulukossa 2. Sarakkeessa Henkilötyöpäivät suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaan on laskettu keskusviranomaisten ohjeiden mukainen valvontatarve ottaen huomioon oma riskinarviointi. Laskelmat ovat toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Sarakkeessa Suunnitellut henkilötyöpäivät 2016 ovat henkilötyöpäivät, jotka arvioimme voivamme suorittaa vuonna 2016 käytettävissä olevin resurssein. Valvonta-ala Kohteiden määrä Henkilötyöpäivät suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaan Suunnitellut henkilötyöpäivät 2016 Elintarvikevalvonta seuraavasti suunnitelmallinen valv näytteenotot 7 4 suunnittelematon valvonta Terveydensuojelun 330 valv. seuraavasti suunnitelmallinen valv näytteenotot suunnittelematon valvonta Kuluttajaturvallisuus seuraavasti: 330 seuraavasti:

7 valvonta seuraavasti seuraavasti: suunnitelmallinen valv näytteenotot 0 0 suunnittelematon valvonta Tupakkavalvonta 13 seuraavasti 13 seuraavasti: suunnitelmallinen valv näytteenotot 0 0 suunnittelematon valvonta Sisäiset palaverit (ja muut) YHTEENSÄ 2452 kpl 907 htp 766 htp Taulukko 2. Kohteiden määrä ja resurssien tarve valvonta-aloittain. Suunnitelmallisen valvonnan, näytteenottojen ja suunnittelemattoman valvonnan sekä sisäisten palaverien henkilötyöpäivät on eritelty. Suunnitelmallisen valvonnan henkilötyöpäiviin sisältyvät toimialakohtaisissa liitteissä vuodeksi 2016 suunnitellut päivät. Myös näytteenottojen henkilötyöpäivät ovat suurimmaksi osaksi mainituissa liitteissä olevia suunniteltuja näytteenottoja. Suunnittelemattoman valvonnan henkilötyöpäivät eivät liity suunnittelemattoman valvonnan piiriin kuuluviin kohteisiin. Suunnittelemattoman valvonnan henkilötyöpäiviin sisältyvät esim. ennakoimattomat tarkastukset, lausunnot, päätökset/käsittelyt sekä tiedotus asiakkaille ja kuntalaisille. Ajantarve on arvioitu edellisvuosien toteutuneiden päivien mukaan. Terveysvalvonnassa on käytettävissä 1980 henkilötyöpäivää sillä edellytyksellä, että kaikki virat/toimet olisi täytetty 100-prosenttisesti. Taulukon 1 tietojen mukaan vuonna 2016 on käytettävissä arviolta 1703 henkilötyöpäivää. Työaikaseurannassa on todettu aikaisemmin, että noin % käytettävissä olevasta kokonaistyöajasta on kirjattu tietokoneohjelmaan. Kirjatusta työajasta laaditaan yleensä kirjalliset asiakirjat/raportit/muistiot. Loput työajasta käytetään esim. koulutukseen, asiakastiedotukseen ja -neuvontaan, eri palavereihin ja kokouksiin sekä hallintotehtäviin. Sen vuoksi valvontaan on käytettävissä 766 henkilötyöpäivää (1703 * 0,45). Keskusviranomaisten suositusten ja oman riskinarvioinnin mukaisen valvonnan tarpeeksi arvioidaan 907 henkilötyöpäivää. Niin ollen valvonnasta puuttuu 141 henkilötyöpäivää. Jo nyt on siis nähtävissä, että käytettävissä olevat resurssit eivät riitä riskiperusteisen tarveharkinnan mukaiseen kattavaan valvontaan, ja sen vuoksi olemme tehneet painotuksen valvonnan suorittamisesta käytettävissä olevin resurssein vuonna Painotus on otettu huomioon taulukon 2 sarakkeessa suunnitellut henkilötyöpäivät Tämän suunnitelman pohjalta laaditaan terveystarkastajien henkilökohtaiset työsuunnitelmat vuodeksi 2016 ja niissä otetaan huomioon sekä suunnitelmalliset tarkastukset, näytteenotot, painopistealueet että suunnittelematon valvonta. Riskinarvioinnin mukaan valvotaan ensisijaisesti kohteita, joissa on suurimmat riskit, esim. elintarvikkeiden valmistus, talousvesi, kohteet joissa oleskelee altistuvia ryhmiä (lapsia, vanhuksia) sekä kohteet, joita ei ole tarkastettu viime vuosina. Näytteenotto toteutetaan lähinnä siten, että otetaan kaikki lakisääteiset näytteet.

8 5. PAINOPISTEET Kattavaa etukäteissuunnitelmaa on kuitenkin mahdotonta laatia ennakoimattomien tekijöiden vuoksi. Esimerkiksi ruokamyrkytysten tai vesivälitteisten epidemioiden sekä koulujen/päiväkotien sisäilmaongelmien selvittelyyn kuluu runsaasti työaikaa. Myös vuonna 2016 kuluu runsaasti aikaa keskeisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja tietojen kirjaamiseen. Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KU- TI/YHTI ja VYHA korvaavat keskusvirastoissa aikaisemmin käytetyt tietojenkeruulomakkeet. Vuosien valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tähdennetään, että kuntien tulee varautua siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksikköjen toimintaan valvontaohjelmakaudella. Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on yrityksille tarkoitettujen sähköisten asianhallintajärjestelmien kokoaminen siten, että ne ovat helposti käytettävissä. Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden muuntamista varten on perustettu niin sanottu YLLI-hanke. Tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon asianhallintapalvelujen sähköistäminen. Painopisteitä kuvataan pääasiassa erillisissä alakohtaisissa suunnitelmissa. Tässä suunnitelman osassa kuvataan koko valvontaa koskevia painopisteitä. Painopisteet liittyvät lähinnä sisäisten prosessien ja menettelytapojen parantamiseen sekä valvonnan kehittämishankkeisiin. Painopisteiden avulla pyritään tehostamaan valvontaa ja tekemään siitä riskiperusteisempaa ja kattavampaa. 5.1 Vuosien painopisteet Painopisteiden osalta ei ole tehty erityistä päivitystä vuodeksi Valtakunnallisen ohjelman mukaan terveysvalvonnan vuosien teemana on valvonnan vaikuttavuus. Sitä edistetään seuraavia tavoitteita toteuttamalla: 1. Valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen 2. Valvonnan maksullisuuden edistäminen 3. Tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen 4. Valvonnan näkyvyyden varmistaminen Terveysvalvonta haluaa pyrkiä näihin tavoitteisiin seuraavin keinoin: 1. Kohteidemme riskinkartoitusta parannetaan ja kehitetään siten, että resursseja voidaan käyttää tehokkaasti. Vuonna 2015 testattiin Valviran riskinkartoituslomaketta eräisiin kohteisiin. Eviran riskiluokitusluonnosta käytettiin vuonna 2015 elintarvikehuoneistojen tarkastusten yhteydessä, mutta vuonna 2016 hyväksytään uuden linjaukset. Uusi riskiluokitus otetaan käyttöön sen valmistuttua. Valituksiin/kanteluihin liittyvää valvonta asetetaan kuitenkin suunnitelmallisen valvonnan edelle. 2. Kunnallisen valvontasuunnitelman mukainen valvonta on pääsääntöisesti maksullista. Valvonnasta perittävät maksut eivät kuitenkaan kata kaikkia valvonnas-

9 ta aiheutuvia kustannuksia. Taksa laaditaan siten, että perittävät maksut vastaavat suoritettua toimenpidettä. 3. Eviran, Valviran ja Tukesin määräysten mukaan kuntien tulee toimittaa kohdeja valvontatiedot sähköisesti KUTI/YHTI-järjestelmän kautta asianomaisiin rekistereihin. Tiedot syötetään järjestelmiin KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Vielä vaaditaan jonkin verran työtä, jotta kaikki kohteemme saadaan luokiteltua järjestelmien mukaisesti. Vuonna 2016 tietokoneohjelmassamme päivitetään alkutuottajia koskevat tiedot. 4. Valvonnan näkyvyyden edistäminen edellyttää suunnitelmallista, säännöllistä ja monipuolista viestintää. Pyrimme käyttämään useita eri viestintäkanavia, esim. sosiaali- ja terveysviraston netti- ja Facebook-sivuja. Suoritettujen valvontahankkeiden tiivistelmät sekä muita ajankohtaisia asioita ja tietoja välitetään kotisivujemme, paikallisten sanomalehtien ja radiokanavien kautta. 6. HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS Tehokas ympäristöterveydenhuollon valvonta edellyttää henkilöstön osaamisen varmistamista. Olennaisena osana toiminnan kehittämistä on yhteistoiminta-alueen viranhaltijoiden erikoistuminen. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 5 :n mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Määräys koskee myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty, että hyvä koulutustavoite olisi kahdeksan koulutuspäivää ympäristöterveydenhuollon työntekijää kohden. Henkilöstö osallistuu vuosittain ajankohtaiseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumista varten on varattu talousarviovaroja. Vuonna 2014 talousarviovaroja kuitenkin leikattiin 5,5 %:lla, mikä vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin. Vuodeksi 2016 koulutusta varten on varattu (518,5 /viranhaltija, pienempi summa kuin vuonna 2015). Tuo summa ei riitä kahdeksaan koulutuspäivään. Keskusviranomaisten järjestämä koulutus on usein kunnille maksutonta, mutta koska useimmat kurssipäivät pidetään Helsingissä, syntyy matkoista ja mahdollisesta yöpymisestä kuitenkin kustannuksia. Vaasan tai Kokkolan videoyhteyden kautta on ollut mahdollista seurata yhä useampia koulutustilaisuuksia, mikä on vähentänyt kuluja huomattavasti ja mahdollistaa useampien henkilöiden osallistumisen. Henkilöstöllä on itsellään mahdollisuus ehdottaa tarvitsemiaan kursseja. Kurssille osallistunut kertoo kurssista terveysvalvonnan viikkopalaverissa. Siten kurssin sisällöstä hyötyvät myös ne, jotka eivät ole osallistuneet kurssille. 7. VALVONTAMAKSUT Kaikki kunnallisen valvontasuunnitelman mukainen valvonta on pääsääntöisesti maksullista. Kunnan valvonnasta perimät maksut eivät kata kaikkia valvonnasta ai-

10 heutuvia kustannuksia. Valvontamaksut tulisi käyttää ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamiseen. Maksullisuuden periaatteena on, että valvonnasta perittävien maksujen tulee vastata valvonnasta kunnalle aiheutuvia todellisia kustannuksia. Lisäksi talousarviossa on varattava varoja yllättäviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden varalle tai valitusten selvittämiseen, koska kunta ei voi periä maksua näiden tutkimisesta ja selvittämisestä. Myöskään neuvonnasta ja tiedotuksesta ei voida periä maksua. Valvontasuunnitelmien mukaisista tarkastuksista peritään hyväksytyn taksan mukainen maksu. Myös suunnitelmallisten tarkastusten aiheuttamista asiakirjojen tarkastuksista peritään maksut. Myös valvontahankkeisiin liittyvät tarkastukset voivat olla maksullisia, jos ne sisältyvät valvontasuunnitelmaan. Uusintatarkastukset ovat myös pääsääntöisesti maksullisia samoin kuin esim. uuden kohteen hyväksyminen/ilmoituksen käsittely. Tuntimaksun määrä perustuu valvonnan suorittamisesta aiheutuneisiin todellisiin kokonaiskustannuksiin. Taksa päivitetään vuosittain edellisvuoden tietojen perusteella. Vuonna 2016 terveysvalvonta saa maksutuottoina arviolta LAATUJÄRJESTELMÄ Terveysvalvonnalla on laatujärjestelmä, joka käsittää koko toiminta-alueen. Nykyinen laatukäsikirja hyväksyttiin valvontajaostossa ( ,33 ). Terveysvalvonnan laatupolitiikka: Laatujärjestelmän tehtävänä on taata tasa-arvoinen, ammattimainen ja puolueeton valvonta. Lisäksi laatujärjestelmän tarkoituksena on toiminnan tehostaminen. Hyvän laadun tukipilarina on ammattitaitoinen henkilöstö, joka on perehtynyt laadunvarmistustyöhön ja ymmärtää sen tärkeyden. Terveysvalvonta katsoo, että valvonnan suunnittelu, asiakastapaamiset ja dokumentointi ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. Valvonnan suunnittelu käsittää yhteisten ja henkilökohtaisten valvontasuunnitelmien laatimisen valvonnan painopistealueita varten. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat. Suunnitelmien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja ne päivitetään vuosittain. Asiakastapaamiset käsittävät tarkastukset, palaverit ja neuvonnan. Asiakkaita kohdellaan asiallisesti, ammattimaisesti ja puolueettomasti. Dokumentointi käsittää raporttien laatimisen, suoritteiden kirjaamisen tietotekniikkaohjelmaan sekä raportoinnin keskusviranomaisille. Laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle sisäisten ja ulkoisten tarkastusten kautta. 9. LABORATORIOANALYYSIT Viranomaisnäytteet on analysoitava aina akkreditoidussa laboratoriossa. Nykyisin käytetään Seinäjoella sijaitsevaa SeiLab Oy:tä. Syksyllä 2014 tehtiin hankinta vesija elintarvikeanalyysejä koskevista viranomaistutkimuksista, ja hankintasopimus on voimassa vuodet SeiLabia käytetään siis näihin tutkimuksiin myös vuonna 2016.

11 10. VIESTINTÄ JA ASIAKASPALVELU Ympäristöterveydenhuolto pyrkii välittämään tietoa yleisölle, tiedotusvälineille ja eri sidosryhmille. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) edellyttää mm., että kuntien toiminta on avointa ja antaa yksilölle tiedonsaantioikeuden. Pyrimme lisäämään ympäristöterveydenhuollon näkyvyyttä tiedottamalla etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista sekä lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia. Aktiivisella tiedottamisella erityistilanteissa varmistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeän tiedon jakaminen. Viestintä voi olla sekä sisäistä että ulkoista. Ulkoisen viestinnän osa-alueita ovat esim. asiakaspalvelu, eri kohderyhmien tiedottaminen ja koulutus. Viestintä on suunnattu eri kohderyhmille, kuten kuntalaisille, toiminnanharjoittajille, muille viranomaisille ja muille asiakkaille. Sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tulee olla avointa ja toimivaa. Sen vuoksi ympäristöterveydenhuolto on laatinut viestintäsuunnitelman. Suunnitelma käsittää sisäisen tiedotuksen, asiakaspalvelun ja -neuvonnan, tiedotusvälineet, kotisivut, luennot, tiedotustilaisuudet sekä viestinnän erityis- ja valmiustilanteissa. Nykyinen viestintäsuunnitelma on hyväksytty valvontajaostossa ( , 21 ). Terveysvalvonta pyrkii tarjoamaan kaikille asiakkailleen hyvää ja tasavertaista palvelua. Terveysvalvonnan laatujärjestelmän mukaan tarkastusraportit lähetetään kymmenen työpäivän kuluessa, ilmoitukset käsitellään 14 päivän kuluessa ja päätökset annetaan 60 työpäivän kuluessa. 11. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Osassa ympäristöterveydenhuollon lakeja ja keskusvirastojen ohjeita velvoitetaan ao. viranomaisia laatimaan erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Ympäristöterveydenhuollolle on laadittu valmiussuunnitelma erityistilanteiden varalta. Nykyisessä valmiussuunnitelmassa, joka on hyväksytty valvontajaostossa ( ), on kuvattu menettelytapa seuraavissa tilanteissa: - talousveden ja uimaveden saastuminen - elintarvikevälitteiset epidemiat - kulutustavaran tai kuluttajapalvelun aiheuttamat tapaturmat - tietojärjestelmän ja tietoturvan häiriöt - kemialliset onnettomuudet - eläinlääkinnälliset riskit ja epidemiat - säteilyvaara - muut riskitekijät; terroriteot Terveysvaaratilanteet voidaan saada selville lähinnä seuraavien kautta: - RASFF-ilmoitukset (Rapid Alert System for Food and Feed) - Eviran ilmoitukset

12 - viranomaisvalvonnan tutkimustulokset - yrittäjien omavalvonta - kuluttajavalitukset - tapaturmien tai läheltä piti -tilanteiden seurauksena kuluttajapalveluja suoritettaessa Terveysvaaratilanteita koskevat ohjeet: 1. tilanteen vakavuuden arviointi 2. päätös toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä 3. asianosaisille tiedottaminen 4. tilanteen ja siitä johtuneiden toimenpiteiden dokumentointi Tarkastajaohjelmaan ja kohdekansioon Vesivälitteisten epidemioiden ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittely Vesivälitteistä epidemiaa (sekä juomavesi että uimavesi) tai ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä tehdään tapauksesta selvitys viipymättä. Ruokamyrkytystapausten selvittämistä varten on laadittu sisäiset menettelyohjeet (valmiuskansiossa). Selvitykseen ei ole erikseen budjetoituja varoja. Vuoden 2016 talousarvioon on varattu näytteiden tutkimista varten. Tuo summa käytetään sekä vesivälitteisten epidemioiden ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittelyihin että esim. eräiden hankenäytteiden tutkimiseen tai muihin vuoden aikana mahdollisesti ilmeneviin äkillisiin tutkimustarpeisiin. Epäillyn ruokamyrkytyksen tai vesivälitteisen epidemian selvitystyötä varten on yhteistoiminta-alueella asetettu työryhmä (taulukko 3): Varsinainen jäsen Varajäsen Kimmo Kuisma Tartuntataudeista vastaava lääkäri Chatrine Norrbacka Hygieniahoitaja Marit Björkstrand Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Annika Långbacka Hygieenikkoeläinlääkäri Liisa Haavisto Markku Kaksonen Toimitusjoht., Pietarsaaren Vesi Jorma Rantanen Ylilääkäri Monika Calrén Terveydenhoitaja Leif Karlström Henrik Storgård, kaupungineläinlääkäri Susanne Granbäck, kunnaneläinlääkäri Susanne Jankens Taulukko 3. Ruokamyrkytysryhmän jäsenet Ben Ingman Käyttöpäällikkö VV, Uudenkaarlepyyn voimalaitos

13 Selvitysmenettelyyn sisältyvät seuraavat keskeiset tehtävät: 1. Selvitystyön pikainen aloitus kaikilla eri osa-alueilla (tarkastukset, näytteiden analysointi, epidemiologiset tutkimukset). 2. Epäillyistä tapauksista tehdään ilmoitus RYMY-tietojärjestelmään. Ilmoituksen tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. 3. Varmistetaan, että kaikki epidemian selvittelyssä tarvittavat selvitykset tulevat tehdyiksi. 4. Varmistetaan toimenpiteiden yhteen sovittaminen epidemian hallintaan saamiseksi. 5. Varmistetaan eri tutkimuksia suorittavien viranomaisten ja muiden tahojen välinen tiedonkulku. 6. Otetaan tarvittaessa yhteys muihin viranomaisiin. 7. Epidemiasta tiedottaminen asianosaisille. 8. Johtopäätökset epidemian syystä ja lähteestä. 9. Mallin mukainen selvitysilmoitus ja raportti RYMY-järjestelmään (terveysvalvonta laatii) Tiedotusvastuu jakautuu seuraavasti: Tartuntatautilääkäri (Kimmo Kuisma entisen Malmin alueella ja Jorma Rantanen Uudessakaarlepyyssä) vastaa sairastuneita ihmisiä sekä heidän hoitoaan ja heistä otettavia näytteitä koskevasta tiedotuksesta. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö vastaa epäiltyjä elintarvikkeita tai vettä sekä niiden analyysituloksia koskevasta tiedotuksesta. Asianomaisen vesilaitoksen johtaja vastaa vedenpuhdistusta ja vesitekniikkaa koskevasta tiedotuksesta. 12. VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI Terveysvalvonta seuraa suunnitelman toteutumista sisäisesti laatujärjestelmän ja osavuosiraporttien sisäisten tarkastusten yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan valtioneuvoston kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta antaman asetuksen (665/2006) mukaisesti. Arviointi perustetaan valvontatilastoon. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Arviointi suoritetaan yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisen taulukon 4 mukaan. Arviointikohde Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Tarkastelu ja selvitys kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus, huomioiden myös sen jakautuminen mahdollisen yhteistoiminta-alueen eri osiin valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen

14 erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisen toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräysten mukaiselle tasolle Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan) Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus Toiminnan kehittämistarpeet toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontahankkeisiin osallistuminen valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen suunniteltuun toimintaan selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja paljonko muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavana toimintavuonna Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (Arviointi- ja ohjauskäynnit hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA) Taulukko 4. Paikallisen valvonnan toteutumisen arviointi 13. VALVONTASUUNNITELMAN JA SEN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman ja sen arvioinnin hyväksyy valvontajaosto ja se annetaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Talousarvion ja taksan hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta.