Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen jatko-opiskelija (4. vuosi) väitösteema: Tulkit ekspertteinä: selityksiä muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikouluttaja v:sta 2002 Temperamenttikouluttaja v:sta 2006 S.Hiltunen / 10.10.2011 Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Mitä muisti on? Muisti aivoissa - lyhyesti Miten työmuistia tutkitaan? Muisti ja tarkkaavaisuus Työmuisti ja lyhytkestoinen muisti muistijänteet Tulkkien muistintutkimus alustavia tuloksia S.Hiltunen /6.10.2011 1
Tulkkien muistintutkimusta Tehdäänpä muistitesti... Tulkkien muistintutkimusta tytär marssi velka ikkuna neste kirje avain leipä kissa hopea hopea 2
Työmuistin tutkimuksen suuria nimiä Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti: Miller 1956, maaginen luku: 7±2 irrallista yksikköä S.Hiltunen / 10.10.2011 Tulkkien muistintutkimusta Konsekutiivit, ka vaihteluväli Mol.tulkkaavat, ka vaihteluväli Opettajat, ka vaihteluväli Tavisekspertit 6,00 4-9 6,71 4-10 6,41 4-8 5,95 4-7 3
MITEN muistia tutkitaan? (Työ)muistin testaustapoja aktiivinen muististapalautus (recall( recall) tunnistustestit (recognition( recognition) muististapalautus palautustavat: tavat: vapaa palautusjärjestys (free( recall) järjestyksessä palautus (serial( recall) käytetään erilaisia ärsykkeitä: sanatestit: sanat (konkr. ja abstr.), epäsanat sanajänne nne (word( span) palauta alusta loppuun tai lopusta alkuun lauseet lukemisjänne (reading( span) numerot numerojänne nne (digit( span) kirjaimet kirjainjänne nne (letter( span) useita tekstipätk tkät t (prose( recall) ärsykesarjoja kuvat yms. Työmuistin tutkimuksen suuria nimiä Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti: Miller 1956, maaginen luku: 7±2 irrallista yksikköä Muistin varastomalleista malleista: Baddeley 1986, 1990, 2000 termi TYÖMUISTI MUISTI: ylläpito prosessointi Visuaalisspatiaalinen varasto Keskusyksikkö Episodinen puskuri Fonologinen kehä Visuaalinen Episodinen PKM Kieli semantiikka S.Hiltunen / 10.10.2011 Kuva 2: Baddeleyn uudistettu työmuistimalli (Baddeley, 2000, 421 mukaan) 4
Muisti mitä se on? Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Mieleenpainaminen Hakuvihjeet Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti 20-30 s Aistikanavat ja kieli Etuotsalohko (PFC) Korteksi ja aivojen syvät t osat Näköaivokuori Assosiaatioalueet Sama hermoverkko aktivoituu asiaa mieleen- palauttaessa kuin sitä opittaessa. Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus http://www.shockmd.com/2009/06/02/hippocampus-and-depression/ Sinikka Hiltunen / 7.10.2011 5
Työmuistin tutkimuksen uusia tuulia Muistin aktivaatiomalli: Cowan, 2001 TARKKAAVAISUUS Työmuistin kapasiteetti: maaginen luku onkin: 4±11 irrallista yksikköä tehtävän tavoite vie yhden yksikön Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Cowanin tarkkaavaisuusmalli Modifioitu: Cowan, 2001, 95, kuva 1 Tarkkaavaisuus ja muisti Unsworth ja Engle,, 2007: Hyvä- ja heikompimuistiset eroavat toisistaan: 1. Kyky ylläpit pitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena 2. Kyky hakea tietoa aktivoituneesta muistista erotella olennainen tieto epäolennaisesta ehkäist istä häiriöitä (inhiboida) Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde ehkä hyvämuistiset ovatkin vain hyviä keskittymää ään?! Cowan, 2001 = Tarkkaavaisuus 6
Työmuisti ja lyhytkestoinen muisti Randall Englen työryhm ryhmä: yksinkertainen muistijänne (simple memory span) ylläpito pitotoiminnot toiminnot (aktivoituneena) = Baddeley 1986: lyhytkestoinen muisti termi TYÖMUISTI MUISTI: esim. numerojänne, nne, kirjainjänne nne ylläpito prosessointi kompleksi muistijänne (complex memory span) ylläpito JA prosessointi esim. lukemisjänne työmuistin päivitys p (updating( updating) rinnakkaistehtävät t (tulkki:( muistiinpanot) tavoitteen muistaminen tarkkaavaisuus = työmuisti Tulkkien muistintutkimusta Alustavia tuloksia 2007 ja 2010 tehdyistä muistitesteistä... 7
Koeasetelma - koehenkilöt 1. konsekutiivitulkit tulkit (20) ikä keskim. 50,1 v (39-63 v) kokemus 18,95 v (11-30 v - paitsi 2 tulkkia 3 ja 7 v) v 2. molempia tulkkaavat tulkit (21) simultaani- ikä keskim. 47,5 v (32-61 v) painotteisuus kokemus 16,3 v (13-35 35 v - paitsi 2 tulkkia 5 ja 7 v) v 3. vieraiden kielten opettajat (22) ikä keskim. 46,1 v (33-59 v) kokemus 16,4 v (10-30 v - paitsi 2 opettajaa 8 ja 9 v 4. muut kuin kielten ammattilaiset (24) ikä keskim. 44,5 v (34-57 v) kokemus 18,5 v (10-35 v - paitsi 2 kh:ta, 3 ja 5 v) v Eksperttiys > 10 v paitsi 2 opettajaa 8 ja 9 v) Ryhmien välillä EI OLE tilastollisesti merkitseviä eroja Koeasetelma - TULKIT KONSEKUTIIVITULKIT TULKIT (20): 11 ei lainkaan simultaania 9 alle 4 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania kuiskaustulkkausta oikeudessa Rutinoituneisuus asteikolla 0-100 10: konsekutiivissa 8,5 simultaanissa vain 3,4 8
Koeasetelma - TULKIT MOLEMPIA TULKKAAVAT TULKIT (21): 2.1= simut :: 77-100% simultaania (11) 3 alle 2 % tulkkaustyöajasta ajasta konsekutiivia 8 alle 24 % 2.2 = simu-konset :: 20-70% simua ja 30-80 % konsea(10) 6 50-71 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania 4 20-27 27 % simultaani- painotteisuus Rutinoitun. konsekut. 10 - konset 8,5 - simu-konset 8,40 - simut 7,64 Tulkit - rutinoituneisuus Rutinoitun. simult. 10 simut 9,15 - simu-konset 9,09 - Molempia tulkkaavat: simultaanipainotteisuus konset 3,4-0 0 9
Muistiinpanojen määm äärä Oma arvio, asteikko 0-10: 0 Molempia tulkkaavat 5,32(2,46) simut 5,50 (2,37) Konsekutiivit 3,28 (2,34) Koeasetelma testit ja ärsykkeet 1. sanajännetestit nnetestit: suomenkielisiä konkreettisia ja abstrakteja substantiiveja (5-6-kirjaimisia, 2-3-tavuisia) 2 2. tekstin muistamistesti: suomenkielinen abstrakti proosamuotoinen teksti 3. tarkkaavaisuustesti 4. temperamenttikysely 10
S.Hiltunen / 10.10.2011 Koeasetelma sanajännetesti nnetesti 1. Sanajännetestiss nnetestissä esitettiin lyhyitä ja pitkiä sanasarjoja seuraavasti: vapaan palautusjärjestyksen 2 x 3 sanaa testissä odotusarvon pitäisi olla 2 x 4 sanaa Millerin 7±2 mukainen, eli 5-9 2 x 5 sanaa jne. jostain syystä vaihteluväli ja lopuksi 2 x 10 sanaa alaspäin oli pienempi: - siis sanojen lukumää äärä kasvoi joka toisen sarjan myötä,, kunnes päästiin 10 sanan sarjoihin 2. Sanajännett nnettä mitattiin kahdella eri tavalla: sanajänne nne: = suurin oikein palautettu sanasarja, 1 piste kustakin oikeasta sanasta esim. 5 kahden sanan sarjaa palautettu oikein ja lisäksi 1 kuuden sanan sarja = 5,5 pistettä kokonaisjänne nne: = kaikkien oikein palautettujen sanojen lukumää äärä koko testissä suhteutettuna kaikkiin esitettyihin sanoihin eli 104:stä,, 1 piste kustakin oikeasta sanasta esim. jos kaikki sanat olisi muistanut joka sarjassa oikein, 1,0, jos palautti oikein kaikista sanasarjoista yhteensä 80 sanaa, 80/104=0,77 Sanajänne nne - alustavia tuloksia Konkr. ja abstraktit sanat sanat painettiin muistiin 3-10 sanan sarjoissa 2 sarjaa kutakin suurin oikein muistettu sanaryhmä = sanajänne nne Suurin oikein palautettu sanaryhmä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 5,28 Sanajänne Suurin oikein palautettu sanasarja 5,64 5,39 Abstr. sanat 4,77 5,33 Ärsykkeiden konkreettisuus 5,80 5,43 Konkr. sanat Konsekutiivit Simultaanit Opettajat Tavis-ekspertit 5,05 11
Sanajänne nne ja konkreettisuusvaikutus Kokonaisjänne nne Konkr. ja abstraktit sanat ei konkreettisuus- vaikutusta merkitsevä ero ryhmien välillv lillä: p <.05 mol.tulkkaavat parhaita simuilla myös konkr.vaik. tavis-ekspertit heikoimpia Kaikkien oikein palautettu- jen sanojen kokonaismäärä 104:stä sanasta Suurin oikein palautettu sanaryhmä Suhteellinen kokonaisjänne Kaikkien oikein palautettujen sanojen määrä 104:stä 1 0,8 0,4 0,2 0,72 0,75 0,73 7 0,75 0,79 0,77 Konsekutiivit Simultaanit Opettajat Tavis-ekspertit 0,72 0 Abstr_kokonj Ärsykkeiden konkreettisuus Konkr_kokonj 12
Kokonaisjänne nne ja konkreettisuusvaikutus Pohdintaa... Konkreettisuus- vaikutus Merkitsevä ero ryhmien välillv lillä: p <.01 mol.tulkkaavat parhaita simut par. konkr.vaik. suurempi vrt. mol.tulkk. tavis-ekspertit heikoimpia Mikä voisi selittää molempia tulkkaavien paremmuutta tavis- ekspertteihin verrattuna? 13
Molempia tulkkaavat parempia Kaikumuisti, oma arvio: Muistitestin jälkeen kysytyt strategiat: Kuulin sanojen kaikuvan mielessäni ni konset mol. simut opet tavis-eksp. abstr. 0,7 7 0,9 0,45 0,52 0,21 konkr. 0,55 0,36 Kaikumuisti ja sanajänne nne konset mol. simu- konset simukonset simut opet tavis abstr. 0,7 7 0,9 0,45 0,52 0,21 konkr. 0,55 0,36 14
Pohdintaa... Miksi konkreettisuusvaikutus tulee esiin vain kokonaisjänteessä (paitsi simut)? Mitä sanajänne nne mittaa? Sanajänne: 4,77-5,80 Palautetaan kaikumuistin avulla sanasarjojen koot: 2 x 3 sanaa 2 x 4 sanaa 2 x 5 sanaa 2 x 6 sanaa... 15
Konkr.vaik. ja kokonaisjänne nne Kokonaisjänteessä paljon pitkiä sarjoja: 8-10 sanaa/sarja Loppuosa on kaikumuistia (tarkk.kohteena) vrt. sanajänne Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Alkuosa palautetaan aktivoituneesta muistista: assosiaatiot mielikuvat muut muististrategiat KIITOS Kysymyksiä? Kommentteja... 16