Oulun yliopisto VUOSIKERTOMUS 2004

Oulun yliopisto VUOSIKERTOMUS 2004

Oulun yliopiston vuosikertomus 2004 A NNA-MARIA RAUDASKOSKI SISÄLTÖ Oulun yliopisto 2 Tapahtumia 2004 3 1 Rehtorin katsaus 4 Tutkimus 6 Koulutus 10 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 14 Kansainvälistyminen 17 Humanistinen tiedekunta 18 Kasvatustieteiden tiedekunta 19 Luonnontieteellinen tiedekunta 20 Lääketieteellinen tiedekunta 21 Taloustieteiden tiedekunta 22 Teknillinen tiedekunta 23 Erillislaitokset ja tukipalvelut 24 Henkilöstö 26 Talous ja toimitilat 28 Oulun yliopiston hallitus 30 Oulun yliopiston organisaatio 31 Toimitustiedot 32 Yhteystietoja 32

2 OULUN YLIOPISTO Oulun yliopisto on arvostettu kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa tehdään huippututkimusta ja koulutetaan erikoisalojen osaajia vaativiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Yliopiston tavoitteena on edistää hyvinvointia ja sivistystä erityisesti Pohjois-Suomen alueella ja olla merkittävä osa kansallista ja eurooppalaista tiedeperusteista innovaatio- ja koulutusjärjestelmää. Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Eri tieteenalojen yhteistyönä tehtävä painoalatutkimus informaatiotekniikassa, biotekniikassa sekä ympäristö- ja pohjoisuustutkimuksessa on kansainvälisesti uraa uurtavaa. Toiminnassaan Oulun yliopisto hyödyntää laajaa monitieteisyyttään, nykyaikaista tutkimus- ja koulutusteknologiaa, tiiviitä yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita sekä yhteyksiä satoihin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimus- ja koulutuslaitoksiin. Tiedekunnat Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Teknillinen tiedekunta Koulutusalat Humanistinen Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Terveystieteet Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen Opiskelijat yhteensä 15 818 uudet perustutkinto-opiskelijat 2424 Tutkinnot yhteensä 1 619 perustutkinnot 1247 tohtorintutkinnot 130 muut tutkinnot 242 Henkilökunta yhteensä (htv) 3 104 professorit 242 Yliopiston rahoitus yhteensä (1000 euroa) 206 566 budjettirahoitus 130869 budjetin ulkopuolinen rahoitus 65568 muu rahoitus 10129 Julkaisutoiminta (vuonna 2003) julkaisut yhteensä 2 871 tieteelliset julkaisut 2111 D I V ISION

A NNA-MARIA RAUDASKOSKI Ala-Saksin osavaltion pääministeri Christian Wulff (toinen vas.) vieraili yliopistossa elokuussa. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin muun muassa opiskelija- ja opettajavaihtoa koskeva yhteistyösopimus Oulun yliopiston ja Clausthal- Zellerfeldin teknillisen yliopiston kanssa. Professori Sulo Lahdelma (vas.), rehtori Lauri Lajunen ja professori Juhani Niskanen löysivät yhteisiä kiinnostuksen kohteita keskusteluissa pääministerin kanssa. TAPAHTUMIA 2004 3 1.1. Kajaanin yliopistokeskus aloitti toimintansa 27.1. Yliopiston kulttuuritoimikunta aloitti toimintansa 4.2. Savuton yliopisto -teemavuoden avaus 18. 20.3. Valtakunnalliset fysiikan päivät 26.4. Historian professori Olavi K. Fält ja farmakologian professori Olavi Pelkonen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi 30.3. 7.4. Viides kansainvälinen tietoturvaseminaari IPICS 2004 20.4. Lääketieteellisen tiedekunnan uusi päärakennus vihittiin 28.4. Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyösopimus perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi 18.5. Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik vieraili yliopistossa 31.5. 3.6. Langattomien verkkojen tutkimusta käsittelevä International Workshop on Wireless Ad-hoc Networks 2.6. Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikön 4G- ja elablaboratorioiden avajaiset 9. 12.6. Kansainvälisen naistutkimuksen kesäsymposiumi 11.6. Viiden yliopiston yhteistyösopimus Kajaanin yliopistokeskuksen toiminnan monipuolistamiseksi 15. 23.6. Euroopan audiovisuaalisen alan ammattilaisten EAVE Workshop 20. 23.6. Avaruusilmaston tutkijoiden konferenssi First International Symposium on Space Climate 1.8. Saamelaisen kulttuurin opinnot alkavat pääaineena 18.8. Ala-Saksin osavaltion pääministeri Christian Wulff vieraili yliopistossa 19. 23.8. 22. Pohjoismainen arkeologikonferenssi 26.8. Yliopiston ensimmäinen toimisto ulkomailla, tietojenkäsittelytie teiden laitoksen toimisto Petroskoin valtion yliopistossa, avattiin 10. 11.11. Abipäivät 19. 20.11. 4th International Kastelli Symposium Northern Stress Challenges of Living in the North 3.12. Yliopiston kirjaston 45-vuotisjuhla ja Tiedekirjasto Telluksen vihkiäiset 9.12. Suomalaisten Kemistien Seuran palkinto vuoden 2003 parhaasta kemian väitöskirjasta Atte Sillanpäälle 13.12. Professori Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto fysiikan professori, akatemiaprofessori Helena Akselalle

Suuntana rakenteellinen kehittäminen ja kansainvälisyys 4 REHTORIN KATSAUS LAURI H.J.LAJUNEN rehtori Toimintavuotta 2004 sävytti edellisvuoden syksyllä käynnistetty yliopiston kehittämisja sopeuttamisohjelma. Ohjelman ensimmäinen vuosi onnistui hyvin. Talous saatiin tasapainoon ja tavoitteeksi asetettu 5 miljoonan euron säästö toimintamenoissa saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Merkittävimpiä talouden sopeuttamistoimenpiteitä olivat toimitilastrategian uusiminen ja kiinteistöjen käytön tehostaminen sekä henkilöstö- ja virkajärjestelyt. Henkilöstömenojen supistamiseksi laitettiin vapautuneita virkoja ns. virkapankkiin. Merkittäviä säästöjä syntyi myös hankintojen kilpailuttamisella ja keskittämisellä sekä kulutusmenoja karsimalla. Henkilöstörakenteen kehittämistä toteutettiin jatkamalla virkojen vakinaistamisohjelmaa. Tavoitteena on vakinaistaa 88 tilapäistä virkaa vuosien 2004 2006 aikana. Viime vuonna tästä tavoitteesta saavutettiin puolet. Talouden pysyvän tasapainon saavuttaminen vaatii edelleen toimenpiteitä. Ohjelmaa jatketaan pääasiallisesti yksikkökohtaisin säästötoimin. Kehittämis- ja sopeuttamisohjelman painopiste voidaan kuitenkin kääntää vähitellen säästämisestä opetuksen ja tutkimuksen rakenteelliseen kehittämiseen. Tutkintomäärät kasvu-uralla Haasteellisista olosuhteista huolimatta Oulun yliopistossa tehtiin ennätyksellinen määrä tutkintoja. Perustutkintoja suoritettiin 1247 ja tohtorintutkintoja 130. Asetetuista tutkintotavoitteista jäätiin vielä, mutta tavoitteet ovat saavutettavissa kolmivuotisen toimintakauden 2004 2006 lopulla. Suurimmat ongelmat tutkintotavoitteiden saavuttamisessa ovat edelleen hammaslääketieteellisellä, teknillistieteellisellä ja luonnontieteellisellä koulutusalalla. Näillä aloilla käynnistettiin uusia toimenpiteitä tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi. Tohtorintutkinnoissa on lähivuosina odotettavissa voimakasta lisäystä, sillä yliopisto on pyrkinyt organisoimaan tutkijakoulutuksensa yhä selkeämmin tutkijakouluiksi. Yliopisto menestyi hyvin kansallisissa ja kansainvälisissä yliopistojen välisissä arvioinneissa ja vertailuissa. Oulun yliopisto sai kevään 2004 tulosneuvottelujen yhteydessä toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta tuloksellisuusrahaa lähes kaikilla tuloksellisuusmittareilla. Oulun yliopisto on vetovoimainen koulutusyhteisö. Yliopistoon haki opiskelemaan noin 9 300 henkilöä, joista 30 prosenttia hyväksyttiin. Uusista opiskelijoista 75 prosenttia oli kotoisin Oulun ja Lapin lääneistä. Eniten opiskelijoita on tietoteollisuusalalla, johon kuuluvissa koulutusohjelmissa opiskeli neljännes yliopiston kaikista perustutkinto-opiskelijoista. Arvioiden mukaan muun muassa Oulun seudulla työvoiman kysyntä tulee olemaan voimakasta erityisesti ohjelmistoyrityksissä ja elektroniikka-alan ohjelmistotehtävissä. Yliopistojen yhteiskunnallinen palvelutehtävä vakinaistui, kun uusi yliopistolaki astui voimaan elokuun alussa. Kajaanin yliopistokeskuksen toiminta käynnistyi ja yliopisto osallistui myös Kokkolan yliopistokeskuksen toimintaan. Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen viiden ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin korkeakoulujen alueellisen strategian tarkistaminen. Perämeren osaamiskaari -ohjelman käynnistämistä jatkettiin ja sitä käsiteltiin muun muassa Suomen ja Ruotsin pääministerien tapaamisen yhteydessä Haaparannassa järjestetyssä seminaarissa.

H EIDI KURVINEN 5 Kansainvälistyminen etenee Oulun yliopistossa opiskeli viime vuonna 345 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja työskenteli satoja tutkinto-opiskelijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Kuvassa Toripolliisin kaverina kansainvälisiä kielikurssiopiskelijoita. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen otettiin yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Uusia kahdenkeskisiä sopimuksia ja opiskelijavaihtosopimuksia solmittiin useita. Sapporossa pidettiin Hokkaidon ja Oulun yliopistojen sekä Oulun kauppakamarin ja Tekesin yhteinen seminaari. Ulmissa järjestettiin usean alan professorien yhteistapaaminen. Sirkumpolaaristen yliopistojen kanssa yhteistyötä tehostettiin ja laadittiin lähialueyhteistyöstrategia. Eräiden ulkomaalaisten yhteistyöyliopistojen kanssa käynnistettiin valmistelut yhteisiin tutkintoihin (joint degrees) johtavien koulutusohjelmien käynnistämiseksi. Vuonna 2004 ilmestyi monta globalisaatioon ja maamme kilpailukykyyn sekä tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvää raporttia. Niissä tehdyt esitykset yliopistolaitoksen kehittämiseksi vahvistavat toteutuessaan entisestään Oulun yliopiston asemaa kansainvälisenä tiedeyliopistona. Oulun yliopisto on monialainen ja selvästi profiloitunut yliopisto, jolla on hyvät kansainväliset ja kotimaiset yhteistyökumppanit sekä toimivat yhteydet yrityksiin ja julkishallintoon.

Laadunseuranta osaksi tutkimustoimintaa 6 TUTKIMUS Yliopiston hallitus päätti aloittaa säännöllisen tutkimustoiminnan laadun seurannan tulosindikaattorien ja laitosten itsearviointien avulla. Ulkopuolisten asiantuntija-arvioiden perusteella valittiin kolmeksi vuodeksi rahoitettavaksi seitsemän laadukasta tutkimusprojektia. Tutkimuksen laatu pyritään varmistamaan valitsemalla tutkimuksen painoalojen ryhmät tieteellisten arviointien perusteella. Vuoden aikana käynnistyi Infotech Oulussa vuonna 2006 aloittavien ryhmien valintaprosessi. Taloustieteiden tiedekunta oli mukana Suomen Akatemian koordinoimassa liiketoimintaosaamisen tutkimuksen arvioinnissa. Suomen Akatemian käynnistämässä uudessa kansallisten tutkimuksen huippuyksiköiden haussa neljä oululaisryhmää pääsi toiselle hakukierrokselle. Yliopisto osallistuu kolmeen huippuyksikköön, jotka ovat Kollageenitutkimusyksikkö 2000 2005, Populaatiogeneettisten analyysien yksikkö 2002 2007 ja Tissue Engineering Group osana Biomateriaalien huippuyksikköä 2004 2005. Julkaisutoiminta ja ulkopuolinen rahoitus olivat vakaalla tasolla. Rahoitusta laitehankintoihin Tutkimuksen tärkeimmät ulkopuoliset rahoittajat olivat Suomen Akatemia ja Tekes. Tekes-hankkeissa käytettiin 11,1 miljoonaa ja Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa 10,3 miljoonaa euroa. Akatemia myönsi yliopistolle lähes 2,5 miljoonaa euroa erityisesti biotekniikan ja fysiikan tutkimuslaitehankintoihin. T IINA PISTOKOSKI CWC:ssa (Centre for Wireless Communications) tehtävä 4G-tutkimus vauhdittui uuden laboratorion myötä. 4G on tekniikka, joka mahdollistaa tiedonsiirron jopa satojen megabittien nopeudella. Laboratorion tutkimuslaitteet ovat uusinta tekniikkaa, joka mahdollistaa huipputason radiojärjestelmien ja tietoliikenteen tutkimuksen. Oulun yliopiston julkaisutoiminta 2003 Koulutusala Tieteelliset julkaisut Muut julkaisut Yhteensä Humanistinen 209 176 385 Kasvatustieteellinen 89 84 173 Kauppatieteellinen 37 19 56 Luonnontieteellinen 493 105 598 Lääketieteellinen 659 95 754 Hammaslääketiet. 53 16 69 Terveystieteet 31 8 39 Teknillistieteellinen 459 160 619 Erilliset laitokset 81 97 178 Yhteensä 2 111 760 2 871 Aineistossa eivät ole mukana käännöstyöt, toimitetut teokset ja painetut abstraktit. Euroopan unionin 6:nnessa tutkimuksen puiteohjelmassa Oulun yliopisto osallistui vuoden loppuun mennessä 18 hankkeeseen. Näistä kahdeksan on integroituja projekteja, neljä huippuosaamisen verkostoja ja kolme Specific Targeted Research Project -hankkeita. Rahoitusta on myönnetty yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Hankkeista kuusi on biotekniikan ja kolme informaatiotekniikan painoaloilta. Hankkeita käynnistyi myös useissa muissa EU:n tutkimusohjelmissa.

Laajasti verkottunutta tutkimusta painoaloilla Oulun yliopisto on profiloitunut tutkimuksessaan kolmelle monitieteiselle painoalalle. Painoalojen toiminnat liittyvät monipuolisesti tutkimuksen edistämiseen, tutkijakoulutukseen ja vuorovaikutukseen yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tutkimuksen profilointi painoaloille perustuu yliopiston yksiköiden vahvaan tutkimusperinteeseen sekä alan merkitykseen elinkeinoelämälle ja muulle yhteiskunnalle. Informaatiotekniikka Informaatiotekniikan tutkimuksen sateenvarjo-organisaatio Infotech Oulu tukee kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusryhmien kehittymistä ja toimintaa. Tutkimuksen pääalat ovat elektroniikka ja systeemitekniikka, tietoliikennetekniikka, tietojenkäsittelytiede ja -tekniikka sekä ohjelmistotekniikka ja tietojärjestelmät. Toimikaudella 2003 2005 Infotechiin kuuluu kahdeksan tutkimusryhmää varsinaisina ja kolme ryhmää liitännäisjäseninä. Ryhmistä kaksi on Oulun yliopiston ja VTT:n yhteisiä. Varsinaisiin jäsenryhmiin kuuluu lähes 350 henkilöä. Tutkimusryhmät valitaan tieteellisen tason perusteella kansainvälisessä arvioinnissa. Yliopiston vuosittainen perusrahoitus käytetään lähes kokonaan tutkimusryhmien tukemiseen. Ryhmien tutkimus riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta. Päärahoittajat ovat Tekes, Suomen Akatemia, opetusministeriö, Euroopan unioni ja teollisuus. Varsinaisten ryhmien ulkopuolinen rahoitus vuonna 2004 oli 12,4 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 70 prosenttia ryhmien koko tutkimusrahoituksesta. Loppuosa saatiin Oulun yliopiston ja VTT:n budjeteista. Biotekniikka Biotekniikan tutkimuskeskus Biocenter Oulu lujittaa alan tutkimuksen kansainvälistä asemaa ja edistää tutkijakoulutusta. Vuonna 2004 Biocenterin piirissä aloitti uuden nelivuotiskauden 12 tutkimusprojektia, jotka valittiin arvioinnin perusteella. Vuoden alussa valmistuivat Biocenterin uudet tilat lääketieteellisen tiedekunnan päärakennukseen. Tiloissa on osa Biocenterin tutkimusryhmistä, ydinpalveluja ja hallinto. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 300. Biocenterin tutkimusryhmiä yhdistää samanlaisten molekyyli- ja solubiologian menetelmien käyttö. Yliopiston rahoituksesta merkittävä osa käytetään ydinpalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Biocenterin henkilöstö osallistuu laajasti perusopetukseen kolmessa tiedekunnassa. Nuorten tutkijoiden itsenäistä tutkimusta tuetaan erillisrahoituksella ja parhaat tutkimuslöydöt palkitaan vuosittain. Biocenter osallistuu aktiivisesti Suomen biokeskusten yhteistyöhön. Pohjoisuus Pohjoisuuden tutkimuksen alalla toimivan Thule-instituutin globaalimuutosohjelmaan osallistui vuonna 2004 yhdeksän kansainvälisen arvioinnin kautta valittua projektia. Instituuttiin kuuluva Arktisen lääketieteen keskus koordinoi tutkijakoulua ja julkaisi tieteellistä lehteä kuusi numeroa. Thule-instituutissa, sen tukemissa tutkimushankkeissa ja tutkijakoulussa työskenteli yhteensä 87 henkilöä. Osana laajaa verkostoyhteistyötä instituutti järjesti loppuvuodesta Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoittaman Nordic Role in Arctic Research -suunnittelukokouksen. Instituutti edusti yliopistoa myös International Arctic Science Committeen ja University of the Arcticin johtoryhmissä. Ympäristö Ympäristöpainoalan tutkimusta kokoavalle NorNet-verkostolle laadittiin viisivuotissuunnitelma. Geologian tutkimuskeskus liittyi verkostoon lokakuussa 2004. Laajoihin t&k-hankkeisiin saatiin 4,3 miljoonaa euroa rahoitusta. Ympäristötohtorikoulu jakoi apurahoja ja järjesti useita seminaareja ja kursseja. Ympäristöalan maisterikoulu jatkoi toimintaansa. NorTech Oulu -yksikkö jatkoi ympäristöalan yritystoiminnan kehittämistä ja aloitti yhteistyön Oulun seudun osaamiskeskuksen EcoForumin kanssa. Yliopiston lähialueyhteistyöstrategiaa yksikkö toteutti käynnistämällä ympäristöinsinöörien koulutusohjelman Murmanskin teknillisessä yliopistossa. Pohjoisuus- ja ympäristöpainoalojen laaja arviointi vuoden aikana johti siihen, että yliopiston hallitus päätti yhdistää ne vuoden 2005 alusta pohjoisuus ja ympäristö -painoalaksi. 7

Tohtorikoulutusta keskitetään tutkijakouluihin 8 Yliopisto on pyrkinyt organisoimaan jatkokoulutuksen yhä selvemmin tutkijakouluiksi, joista osa toimii opetusministeriön osarahoituksella ja osa kokonaan muilla resursseilla. Yliopiston tutkijat koordinoivat seitsemää ministeriön rahoittamaa ja yhtä yliopiston rahoittamaa tutkijakoulua. Ministeriön rahoittamilla tutkijakoulupaikoilla oli noin 150 jatko-opiskelijaa. Humanistinen tiedekunta perusti keväällä 2004 kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun. Oulun yliopisto osallistuu lisäksi 55:een muiden yliopistojen koordinoimaan tutkijakouluun. Perinteinen itsenäinen väitöskirjatyö tai sivutoiminen jatko-opiskelu työn ohessa on edelleen yleistä. Biocenter Oulun tutkijakouluun kuului noin 140 tutkijaopiskelijaa, joista 16 prosenttia oli ulkomaalaisia. Koulusta valmistui 15 tohtoria. Opetusministeriön rahoittamia paikkoja oli 30. Infotech Oulun tutkijakoulussa oli noin 230 jatko-opiskelijaa. Koululla on 30 opetusministeriön ja yksi Suomen Akatemian rahoittama tutkijatohtoripaikka. Tohtoreita siitä valmistui 20. Thule-instituutin globaalimuutosohjelman hankkeissa työskenteli 34 ja Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulussa 81 jatko-opiskelijaa. Arktistutkijakoulussa oli 8 jatko-opiskelijaa Oulun yliopistosta. Pohjoisuuspainoalalta valmistui neljä väitöskirjaa. Ympäristötohtorikoulussa työskenteli 150 jatko-opiskelijaa ja siitä valmistui kaksi tohtoria. Tieteelliselle jatkokoulutukselle vuosi 2004 oli menestyksekäs. Tohtorintutkintoja valmistui kaikkien aikojen ennätysmäärä, 130. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla prosentilla. Uusista tohtoreista naisia oli 49 eli 38 prosenttia. J OHANNA Y LIPULLI Yliopisto palkitsi lukuvuoden 2004 2005 avajaisissa dosentti Pertti Pirttiniemen (oik.) hammaslääketieteen laitoksesta hyvän opettajan tunnustuspalkinnolla. Pirttiniemi on panostanut oman opetuksensa kehittämiseen ja ongelmakeskeiseen opetukseen. Tohtorintutkinnot 1999 2004 Tohtorintutkinnot tiedekunnittain 2004 130 123 107 111 105 120 130 50 40 51 65 30 20 32 27 10 9 8 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 0 HuTK KTK LuTK LTK 3 TaTK TTK

Tavoitteena väitös ja patentti Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikössä tutkitaan ja kehitetään langattoman tietoliikenteen menetelmiä ja ratkaisuja. Kohteina ovat tietoliikenneverkot ja tulevaisuuden 4G- ja UWB-järjestelmät sekä niiden tarvitsemat lähetinja vastaanotinratkaisut. CWC on erityisalueillaan maailman kärjessä oleva tutkimusyksikkö. CWC erottuu perinteisistä yliopiston yksiköistä siinä, että se toimii yliopiston ja yritysmaailman rajapinnalla. Tutkimusrahoitus on valtaosin lähtöisin yrityksistä. Tutkimustyö rakennetaan projekteiksi, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. CWC:n tutkimusprojekteissa nuoret tutkijat valmistelevat väitöskirjojaan. Yksi väittelyyn tähtäävistä tutkijoista on diplomi-insinööri Antti Tölli, joka on työskennellyt CWC:ssä puolitoista vuotta. Tavoitteena on saada väitöskirja valmiiksi neljässä vuodessa. Vuonna 2000 sähkötekniikan diplomi-insinööriksi tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehdosta valmistunut Tölli työskenteli ennen CWC: tä kolmisen vuotta Nokian palveluksessa sekä Oulussa että Malagassa. Väitöskirja on henkilökohtainen haaste ja samalla mahdollisuus syventyä tarkemmin johonkin erityisalueeseen, sanoo Tölli. Hänen tutkimuskohteenaan on, miten radioresursseja, kuten taajuuksia, koodeja, aikaa ja tilaa jaetaan käyttäjien kesken tulevaisuuden tietoliikennejärjestelmien radiorajapinnoilla. Tutkijoiden selkeänä tavoitteena CWC:n tutkimusprojekteissa on tehdä mahdollisimman monta patentoitavaa keksintöä teollisuuden hyödynnettäväksi. Antti Tölli työskenteli vuoden 2004 lopussa päättyneessä Tekes-rahoitteisessa FU- TURA-hankkeessa ja tuotti yhden haettavan patentin. Hänen työnsä jatkuu FUTU- RA:n jatkohankkeessa PANU:ssa. FUTU- RA:ssa tehtiin kaikkiaan yli 30 keksintöilmoitusta, joista yhdeksästä jätettiin patenttihakemus viime vuonna. 9 Tutkija Antti Tölli hyödyntää työssään ja väitöskirjassaan Centre for Wireless Communications -tutkimusyksikön vuonna 2004 avattua tietoliikennejärjestelmien tutkimukseen keskittyvää 4G-laboratoriota. T IINA PISTOKOSKI

Tutkinnonuudistus loppusuoralla 10 KOULUTUS Opiskelijoiden kokonaismäärä 1999 2004 16 000 15 829 15 818 15 346 14 500 14 014 13 380 13 000 10 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Yliopistossa suoritettiin ennätykselliset 1 247 perustutkintoa. Tutkintotavoitteensa saavutti humanistinen tiedekunta. Sen tuntumaan pääsivät kasvatustieteiden, taloustieteiden ja lääketieteellinen tiedekunta. Tutkintojen keskimääräinen suoritusaika oli 5,6 vuotta. Lyhimmät valmistumisajat ovat taloustieteissä (4,5 vuotta) ja kasvatustieteissä (4,8 vuotta). Opiskelijavalinnassa yliopistoon pyrki 9290 hakijaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta. Uusia opiskelijoita otettiin 2400. Perustutkinto-opiskelijoita yliopistossa oli yli 13 900. Sisällön ja rakenteen remontti Opetussuunnitelmien uudistuksen rinnalla eteni henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) käyttöönotto ja monet tiedekunnat ovat siinä jo pitkällä. Kehitystä tuettiin tehostamalla koko ohjausjärjestelmää. Ohjauksen kehittämisestä valmistui työryhmän kokonaissuunnitelma. Koulutusohjelmia uudistettiin rakenteellisesti niin, että varhaiskasvatuksen koulutusta Oulussa päätettiin supistaa puoleen, geofysiikan koulutus siirtää fysikaalisten tieteiden yhteyteen ja sähkötekniikan koulutusohjelma koota kahdesta yhdeksi. Verkko-opetus ja -palvelut kehittyivät Opiskelijat tiedekunnittain 2004 5000 4000 3000 2000 1000 0 4281 2285 1808 1862 HuTK KTK LuTK LTK 884 TaTK 4698 TTK Tutkintorakenteen uudistuksen suunnittelussa edettiin loppuvaiheeseen. Aluksi keskityttiin opetussuunnitelmien kehittämiseen ja opintojen oikeaan mitoitukseen, mihin laitoksilla on pitkän kokemuksen antamat hyvät valmiudet. Uudistusote osoittautuikin hyväksi. Oulun yliopisto sai toteutettavakseen merkittävimmän valtakunnallisen tutkinnonuudistuksen tukihankkeen Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W). Hankkeessa laadittiin muun muassa kaksi laajaa opasta, joista toinen opintojen mitoituksen tueksi. Monissa yliopiston laitoksissa ja koulutusaloilla uusi tutkintorakenne on ymmärretty ennen kaikkea pedagogiseksi uudistukseksi. Se on nähty tilaisuudeksi päivittää tutkintojen sisällöt ja keskittyä opetussuunnitelmissa ydinasioihin. Tutkinnonuudistuksesta on näin tullut sekä sisällön että rakenteen remontti. Monissa laitoksissa uudistusote on ollut erinomainen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä jatkettiin. Opettajat osallistuivat aktiivisesti alan koulutukseen. Opiskelijavalintojen kehittämisessä orientoiduttiin tulevaan valtakunnalliseen yhteisvalintaan ja sähköiseen hakemiseen. Kehitteillä olivat sähköiset valintajärjestelmät ja haku verkkopalvelujen avulla. Peruskoulutuksen työelämäyhteyksien parantamiseksi päätettiin aktivoida laitosten alumnitoimintaa ja tukea niitä keskitetyllä verkkopalvelulla. Vuoden aikana valmistauduttiin valtakunnalliseen koulutuksen laadun auditointijärjestelmään. Yliopiston oma koulutuksen laatujärjestelmä on ollut hyvä vastaus tähän haasteeseen. Toistakymmentä vuotta sovelletun laitosten itsearviointi- ja palautekäytännön ansiosta yliopistoon on syntynyt opetusmyönteinen ilmapiiri ja opetuksen kehittäminen on edennyt järjestelmällisesti ja nopeasti.

Suoritetut perustutkinnot 1999 2004 1300 11 1247 1150 1121 1119 1126 1164 1181 1000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Perustutkintojen keskimääräiset valmistumisajat tiedekunnittain (med 2002 04) 6 6,25 Koko yliopisto 5,64 5,88 6,13 5,46 4,79 4,53 4 Oulun yliopistossa tutkinnonuudistus on nähty tilaisuudeksi päivittää tutkintojen sisällöt ja keskittyä opetussuunnitelmissa ydinasioihin. Tutkinnonuudistuksesta on tullut siis sekä sisällön että rakenteen remontti. M ARJO V ÄISÄNEN 2 HuTK KTK LuTK LTK TaTK TTK

Monitieteisyys ja kansainvälisyys luonteva osa opiskelua 12 Biologian opiskelu tapahtuu pääasiassa laboratorioissa, mutta muun muassa Perämeren ja Oulangan tutkimusasemilla opiskelijat pääsevät kosketuksiin käytännön työn kanssa. Anna Tammilehdolle kenttäkurssit ovat olleet opintojen kohokohtia. Halu oppia tuntemaan kasveja toi Anna Tammilehdon opiskelemaan biologiaa Oulun yliopistoon. Hän on sittemmin oppinut paljon kasveista pääaineensa kasviekologian opinnoissa ja suunnittelee parhaillaan graduaan. Suunnitelmissa on tehdä gradun kenttätyö kesällä ja viimeistellä opinnot ensi lukuvuoden aikana. Graduni on osa projektia, jossa tutkitaan kahden levän ekologiaa ja systematiikkaa hyödyntäen genetiikan tutkimusmenetelmiä, kertoo Anna. M AIJA-REETTA MANNISMÄKI Annan tutkinto rakentuu pääaineen lisäksi perinnöllisyystieteen, tilastotieteen ja hydrobiologian opinnoista. Monitieteinen yhteistyö jo opiskeluaikana on Annan mielestä tärkeää. Hän pitää eri tieteiden kohtaamista välttämättömänä. Nykyään kapeankin erikoisalueen hallinta vaatii paljon tietoja ja taitoja. Jotta suuremmat kokonaisuudet pystyttäisiin käsittelemään monipuolisesti, tarvitaan eri alojen yhteistyötä. Esimerkiksi useimmat yhteiskunnalliset projektit vaativat monen alan osaamista ja tällöin on pystyttävä sovittamaan yhteen useita tavoitteita. Syksyllä 2004 Anna aloitti venäjän opinnot. Kielen opiskelu on hyvää vastapainoa muille opinnoille. Toivoisin hyödyntäväni kieltä tulevaisuudessa. Ehkä lähden vielä vaihtoon tai töihin Venäjälle. Kansainvälisyys ei ole Annalle uusi juttu. Sveitsissä vietetyn au pair -vuoden lisäksi hän on ollut harjoittelussa Ruotsissa Kristinebergin biologisella merentutkimusasemalla. Siellä hän osallistui projektiin, jossa tutkittiin matalan meren pohjasedimenttien kykyä palautua ihmisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Valmistumisen jälkeinen aika on Annalle vielä musta aukko. Vesien suojelu ja hydrobiologia kiinnostavat, vaikka alan työtilanne Suomessa ei ole kovin ruusuinen. Mutta olen valmis liikkumaan työn perässä, vaikka ulkomaille, Anna pohtii tulevaisuuttaan.

Monimuotoista koulutusta avoimella väylällä O LYMPUS FINLAND / ARI FRILANDER Aikuis- ja täydennyskoulutusta järjestävät ja koordinoivat koulutus- ja tutkimuspalvelut ja Kajaanin yliopistokeskus. Yksiköt toteuttavat koulutusta yhteistyössä tiedekuntien, ainelaitosten, muiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Koulutus- ja tutkimuspalvelut koordinoi avointa yliopisto-opetusta. Oulun yksikkö vastaa tiedekuntien kanssa elinikäisen oppimisen periaatteiden käytännön toteuttamisesta, monimuoto-opetuksesta, muunto- ja poikkeuskoulutusprojekteista, maakuntakorkeakoulutoiminnasta ja osasta valtakunnallista virtuaaliyliopistotoimintaa. Kajaanin yliopistokeskus panostaa alueelliseen kehittämistyöhön erityisesti Kainuussa ja Ylä-Savossa sekä toteuttaa EU:n tutkimus- ja kehitysprojekteja ja lähialueyhteistyöhankkeita. Maakuntakorkeakoulutoimintaa edistettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja seutukuntien kanssa. Yhteistyötä Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa laajennettiin. Täydennyskoulutukseen osallistui toimintavuonna 4800 aikuisopiskelijaa. Opiskelijoiden määrä laski noin seitsemän prosenttia. Opetustunteja annettiin noin 14 000, joka oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimen yliopiston opiskelijamäärä oli noin 6800. Määrässä on vähennystä kuusi prosenttia. Avoimen yliopistoväylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi hyväksyttiin 30 opiskelijaa. Tavoite oli 100 opiskelijaa. Suoritettujen opintoviikkojen määrä 26 400 on lähes edellisvuoden tasolla. Ikäihmisten yliopistotoimintaan otti osaa vajaa 300 varttunutta opiskelijaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta. 13

14 Alueellinen verkostoyhteistyö vakiintuu ja vahvistuu YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS T IINA PISTOKOSKI Vuonna 2004 astui voimaan yliopistolain muutos, joka antoi yliopistoille tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kolmanneksi tehtäväksi ns. yhteiskunnallisen palvelutehtävän. Oulun yliopistolla on kuitenkin jo lakia edeltävältä ajalta runsaasti perinteitä osallistumisesta yhteiskunnan kehittämiseen. Maamme kuusi yliopistokeskusta aloittivat toimintansa vuoden alussa. Oulun yliopistolla on koordinaatiovastuu Kajaanin yliopistokeskuksen toiminnasta. Lisäksi yliopisto osallistuu Kokkolan yliopistokeskuksen Chydenius-instituutin toimintaan. Yliopiston alueellisen toiminnan yksiköistä Oulun Eteläisen instituutin ja Raahen toimintayksikön toiminnat vakinaistettiin. Lapin yliopiston kanssa yhteinen Meri- Lappi Instituutti uusi yhteisen toimintastrategiansa Kemi-Tornion alueella. Oulangan tutkimusasema Kuusamossa jatkoi alueellista yhteistyötä painottaen luontokorkeakoulutoimintaa. Perämeren osaamiskaaren kehittäminen oli vahvasti esillä Suomen ja Ruotsin pääministereiden yhteistapaamisessa. Tärkeimpänä päämääränä on alueen keskeisten elinkeinoklustereiden (ICT:n, elämysteollisuuden, metsä- ja metalliklusterien) edistäminen korkeakoulujen yhteistyöllä. Osaava Pohjois-Suomi -strategian tarkistustyö käynnistyi. Strategia sisältää korkeakoulujen alueellisen yhteistyön päälinjaukset. Toimintaa koordinoi Oulun ja Lapin yliopistojen ja alueen viiden ammattikorkeakoulun yhteinen neuvottelukunta. Yliopisto allekirjoitti yhteistyösopimukset Lapin yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Oulun ja Lapin yliopistojen sopimuksen mukaan pohjoisuutta, Venäjä-osaamista ja alueyhteistyötä vahvistetaan ja vastavuoroista sivuaineopetusta lisätään. Innovaatioita yritystoimintaan Oulun yliopiston tutkimus on tärkeää Pohjois-Suomen taloudelle ja elinkeinoelämälle. Tutkimustulosten saattamiseksi käytännön innovaatioiksi yliopisto on yhteistyössä muun muassa Keksintösäätiön kanssa. Vuonna 2004 yliopiston tutkijat tekivät innovaatioasiamiehelle yhteensä 68 uutta keksintöehdotusta. Niistä reilut kaksi kolmasosaa oli teknillistieteelliseltä alalta. Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelmalla rahoitettiin 22 uutta tutkimuslähtöistä keksintöä. Pääosa yliopistossa tehtävistä innovaatioista ohjautuu hyödynnettäväksi joko tutkimushankkeissa mukana oleviin yrityksiin tai ns. vapaan tutkimuksen tuloksina tutkijoiden omaan yritystoimintaan. Yliopiston omistuksessa oli kertomusvuoden lopussa yhteensä yhdeksän patenttia tai patenttihakemusta ja neljä lisenssisopimusta. Näiden teknologioiden kehittäminen myytäviksi tuotteiksi vie keskimäärin kolme vuotta sopimuksen solmimisesta. EU-rakennerahoitus kasvoi Kansainvälinen hankeyhteistyö lisääntyi EU:n rakennerahastotoiminnassa. Interreg-rahoitteisten hankkeiden kokoaminen ja johtaminen lisäsi yliopiston valmiuksia hakea suoria EU-rahoituksia. Tämä oli tärkeää valmistauduttaessa nykyisen rakennerahastokauden loppumiseen. Yhteistyötä etenkin Luulajan teknillisen yliopiston kanssa helpottaisi yhteisen Interreg-ohjelma-alueen luominen Perämerenkaarelle tulevalla ohjelmakaudella. Yliopiston maisteriohjelmat ovat toimineet hyvinä pilotteina ennakoiden kaksiportaista tutkintojärjestelmää. Uusista hankkeista muun muassa Tutkija-yrittäjähanke tähtää tutkijoiden yritystoimintavalmiuksien kehittämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Oulun ammattikorkeakoulun ja OuluTech Oy:n kanssa. Yliopiston hankkeille myönnetty rahoitus nousi yhdeksän prosenttia edellisvuoteen nähden. Kokonaisrahoitus oli noin 12 miljoonaa euroa. Yliopiston laitosten valmiutta ja halua hakea kilpailtavaa tutkimusja koulutusrahoitusta kannustetaan ja tuetaan jatkossa palveluprosessia kehittämällä. Myös yliopiston pitkäjänteistä sitoutumista aluekehittämiseen vahvistetaan.

Yliopistokeskus Kainuun veturiksi Oulun yliopiston Kainuun toiminnot koottiin vuoden 2004 alussa Kajaanin yliopistokeskukseksi. Yliopistokeskukseen kuuluvat Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö, mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio sekä aikuis- ja aluekehitysyksikkö. Kesäkuussa solmitulla yhteistyösopimuksella toimintaan tulivat mukaan Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Lapin yliopistot. Uuden yliopistolain mukaisesti Kajaanin yliopistokeskus vahvistaa Oulun yliopiston alueellista toimintaa merkittävästi. Vuoden tärkein koulutusavaus oli tietojenkäsittelytieteiden perustutkintokoulutuksen käynnistäminen 40 vuosittaisella aloituspaikalla. Lisäksi syksyllä alkoi matematiikan aineenopettajakoulutus matemaattisten tieteiden laitoksen ja opettajankoulutusyksikön yhteistyönä. Mittalaitelaboratorio käynnisti yhdessä VTT:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa MeRC-ohjelman. Se vahvistaa mittaustekniikan perusosaamista muun muassa puunjalostusteollisuuden optisissa mittauksissa sekä uusilla sovellusaloilla. Mittalaitelaboratorio aloitti liikuntateknologian mittaustekniikoiden tutkimuksen yhteistyössä Sotkamon kunnan, biotekniikan laboratorion ja Snowpoliksen kanssa. Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmä, joka kehittää uusia mittausmenetelmiä liikkumisen ja urheilun tarpeisiin. Biotekniikan laboratorio sopi MTT:n Kainuun tutkimusaseman ja Kuopion yliopiston kanssa elintarvikealan osaamiskeskuksen rakentamisesta Sotkamoon. Sodankylän geofysiikan observatorio Sodankylän geofysiikan observatorion (SGO) mittaus- ja tutkimustoiminta kattaa ionosfäärin, magnetosfäärin, seismisen aktiviteetin, äänen etenemisen ja kosmisen säteilyn sekä mittausmenetelmät ja alan teoreettisen tutkimuksen. Näiden ohella on ollut käynnissä kaikkiaan kymmenen ulkopuolista rahoitusta saanutta hanketta, joista suurin on ollut EISCAT. LAPBIAT-projekti (Lapin tutkimusasemien yhteistyöohjelma) päättyi järjestettyään kaikkiaan 4300 tutkijavierailupäivää. Marie Curie Training Site ja Research Training Network -yhteishanke sekä ANTARES-avaruustutkimusohjelma jatkuivat. ESA:n rahoittama avaruusromun havainnoinnin kehittäminen toteutui suunnitellusti. SGO:n tutkijat esiintyivät tekijöinä 24 kansainvälisessä referoidussa artikkelissa. T ERHO SAVOLAINEN Kajaanin yliopistokeskuksessa sijaitseva mittalaitelaboratorio (MILA) perustettiin vuonna 1991 alueen puu- ja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Laboratorion mittauslaitteilla on kysyntää myös valtakunnallisesti. 24 metrin mittaisella testiradalla voidaan mitata erilaisten liikkuvien kohteiden ominaisuuksia. Vanhempi tutkija Ville Hyvärinen selvittää ultraäänen avulla laudan sydänpuuosuutta. Meri-Lappi Instituutti Meri-Lappi Instituutti on asiantuntijaorganisaatio, joka välittää yliopistojen asiantuntemusta Kemi-Tornio-alueella. Kertomusvuonna toiminta-aluetta laajennettiin koskemaan koko Perä merenkaarta ja yhteistyökumppaneiden määrä kasvoi tuntuvasti. Teknologiayhteistyön näkyvin tulos kertomusvuonna oli sopimuspohjaisen Digipolis Research -tutkimusyksikön perustaminen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja VTT Elektroniikan kanssa. Logistiikan tutkimus- ja kehittämistyö keskittyi Suomen ja Venäjän välisen tavaraliikenteen kehittämiseen. Tutkintoon johtavaa koulutusta lisättiin noin 40 opiskelijalla. Uusina ohjelmina käynnistyivät logistiikan ja palvelujohtamisen sekä työelämän kehittämisen koulutusohjelmat. Maisterintutkintoja suoritettiin 12. 15

Alumnit elävöittämään kanssakäymistä 16 Oulun Eteläisen instituutti Oulun Eteläisen instituutti toteuttaa Oulun läänin eteläosan alueella yliopistollista koulutusta ja kehittämishankkeita sekä vahvistaa tutkimusosaamista yhteistyössä alueen ammattikorkeakouluyksiköiden ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä on tehty myös eri kehittämisorganisaatioiden, kuntien, seutukuntien ja yritysten kanssa. Instituutin toiminnan neljäs vuosi oli ensimmäinen vakinaisen toiminnan vuosi. Painopistealoja ovat elektroniikan mekaniikka/metalliala ja ICT-ala. Instituutti on ollut aktiivisesti mukana myös alueen matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointialojen kehittämistyössä. Valtakunnallisestikin merkittävät hankkeet ovat teknologiakasvatus ja maanalaisfysiikka, jossa meritoitunut kansainvälinen asiantuntijaryhmä käynnisti toimintansa kertomusvuonna ja laati toiminnalle kehittämisehdotuksen. Vuoden Alumni Karl Tryggvason. T IINA PISTOKOSKI Oulun yliopisto ryhtyi elvyttämään alumnitoimintaansa syksyllä 2004. Alumniyhteyksien ylläpitämiseksi otettiin käyttöön wwwpohjainen tietokanta-, yhteydenpito- ja tiedotusjärjestelmä. Alumnitoiminnan tehtävä on ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja tutkinnon suorittaneiden välillä sekä tukea valmistuneiden keskinäistä verkostoitumista. Alumnitoiminnan sisältöä ja aktiviteetteja laajennetaan vähitellen ajan kuluessa. Oulun yliopistoseura nimesi professori Karl Tryggvasonin Vuoden Alumniksi. Nimeämisen perusteena oli professori Tryggvasonin erittäin ansiokas ja kansainvälisesti merkittävä tieteellinen tutkimustyö lääketieteellisen biokemian alalla. Nykyisin hän työskentelee Karoliinisen Instituutin professorina Tukholmassa. Oulun yliopiston ja toimintaympäristön yhteistyötä edistäviä merkittävimpiä yhteistyöelimiä ovat yliopiston neuvottelukunta ja alueellisessa kehittämisessä alueneuvottelukunta. Lisäksi yliopistolla on muun muassa alueellisen erikoislääkärikoulutuksen yhteistyökysymyksiä käsittelevä lääketieteen alueellinen neuvottelukunta. Kokoonpanoltaan uudistuneet neuvottelukunnat aloittivat uuden kolmivuotiskauden vuonna 2004. Yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa maaherra Eino Siuruainen. Yliopiston tiivis yhteistyö valtion sektoritutkimuslaitosten alueellisten toimintayksiköiden kanssa vahvistui, kun Geologian tutkimuskeskus liittyi mukaan yliopiston pohjoisuus ja ympäristö -painoalan Nor- Net-verkostoon. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 45. toimintavuotta väritti syksyllä 2003 alkanut keskustelu opinto-oikeuden rajoittamisesta ja opiskelijan opintososiaalisesta asemasta. Syksyn kunnallisvaaleihin OYY valmistautui yhdessä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat ry:n kanssa tekemällä kunnallisaloitteen ennakkoäänestyspaikkojen saamiseksi lähelle opiskelijoita sekä laatimalla kunnallispoliittisen ohjelman, jota toimitettiin vaaliehdokkaille. OYY kannusti erilaisin kampanjoin ja tapahtumin opiskelijoita äänestämään. OYY:n hallitusvastuuta kantoivat kertomusvuonna ainejärjestöpohjaiset edustajistoryhmät. Ylioppilaskunnan puheenjohtajana toimi 14.1. alkaen kauppat. yo. Anniina Salo. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimi fil. yo. Petri Eklund. Hänet valittiin marraskuussa Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodeksi 2005.

Koulutusmarkkinat kansainvälistyvät Vuosi 2004 avasi Oulun yliopiston kansainväliselle toiminnalle uusia mahdollisuuksia. Opetuksessa suurin vaikutus oli Bolognan prosessin valmistelutyöllä. Tiedekunnat muokkasivat tutkintorakenteitaan ja tutkintojen sisältöjä kansainvälisille koulutusmarkkinoille sopiviksi. Tutkimuksen ja koulutuksen painoaloilla asetettiin etusijalle ulkomaisten yliopistojen kanssa toteutettavat yhteistutkinnot ja opiskelijoiden työmarkkinakelpoisuutta lisäävät ulkomaanopinnot ja -harjoittelu. Tarjoamalla opiskelijoilleen kansainvälisen kvalifikaation ja toimimalla yhteistyössä hyvien ulkomaisten yliopistojen kanssa Oulun yliopisto tähtää siihen, että valmistuneet asiantuntijat rekrytoituvat hyvin ja yhä useammin haastaviin kansainvälisiin tehtäviin. Oulun yliopistosta valmistuneen asiantuntijan työmarkkina-alueena on koko maailma. Lähialuestrategia valmistui kesällä 2004 ja sitä lähdettiin heti toteuttamaan. Muun muassa kaksoistutkintojen suunnittelussa hyödynnetään lähialueiden kumppaniyliopistojen osaamista. Luoteis-Venäjän ja yleensäkin pohjoisten alueiden mahdollisuuksiin liittyvä osaaminen yhdistyvät yliopiston painoaloilla kokonaisuudeksi, jolle tulevaisuudessa haetaan markkinoita maailmanlaajuisesti. Tässä tehtäväkentässä ovat keskeisiä myös University of the Arcticin ja Circumpolar Universityn yhteistyöverkostot. Yliopistokoulutuksen ajanmukaisuus merkitsee opintojen kansainvälisyyttä muun muassa perustutkintovaiheessa. Oman pääaineen opiskelu vieraalla kielellä, vaihto-opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa, harjoittelu, vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemus sekä monikulttuuriset viestintätaidot antavat substanssiosaamisen ohella työelämään siirtyvälle opiskelijalle työnantajien arvostamia ominaisuuksia. Opiskelija saa näin kilpailuetua työmarkkinoilla, työnantaja parhaita mahdollisia työntekijöitä ja Pohjois- Suomi hyvinvoinnin osaavia rakentajia. Kansainvälinen opetus ja opiskelu Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus maailmalla kasvoi. Ouluun tuli ja Oulusta lähti ennätysmäärä opiskelijoita ja opettajia. Englannin kielellä annetun opetuksen määrä kasvoi. Oulun yliopiston vahvuuksia ovat pitkäjänteinen työ englanninkielisen opetuksen järjestämisessä, vetovoimaiset opetusmuodot sekä toimivat verkostot ja palvelut saapuville ja lähteville opiskelijoille. Yliopisto käynnisti kertomusvuonna kuuden englanninkielisen maisteriohjelman suunnittelun, jota rahoitetaan sisäisten tulosneuvottelujen kautta. Osa ohjelmista toteutetaan yhteistutkintona yhden tai useamman ulkomaisen yliopiston kanssa. Ohjelmiin rekrytoidaan suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita. Maisteriohjelmat ovat resurssi myös tohtoriopiskelijoita rekrytoitaessa. Oulun yliopiston strategisena tavoitteena on siirtyä omilla vahvuusaloilla yhä enemmän kansainvälisille koulutusmarkkinoille kolmen seuraavan vuoden aikana. Vuosi 2004 ja erityisesti yliopistojen tutkinnonuudistus loivat tälle tavoitteelle vahvan pohjan. Lähteneet ja tulleet vaihto-opiskelijat maittain 2004 (Tärkeimmät kohde- ja tulomaat) Lähteneet Saksa 33 USA 25 Iso-Britannia 24 Itävalta 19 Italia 17 Ruotsi 15 Espanja 14 Ranska 13 Kanada 12 Islanti 10 Muut 91 Yhteensä 273 KANSAINVÄLISTYMINEN 17 Tulleet Saksa 60 Ranska 32 Itävalta 26 Espanja 25 USA 23 Italia 20 Kanada 14 Iso-Britannia 13 Puola 12 Slovakia 11 Muut 109 Yhteensä 345

Rakentamisen aikaa humanistisessa tiedekunnassa 18 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA MATTI LEHTIHALMES dekaani Humanistinen tiedekunta on säilynyt suosittuna oppimisympäristönä. Hakijamäärät ovat olleet tasaisesti korkeita jo vuosien ajan. Monilla aloilla opiskelijoiden aikaisemmat opinnot ja elämänkokemus ovat nopeuttaneet opintoja ja rikastuttaneet tutkinnon suorittaneiden ammattitaitoa. Tiedekunta ylitti maisterintutkintotavoitteensa. Kolmen vuoden tutkintojen keskiarvo on myös tavoitetasoa korkeampi. Systemaattinen opinto-ohjauksen kehittäminen ja monissa oppiaineissa toteutetut tehostetut graduseminaarit ovat tuottaneet tulosta. Tohtorintutkinnoissa tiedekunta jäi kahdella tutkinnolla tavoitteestaan. Tiedekunta on useilla tuloksellisuuskriteereillä arvioituna edelleen maamme humanististen tiedekuntien kärkijoukossa. Merkittävänä haasteena otettiin vastaan tutkinnonuudistustyö, jota on tehty tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen humanistisen alan tutkinnonuudistustyöryhmän kanssa. Monissa oppiaineissa opinto-ohjelmiin tehdään perusteellisia uudistuksia. Monitieteinen tutkijakoulu aloitti Yliopiston sopeuttamis- ja kehittämisohjelman mukaisesti tiedekunta oli jo edellisenä vuotena käynnistänyt virkarakenteen kehittämisohjelman jäädyttämällä muun muassa kaikki tiedekunnan assistentuurit sitä mukaa, kun ne tulevat avoimiksi. Tämä rakenneohjelma mahdollisti sen, että tiedekunta pystyi toteuttamaan sille asetetut säästövelvoitteet. Samanaikaisesti tiedekunnan henkilöstörakennetta ryhdyttiin kehittämään muuttamalla työllistämisvaroin perustettuja amanuenssuureja opetusviroiksi. Muutamien määräaikaisten virkasuhteiden vakinaistamisohjelma pystyttiin myös käynnistämään. Saamelaisen kulttuurin ja informaatiotutkimuksen professuurien haku käynnistettiin. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksessa toiminut Giellagas-instituutti siirrettiin suoraan tiedekunnan alaiseksi tulosyksiköksi. Instituutti hoitaa valtakunnallista tehtävää, jonka kautta rahoitus järjestyy. Informaatiotutkimuksen laitos liittyi suomen ja saamen kielen ja logopedian laitokseen. Uuden laitoksen nimeksi tuli suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos (SILO). Tiedekunta uudisti jatkokoulutusohjelmaansa perustamalla monitieteisen Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun. Siihen valittiin ensimmäisessä avoimessa haussa 54 jatko-opiskelijaa tiedekunnan eri oppiaineiden joukosta. Tutkijakoululle laadittiin ensimmäisen vuoden toimintaohjelma. Opiskelijat osallistuivat innokkaasti järjestettyihin seminaareihin ja muihin koulutustilaisuuksiin. Humanistinen koulutusala Oppiaineet Informaatiotutkimus Logopedia Suomen kieli Saamen kieli Saamelainen kulttuuri Englantilainen filologia Germaaninen filologia Pohjoismainen filologia Kirjallisuus Yleinen historia Suomen ja Skandinavian historia Aate- ja oppihistoria Kulttuuriantropologia Yleinen arkeologia Perustutkinto-opiskelijat 2027 näistä uusia 302 Jatko-opiskelijat 258 Tutkinnot 197 perustutkinnot 188 tohtorintutkinnot 9 Henkilökunta 162 opetushenkilökunta 77 muu henkilökunta 85 Julkaisutoiminta (2003) 385 tieteelliset julkaisut 209 muut julkaisut 176

Monialaista yhteistyötä opettajankoulutuksessa KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA PAULI SILJANDER dekaani 19 Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään ja yliopiston kehittämis- ja sopeuttamisohjelma olivat merkittävimmät kasvatustieteiden tiedekunnan toimintaa määrittäneet tekijät vuonna 2004. Siirtymistä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen valmisteltiin yhteistyössä muiden kasvatustieteellisten tiedekuntien ja laitosten kanssa. Tiedekunnan Oulun ja Kajaanin yksiköissä uudistustyö toteutettiin itsenäisesti valtakunnallisten linjausten pohjalta. Eri koulutusohjelmien kasvatustieteellisiä perusopintoja on uusissa opetussuunnitelmissa yhdistetty. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä toi mintaan vaikutti merkittävästi vuoden alussa aloittanut Kajaanin yliopistokeskus ja sen tarjoamat koulutusmahdollisuudet yhteistyöyliopistojen kanssa. Syksyllä Kajaanissa aloitettiin matemaattisten aineiden opettajankoulutuskokeilu yhteistyössä luonnontieteellisen tiedekunnan matematiikan laitoksen kanssa. Ensimmäisen syksyn toiminta alkoi lupaavasti ja hankkeelle on haettu jatkorahoitusta. Sivuaineyhteistyötä kehiteltiin luonnontieteellisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan kanssa. Tohtorintutkintotavoite ylittyi Kehittämis- ja sopeuttamisohjelma edellytti tiedekunnalta avointen virkojen jäädyttämistä tai täyttämättä jättämistä, opetusohjelmien karsintaa, tiettyjen opintokokonaisuuksien lakkauttamista ja opetuksen profilointia. Merkittävin muutos oli varhaiskasvatuksen opiskelijamäärän vähentäminen puoleen aiemmasta vuosisisäänotosta Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä. Samalla koulutusvastuuta kohdennettiin aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä varhaiskasvatuksen koulutuksessa keskitytään erityisesti 4 8-vuotiaiden lasten opettajankoulutukseen, johon liittyy muun muassa Kainuun lapsi 2005 -yhteistyöhanke Kajaanin kaupungin ja usean Kainuun kunnan kanssa. Tiedekunnan tutkimustyö on yhä enemmän keskittynyt väitöskirjaprojekteihin ja tohtorikoulutukseen, joiden tulosta mitataan suoritetuilla tohtorintutkinnoilla. Viime vuonna tiedekunnalle asetettu tohtorintutkintotavoite ylitettiin. Samalla ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuksen resursoinnissa on lisääntynyt. Vaikka ulkopuolinen rahoitus on tärkeä osa tutkimustoiminnan rahoitusta, ei pitkäjänteisen kehittämisen kannalta ole toivottavaa, että keskeinen perustehtävä riippuu epävarmoista ulkoisista rahoituslähteistä. Tästä syystä henkilöstömenojen supistustarpeista huolimatta on pyritty huolehtimaan siitä, että tutkimuksen ja jatkokoulutuksen perusvirat säilyvät budjettirahoituksen piirissä. Kasvatustieteellinen koulutusala Oppiaineet Kasvatustieteiden koulutus Musiikkikasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Luokanopettajakoulutus Master of Education, International Programme Teknologiapainotteinen luokanopettajankoulutus Opettajan pedagogiset opinnot Perustutkinto-opiskelijat 1600 näistä uusia 319 Jatko-opiskelijat 166 Tutkinnot perustutkinnot 247 tohtorintutkinnot 8 Henkilökunta opetushenkilökunta 115 muu henkilökunta 105 Julkaisutoiminta (2003) 173 tieteelliset julkaisut 89 muut julkaisut 84

Määrätietoista opetuksen kehittämistä 20 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VESA MUSTONEN dekaani Luonnontieteellisessä tiedekunnassa jatkettiin määrätietoisesti opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin ensimmäisen opintovuoden sujumiseen, tutor-toimintaan ja opintoohjaukseen. Keskimääräinen valmistumisaika onkin selvästi lyhentynyt ja on nyt alle kuusi vuotta. Uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen on tiedekunnassa valmistauduttu osallistumalla koulutusalan valtakunnalliseen koordinaatiotyöhön osittain tieteenalakohtaisin vetovastuin. Tiedekunnassa tehostetaan sekä maisterin- että tohtorintutkintojen tavoitteiden saavuttamista organisoimalla opetusta uudelleen, tehostamalla opetusresurssien käyttöä ja kehittämällä koulutusohjelmien tutkintorakenteita. Tutkintojen määrä on lähtenyt nousuun, vaikka korotettuja tavoitteita (315) maisterintutkinnoissa ei vielä saavutettukaan. Etenkin tietojenkäsittelytieteissä on nähtävissä selvä maisterien määrän lisäys tulevina vuosina. Toimintavuonna aloitti yli 700 uutta opiskelijaa, joista 40 opiskelijaa tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmassa Kajaanissa. Tohtoreita valmistui 32, joka on selvästi alle tavoitteen (48). Tohtorikoulutuksen tehostamiseksi on suunniteltu toimia, joiden myötä tohtorintutkintojen määrän odotetaan nousevan selvästi. Kaudella 2004 2006 yliopistokoulutuksen laatuyksikkönä toimii biologian laitos. Tutkimusryhmät toimivat painoaloilla Tiedekunnan tutkijat työskentelivät tehokkaasti, mikä näkyi paitsi kansainvälisinä julkaisuina myös kilpailtuna tutkimusrahoituksena. Suomen Akatemian Oulun yliopistolle jakamasta vuotuisesta rahoituksesta noin puolet myönnettiin luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijoille. Tiedekunnan tutkimusryhmillä on merkittävä osuus yliopiston painoaloilla. Ympäristöalaan liittyvää tutkimusta tekee tiedekunnassa yli 50 jatko-opiskelijaa. Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa käynnistyi professoritason yhteistyö. Pekka Pamilon johtama populaatiogeneettisten analyysien yksikkö jatkoi Suomen Akatemian huippuyksikkönä. Helena Aksela jatkoi akatemia professorina. Akselalle myönnettiin professori Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto. Tiedekunnan laitosten perustoimintaan tarkoitetut määrärahat turvaavat lähinnä perusopetuksen. Ulkopuolisen rahoituksen merkitys toimintarahan täydentäjänä ja erityisesti tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen turvaajana on noussut ratkaisevan tärkeäksi. Luonnontieteellinen koulutusala Oppiaineet Biokemia Ekologinen eläintiede, fysiologinen eläintiede Ekologinen kasvitiede, fysiologinen kasvitiede, perinnöllisyystiede Biofysiikka, fysiikka, teoreettinen fysiikka, tähtitiede Geofysiikka, geologia ja mineralogia, maaperägeologia, geokemia Epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, rakennetutkimuksen kemia Maantiede, suunnittelumaantiede Matematiikka, tilastotiede, sovellettu matematiikka Tietojenkäsittelytiede Perustutkinto-opiskelijat 3856 näistä uusia 776 Jatko-opiskelijat 425 Tutkinnot perustutkinnot 229 tohtorintutkinnot 32 Henkilökunta opetushenkilökunta 239 muu henkilökunta 432 Julkaisutoiminta (2003) 598 tieteelliset julkaisut 493 muut julkaisut 105