Tunne puuraaka-aineen lahoviat
Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa työskenteleville. Se soveltuu myös muille sellutehtaiden raaka-aineen kanssa tekemisissä oleville sekä käytettäväksi metsäalan opetuksessa. Oppaan alkuosa käsittelee varastolahoa, jota alkaa ilmaantua lämpimänä vuodenaikana terveeseen puutavaraan noin kuukauden varastointiajan jälkeen. Sellutehtaiden raaka-aineessa varastolahoa ei sallita. Oppaassa on kuvia talvella ja syksyllä hakatuista mänty-, kuusi-, koivu- ja haapakuitupuista, joita on varastoitu eripituisia aikoja. Lisäksi esitetään jokaisen erän terveen, värivikaisen ja lahon puun osuudet. Kasvuaikana puutavaraan tullut laho on kuitupuussa laatuvaatimusten mukaisesti sallittua, joten puun vastaanotossa on tarpeen erottaa tämä laho varastolahosta. Oppaan loppuosaan on koottu tietoa ja kuvia kuuseen kasvuaikana leviävistä lahotyypeistä. Viimeisenä esitellään lyly, joka helposti sekoitetaan lahoon. Oppaan on laatinut työryhmä: Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Kari Korhonen ja Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Kuvat: Metsäteho Oy ja Metsäntutkimuslaitos Taitto ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky Painopaikka: Tuokinprint Oy, Helsinki 1999
Sisällys sivu Käsitteitä 3 Selitykset 3 1. Varastolaho 4 Mänty, talvikaato ensimmäisenä kesänä 5 ensimmäisenä syksynä 6 toisena kesänä 7 toisena syksynä 8 Mänty, syksykaato samana syksynä 9 ensimmäisenä kesänä 10 vuoden kuluttua 11 Koivu, talvikaato ensimmäisenä kesänä 12 ensimmäisenä syksynä 13 toisena kesänä 14 toisena syksynä 15 Koivu, syksykaato samana syksynä 16 ensimmäisenä kesänä 17 vuoden kuluttua 18 Kuusi, talvikaato ensimmäisenä kesänä 19 ensimmäisenä syksynä 20 toisena kesänä 21 toisena syksynä 22 Kuusi, syksykaato samana syksynä 23 ensimmäisenä kesänä 24 vuoden kuluttua 25 Haapa, talvikaato ensimmäisenä kesänä 26 ensimmäisenä syksynä 27 toisena syksynä 28 2. Tyvilaho juurikääpä ja mesisieni 29 3. Vauriolaho verinahakka 33 4. Lyly 34
Käsitteitä Laho puu tervettä puuta tummempaa tai vaaleampaa puuainesta, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. Sinistäjäsieni yleisnimitys sienille, jotka saavat aikaan tumman, yleensä sinertävän värinmuutoksen puussa. Sinistäjäsieni käyttää puusolujen helposti hajoavia aineita ravinnokseen, mutta ei yleensä tuhoa soluseinämiä, joten puun lujuusominaisuudet eivät muutu. Sinistyminen, sinistymä sinistäjäsienten aiheuttama värivika puussa. Värivika yleisnimitys erilaisille puun värinmuutoksille. Värivika on useimmiten sienten aiheuttamaa, mutta myös entsyymireaktiot ja bakteerit voivat aiheuttaa puun värjäytymistä. Lahottajasieni, lahottaja - yleisnimitys elävää tai kuollutta puuta hajottaville sienille. Kova laho lahoa puuta, jonka kovuus ei vielä poikkea oleellisesti terveestä puusta. Lujuusominaisuudet ovat kuitenkin heikentyneet. Pehmeä laho lahoa puuta, jossa lahottajasienten hajotustoiminta on edennyt niin pitkälle, että puuaines on menettänyt kiinteytensä ja sen rakenne on alkanut hajota. Ruskolahottaja lahottajasieni, joka hajottaa puun selluloosan ja hemiselluloosan, mutta jättää jäljelle ligniinin (ruskolaho). Valkolahottaja lahottajasieni, joka pystyy hajottamaan valikoivasti ligniiniä. Valkolahottajat voivat aiheuttaa joko vaaleaa valkolahoa tai ruskehtavaa korroosiolahoa. Valkolaho on yleistä koivulla, korroosiolaho kuusella. Korroosiolaho Korroosiolahon aiheuttajat hajottavat alkuvaiheessa sekä ligniiniä että selluloosaa, jolloin puu yleensä ruskettuu lievästi. Lahoamisen edetessä puuhun ilmestyy vaaleampia täpliä seurauksena tehokkaasta ligniinin hajotuksesta. Kun ligniini on täysin hajonnut, jatkuu myös selluloosan hajotus. 2
Selitykset Puulaji Osuus puusta, l/10 cm 1,6 1,2 0,8 0,4 Pehmeä laho Kova laho Värivirhe (koivulla harmaa) Terve mantopuu 0 50 100 150 tyvi cm Terve sydänpuu 100 50 0 latva Kuvissa esitetään pehmeän ja kovan lahon, värivian sekä terveen manto- ja sydänpuun osuudet keskimääräispölkyn tilavuudesta eri kohdissa pölkkyä. Pölkkyjen päitä tarkasteluajankohtana. Kasvukausi Lepokausi Hakkuuajankohta Tarkasteluajankohta Puuainesta 40 60 cm:n etäisyydeltä pölkkyjen päistä. 3
1. Varastolaho Varastolaholla tarkoitetaan hakattuun puutavaraan hakkuun ja käytön välillä tullutta sienten aiheuttamaa lahoa. Varastolaho pääsee alkuun sieni-itiöiden kulkeutuessa ilman välityksellä paljaalle puupinnalle pölkkyjen päihin ja kuoren rikkoutumakohtiin. Lämpötilan ollessa riittävä itiöt itävät, ja sienirihmastot tunkeutuvat puuhun. Itiöt voivat levitä puuhun myös hyönteisten mukana. Ennen varsinaista lahoa puussa on yleensä havaittavissa erilaisia värivikoja kuten sinistymistä tai ruskeita ja punertavia värivikoja. Kesäaikaan hakatussa männyssä ensimmäiset merkit sinistymisestä voivat näkyä jo parin viikon kuluttua hakkuusta. Havupuilla varastolaho etenee aluksi laikkuina mantopuussa. Sydänpuu, varsinkin männyllä, on hyvin kestävää varastolahoa vastaan. Koivulla varastolaho leviää suhteellisen nopeasti koko pölkkyyn. Lahon pehmeneminen alkaa yleensä pölkyn pintaosista. Pölkkyjen päiden kuivuminen vaikeuttaa varastolahon havaitsemista. Lahoaminen ei etene puun ollessa jäässä. Kevään ja syksyn viileinä aikoina laho etenee hitaasti. Lämpimänä vuodenaikana varastolahon aiheuttama kuorellisen puutavaran pilaantuminen on sitä vähäisempää mitä kosteammassa ja viileämmässä puu voidaan varastoida. Varastolahoa aiheuttava sienilajisto on erilainen havu- ja lehtipuilla. Valtaosa varastolahoa aiheuttavista sienistä on kuitenkin valkolahottajia. 4
Mänty Talvikaato ensimmäisenä kesänä 5
Mänty Talvikaato ensimmäisenä syksynä 6
Mänty Talvikaato toisena kesänä 7
Mänty Talvikaato toisena syksynä 8
Mänty Syksykaato samana syksynä 9
Mänty Syksykaato ensimmäisenä kesänä 10
Mänty Syksykaato vuoden kuluttua 11
Koivu Talvikaato ensimmäisenä kesänä 12
Koivu Talvikaato ensimmäisenä syksynä 13
Koivu Talvikaato toisena kesänä 14
Koivu Talvikaato toisena syksynä 15
Koivu Syksykaato samana syksynä 16
Koivu Syksykaato ensimmäisenä kesänä 17
Koivu Syksykaato vuoden kuluttua 18
Kuusi Talvikaato ensimmäisenä kesänä 19
Kuusi Talvikaato ensimmäisenä syksynä 20
Kuusi Talvikaato toisena kesänä 21
Kuusi Talvikaato toisena syksynä 22
Kuusi Syksykaato samana syksynä 23
Kuusi Syksykaato ensimmäisenä kesänä 24
Kuusi Syksykaato vuoden kuluttua 25
Haapa Talvikaato ensimmäisenä kesänä 26
Haapa Talvikaato ensimmäisenä syksynä 27
Haapa Talvikaato toisena syksynä 28
Tyvilaho 2. Tyvilaho juurikääpä ja mesisieni Tyvilaho on puun arvokkaimmassa tyviosassa esiintyvä laho. Se on seuraus kasvavan puun juurista tai tyveltä alkuun lähteneestä lahottajasienitartunnasta. Tyvilahoa on sekä havu- että lehtipuilla. Taloudellisesti merkittävin on kuusentyvilaho, josta aikaisemmin käytettiin myös nimeä maannousema. Puun vastaanotossa tyvilaho tulee erottaa varastolahosta. Kuusentyvilahoa aiheuttavat useat sienet, joista yleisin on Etelä-Suomessa kuusenjuurikääpä; muita yleisiä ovat mesisieni ja männynjuurikääpä. Juurikääpälahoa on noin 80 % kuusentyvilahon kokonaistilavuudesta Etelä- Suomen päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Mesisienen osuus on noin 8 %. Sekä juurikääpä että mesisieni ovat valkolahottajia. Juurikääpä. Kuusen runkoon nouseva juurikääpälaho näkyy aluksi tyven sahauspinnalla violetinvärisenä rengasmaisena tai kaarenmuotoisena värivikana sydän- ja mantopuun rajalla. Värivika täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi sydänpuuhun rajoittuvaksi vaaleanruskeaksi lahoksi. Myöhemmin laho pehmenee ja juurikääpä voi levitä myös elävään mantopuuhun. Laho on tyypiltään ruskehtavaa valkolahoihin kuuluvaa korroosiolahoa. Puuhun päästyään juurikääpä etenee keskimäärin 30 cm vuodessa ja nousee useita metrejä korkealle runkoon. Mesisieni. Mesisienilaho on tummanruskeaa ja raja terveeseen puuhun on jyrkkä. Lahon läpimitta on pienehkö, eikä laho yleensä nouse metriä korkeammalle runkoon. Pitkälle edenneenä mesisienilaho saa aikaan kartiomaisen tummareunaisen onkalon, muun osan rungosta ollessa tervettä. Onkalosta löytyy nauhamaisia rihmastojänteitä, joiden avulla sieni leviää. Mesisieni ja juurikääpä voivat lahottaa samaa puuta. Tällaisessa puussa lahon eteneminen on nopeaa. Sellun raaka-aineena pehmeä laho aiheuttaa laatumenetyksiä ja kemikaalien kulutuksen lisääntymistä sekä keitossa että valkaisussa. 29
Tyvilaho Lajiteltuja tyvilahopölkkyjä. Rengasmainen violetinvärinen värivika rungon tyvellä on ensimmäinen merkki juurikääpätartunnasta. 30
Tyvilaho Juurikäävän aiheuttamaa kovaa lahoa. Juurikäävän aiheuttamaa pehmeää lahoa (korroosiolahoa). 31
Tyvilaho Mesisienilahon raja terveeseen puuhun on jyrkkä. Mesisieni aiheuttaa tummareunaisen onkalon. 32
Vauriolaho 3. Vauriolaho verinahakka Vauriolaholla tarkoitetaan kasvavan puun vauriosta (etenkin runkovauriosta ) alkuun päässyttä lahoa. Varsinkin koivu ja kuusi saavat herkästi lahovian esim. puunkorjuussa syntyneestä runkovauriosta. Lahon alkuunpääsy on sitä todennäköisempää mitä laajempi ja syvempi vaurio on. Vauriosta lähteneelle laholle on tyypillistä, että se rajoittuu aluksi rungon vioittuneelle puolelle. Verinahakka on yleisin kuusen vauriolahon aiheuttaja. Verinahakka: Sieni lahottaa sekä kasvavia puita että puutavaraa, sen on valkolahottaja. Laho on tyypiltään kellanruskeaa korroosiolahoa kuten juurikääpälahokin. Laho rajoittuu aluksi pintapuuhun, joka on suhteellisen kestävää verinahakkaa vastaan. Sydänpuuhun päästyään sieni leviää nopeasti. Runkovauriosta alkuun päässyt verinahakkalaho. 33
Lyly 4. Lyly Lyly (janhus) on havupuiden reaktiopuuta, joka muodostuu kallistuneiden runkojen ja oksien alapinnoille. Lyly on tummaa, painavaa ja kovaa puuta, jonka vuosilustot ovat keskimääräistä vahvempia. Jos puun kallistuminen on pysyvää, lylyä muodostuu rungon samalle puolelle vuosi toisensa jälkeen, jolloin lopputuloksena on vauriolahoa muistuttava punertavan ruskea kuvio. Lahosta poiketen lyly seuraa kuitenkin tarkkaan vuosilustoja. Sahauspinta näyttää lylykohdassa sileältä ja kiiltävältä, lahokohdassa usein epätasaiselta. Lylystä on eniten haittaa saha- ja vaneriteollisuudessa. Lyly huonontaa kuitenkin myös sellun laatua (lyhyet trakeidit) ja vähentää saantoa (suuri ligniinipitoisuus). Lylyä männyssä. 34
Lylyä kuusessa. 35
PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI Puh. (09) 132 521 Fax (09) 659 202 PL 18, 01301 VANTAA Puh. (09) 857 051 Fax (09) 857 2575 ISBN-951-673-158-9