HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 2018

Eurofins Environment Testing Projekti 9287 13.3.219 JÄTEKUKKO OY HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 218

JÄTEKUKKO OY, HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 218 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. JÄTEKUKKO OY... 2 2.1 YLEISTÄ... 2 2.2 JÄTEVESITARKKAILU... 3 2.2.1 Viemäriin johdettava vesi (J25b)... 3 2.2.2 Muut jätevedet... 7 2.3 PINTAVESITARKKAILU... 11 2.4 POHJAVESITARKKAILU... 2 2.4.1 Pohjaveden korkeus... 2 2.4.2 Pohjaveden laatu... 21 3. KUOPION KAUPUNGIN SILMÄSUON KAATOPAIKKA... 25 3.1 YLEISTÄ... 25 3.1.1 Jätevesitarkkailu... 25 3.2 PINTAVESITARKKAILU... 27 3.3 POHJAVESITARKKAILU... 31 4. RUDUS OY... 33 4.1 YLEISTÄ... 33 4.2 PINTAVESITARKKAILU... 34 4.3 POHJAVESITARKKAILU... 35 5. PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE... 35 5.1 JÄTEVESITARKKAILU... 36 5.2 PINTAVESITARKKAILU... 4 5.3 POHJAVESITARKKAILU... 46 6. HEIKKI HILTUNEN/MORENIA OY... 49 6.1 YLEISTÄ... 49 6.2 PINTAVESITARKKAILU... 5 7. FORTUM WASTE SOLUTIONS OY (ENT. EKOKEM OY)... 54 7.1 JÄTEVESITARKKAILU... 55 8. YIT INFRA OY... 57 8.1 YLEISTÄ... 57 8.2 POHJAVESITARKKAILU... 57 9. SAVON KULJETUS OY... 59 9.1 YLEISTÄ... 59 9.2 POHJAVESITARKKAILU... 59 1. NCC ROADS OY... 62 1.1 YLEISTÄ... 62 1.2 POHJAVESITARKKAILU... 62

11. PIELISEN BETONI OY... 64 11.1 YLEISTÄ... 64 12. TARKKAILUN KEHITTÄMINEN... 65 VIITTEET... 66 LIITTEET Liite 1. Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen näytepisteet 218 Liite 2-27. Toiminnanharjoittajakohtaiset tarkkailutulokset 218 Heli Ranta-aho Tutkimusinsinööri Eurofins Ahma Oy Antti Leppänen Ympäristöasiantuntija Eurofins Ahma Oy Eurofins Ahma Oy Yhteystiedot Niemenkatu 73 1514 LAHTI Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi

1 YHTEENVETO Jätekukko Oy:n jätevesipisteen J25b kiintoainepitoisuus, CODMn, BOD7 ja kolibakteerien arvot olivat vuonna 218 selvästi keskimääräistä tasoa pienempiä. Suljetulta täyttöalueelta II tulevan veden (J213) sähkönjohtavuus, kloridi- ja typpipitoisuudet ovat edelleen koholla, mutta laskeneet vuodesta 217. Jäteveden bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Toukokuun vesikirpputestien perusteella pisteen J217 vesi oli toksista vesikirpuille. Pintavesitarkkailun yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaadussa voidaan nähdä pidemmällä aikavälillä heinälammin ojan vertailupisteen (J/H29) vedenlaadun parantuneen aiemmasta. Alapuolisella pisteellä J211 kloridi oli tarkkailuhistorian korkein sekä sähkönjohtavuus ja ravinteet olivat koholla. Veden happitilanne oli heikko. Bakteerimäärät olivat lähes kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajojen. Pisteellä J28 sulfaattipitopisuus oli aiempiin tarkkailukertoihin nähden koholla. Vesikirpputestien mukaan vesi pisteillä J28 ja J23 ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Vertailualueen pohjavesiputkissa J15u ja J18 kloridipitoisuudet olivat jälleen korkealla. Sama trendi voidaan havaita myös sähkönjohtavuudessa. Kloridin ympäristölaatunormit ylittyivät putkilla molemmilla näytekerroilla. Putkista J1 ja J2 havaittiin öljyjä ja nikkelin ympäristönlaatunormi ylittyi putkilla J15u ja J18. Alapuolisella putkella J14 sähkönjohtavuus on ollut koholla tarkkailujakson alusta asti ja samoin putkella J12/1, mutta maltillisemmin. Kloridin ympäristönlaatunormi ylittyi jälleen putkilla J14, J12/1 ja J11/1. Sinkin ympäristönlaatunormi ylittyi putkilla J5 ja J15. Putkista J14 ja J15 havaittiin öljyjä ja putkesta J14 ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus MTBE:tä. Silmäsuon kaatopaikan jätevesitarkkailutulosten mukaan laskennallinen kuormitus oli pääosin edellisvuosia pienempi muiden kuin ammoniumtypen ja raudan osalta. Pintavesitarkkailutulosten mukaan happi kului lähes loppuun kesän jälkeen Haminanlahden tarkkailupisteen syvänteessä (K4). Typen ja hygieenisen laadun osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä K1. Kaatopaikan suotovesien pohjaveden laatua heikentävä vaikutus oli aiempien vuosien tapaan ilmeinen pohjavesiputkessa K7. Rudus Oy:n pintavesien tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella (M4). Pohjaveden rautapitoisuus ja ammoniutypen osuus viittaavat pisteellä M1 kuormitukseen. Tarkkailuohjelmassa Rudus Oy:n pintavesitarkkailun osalta mainitaan, että pisteeltä M3 otetaan vertailunäyte, ja että pisteen vedenlaatu kuvaa ympäristön tilaa. Tarkkailuohjelman tekstistä voi siis saada käsityksen, että piste M3 toimii vertailupisteenä vaikutusalueen pisteelle. Todellisuudessa piste sijaitsee vaikutusalueella (tasausallas), eli kuvaa vaikutusalueen ympäristön tilaa eikä luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen ympäristön tilaa. Tämä kannattaa selventää seuraavan tarkkailuohjelman tekstiin. Vuonna 218 pelastusopiston jäteveden (P1) liuottimien ja PAH- yhdisteiden määrä oli laskenut, mutta edelleen havaittiin pieniä määriä vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Liuotinpitoisuus nousi lokakuussa voimakkaasti o-ksyleenin (15 μg/l) takia. Sulfaattipitoisuus oli heinäkuun näytteenottokertaa lukuunottamatta koholla. Kiintoaine, kokonaistyppi- ja fosforikuormitus oli aiempaa suurempaa vuonna 218. Pintavesitarkkailutulosten mukaan Alimmaisen Korvalammen syvänteen (P5 5m) happitilanne oli aiempien vuosien tapaan heikoin. Aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden laatu on heikointa putkessa P18. AOXyhdisteiden pitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä alle laboratorion määritysrajan, raskasmetallien, metallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät pienemmiksi kuin pohjaveden ympäristönlaatunormit ja VOC-yhdisteiden sekä öljyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen. Morenia Oy:n pintavesitarkkailutuloksien perusteella pisteen H2 veden sähkönjohtavuus, kokonaistyppi- ja kloridipitoisuus olivat tavanaomaista tasoa suurempia. Fortum Waste Solutions Oy:n pitoisuudet olivat joiltain osin nousseet viime vuodesta. Maaliskuussa pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat. Jätevesistä havaittiin pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja, vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä asetuksen 138/215 aineita ja liuottimia. YIT Infra Oy:n pohjaveden laatu oli pääosin aiemmalla tasolla. Toukuussa havaittiin pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja. Savon Kuljetus Oy:n ja NCC Roads Oy:n pohjavesitarkkailun tuloksien perusteella merkittäviä muutoksia aiempaan ei ole nähtävissä. Putkessa SK3/LE2 sulfaattipitoisuus oli koholla, mutta pitoisuus ei ylittänyt ympäristönlaatunormia. Pielisen Betonin pohjavesien laatu oli melko hyvänlaatuista ja pääosin aiemmalla tasolla. Pielisen Betonilla ei ole kuitenkaan enää toimintaa, ja putkien PB1 ja PB 2 tarkkailua esitetäänkin lopetettavaksi.

2 1. JOHDANTO Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella Kuopiossa toimii useita ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia, joilla kullakin on oman ympäristölupansa mukainen vesien tarkkailuvelvoite. Tarkkailut on yhdistetty yhdeksi yhteistarkkailuksi, joka sisältää Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Kuopion kaupungin suljetun Silmäsuon kaatopaikan, Rudus Oy:n teollisuustontin esirakennuksen, Pielisen Betonin kivenlouhimon, Pelastusopiston harjoitusalueen, Morenia Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen, Fortum Waste Solutions Oy:n vaarallisten jätteiden vastaanottotoiminnan, YIT Infra Oy:n kallionlouhinnan, murskauksen sekä Savon Kuljetuksen ja NCC:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen (myös betoni) jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun. Vuonna 218 tarkkailua tehtiin 16.6.216 päivitetyn tarkkailuohjelmaversion mukaisesti. Tarkkailun puitteissa otetut näytteet analysoitiin Nab Labs Oy:n FINAS-akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteet otettiin Nab Labs Oy:n näytteenottajien toimesta (Näytteenotto FINAS-akkreditoitu, akkreditointitunnukset T111 ja T142). Nab Labs Oy:n toiminta- ja laatujärjestelmä perustuu standardiin SFS- EN ISO/IEC 1725. AOX-määrityksissä käytettiin alihankintalaboratoriona SGS Oy:tä ja ekotoksisuustestit (vesikirpputestit) teki Metropolilab Oy. Tässä raportissa esitetään toiminnanharjoittajakohtaisesti tarkkailun tulokset vuodelta 218. Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen tarkkailupisteet esitetään erillisessä liitteessä (1). 2. JÄTEKUKKO OY 2.1 Yleistä Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin lounaispuolella n. 16 km:n päässä keskustasta Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa. Kaupungin vanha Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta. Jätekeskuksen alueella sijaitsee jätteen loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointialue sekä öljyisten maiden vastaanottoalue. Alueella on myös muiden toimijoiden tekemää jätepuun murskaustoimintaa. Lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitsee Vapo Oy:n mullanvalmistuskenttä ja jätekeskuksen vieressä jätekeskusalueen kaakkoispuolella toimii Kuopion Biotehdas Oy:n biokaasulaitos. I-vaiheen täyttöalueen (n. 7, ha) rakennustyöt aloitettiin vuonna 199 maaliskuussa tasausaltaan kaivutöillä. Varsinainen käyttö alkoi vuoden 1992 alusta. Täyttöalueen käyttö lopetettiin vuonna 1, jonka jälkeen alue maisemoitiin. II-vaiheen täyttöalue (n. 3,6 ha) rakennettiin vuoden aikana ja sitä laajennettiin kesällä 5 (n.,85 ha). II-vaiheen täyttöalueen peitto aloitettiin kesällä 212 ja se maisemoitiin loppuun kesällä 213. III-vaiheen täyttöalue rakennettiin kesällä 9 ja se otettiin käyttöön vuonna 211. Alueiden II ja III tiivis pohjarakenne täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Alueella I jätetäytön pohjarakenne on toteutettu rakentamisajankohdan lainsäädännön mukaisesti, jonka vuoksi alueen I pohjarakenteen tiiveys ei täytä nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Kuopion kaupungin omistama jätekeskus siirtyi vuonna 1 kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Jätekukko Oy:n omistukseen. Jätekukko Oy aloitti virallisesti toimintansa 1.1.1. Toiminta-alueeseen kuuluu 16 kuntaa ja 22 asukasta (Jätekukko 219). Jätekeskus toimii ympäristöluvan ISAVI/351/214 mukaisesti. Lupapäätöksen mukaiset toiminnot ovat: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden esikäsittely ja käsittely jätteiden siirtokuormaus

31.1. 22.2. 29.3. 24.4. 1.5. 26.6. 5.7. 24.8. 26.9. 3.1. 15.11. 12.12. 3 2.2 Jätevesitarkkailu 2.2.1 Viemäriin johdettava vesi (J25b) Vuodesta 2 alkaen vedenlaatua on seurattu kaivosta J25b, joka edustaa Lehtoniemen puhdistamolle pumpattavaa vettä. J25b:n vedessä ovat mukana Jätekukko Oy:n jätevedet ja Fortum Waste Solution Oy:n prosessivedet. Vuonna 218 näytteitä otettiin kerran kuussa vuorokauden kokoomanäytteinä (aamu-iltaaamu). Lehtoniemeen johdettavan veden sähkönjohtavuus sekä kloridi- että ravinnepitoisuudet olivat vuonna 218 edellisvuosien tapaan alkuvuodesta suurempia kuin loppuvuodesta. Suureiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää eroa edellisvuosiin nähden, joskin keskimääräiset pitoisuudet olivat joidenkin suureiden osalta suurempia kuin pitoisuudet tarkkailujakson 7 218 alussa. Keskimääräisessä kokonaisfosforipitoisuudessa voidaan nähdä laskeva suuntausta tarkkailujakson alkuaikojen tilanteesta (kuvat 2-1-7). Viemäriin johdettavan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus, orgaanisen aineen määrä CODCr ja BOD7-arvo oli vuonna 218 edelleen pieni. Veden ph-arvoissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua vuosien välillä. Ulosteperäisiä päästöjä osoittavien lämpökestoisten bakteerien määrä oli vuonna 218 keskimääräistä tasoa pienempi (taulukko 2-1). Toukokuun (29.5.218) vesinäytteestä määritettiin raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Lyijyn (3,9 µg/l), kadmiumin (,17 µg/l), kromin (58 µg/l), arseenin (7,2 µg/l), nikkelin (31 µg/l), elohopean (<,5 µg/l) pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja. Sulfaattipitoisuus oli mg/l, joten jätevesien sulfaattipitoisuudelle suomessa tavallisesti käytetty raja-arvo 4 mg/l ei ylittynyt. Kuparipitoisuus (18 µg/l) oli niin ikään ympäristöluvan raja-arvon (,5 mg/l) alittava. Öljyhiilivetyjen pitoisuus oli 9 µg/l, fenolien 44,98 µg/l ja VOC-yhdisteiden 6,6 µg/l (liite 2 ). Tarkkailujaksolla 7 218 AOX-yhdisteiden (adsorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden) keskimääräinen pitoisuus on ollut 142 µg/l (n=11, vaihteluväli,8 39 µg/l). Vuonna 218 AOX-pitoisuus oli 13 µg/l. Vesikirpputestien analyysi on jäänyt tekemättä toukokuussa. Lehtoniemen puhdistamolle pumpattava vesimäärä ja ainekuormat eivät vuonna 218 poikenneet merkittävästi edellisvuosista, kiintoaineen vuosikuorma oli tarkkailujaksolla 7 218 edelleen pieni (kuvat 2-8-9). ms/m 6 5 4 3 J25b mgcl/l 5 4 3 sähkönjohtavuus (ms/m) Kloridi (mg/l) Kuva 2-1. Jätevesipisteen J25b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuonna 218.

7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 23.1. 21.2. 28.3. 24.4. 29.5. 11.7. 19.7. 22.8. 26.9. 3.1. 13.11. 18.12. 23.1. 6.2. 2.2. 6.3. 2.3. 3.4. 17.4. 1.5. 15.5. 29.5. 12.6. 26.6. 1.7. 24.7. 7.8. 21.8. 4.9. 18.9. 2.1. 16.1. 3.1. 13.11. 27.11. 11.12. 4 mg/l 3 J25b 25 15 5 Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 2-2. Jätevesipisteen J25b veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuonna 218 mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, J25b Tot P Kuva 2-3. Jätevesipisteen J25b veden kokonaisfosforipitoisuus vuonna 218. COD Cr mg/l 1 8 6 4 J25b BOD 7 /ATU mg/l 3 25 15 5 CODCr BOD7 Kuva 2-4. Jätevesipisteen J25b orgaanisen aineen keskipitoisuudet vuosina 7 218.

7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 5 ms/m 45 4 35 3 25 15 5 J25b mg/l 45 4 35 3 25 15 5 Sähkönjohtavuus Cl Kuva 2-5. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 7 218. mg/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, J25b Kok.P Kuva 2-6. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuosina 7 218. mg/l 3 J25b mg/l 3 25 25 15 15 5 5 Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 2-7. Jätevesipisteen J25b kokonaistypen ja ammoniumtypen keskipitoisuus vuosina 7 218.

6 Taulukko 2-1. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7 218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). KORJAUS ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fek.kolif Fe Zn ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/m mg/l mg/l 7 7,6 228 434 91 9 88 57 7, 175 11825 11,28 8 7,8 276 245 927 135 11 6,4 183 52725 6,3,15 9 7,5 324 8 423 81 135 121 5, 213 58 2,6,18 21 7,9 384 65 96 177 179 148 5,2 38 >8 2,5 8,6 211 8, 37 54 584 69 177 152 4, 274 >8 2,7,6 212 7,8 289 68 65 111 122 11 3, 21 4855 4,3,44 213 8, 35 69 423 62 216 152 2,9 223 27167 2,8,5 214 7,9 38 81 528 94 153 119 1,7 218 11575 2,3,12 215 7,9 316 5 493 7 163 14 1,9 23 1738 2,6,17 216 7,9 297 58 52 64 185 13 4,6 233 18813 1,8,4 217 7,9 338 4 39 19 169 151 2,6 23 39 3,,8 218 7,8 328 33 413 26 146 128 2, 25 713 2,7,9 ka 7-17 7,8 316 113 615 85 156 126 4, 227 25882 3,8,92 m³/a 14 13285 98155 11185 11834 16843 114434 11361 19471 122566 8 769 68478 63143 6 4 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 2-8. Lehtoniemen puhdistamolle johdettavan veden eli Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät vuosina 7 218.

7 35 3 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 33,4 Kiintoainekuormitus (t/a) 32,5 7,6 8,2 8,7 5,5 4,1 5,3 5,7 5,9 4,3 4,2 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Typpikuormitus (t/a) 25,6 17,9 17,4 18,6 18,8 18,5 16,3 15,4 13,6 11,3 9,2 6,7 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 1,,8,85 Fosforikuormitus (t/a),6,4,2,54,34,33,39,34,34,18,21,47,28,21, 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 2-9. Jätevesipisteen J25b vuosikuormitus (t/a) kiintoaineen, typen ja fosforin osalta vuosina 7 218. 2.2.2 Muut jätevedet Jätevesiä tarkkailtiin vuonna 218 neljä kertaa (maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu) seuraavilta havaintopaikoilta: J21 J213 J214 J217 J218 J219 JKAIVO1 Jätevesien tasausaltaaseen I-vaiheen (suljetulta) täyttöalueelta tuleva vesi II-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää Öljyisten maiden vastaanottokentän näytteenottokaivo (öljypitoisuus toukokuussa) III-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää ja kenttävedet (kokoojakaivo, joka sisältää myös pisteiden J216:n, J214:n ja Ekokem Oy:n pisteen E232 (öljynerottimen jälkeinen kaivo) vedet Puu- ja energiajätealue Kenttävedet, kokooma Rakennusjätteenkäsittelyalue Näytteenotto saatiin toteutettua tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesipisteiden veden keskimääräinen sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus ja ravinnepitoisuus oli vuonna 218 edelleen korkealla, mutta edellisvuosien tasolla. Suljetulta täyttöalueelta II (J213) tulevan veden sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa ja typpipitoisuusessa voidaan nähdä pidemmällä aikavälillä nouseva trendi.

8 Samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä fosforin pitoisuuksissa. Jäteveden happamuudessa ei ollut merkittäviä eroja edellisvuosiin nähden muuten kuin havaintopisteen JKaivo1 vedessä (sekajätteen käsittely), jonka ph oli vuonna 218 laskenut edellisvuodesta. Jäteveden kolibakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä (kuvat 2-1-11). Jätevesistä määritettiin toukokuussa raskasmetalli- ja muiden ympäristöllehaitallisten aineiden pitoisuuksia. Tarkkailupisteellä JKaivo1 erikoismääritykset tehtiin kaikilla näytekerroilla. Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja. AOX-pitoisuudet olivat vuonna 218 keskimääräisellä tasolla (liite 3). Toukokuun vesikirpputestien perusteella II-vaiheen ja III-vaiheen täyttöalueilta tuleva vesi J217 oli toksista vesikirpuille, kun taas muiden tarkkailupisteiden vesi ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Pisteen J217 vesi on ollut myös aiempina tarkkailuvuosina toksista vesikirpuille. Pisteen J214 vesikirpputesti on jäänyt toukokuussa tekemättä. ms/m Sähkönjohtavuus 14 1 8 6 4 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l CODCr 4 3 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l Kloridi mg/l BOD7/ATU 8 6 4 15 5 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 Kuva 2-1. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden kloridipitoisuus, CODCr- ja BOD7-arvot vuosina 7-218. keskimääräinen sähkönjohtavuus,

9 mg/l 15 Kok. P 1 5 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l 8 Kok. N mg/l 8 NH4 6 6 4 4 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 Kuva. 2-11. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen kokonaisfosfori-, typpi ja ammoniumtypen pitoisuus vuosina 7 218. Taulukko. 2-2. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J21) vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 7 5,9 235 34 486 67 14 91 1,8 143 12,14 173 8 6,9 253 61 235 25 112 11 5,4 142 17,11 1744 9 7,1 35 99 284 18 155 15,8 225 4,2 27 21 7, 285 74 24 15 125 19,3 142 25,2 23 211 6,9 263 42 243 11 114 18,3 165 15,2 34 212 6,8 152 31 124 6 47 46,2 77 6,3,2 313 213 7, 318 2784 855 17 155 123 15 186 887,7 22 214 6,7 162 5 133 5 44 41,1 6 15,1 1 215 6,9 7 19 63 3 16 8,1 15 1,8,5 5 216 6,9 26 46 219 8 13 94,3 116 14,1 46 217 6,8 263 56 273 8 19 15,3 111 25,2 3 218 6,9 176 668 147 12 73 68,3 84 33,1 3 ka 7-17 6,8 237 3 287 17 99 89 2,2 126 96,4 33

1 Taulukko. 2-3. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J213) vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 7 7,5 45 48 85 168 245 28 7, 31 4,1,11 12 8 7,3 35 125 2615 246 215 174 7,1 232 18,7 1125 9 7,6 83 35 975 141 523 35 4,2 648 2,2,9 6575 21 7,4 53 13 27 1198 324 228 7,7 438 8,2,58 675 211 7,5 579 123 1235 35 333 38 5,2 455 15,16 >8 212 7,4 455 5 1283 368 3 17 4,9 33 8,8,17 5 213 7,8 1233 66 1485 12 82 758 5,9 98 3,9,4 143 214 7,9 81 64 95 123 465 46 3,3 615 2,1,6 75 215 7,7 64 15 843 115 467 433 3,9 517 2,4,6 2837 216 7,5 122 61 123 82 823 728 4,8 995 6,9,19 468 217 7,3 134 49 1215 81 653 61 3,8 76 4,5,5 137 218 7,6 911 19 131 72 643 574 4,3 715 2,9,6 8334 ka 7-17 7,5 737 217 1394 268 47 42 5,2 562 6,9,2 127372 Taulukko. 2-4. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J217) vuosina 211-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 211 7,7 1174 83 325 65 776 78 6,6 118 3,6,3 6675 212 6,8 135 267 1195 343 46 24 7, 85 11,26 28175 213 7,6 635 127 2 2 418 378 7,9 485 7,8,6 483 214 7,4 513 87 1958 857 295 21 3,3 338 7,5,7 77 215 7,6 323 114 925 213 168 139 3,1 23 5,5,19 212298 216 7,4 453 136 1625 45 273 218 3,8 34 9,3,19 1325 217 7,3 318 128 75 188 116 2,1 5,8,27 116625 218 7,5 411 163 3 17 338 267 3,1 33 4,8,12 175 Ka 11-17 7,4 57 134 1654 673 39 255 4,8 381 7,2,27 549371

11 Taulukko. 2-5. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J218 ja J219) vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml J218 puu- ja energiajätealue ka 217 (n=4) 7,4 237 268 783 213 63 24 2 255 9,,45 38825 218 7,9 36 171 76 174 7 13,8 22 2,94,23 2513 J219 Kenttävedet, kokooma ka 217 (n=4) 7, 96 1466 693 791 24 7 5,7 42 16 1 21385 218 7, 151 445 49 18 49 29 1,5 88 5,3,2 7378 Taulukko. 2-6. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (Jkaivo1) vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 211 5,8 119 168 17 546 25 8 2,8 48 1,5 6525 212 6,2 138 758 195 863 59 19 6,6 16 2 1,1 3978 213 6,1 185 346 1663 1663 83 57 5,5 149 49,53 1313 214 6,6 133 264 852 439 26 1 1,3 77 7,6 1811 215 6,6 148 293 113 461 47 14 3,2 17 48,28 337 216 5,9 34 893 3867 1927 175 61 12 283 27 1,33 2346 217 7,1 79 813 727 87 26 2 3 33 24 1,13 19188 218 6,8 251 227 1283 491 61 36 2 15 71,99 15375 ka 11-17 6,3 163 55 1598 855 63 24 5 122 41,83 1156445 2.3 Pintavesitarkkailu Pintavesitarkkailua tehtiin vuonna 218 neljä kertaa seuraavilla havaintopaikoilla: Kaatopaikan yläpuoliset havaintopaikat: J24 J/H29 J22 Lapinjärven laskuoja Heinälammin oja yläpuoli Ala-Korvalammen laskuoja

mg/l mgpt/l % ms/m 12 Kaatopaikan alapuoliset havaintopaikat: J28 J23 J27 J21 J211 Lapinjärven laskuoja, kolmiopato Heinälammin oja alapuoli Ala-Korvalammen laskuoja, alapuoli Myllyjoki Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet Toukokuun kierroksella analysoitiin normaalia laajempi analyysivalikoima (öljyhiilivedyt, AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, vesikirpputesti) jätevesien vaikutusalueelta Lapinjärven laskuojan kolmiopadolta (J28) ja Heinälammin ojasta (J23) (liite 4). Pintavesitarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 2-7-14). Vuonna 218 Jätekukko Oy:n yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaatu ei eronnut merkittävämmin edellisvuosien vedenlaadusta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa heinälammin ojan vertailupisteen (J/H29) vedenlaadun voidaan nähdä parantuneen aiemmasta (kuva 2-12-13). Alapuolisen pisteen J211 ojan virtaama on pieni ja oja liettinyt. Ojaa on puhdistettu kaivuutöillä aiemmin ja alueen rakennustyöt ovat yleisiä. Tuloksista voidaan nähdä näiden vaikutus. Pisteellä J211 kloridi oli tarkkailuhistorian korkein (38 mg/l). Myös sähkönjohtavuus ja ravinteet olivat koholla ja veden happitilanne oli heikko, huomattavasti muita pisteitä alhaisempi (kuva 2-14-15). Bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Jätevesien vaikutusalueella raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajojen (liite 3). Pisteellä J28 sulfaattipitoisuus oli aiempiin tarkkailukertoihin nähden koholla. Vesikirpputestien mukaan vaikutusalueen vesi pisteillä J28 ja J23 ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Happi, kyll. Sähkönjohtavuus 9 1 8 7 8 6 5 6 4 3 4 2 1 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 2 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 J/H29 J24 J22 1,8 Kloridi 4 Väri 1,6 35 1,4 1,2 1,,8,6,4 3 25 15,2 5, 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 Kuva 2-12. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen happipitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi ja väri vuosina 7 218.

µg/l µg/l mgo2/l µg/l 13 5 45 4 35 3 25 2 CODMn 18 16 14 1 8 7527 µg/l Rauta 15 6 1 4 5 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 J/H29 J24 J22 379 µg/l Kokonaistyppi 6 5 211 µg/l Kokonaisfosfori 15 4 3 2 5 1 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J/H29 J24 J22 Kuva 2-13. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen CODMn, rauta, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori vuosina 7 218. Taulukko 2-7. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J/H29 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7 218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kiintoaine Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6, 4,7 44 4,3 163 22 633 6 22 1, 853 31 8 6,1 5, 45 3,8 152 23 79 57 29,9 897 25 9 6,3 5,3 51 5,8 33 33 2173 184 211 1,5 7527 125 21 6,5 5,3 48 1 143 24 3,4 379 298 43 1,7 143 119 211 6,1 4,4 42 5,8 14 25 4,8 172 77 34 1,3 987 32 212 6,4 4,4 38 5,3 21 27 3,2 1153 8 5 1, 15 6 213 6,3 6,1 55 7,1 16 22 3,8 1567 76 51 1,6 89 32 214 6,3 5,9 52 6,3 143 25 4,9 14 116 3 1,2 694 31 215 6,4 7,3 63 6,6 15 2 2,4 1227 33 24 1,1 484 1 216 6,4 6,7 6 4,6 133 18 2,4 61 21 21,8 417 6 217 6,3 6,5 54 4,9 123 19 1,9 85 28 25,8 517 25 218 6,4 5,5 48 6,4 12 18 2,6 88 29 26,9 475 3 ka 7-17 6,3 5,6 5 5,9 168 23 3,4 1414 89 49 1,2 1431 4

14 Taulukko 2-8. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J24 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7 218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 5,9 7,9 77 3,4 11 2 477 25 21,8 883 6 8 6, 8,8 78 2,8 15 24 547 51 18,7 92 8 9 6, 7,4 66 4, 11 23 477 23 22,6 827 3 21 5,9 6,5 57 4,5 18 18 593 68 3,8 1673 11 211 5,9 7,7 73 3,2 115 2 527 33 14,7 83 9 212 6,3 8,6 78 3, 25 49 5 2,7 81 2 213 5,8 8,8 81 2,9 16 23 95 1 17,8 68 8 214 5,9 8,9 82 2,8 19 31 55 67 15,7 561 1 215 6, 9,1 79 2,6 25 58 16 19 1, 613 1 216 6,1 9,4 83 2,5 19 18 523 11 17,7 571 8 217 5,7 8,7 74 2,6 17 25 563 24 17,7 625 1 218 6,2 9,1 8 2,6 143 21 465 14 14,7 555 3 ka 7-17 5,9 8,3 75 3,1 155 23 571 34 19,7 815 5,3

mg/l mgpt/l % ms/m 15 Taulukko 2-9. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J22 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7 218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 5,9 8,4 82 3,8 225 42 723 3 25 1,1 99 3 8 5,9 8,6 8 3,1 225 35 853 51 29,9 13 5 9 6,3 8,6 8 3,2 173 27 55 27 21,9 883 61 21 6,3 8,7 81 4,8 175 24 683 41 53 1,5 1413 74 211 5,8 7,9 76 3,9 248 4 9 38 22 1,1 1323 25 212 6,2 9, 82 3,3 347 43 87 18 34,9 1163 47 213 6,1 9,1 84 3,5 27 34 1623 27 35 1, 193 7 214 6, 9,1 84 3,2 3 42 823 22 44,7 158 8 215 6, 9,9 84 3,1 287 33 74 24 28,9 73 7 216 6,2 9,8 87 3,1 32 24 797 39 3,6 611 4 217 5,8 9,9 83 3,3 247 33 87 25 27,8 83 16 218 6,4 9,8 84 3, 26 74 29 3 1, 663 27 ka 7-17 6,1 9, 82 3,5 256 34 852 31 32,9 136 26 11 Happi, kyll. 8 Sähkönjohtavuus 9 8 7 6 5 7 6 5 4 3 4 2 3 1 2 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 35, Kloridi 6 Väri 3, 5 25, 4 2, 15, 1, 3 5,, 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 Kuva 2-14. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen happipitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi ja väri vuosina 7 218.

µg/l µg/l mgo2/l µg/l 16 9 CODMn 188 mgo2/l 45 Rauta 8 4 7 35 6 3 5 25 4 3 15 2 1 5 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 J21 J23 J27 J28 J211 5 4 Kokonaistyppi 212-214 n. 11-21 mg/l 7 mg/l 15 125 Kokonaisfosfori 212-214 -247 µg/l 3 75 5 25 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 J21 J23 J27 J28 J211 Kuva 2-15. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen CODMn, rauta, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori vuosina 7 218. Taulukko 2-1. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J21 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,4 8,9 83 5,4 22 27 693 42 26 2,2 167 183 8 6,3 9,6 84 4,2 28 31 87 59 27 1,5 127 46 9 6,8 8,9 81 8,4 11 21 753 66 28 5, 1167 123 21 6,8 8,2 75 11 167 22 13 118 38 7, 1667 213 211 6,4 8,2 79 6,2 178 33 1133 155 38 2,5 1377 12 212 6,6 9,1 82 4,9 287 35 843 4 31 1,8 118 11 213 6,7 9,8 86 6,6 233 29 953 92 35 3, 114 5 214 6,6 9,2 82 7,5 227 32 1117 24 28 3,5 181 214 215 6,6 1,5 87 6,2 23 37 883 6 26 2,7 663 28 216 6,8 9,9 85 6, 25 27 83 82 28 2,5 786 11 217 6,5 9,6 8 5,9 197 27 93 6 27 2,7 7 136 218 6,9 9,2 8 8,3 17 22 938 124 27 3,9 69 22 ka 7-18 6,6 9,3 82 6,6 28 29 97 92 3 3,1 194 13

17 Taulukko 2-11. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J23 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,5 8,8 81 6,1 183 23 663 67 27 2,8 1163 684 8 6,6 9,1 78 5,2 167 24 747 68 27 2,1 1233 75 9 6,9 8,7 79 1 14 29 977 139 51 6,6 1793 81 21 6,9 11 96 16 133 18 186 266 51 11 297 4 211 6,7 8,1 75 8,5 132 26 1533 33 5 3,7 151 266 212 6,7 8,2 73 6,5 27 26 853 139 3 2,8 1147 14 213 6,8 9,4 8 1,5 18 25 1533 3 37 5,5 1436 17 214 6,7 8,8 78 1,8 167 25 163 491 38 5, 76 279 215 7, 9,6 81 1,1 173 27 1197 184 23 5,1 658 38 216 6,9 9,2 81 9,6 15 15 96 19 28 3,8 629 2 217 6,7 8,7 74 9,1 14 2 167 189 27 4,6 6 155 218 7, 8,8 76 12,9 145 2 1323 273 35 6,3 728 14 ka 7-17 6,8 9,1 8 9,3 161 23 1181 212 35 4,8 1184 193

18 Taulukko 2-12. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J27 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6 8,9 84 4,8 215 28 68 26 23 1,7 98 28 8 6,1 9,4 84 3,6 242 35 833 46 27 1,2 1267 59 9 6,7 8,9 82 6,7 148 24 57 19 24 3,5 983 17 21 6,5 8,7 8 1 148 22 613 49 2 4,1 128 115 211 6,1 8,1 78 5,1 19 37 88 39 3 1,8 1173 75 212 6,3 9,6 86 3,5 34 41 833 18 41 1,1 1147 9 213 6,3 1,1 91 4, 26 31 95 24 34 1,4 816 17 214 6,3 8,9 81 3,7 28 38 598 18 25 1,1 155 1 215 6,7 11 89 3,4 267 4 757 23 28 1,2 688 7 216 6,4 1 87 3,4 3 23 773 32 28 1,1 869 5 217 6, 1 83 3,4 24 33 883 21 28 1, 737 5 218 6,7 1 85 3,8 188 25 695 32 22 1, 67 2 ka 7-17 6,3 9 84 4,7 239 32 761 29 28 1,7 999 4

19 Taulukko 2-13. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J28 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,1 1 8 4,1 143 27 51 8 21 1,1 973 71 8 6,3 9,1 81 3,6 183 27 627 28 24,8 993 67 9 6,7 12 13 4,6 12 18 487 46 28,8 893 5 21 6,9 9,2 8 9,7 97 14 53 6 2 2,6 126 29 211 6,4 8,7 79 5,4 143 28 787 9 35 1,3 1167 153 212 6,7 9,5 83 5,5 27 27 817 221 22 1,6 963 27 213 6,8 9,6 82 8, 217 32 1733 296 36 3,3 129 113 214 6,6 9,1 81 7, 177 27 1143 516 19 2,5 828 46 215 6,9 9,9 84 7,1 19 27 973 257 25 2,2 619 6 216 7,1 9,8 86 1, 173 188 127 423 36 3, 626 34 217 6,6 9,5 77 9, 157 23 123 462 36 3, 647 166 218 6,8 8,3 68 12,8 17 24 1473 673 49 5,6 763 73 ka 7-17 6,6 9,7 83 6,7 164 4 894 219 27 2, 933 118

2 Taulukko 2-14. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J211 keskimääräinen vedenlaatu vuosina 7-218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,8 8,7 83 23 147 2 87 13 138 6,7 2 13 8 7,1 11 85 21 13 19,3 893 41 54 5,6 1933 152 9 7,1 8,1 72 26 14 91 16 18 7, 3367 429 21 7,3 6,5 56 3 73 9 767 133 37 8, 143 156 211 7, 7,5 68 42 97 18 3333 2263 54 16 2133 182 212 7, 3,4 28 5 167 27 21333 8133 247 22 27 25 213 6,9 3,1 27 54 583 85 15333 1133 31 4127 1131 214 7,2 5,9 55 57 14 27 1733 9567 12 25 2762 133 215 7,4 8,9 75 49 113 25 4767 2833 86 14 792 227 216 7,6 6,8 58 56 14 18 54 3367 121 19 847 1965 217 6,2 8,7 72 26 127 19 3147 214 52 1 687 156 218 7,7 5,4 47 74 98 18 7 5333 149 35 653 27 ka 7-17 7,1 7,2 62 39 171 26 6129 3531 19 15 28 572 2.4 Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Pohjavesitarkkailu toteutettiin jätekeskuksen yläpuolisilla tarkkailupisteillä: J1, J2, J15u, J18 ja J19 sekä jätekeskuksen alapuolisilla tarkkailupisteillä: J5, J14, J15, J12/1, J13/1 ja J11/1. 2.4.1 Pohjaveden korkeus Pohjaveden korkeus on pysynyt tarkkailujaksolla 7 218 suhteellisen vakaana niin jäteaseman ylä- kuin alapuolisilla havaintopaikoilla eikä pidemmän aikavälin vedenkorkeuden alenemistrendiä ole havaittavissa (kuvat 2-16-17). Trendiä ei ole havaittavissa myöskään tasausaltaan rannalla sijaitsevan putken J18 vedenkorkeudessa, mutta putkessa on havaittu ajoittain ylivuotoja mahdollisesti paineellisesta pohjavedestä johtuen.

m (N43) m (N43) 21 135 13 125 12 115 11 15 Kuva 2-16. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman yläpuolisilla havaintopaikoilla. 115 J1 J15u J19 J2 J7 11 15 Kuva 2-17. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman alapuolisilla havaintopaikoilla. 2.4.2 Pohjaveden laatu Yläpuoliset havaintopisteet J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 Vuonna 218 jätekeskuksen yläpuolisten havaintopisteiden veden ph-arvot olivat edellisvuosien tasolla. Tasausaltaan rannalla sijaitsevien putkien J18 ja J15u veden sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta nousevaa arvojen suuntausta vuodesta 212 on havaittavissa (kuva 2-9 ja kuva 2-1). Kloridipitoisuus oli putkessa J18 edellisvuosien tapaan suurehko ollen vuonna 218 keskimäärin 46 mg/l (2 218 ka 29 mg/l). Ympäristönlaatunormi (25 mg/l) ylittyi selvästi molemmilla näytekerroilla, kuten vuodesta 215 alkaen joka vuosi (liite 5). Putken J15u vedessä kloridipitoisuus on noussut selvästi tarkkailun alkuajoista. Vuonna 218 kloridipitoisuus oli keskimäärin 53 mg/l, kun tarkkailujakson alussa 2 5 kloridipitoisuus oli keskimäärin noin 4,4 mg/l. Kloridin osalta ympäristönlaatunormit ovat putken vedessä ylittyneet heinäkuusta 214 lähtien jokaisessa näytteessä. Tasausaltaan veden vaikutus näkyy kyseisten putkien väri- ja CODMn-arvoissa ja kokonaistypen pitoisuuksissa (kuva 2-16 ja kuva 2-17). Pelastusopiston harjoitusalueen läheisyydessä sijaitsevan putken J19 orgaanisen aineen ja kokonaistypen pitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousevaa suuntausta vuodesta 7 eteenpäin (kuva 2-18). Viime

1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.21 3.12.211 29.12.212 29.12.213 29.12.214 29.12.215 28.12.216 28.12.217 28.12.218 28.12.219 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 22 vuosina kokonaisfosforipitoisuudet ovat sen sijaan olleet suhteellisen pieniä kaikissa yp-pisteiden putkissa (kuva 2-19). Lähes kaikkien yläpuolisten havaintoputkien vedessä rautapitoisuus oli jokseenkin suuri kuten aiempinakin vuosina. Ulosteperäisiä bakteereja ei löytynyt vuonna 218 yhdenkään yp-putken vedestä. Raskasmetallien ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden (liuottimet, öljyt, AOX) pitoisuudet olivat vuonna 218 yläpuolisilla havaintopisteillä määritysrajat alittavia poislukien putket J1 ja J2, joista havaittiin runsaasti öljyjä (23 µg/l ja 52 µg/l). Öljypitoisuuksien määrä pohjavesiputkissa tulisi tarkistaa välittömästi uusintanäytteillä. Putkien J1 ja J2 öljypitoisuudet tarkistetaan vuonna 219 toukokuussa tehtävillä määrityksillä. Nikkelin ympäristönlaatunormi 1 μg/l ylittyi tasausaltaan rannalla putkien J15u (27 μg/l) ja J18 (24 μg/l) vesissä ja eettereitä MTBE ja TAME havaittiin aiempien vuosien tapaan putkien J15u ja J18 vedestä, sekä putkesta J2 MTBE:tä, joskin näiden pitoisuudet jäivät alle ympäristönlaatunormien (MTBE 7,5 μg/l, TAME 6 μg/l) (liite 7). ph-arvot, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Sähkönjohtavuus, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket 9 8 7 6 8 6 4 2 5 J1 J2 J15U J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Väri, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kiintoaine, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket 3 25 15 5 1 5 1 9 6 3 J1 J2 J15u J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Kuva 2-18. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman yläpuolisilla havaintopisteillä vuosina 1 218.

1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.21 3.12.211 29.12.212 29.12.213 29.12.214 29.12.215 28.12.216 28.12.217 28.12.218 28.12.219 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 31.12.4 31.12.5 31.12.6 31.12.7 3.12.8 3.12.9 3.12.1 3.12.11 29.12.12 29.12.13 29.12.14 29.12.15 28.12.16 28.12.17 28.12.18 28.12.19 23 CODMn, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kokonaistyppi, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 2 1 5 1 5 J1 J2 J15u J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Ammoniumtyppi, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kokonaisfosfori, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket 2 1 5 75 1 5 5 25 J1 J2 J3 J15u J18 J122 J19 J1 J2 J3 J15u J18 J122 J19 Kuva 2-19. Pohjaveden laatu (CODMn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman yläpuolisilla tarkkailupisteillä vuosina 1 218. Alapuoliset havaintopisteet Jätekeskuksen alapuolisten havaintopaikkojen veden ph-arvot ilmensivät pohjaveden olevan paikasta riippuen lievästi hapanta tai lievästi emäksistä. Tarkkailujaksolla 2 218 pohjavesivesiputkessa J12/1 vesi on ollut viime vuosina hieman happamampaa kuin tarkkailun alkuaikoina (kuva 4-2). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus ovat olleet hieman koholla edellisvuosiin nähden havaintopisteellä J12/1 ja nousevaa suuntausta voidaan nähdä tarkkailujakson alusta alkaen (kuva 4-18). Putken J14 veden sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa voidaan nähdä selvää nousevaa kehityssuuntausta tarkkailun alkuajoista lähtien (kuva 4-2). Ympäristönlaatunormit ovat kloridin (25 mg/l) osalta ylittyneet tavallisesti molemmissa putkissa tarkkailujaksolla 2 218, kuin myös putken J11/1 vedessä. Fekaalisia kolibakteereja löytyi ainoastaan putken J11/1 toukokuun vesinäytteestä. Vuonna 218 ympäristönlaatunormi ylittyi toukokuun näytteenottokerralla sinkin osalta (6 μg/l) putken J5 vedessä, sekä keväällä ja syksyllä putken J15 vedessä, kuten putkessa J15 tavallisesti aiempinakin vuosina. Putken J5 osalta ympäristönlaatunormi ylittyi viimeksi vuonna 216. Nikkelipitoisuudet eivät ylittäneet vuonna 218 ympäristönlaatunormia (1 μg/l). Putkista J14 ja J15 havaittiin öljyjä. MTBE ja TAME havaittiin putkista J12/1, J13/1 ja J11/1 sekä putkesta J14 runsaasti MTBE:tä. Putkien J14 ja J11/1 MTBE-arvo ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin (7,5 μg/l). Putken J14 liuottimien keskimääräinen pitoisuus kasvoi korkean MTBE:n määrän takia (liite 6).

15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 15.5.1 7.8.1 28.5.2 13.8.2 21.5.3 19.8.3 18.5.4 27.7.4 24.5.5 3.8.5 3.5.6 29.8.6 28.5.7 3.7.7 26.5.8 15.7.8 27.5.9 28.7.9 24.5.1 27.7.1 24.5.11 26.7.11 23.5.12 31.7.12 29.5.13 9.7.13 22.5.14 24.7.14 19.5.215 22.7.215 19.5.16 13.7.216 16.5.217 6.7.217 3.5.218 18.7.218 24 8,5 ph-arvot, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket Sähkönjohtavuus, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 8, 3 7,5 7, 6,5 6, 5,5 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 16 Väriluku, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 16 Kiintoaine, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 1 1 8 8 4 4 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kuva. 2-2. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri ja kiintoaine) jäteaseman alapuolisilla havaintopisteillä vuosina 1 218. 125 CODMn, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket Kok. N, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 4 75 5 25 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Ammoniumtyppi, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kokonaisfosfori, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 4 5 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kuva 2-21. Pohjaveden laatu (CODMn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman alapuolisilla tarkkailupisteillä vuosina 1 218.

7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 3. KUOPION KAUPUNGIN SILMÄSUON KAATOPAIKKA 3.1 Yleistä Silmäsuon kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 ja suljettu vuonna 1991. Kaatopaikalle ajettiin aikanaan kaikki Kuopion kaupungissa muodostuneet yhdyskuntajäte, rakennus- ja teollisuusjäte, turvetuhka, puhdistamo- ja muut lietteet sekä ylijäämämaamassat. Yhteensä jätettä sijoitettiin Silmäsuon kaatopaikalle noin 1 tonnia. Kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen Jätekukko Oy:n jätekeskuksesta. 3.1.1 Jätevesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan jäteveden tarkkailupiste on viemäri, jossa on kolmiomittauspatokaivo (K2). Näytteitä otettiin vuonna 218 tarkkailuohjelman mukaisesti neljännesvuosittain maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Tarkkailupisteen K2 vedessä havaittiin lämpökestoisia koliformeja lokakuun vesinäytteestä 1 pmy/ (liite 8). Öljyjä (C1-C4) havaittiin 2 µg/l ja liuottimia 6,1 µg/l (liite 9). Silmäsuon laskennallinen kuormitus oli pääosin edellisvuosia pienempi, ammoniumtypen ja raudan kuormitus oli kohonnut, mutta aiempien vuosien tasolla (taulukko 3-1). Laskennallinen kuormitus on arvioitu pisteen K2 vuosivirtaaman ja hetkellisistä pitoisuuksista (n=4) lasketun vuosikeskiarvon avulla. 25 ms/m 6 5 4 3 mgcl/l 3 sähkönjoht. Kloridi Kuva 3-1. Keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina 7 218. COD Cr mg/l 4 BOD 7 /ATU mg/l 4 3 3 2 1 CODCr BOD7- Kuva 3-2. Keskimääräiset CODCr ja BOD7-arvot tarkkailupisteellä K2 vuosina 7 218.

7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 26 mg/l 3 25 15 5 KokN NH4-N Kuva 3-3. Keskimääräinen kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina 7 218. mg/l 5 4 3 2 1 mg/l 7 6 5 4 3 KokP Kiintoaine Kuva 3-4. Keskimääräinen kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina 7 218.

27 Taulukko 3-1. Silmäsuon kaatopaikan jätevesipisteen K2 kuormitus vuosina 7 218. Virtaama Kiintoaine COD Cr BOD 7-ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 7 619 453 17796 681 13154 1238 2 59 1857 1,4 8 757 6969 22582 847 16584 14996 31 9171 1976 1,9 9 54233 4352 16948 716 13829 13152 16 1982 127 1,1 21 32818 2256 1338 444 8336 8122 9 6646 631,7 211 27695 1322 817 332 6266 624 5 322 453,6 212 5658 3774 9963 412 645 18 9 5218 929,3 213 4198 2844 9246 1437 8944 229 1 5929 986,5 214 3148 5273 5824 578 4643 2915 13 3589 1154,2 215 58329 5789 11812 327 128 518 15 6445 1824,4 216 5842 926 1256 518 1954 9639 18 6674 2258,3 217 43453 25333 11841 76 8691 7822 182 4845 1728,8 218 2555 3838 8996 33 8541 8427 13 5284 1458,7 ka 7-17 48159 6495 12462 636 9787 731 3 6616 1364,7 3.2 Pintavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pintavesitarkkailuun kuuluu kolme näytteenottopistettä, joilta vesinäytteitä otettiin vuonna 218 neljä kertaa vuodessa maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa: Kaikki kolme näytepistettä ovat kaatopaikan alapuolisia pisteitä eli vaikutusalueen pisteitä. Puropiste K1 (kolmiopato) Vesistöpiste Haminanlahti K3 (syvyys 12 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 11 m) Vesistöpiste Haminanlahti K4 (syvyys 27 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 1, 2 ja 26 m) Vuonna 218 happitilanne oli hyvä Haminanlahteen jätealtaalta laskevassa purossa (K1), mutta Haminanlahden tarkkailtavan syvänteen (K4) pohjanläheisissä vesikerroksissa happitilanne oli heikko kesäkauden jälkeen (kuvat 3-5-6). Haminanlahden K3 pisteen ph laski lokakuun kierroksella tarkkailuhistorian happamimmaksi (ph 5,9). Pisteen K3 11m typpi- ja ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuussa koholla, kun taas kokonaisfosfori ja rautapitoisuus heinäkuussa (liite 1). Typen osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä (kuva 3-7). Kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella puropisteen veden orgaanisen aineen määrä näyttäisi olevan vähentymään päin, kun taas järvipisteillä CODMn-arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 3-9). Vuonna 218 laskupuron (K1) rautapitoisuus oli laskenut. Laskupuron (K1) veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli aiempien vuosien tasolla (liite 1). Vuonna 218 veden hygieeninen laatu oli edellisvuosien tapaan heikointa laskupurossa (K1). Lämpökestoisia koliformeja löytyi kuitenkin myös järvipisteiltä eri syvyyksistä kuten aiempina tarkkailuvuosina. Puropisteellä K1 ei havaittu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. Purovedestä havaittiin vähäisiä pitoisuuksia sinkkiä, lyijyä, arseenia, nikkeliä ja sulfaattia.

28 mgo2/l 14, Happi, liuennut 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva. 3-5. Happipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). % Happi, kyllästysaste 12 8 6 4 2 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-6. Hapen kyllästysaste tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

29 µg/l 1 Kok.N 8 6 4 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-7. Kokonaistyppipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). µg/l Kokonaisfosfori 7 6 5 4 3 2 1 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-8. Kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

3 mg O2/l 4 CODMn 35 3 25 2 15 1 5 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-9. Kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). µg/l Rauta 18 16 14 1 8 6 4 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-1. Rautapitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

31 mg Pt/l 3 Väriluku 25 15 5 Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-11. Väriluku tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 212 218 (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). 3.3 Pohjavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pohjavesitarkkailuun kuuluu kolme kaatopaikan vaikutusalueella olevaa pohjavesipistettä: porakaivo K6, pohjavesiputket K7 ja K8. Porakaivosta otettiin vuonna 217 vesinäyte toukokuussa, kun taas pohjavesiputkista otettiin näytteitä vuoden 218 aikana kaksi kertaa, touko- ja heinäkuussa. Porakaivosta otetaan näytteet parittomina vuosina, jolloin seuraavan kerran sitä tarkkaillaan 219. Kuten aiempinakin tarkkailuvuosina vedenlaatu oli lähes kaikkien tutkittujen suureiden osalta heikointa tarkkailupisteessä K7. Tarkkailupisteen K7 lähettyvillä on kosteikko ja lisäksi kallio on lähellä maanpintaa. Kaatopaikan suotovesien pohjaveden laatua heikentävä vaikutus on ilmeinen, sillä alueella on kulkenut vanha suotovesioja. Putken K7 veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksissa voidaan nähdä nouseva trendi (kuvat 3-12-13 ja liite 11). Sulfaattipitoisuudet olivat edellisvuosien pitoisuuksien tasolla. AOX-yhdisteitä, öljyjä ja liuottimia oli alle laboratorion määritysrajan. Putken K7 veden sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristönlaatunormin (15 mg/l) tarkkailujaksolla 7 218 jokaisena vuonna. Raskasmetalleja löytyi vuonna 218, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristönlaatunormeja. Pohjavesiputken K7 vedestä havaittiin vuonna 218 karsinogeenista bentseeniä (1, μg/l), jonka pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin,5 μg/l (liite 12).

32 Happi, kyllästysaste % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/l 14 ms/m 35 K7 3 K8 25 Porakaivo K6 K7 K8 Porakaivo K6 15 5 Kloridi µg/l 8 Rauta 7 12 K7 8 K8 6 6 K7 5 K8 4 Porakaivo K6 3 4 Porakaivo K6 2 2 1 mgpt/l Sähkönjohtavuus 4 Väri mg O2/l 18 1 CODMn 16 K7 8 14 12 K8 6 Porakaivo K6 4 K7 1 K8 8 6 Porakaivo K6 4 2 Kuva 3-12. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu vuosina 7 218 (happi, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, väri ja CODMn). ph µg/l 8 8, Kokonaistyppi 7 7,5 6 7, K7 6,5 5 K7 4 K8 6, K8 3 2 5,5 Porakaivo K6 5, µg/l 8 Porakaivo K6 1 Ammoniumtyppi µg/l 14 7 12 6 5 4 K7 8 K8 K8 6 Porakaivo K6 4 Porakaivo K6 K7 3 Kokonaisfosfori 2 Kuva 3-13. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu vuosina 7 218 (ph, typpiravinteet ja fosfori).

33 μg/l 6 Sulfaatti 5 4 3 K8 K7 Kuva 3-14. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden sulfaattipitoisuus vuosina 7 218. μg/l 8 7 6 5 4 3 AOX-yhdisteet K8 K7 Kuva 3-15. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden AOX-yhdisteiden pitoisuus vuosina 7 218. 4. RUDUS OY 4.1 Yleistä Kuopion Hepomäen kallioalueella on ollut 198-luvulta asti kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa. Nykyinen toiminnanharjoittaja Rudus Oy (entinen Lohja Rudus Oy Ab) on toiminut alueella 199-luvun alusta lähtien. Kalliota on louhittu tähän mennessä D- ja B-alueelta. Louhintaan kuuluu porausta ja räjäytyksiä yhdestä neljään kertaa viikossa. Ylisuurta louhetta rikotaan tarvittaessa. Louhetta murskataan heinäkuuta lukuun ottamatta ympäri vuoden. Alueen koillisosassa on betonijätteen vastaanotto- ja murskaustoimintaa ja alueelle on lupa sijoittaa betonijätteitä alueen maantäyttötöihin. Betonijätettä otetaan vastaan ympäri vuoden betoniteollisuusyrityksiltä. Murskaus tapahtuu muutaman viikon jaksossa noin kerran kahdessa vuodessa. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on antanut Rudus Oy:lle 8.5.7 maa-ainesten ottoluvan alueille A ja D (päätös 284 / 121 / 6) sekä B (2837 / 121 / 6). Kummankin päätöksen mukaan pintamaiden läjitys Postilammen eteläpuolella (A- ja B-alueiden välissä) ei saa estää alueella kulkevan ojan virtaumaa eikä vaikuttaa haitallisesti Postilammen vedenlaatuun. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta myönsi 8.5.7 Rudus Oy:lle uuden ympäristöluvan koskien kallion louhintaa, louheen murskaustoimintaa sekä uutena toimintana asfaltin valmistusta siirrettävällä asfalttiasemalla. Näiltä osin toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Sosiaalitilojen jätevedet (n.,5 m3/d) kerätään jätevesisäiliöön, jonka paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. Rudus Oy:n pinta- ja pohjavesien tarkkailu koskee Kaatopaikan tien varrella sijaitsevan teollisuustontin esirakennusta betoni- ja tiilijätteellä (mukana myös rakennus- ja puujätteen varastointia ja murskausta).

1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 34 Hepomäessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Rudus Oy:n läheisyydessä sijaitsee Postilampi. Alueella oleva ojasto laskee pieneltä kosteikkoalueelta Postilammen suuntaan. Vesi kosteikkoalueelle kerääntyy osittain teollisuustontin esirakennuksen alueelta. 4.2 Pintavesitarkkailu Vuonna 218 tarkkailtiin ympäristön tilaa kuvaavan yläpuolisen pisteen M3 vedenlaatua (tasausallas) sekä tasausaltaasta lähtevän purkuojan vedenlaatua (M4, täytön vaikutukset). Vesinäyte otettiin pisteeltä M4 28.5.218 ja pisteeltä M3 7.6.218. Pintaveden laatu on ollut useina vuosina monien tutkittujen suureiden osalta samankaltaista molemmilla pisteillä. Vuonna 218 tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella. M3 veden pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet vuoden 217 korkeimmista arvoista. (kuvat 4-1-2). Molempien näytepisteiden vedestä löytyi pieniä määriä raskasmetalleja, mikä osoittaa louhinta-alueen kuormittavan Postilampea jonkin verran. Koliformisia bakteereja havaittiin pisteeltä M4 13 pmy/ml (liite 13). 9 8 7 Sähkönjohtavuus 14 12 1 ph-arvot ms/m 6 5 4 3 2 1 M3 M4 8 6 4 2 M3 M4 18 16 14 1 mg Pt/l 8 6 4 Väriluku M3 M4 18 16 14 12 mg/l 8 6 4 2 CODMn M3 M4 Kuva 4-1. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu (sähkönjohtavuus, ph, väriluku ja CODMn) vuosina 9 218.

1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 1.6.9 1.2.1 1.1.1 1.6.11 1.2.12 1.1.12 1.6.13 1.2.14 1.1.14 1.6.15 1.2.16 1.1.16 1.6.17 1.2.18 1.1.18 35 4 Kloridi 4 Kokonaisfosfori 35 35 3 3 25 25 mg/l 2 M3 µg/l M3 15 M4 15 M4 1 5 5 1 8 µg/l 6 4 Kok. N M3 M4 18 16 14 1 µg/l 8 6 4 Ammoniumtyppi M3 M4 Kuva 4-2. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu (kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) vuosina 9 218. 4.3 Pohjavesitarkkailu Rudus Oy:n toiminnan vaikutusalueella seurataan pohjaveden laatua kahdella vaikutusalueella sijaitsevalla havaintopisteellä (ei vertailupistettä). Pisteen M1 vedenlaatu analysoidaan joka toinen vuosi ja pisteen SK1/M2 kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Piste SK1/M2 on myös Savon Kuljetus Oy:n tarkkailupiste ja tulokset esitetään muiden tulosten yhteydessä (ks. 9.2). Vuonna 218 pisteeltä M1 näytteet otettiin 7.6 ja 19.7.218. Vesi oli humuksen ja raudan ruskeaksi värjäämää sekä typpi oli ammoniummuodossa, mikä viittaa kuormitukseen (liite 13). 5. PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE Pelastusopiston harjoitusaluetta on käytetty vuodesta 1992 pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun todellisia onnettomuus- ja pelastustilanteita jäljittelevissä olosuhteissa. Harjoitusalue on merkitty erityisalueeksi (E) ja vesialueeksi (W) Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa. Harjoitusalueen länsiosa rajautuu osittain Alimmaiseen Korvalampeen. Harjoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen lähialueella ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita tai luonnonsuojelualuevarauksia. Harjoitusaluetta laajennettiin vuonna 9, kun alueelle valmistui liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja uusi nestekaasukäyttöinen palotalo. Vuonna 211 alueelle valmistui uusi vaarallisten aineiden harjoituskenttä. Harjoitusalueen kokonaispinta-ala on nykyään noin 36 hehtaaria. Konttikentällä olevat kontit on järjestelty uudelleen siten, että kaikki kontit ovat prosessiviemäröityjä. Viemäröinti toteutettiin vuoden 213 aikana. Onnettomuustilanteita simuloidaan merkkiaineiden (mm. vesihöyry ja savupanokset) lisäksi todellisilla palavilla aineilla. Harjoituksissa poltetaan polttonesteitä (Nessol D4, erikoispuhdas aromaattivapaa hiilivetyliuotin), puhdasta puuta, lastulevyä ja nestekaasua. Vaarallisten aineiden onnettomuusharjoituksissa käytetään ammoniakkia, happoja ja emäksiä. Kemikaaleja käytetään pääsääntöisesti vain

36 prosessiviemäröidyillä kentillä, mutta ammoniakkia sekä vähäisiä määriä syövyttäviä aineita myös neutralointikentällä. Romuautoja käytetään noin 45 kappaletta vuodessa, lähinnä liikenneonnettomuusharjoituksissa. Autoista poltetaan vuosittain 2 3. Harjoitusalueella syntyy prosessijätevesiä, saniteettivesiä ja pintavesiä. Harjoituskentiltä, joissa käytetään ympäristölle haitallisia aineita (syövyttävät aineet, polttonesteet ja muut kemikaalit), valumavedet johdetaan prosessiviemärijärjestelmään. Sinne johdetaan myös palotalon sammutusvedet. Prosessiviemärijärjestelmä ulottuu myös em. kemikaalien ja romuautojen varastoalueille. Vesien virtaus harjoituskentiltä viemäriin voidaan tarvittaessa estää harjoituskenttien viemärien sulkuventtiilien avulla. Harjoituskentillä on jätevesien esikäsittelyyn laskeutuskaivoja. Viemäreissä on öljynkestävät kumitiivisteet. Harjoituskenttien ja varastoalueiden prosessijätevedet kerätään hiekanerotuskaivojen kautta tasausaltaaseen. Sieltä jätevedet pumpataan säädetyllä virtauksella öljynerottimelle (enintään 7,5 l/s). Ylittävä tulovirtaama varastoituu prosessijätevesien tasausaltaaseen (25 m3), josta se purkautuu tasaisesti öljynerottimelle. Öljynerottimen jälkeen prosessijätevedet johdetaan Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Kovimmilla rankkasateilla tasausaltaalle voi tulla viemäröitäviä vesiä enemmän kuin tasausaltaaseen mahtuu. Pumppukaivon ja tasausaltaan pinnan ylittäessä maksimirajan, käynnistyy automaattisesti vesien pumppaaminen läheiseen sukellus-sammutusvesialtaaseen (6 m3). Sammutusvesialtaaseen mahdollisesti päässeet vedet käsitellään tarpeen mukaan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varajärjestelmää ei ole tarvittu kertaakaan sen käyttöönoton jälkeen. Tasausaltaan ylityksiä on tapahtunut vain kerran 199-luvulla. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kalustohallissa syntyvät pesuvedet johdettaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Dieselpolttoaineen jakelupiste sijaitsee teräsbetonilaatan päällä. Sadevedet ja muut nesteet ohjataan laatan kallistuksin kahteen hiekanerotuskaivoon, joista vedet kulkevat öljynerotuskaivoon. Myös maapohjaa suojaavalta HDPE-kalvolta on viemäröinti öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivosta vedet johdetaan sadevesiviemärin kautta maastoon avo-ojaan. Myös ns. konttikentän pintavedet johdetaan maastoon avo-ojaan. Prosessijätevesiä syntyy noin 45 m3 vuodessa. Niistä yli 95 % on sade- ja sulamisvesiä. Prosessijätevesien määrää mitataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla. Saniteettijätevesiä syntyy noin 5 m3 vuodessa. 5.1 Jätevesitarkkailu Prosessijätevesien laatua seurataan öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (P1) otettavilla vesinäytteillä. Näytteet otettiin vuonna 218 neljännesvuosittain: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Vuonna 218 tutkittujen vedenlaatumuuttujien pitoisuudet ja arvot olivat pääosin edellisvuosien tasolla (kuvat 5-1-3). PAH- ja AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat laskeneet aiemmasta tasosta. Pelastusopiston ympäristöluvassa (9.1.9) on viemäriin johdettavien jätevesien osalta määritetty PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen rajapitoisuudeksi 5 μg/l. Vuonna 218 palamisen sivutuotteina syntyvien PAH-yhdisteiden pitoisuus jäi alle ympäristöluvan raja-arvon. Lokakuussa VOC-yhdisteiden määrä oli koholla korkean O-ksyleenipitoisuuden (15 µg/l) takia (liite 14). Pelastusopiston ympäristöluvan mukaan viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 122/6 (muutettu 868/21, 138/215, 19/216) liitteiden C1 ja D mukaisia aineita. Liitteissä on useita aineita, mutta vain osa on yksilöity vaarallisiksi aineiksi. Vuonna 218 kaivon P1 vedestä havaittiin vaaralliseksi yksilöidyistä aineista antraseenia, naftaleenia, fluoranteenia, bentso(a)-pyreenia, bentso(b)-fluoranteenia, bentso(k)-fluoranteenia, bentso (g,h,i)peryleeniä ja indeeniä (Indeno (1,2,3-cd) pyreeni). Vedestä löytyi myös ksyleeneitä, eettereitä ja liitteen C1 aineista bentseeniä (liite 14). Arvioitu öljykuormitus (C1-C4) oli vuonna 218 tarkkailujakson 7 218 keskimääräisellä tasolla (taulukko 5-1). Fosfori on tavallisesti sitoutuneena kiintoaineeseen, ja molempien muuttujien keskipitoisuus oli tarkkailujakson 7 218 keskitasoa suurempi. Suuremmasta keskipitoisuudesta johtuen fosforin ja kiintoaineen lisäksi myös kokonaistypen laskennallinen vuosikuormituskin oli aiempiin vuosiin nähden suurempaa, kun taas muiden kuormitteiden osalta vuoden 218 tilanne ei eronnut merkittävät aiemmasta (kuvat 5-4-5, taulukko 5-1). Vuosivirtaama oli tarkkailujakson 7-218 keskiarvoa korkeampi (748 m3/a) (kuva 5-6). Vesikirpputestien perusteella prosessijätevesi oli toksista maaliskuussa, toukokuussa ja lokakuussa.

7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 37 ms/m 8 7 6 5 4 3 2 1 mgcl/l 8 6 4 2 sähkönj. Kloridi Kuva 5-1. P1 veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 7 218. COD Cr mg/l BOD 7 /ATU mg/l 15 15 5 5 CODCr BOD7/ATU Kuva 5-2. P1 veden keskimääräinen CODCr- ja BOD7-arvo vuosina 7 218. N (mg/l) 25 15 5 P (mg/l) 3 25 2 15 1 5 KokN NH4-N KokP Kuva 5-3. P1 veden keskimääräiset typen ja fosforin pitoisuudet vuosina 7 218.

38 Taulukko 5-1. Pelastusopiston jätevesipisteen P1 laskennallinen vuosikuormitus vuosina 7 218 (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). Virtaama Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn AOX Öljyt (C1- C4) Liuottimet VOC m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 7 4446 7 898 458 967 171 57 5,6 1,3,89 29 1,4 8 7661 71 9448 5144 1353 617 18 98 1 4,3,62 76 1,1 9 6196 69 2155 1147 233 15 35 48 6,6 1,6,32,9 3,1 21 3 88 1328 618 129 58 23 88 4,7 1,6,13 8,4 5,8 211 457 61 1296 474 133 126 116 75 8, 1,4,2 12 5,8 212 5211 11 162 82 47 35 25 45 17 2,,14 72 9, 213 5525 634 2118 912 727 467 14 269 13 1,7,18 28 2,5 214 4711 27 737 232 151 81 21 6 3,6 1,,7 67 22,3 215 615 166 33 1546 421 188 51 85 8,1 1,9,15 26 39,4 216 6829 146 587 22 82 66 47 27 1,2 2,8,28 22 38,6 217 5944 49 819 284 171 155 15 12 18, 3,2,3 94 1,2 218 748 298 823 259 215 178 75 22 9,7 2,6,32 42,6 ka 7-17 5483 197 2838 1443 41 188 63 79 9,5 2,1,3 4 11,8 Typpikuormitus (kg/a) 15 967 1353 727 5 233 129 133 151 171 215 47 48 82 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 5-4. Jätevesipisteen P1 arvioitu typpikuormitus vuosina 7 218.

39 Ammoniumtyppikuormitus (kg/a) 8 6 4 617 467 171 15 126 155 178 58 81 35 34 66 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Fosforikuormitus (kg/a) 16 11 18 6 35 23 1 116 25 14 21 21 47 15 75-4 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kiintoainekuormitus (kg/a) 7 6 5 4 3 7 71 69 88 61 11 634 27 128 146 49 298 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 COD Cr -kuormitus (kg/a) 8 6 4 898 9448 2155 1328 1296 162 2118 737 485 587 819 823 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 5-5. Jätevesipisteen P1 arvioitu ammoniumtyppi, fosfori, kiintoaine ja CODMCr-kuormitus vuosina 7 218.

4 Kokonaisvirtaamat (m³/a) 8 6 4 4446 7661 6196 3 457 5211 5525 4711 615 6829 5944 748 7 8 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 5-6. Jätevesipisteen P1 kokonaisvirtaama 7 218. 5.2 Pintavesitarkkailu Pelastusopiston vaikutusalueella tutkittiin vuonna 218 pintavesien tilaa toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kolmella havaintopaikalla P2, P4 ja P5 (kaksi syvyyttä). Korvapuron havaintopiste P4 on virtaussuunnassa ylin ja kuvastaa yläpuolista vertailupistettä. Alueen lähelle on kuitenkin tullut lisää toimintoja, kuten liukkaankelin harjoittelurata. Havaintopisteet P2 ja P5 kuvastavat alueelta tulevia vesiä. P2, alimmaisen Korvalammen purkupuro P4, Korvapuro P5, alimmainen Korvalampi Vuonna 218 happitilanne oli edellisvuosien tapaan heikoin Alimmaisen Korvalammen syvänteessä (P5) (kuva 5-7). Kaikkien näytepisteiden vesi on hapanta ja pisteen P5 5 m ph laski kesäkuussa ph 5,4. (kuva 5-8). Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet niin ikään suhteellisen vakaina (kuvat 5-9-1), joskin lammen alusveden fosforipitoisuudet ovat voineet vaihdella happipitoisuudesta riippuen (sisäinen kuormitusvaikutus). Ravinnepitoisuuksien valossa tarkkailuvesistöt ovat reheviä. Sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet ovat olleet tarkkailujaksolla 211 218 luonnontilaisten puro- ja lampivesistöjen tasolla (kuvat 5-11-12). Kaikkien tarkkailupisteiden vedessä on CODMn- ja väriarvojen perusteella selvä humusleima (kuvat 5-13-14). Pelastusopiston pitoisuudet ovat vuonna 218 pääosin laskeneet verrattuna vuosien 211-218 keskiarvoon (taulukot 5-2-5 ja liite 17). % Happi, kyllästysaste 9 8 7 6 5 4 3 2 1 P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-7. Hapen kyllästysaste pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218.

41 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 ph-arvo P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-8. Veden ph pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218. µg/l 2 Kokonaistyppi 1 5 1 5 P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-9. Kokonnaistyppipitoisuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218. 15 µg/l Kokonaisfosfori 12 9 6 3 P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-1. Kokonaisfosforipitoisuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218.

42 ms/m 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Sähkönjohtavuus P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-11. Sähkönjohtavuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218. mg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 Kloridi 25 mg/l P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-12. Kloridipitoisuus pistellä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218. 14 mg O 2 /l COD Mn 12 8 6 4 2 P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-13. CODMn-arvot pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218.

43 mgpt/l 5 45 4 35 3 25 15 5 Väri P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-14. Väriluku pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina 211 218. Taulukko 5-2. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P2 vuosina 7 218 (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,8 6,4 68 3,8 233 33, 827 18, 21 1, 933 8 5,6 7,3 69 3,9 267 38, 873 74, 34,8 1237 9 6, 7,1 67 2,9 185 25, 663 35, 25 4,3 96 21 5,9 6,7 6 3,6 192 32, 827 6, 31 1, 1377 211 5,7 5,9 58 4, 265 4, 7 3, 39,9 1343 212 5,9 7,5 71 3,1 37 45, 863 2,7 38,7 121 213 5,8 7, 66 3,3 273 37,3 973 47,7 36,8 112 214 5,9 7,4 7 3,2 317 42,3 85 78, 29,7 892 215 6,1 8,6 77 3, 28 4, 8 29, 32,6 677 216 6, 7,9 76 3, 31 34,3 82 38, 29,7 856 217 5,7 7,8 68 3,1 257 35,7 917 29, 28,7 843 218 6, 7,2 68 2,8 27 26,3 77 16,7 23,6 553 ka 7-17 5,9 7,2 68 3,3 264 36 849 4,3 31 1,1 11

44 Taulukko 5-3. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P4 vuosina 7 218 (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 6,1 7,5 75 3,8 225 33, 843 2, 27 1, 997 8 5,7 7,5 69 3,1 275 4,7 863 57, 27,8 1167 9 6,1 7,9 73 3, 188 28, 6 3, 24,7 847 21 5,9 7, 62 4, 167 25, 667 53, 25,9 117 211 5,6 6,8 64 4, 293 47, 1133 27, 26,9 1413 212 5,8 7,2 68 3,1 377 48, 167 2,9 38,7 122 213 5,7 4,9 46 3,5 367 45,3 1333 126, 7,9 1893 214 5,8 5,6 53 3,3 323 45,3 987 118,7 39,7 95 215 6,4 7,8 68 3,1 37 36,3 813 36,3 32,7 818 216 5,9 7,6 69 3,1 333 37,7 863 37,3 31,7 972 217 5,6 7,8 67 3,1 267 37,3 927 42,7 32,6 857 218 6, 7,4 73 2,8 223 3,3 73 25,7 28 8,7 657 ka 7-17 5,8 7, 66 3,3 28 38 96 51 33 1,5 182

45 Taulukko 5-4. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P5 (1m) vuosina 7 218 (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,7 7,5 73 3,8 233 35, 763 19, 22 1, 977 8 5,6 7, 65 3, 258 39, 897 66, 29,8 1297 9 6, 6,8 64 2,9 185 26, 643 42, 28,7 14 21 5,9 5,9 47 3,6 192 3, 78 6, 25,9 1187 211 5,6 5,7 55 3,9 25 73, 94 26, 27,9 1427 212 5,8 7,8 74 3,1 363 44,7 983 21,7 46,8 1167 213 5,7 7,9 81 3,1 265 33,5 865 31, 47,7 91 214 5,8 6,4 58 3,2 297 42,7 87 69,3 28,8 147 215 6,3 7,9 69 3,1 283 37,3 76 25,7 31,7 698 216 5,9 7, 62 3, 33 32,7 787 44, 3,7 872 217 5,9 7,4 69 3, 257 34,7 827 15, 27 2,6 83 218 6,1 7,1 65 2,6 27 26,7 77 26,3 23,6 577 ka 7-17 5,8 6,9 65 3,2 259 38,4 816 38 3,9 112

46 Taulukko 5-5. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P5 (5m) vuosina 7 218 (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,6 2,5 2 4,1 227 36, 167, 41,9 2253 8 5,8 6,1 56 7,1 317 39, 2893 193, 164 1,3 397 9 5,7 6,5 47 3,1 267 31, 917 228, 59,7 233 21 5,9 4,8 38 3,9 38 37, 13 493, 55 1, 367 211 5,5 4,8 39 4,3 358 3, 953 25, 41 1, 2397 212 5,6 5,1 41 3,2 34 39,3 1127 118, 47,7 142 213 5,2 4,2 33 3,1 24 3,5 99 56,5 32,7 12 214 5,8 7,7 45 3,4 297 4,7 89 97, 38,8 1647 215 5,9 6, 47 3,3 27 33,3 813 58,3 35,7 879 216 6,1 6,5 5 4,1 33 33, 1227 372,3 78,8 2447 217 5,8 5,6 43 3,6 293 33,7 15 226,7 51,8 1227 218 5,6 4,8 38 2,7 22 28, 83 123,3 38,9 757 ka 7-17 5,7 5,2 4 3,9 297 35, 129 376, 59,9 264 5.3 Pohjavesitarkkailu Pelastusopiston pohjavesitarkkailuun kuului vuonna 218 viisi vaikutusalueella (ei varsinaisia yläpuolisia vertailupisteitä) olevaa pohjavesiputkea (P14, P15, P18, P19 ja P2), joilta vesinäyte otettiin kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja heinäkuussa. Vesinäytteen lisäksi putkesta määritettiin vedenpinnan korkeus. Pohjaveden laatu oli vuonna 218 pääsääntöisesti edellisvuosien kaltaista (kuvat 5-15-19). Aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden laatu on heikointa putkessa P18, jossa sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat selvästi muita tarkkailuputkia korkeammat. Ammoniumtypen pitoisuus ylitti pohjaveden ympristönlaatunormin ( μg/l) toukokuun näytteenottokerralla pisteessä P18 (liite 15). AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä alle laboratorion määritysrajan. Pohjaveden raskasmetallien, metallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät vuonna 218 pienemmiksi kuin pohjaveden ympäristönlaatunormit ja VOC-yhdisteiden sekä öljyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen (liite 16).

47 7, 6,5 ph Putki P14 Putki P15 6, Putki P18 5,5 Putki P19 5, 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P2 ms/m 8, Sähkönjohtavuus 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva 5-15. Pohjavedentarkkailupisteiden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 211 218. mg/l 35, Kloridi 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 mgpt/l 25 Väri 15 5 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva 5-16. Pohjavedentarkkailupisteiden kloridi ja väri vuosina 211 218.

48 mg O 2 /l 25 COD Mn 2 15 1 5 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 µg/l 8 Rauta 7 6 5 4 3 2 1 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva 5-17. Pohjavedentarkkailupisteiden kemiallinen hapenkulutus ja rautapitoisuus vuosina 211 218. µg/l 6 5 4 3 Kokonaistyppi Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 µg/l 3 Ammoniumtyppi Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218

49 Kuva 5-18. Pohjavedentarkkailupisteiden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 211 218. µg/l Sulfaatti 7 Putki P14 6 5 Putki P15 4 Putki P18 3 2 Putki P19 1 Putki P2 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 µg/l 3 25 15 AOX-yhdisteet Putki P14 Putki P15 Putki P18 5 31.5.211 12.6.212 5.6.213 21.5.214 26.5.215 17.5.216 5.7.217 1.7.218 Putki P19 Putki P2 Kuva 5-19. Pelastusopiston pohjaveden sulfaattipitoisuus ja AOX-yhdisteiden pitoisuus vuosina 211 218. 6. HEIKKI HILTUNEN/MORENIA OY 6.1 Yleistä Heikki Hiltunen / Morenia Oy louhivat kalliota arviolta 4 km3 vuosien 8 218 välisenä aikana Hiltulanlahden kylässä Lapinmäen tilalla. Louhinta-alue jakautuu kolmeen vaiheeseen, joiden yhteispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Louhinta aloitetaan tilan pohjoisosasta, siirtyen sieltä Heinälamminojan eteläpuolelle. Kiviaines murskataan ja varastoidaan pääosin tällä alueella. Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä, murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Louhe kuljetetaan ja syötetään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkoneella. Valmis murske varastoidaan kasoihin pyöräkoneella. Murskeiden varastokasat pyritään sijoittamaan louhitulle lopulliselle pohjatasolle. Tilanahtauden vuoksi varastoidaan mursketta myös louhinta-alueen ulkopuolelle. Murskekasat sijoitetaan siten, että ne toimivat samalla melusuojina ja pienentävät murskausaseman meluhaittoja. Toiminnasta ei synny prosessijätevesiä. Mahdolliset saniteettivedet asuntovaunuista ja työmaaparakeista kerätään astioihin, jotka tyhjennetään asianmukaisesti kunnan osoittamalle tyhjennyspaikalle. Asuntovaunuissa käytetään yleensä kuiva- tai kemiallista käymälää. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet koostuvat pääosin ammoniumnitraatista, joka hajoaa luonnossa. Räjähdysaineesta voi kuitenkin vapautua jonkin verran typpeä valumavesiin. Louhinta-alueen valumavedet johdetaan selkeytysaltaan tai suodatusvallin kautta Heinälamminojaan. Pintavesien kiintoaines ja räjähdysaineista vapautunut typpi laskeutuu altaan pohjalle tai jää suojavallin sisäpuolelle. Kiintoaines poistetaan tarvittaessa. Pölynsidontaan käytetään muutamia kuutioita pintavettä vuorokaudessa. Pölynsidontaan käytetty vesi sitoutuu kiviainekseen ja haihtuu myöhemmin pois.

5 Kuopion kaupunki on 1.4.8 myöntänyt Heikki Hiltuselle ympäristöluvan koskien kivenlouhimon ja - murskaamon toimintaa Hiltulanlahden kylässä Heinälamminrinteellä tilalla Lapinmäki RN:o 6:2. Heikki Hiltunen / Morenia Oy on liittynyt yhteistarkkailuohjelmaan 16.1.8. 6.2 Pintavesitarkkailu Vuonna 218 pintavesiä tarkkailtiin havaintopisteillä H1 (Heinälamminoja ennen haarautumista) ja H2 (Heinälamminojan koilispuolen sivuhaara) ja J/H29 (Heinälamminojan sivuhaarojen yhtymäkohdan jälkeinen piste). Pisteistä H1 ja H2 ovat vaikutusalueen yläpuolisia, kun taas J/H29 on alapuolinen ja samalla Jätekukko Oy:n vaikutusalueen yläpuolinen piste. Näytteenottokierroksia oli kolme: kesä-, heinä- ja lokakuu. Tarkkailuohjelmasta poiketen toukokuun näyte otettiin kesäkuun alussa 11.6.218. Vuonna 218 tarkkailupisteiden vedenlaatu ei poikennut kovinkaan merkittävästi aiemmasta (kuvat 6-1-3). Pisteellä H2 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tavanomaista tasoa suurempia. Samoin kokonaistyppipitoisuus oli tarkkailuhistorian korkein kesäkuussa pisteellä H2. Kolibakteereita havaittiin pieniä määriä kaikilla muilla näytteenottokerroilla lukuunottamatta H2 heinäkuuta. Pisteen H1 veden rautapitoisuus oli koholla kesän näytteenottokerroilla (liite 18). µg/l 6 5 4 3 8 6 µg/l Kokonaistyppi 18 µg/l 11 µg/l µg/l 3 25 15 5 57 µg/l H1 H2 J/H29 Kokonaisfosfori H1 H2 J/H29 Kuva 6-1. Tarkkailupisteiden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus vuosina 8 218.

51 ms/m 4 35 3 25 2 15 1 5 Sähkönjohtavuus 49 ms/m mg/l 6 5 4 3 2 1 H1 H2 J/H29 Kloridi 7 mg/l H1 H2 J/H29 Kuva 6-2. Tarkkailupisteiden sähkönjohtavuus ja kloridi vuosina 8 218. mgpt/l 8 7 6 5 4 3 Väri H1 H2 JH29 mg/l 7 6 5 4 3 2 1 CODMn H1 H2 J/H29 Kuva 6-3. Tarkkailupisteiden väri ja kemiallinen hapenkulutus vuosina 8 218.

52 Taulukko 6-1. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä H1 vuosina 8 218. (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 6,1 5,2 42 3,7 175-23 73 56 26 1, 93 1 9 6,3 5,5 53 3,8 97-18 663 34 29,9 793 2 21 6,3 3,8 39 4,2 133 1,9 22 747 62 29,9 1127 11 211 6,2 4,1 41 4, 12 2,1 19 67 17 21,9 2797 17 212 6,3 4,4 36 3,7 223 7, 31 88 45 58,8 667 35 213 6,37 5,3 52 15 98 7, 15 6543 155 33 2,4 73 1 214 6,48 8,8 83 11 98 8,1 15 417 27 14 1,4 571 5 215 6,48 8,2 72 3,5 13 1,6 22 667 51 23 1, 382 16 216 6,56 6,3 62 3,5 11 2,5 17 587 32 25,8 316 1 217 6,1 6,1 55 4,3 181 13,1 2 83 12 21,7 95 1 218 6,9 4,5 43 4,6 196 7,3 19 87 143 21,7 258 5 ka 8-17 6,28 5,8 54 5,8 131 5, 2 1688 6 28 1,1 926 15

53 Taulukko 6-2. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä H2 vuosina 8 218. (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD M n Kok. N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 5,3 5,8 46 3,4 35-1, 1 67 47 1, 1 9 5,4 3,6 3 3,8 232-37 967 88 75,8 1333 2 21 5,5 2,1 16 5,6 233 3,1 4 173 333 125 1, 13 35 211 5,5 2,7 23 5,4 27 2,6 33 113 86 52 1,1 1173 91 212 6,17 4,5 38 5,7 223 4,2 29 1257 13 62 1,1 153 18 213 6,41 7,1 62 1 147 2, 2 1193 114 53 1,6 762 11 214 6,17 4,8 42 4,1 157 3,8 26 637 92 32,8 668 7 215 6,42 6,2 53 3,7 16 2,2 24 673 27 24,8 537 34 216 6,4 5,5 5 14 9 3,2 15 563 69 22 1,2 697 8 217 6,25 5,5 47 4 12 1,4 19 64 24 23,7 483 2 218 6,48 7,2 62 31 5 3,8 8 2257 3 11 4, 214 5 ka 8-17 5,79 4,9 42 6,2 181 2,5 26 978 16 52 1, 929 25

54 Taulukko 6-3. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä J/H29 vuosina 8 218. (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 6,1 5, 45 3,8 152-23 79 57 29,9 897 25 9 6,3 5,3 51 5,8 33-33 2173 184 211 1,5 7527 125 21 6,5 5,3 48 1 143 3,4 24 379 298 43 1,7 143 119 211 6,1 4,4 42 5,8 14 4,8 25 172 77 34 1,3 987 32 212 6,37 4,4 38 5,3 21 3,2 27 1153 8 5 1, 15 6 213 6,29 6,1 55 7,1 16 3,7 22 1567 76 51 1,6 89 32 214 5,87 5,9 52 6,3 143 4,9 25 14 116 3 1,2 694 31 215 6,44 7,3 63 6,6 15 2, 2 1227 33 24 1,1 484 1 216 6,37 6,7 6 4,6 133 1,5 18 61 21 21,8 417 6 217 6,3 6,5 54 4,9 123 1,8 19 85 28 25,8 517 25 218 6,43 6, 54 7, 12 2,7 17 923 28 27 1, 45 32 ka 7-17 6,26 5,6 5 5,9 168 3,4 23 1414 89 49 1,2 1431 38 7. FORTUM WASTE SOLUTIONS OY (ENT. EKOKEM OY) Pohjois-Savon ympäristökeskus siirsi 16.5.6 myönnetyn Heinälamminrinteen jätekeskusta koskevan ympäristöluvan (PSA-5-Y-243-121) vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkajätteiden vastaanottamista ja käsittelyä sekä lietteiden käsittelyä koskevilta osin Jätekukko Oy:ltä Ekokem Oy:lle 27.3.8 (Dnro PSA- 7-Y-33-111). Ekokem Oy aloitti toimintansa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen läheisyydessä 1.7.8 pientuojien lajittelualueen eteläpuolella. Yrityskaupan myötä Ekokem Oy on nykyään Fortum Waste Solutions Oy. Yrityksessä tehdään ympäristölupapäätöksen (PSA-7-Y-33-111) mukaisesti alueelliseen vaarallisten jätteiden huoltoon liittyviä palveluita, kuten vaarallisten jätteiden keräystä, vastaanottoa, varastointia, lajittelua ja käsittelyyn toimittamista. Fortum myös kerää sähkö- ja elektroniikkaromua, vuokraa ja myy kuljetus- ja varastoastioita, vastaanottaa lietteitä sekä poistaa ja käsittelee lietteiden nesteet. Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan vuosittain noin 2 tonnia, josta noin tonnia on lietettä. Lietteet vastaanotetaan vastaanottorakennuksen erillisellä katetulla lietealueella, jossa on erillinen vastaanottojärjestelmä öljyisille vesille. Katetulla lastauslaiturialueella vastaanotetaan pientuojien sekä raskaankaluston kuormien suuruiset määrät vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden vastaanottorakennuksen alueelta syntyy monenlaisia jätevesiä. Saniteettivedet (n. m3/a) käsittävät taukotilojen ym. rakennusten jätevedet ja ne johdetaan jätekeskuksen saniteettiviemärin kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Puhtaat hulevedet muilta piha-alueilta kuin vaarallisten jätteiden vastaanottoalueelta ( m3/a) johdetaan sadevesiviemäriä pitkin jätekeskuksen keräilyjärjestelmään. Lietteiden kuivatuksessa erottuva vesi ( m3/a) käsitellään ja varastoidaan säiliössä ennen jätevesien

9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 55 johdattamista öljynerottimelle. Vaarallisten jätteiden vastaanottoalueen mahdollisesti likaantunut hulevesi (3 m3/a) ja lietteiden kuivatuksessa erottunut öljyinen jätevesi johdetaan öljynerottimen kautta jätekeskuksen jätevesien keräilyjärjestelmään ja edelleen jätevesien tasausaltaalle ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi alueella muodostuu katto- ja kuivatusvesiä. 7.1 Jätevesitarkkailu Jäteveden laatua seurattiin vuonna 218 öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (E232). Vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Toukokuun näytteet otettiin 4.6.218. Vuonna 218 jäteveden pitoisuudet olivat joiltain osin nousseet viime vuodesta. (kuvat 7 1-3, taulukko 7-1). Jäteveden ph oli alkuvuoden alhaisella tasolla, mutta lokakuun tarkkailukerralla nousi ph 6,4. Kiintoainepitoisuus oli maaliskuussa koholla (18 mg/l), mutta muutoin edellisvuosien tasolla. Maaliskuussa havaittiin myös korkeimmat pitoisuudet CODCr, kokonaistyppiä, kokonaisfosforia, rautaa, sinkkiä, öljyjä ja BOD7. Kaivossa oli maaliskuussa vettä vain n. 7 cm ja kaivon tyhjennys oli jäänyt syksyllä kesken (liite 19). Kesäkuussa havaittiin pieniä pitoisuuksia lyijyä (,64 μg/l), nikkeliä (43 μg/l), kadmiumia (,1 µg/l), kromia (9,1 μg/l) ja arseenia (3,2 μg/l). AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Lyijy ja nikkeli on mainittu asetuksen 138/215 liitteessä C2 (sallittu enimmäispitoisuus sisämaan pintavesille: nikkeli 34 μg/l, lyijy 14 μg/l) (liite 2). Vesikirpputesti 24 tunnin EC5 -arvo oli 2 % ja 48 tunnin EC5 -arvo oli 17 %. Indeksin mukaan vesinäyte luokitellaan toksiseksi vesikirpulle. Vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä asetuksen 138/215 aineista jätevedestä löytyi,6 µg/l dikloorimetaania,,7 µg/l 1,2-diklooribentseeniä ja,6-1 µg/l kloroformia. Jätevedestä löydettiin pieniä pitoisuuksia liuottimia, kuten bentseeniyhdisteitä ja eettereitä (MTBE, TAME, ETBE ja TAEE). VOC-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen määrät olivat lokakuussa koholla (liite 2). Vuosivirtaama oli tarkkailujakson pienin. Ainekuormat olivat pääsääntöisesti aiempiin vuosiin nähden koholla. Tarkkailuhistorian korkeimmat ainekuormat havaittiin kiintoaineesta ja kokonaisfosforista (taulukko 7-2). ms/m 6 5 4 3 mgcl/l 8 6 4 sähkönjoht. kloridi Kuva 7-1. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 8 218.

9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 9 21 211 212 213 214 215 216 217 218 56 mg/l 15 5 mg/l 3 25 15 5 Kok.N NH4-N Kuva 7-2. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina 8 218. COD Cr mg/l 9 8 7 6 5 4 3 BOD 7 /ATU mg/l 4 3 CODCr BOD7 Kuva 7-3. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen CODCr- ja BOD7-arvot vuosina 211 218. Taulukko 7-1. Keskimääräinen vedenlaatu jätevesipisteellä E232 vuosina 9 218. (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Öljyt Liuottimet ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μg/l 9 5,1 55 97 26 116 45,7 89 33 56, 1697 123 21 4,9 418 6 2448 184 6,6 18 15,6 45 963 211 3,9 34 94 195 98 46 16 1,7 439 31 2,4 1578 1419 212 6,4 298 335 7638 923 67 2 14,5 253 14,4 92775 3851 213 4,8 44 43 4 233 112 27,7 197 24,3 25125 2139 214 3,7 195 22 193 61 22 48 1,7 328 22 2, 5333 1373 215 2,9 184 17 495 191 11 6 1,3 183 111 1,5 3 548 216 2,8 169 34 613 25 26 18 2, 154 2 1, 1868 61 217 5,2 14 7 1423 27 26 23 1,5 243 11 1,1 3745 37 218 3,7 39 464 2468 763 83 51 12 43 37 1 26355 847 ka 9-17 3,5 295 386 2487 178 68 23 3 318 31 7 1925 518

57 Taulukko 7-2. Jätevesipisteen E232 vuosivirtaama ja laskennalliset ainekuormat vuosina 9 218. Kiintoaine CODCr BOD7- ATU Kok.N NH4-N Kok.P Cl- Fe Zn Öljyt (C 1-C 4) Liuottimet VOC m3/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 9 1869 181 385 217 83 1,3 1663 61 15 3,2 21 2484 149 68 456 14 1,5 446 38 1,5 1 211 2665 251 5197 2612 121 42 4,6 117 84 6,5 42 3,8 212 2595 121 226 1289 19,9 79 32,4 7152 12145 213 2332 9794 474 26 64 1,7 46 57,7 59 5, 214 289 45 2282 1274 45 3,6 684 46 4,2 11 2,9 215 1864 32 922 356 2 11 2,4 341 28 2,7 6 1, 216 312 16 1911 78 82 55 6,4 479 61 3,1 56 1,9 217 1757 122 2499 364 46 41 2,6 427 18 1,9 7,1 218 975 452 246 744 81 5 12 393 36 1,1 26,8 8. YIT INFRA OY 8.1 Yleistä YIT Infra Oy:n toimintaan kuuluu kallion louhintaa ja murskausta sekä murskeen kuljetusta. Alueella tuotetaan murskelajikkeita päivässä keskimäärin 3 5 tonnia ja maksimissaan 5 tonnia. Kokonaistuotannon arvioidaan vuodessa olevan n. tonnia ja maksimimäärän 4 tonnia. Vuosittain toiminta-aika koostuu yhdestä tai useammasta tuotantojaksosta markkina- ja työtilanteiden mukaan. Murskauslaitos ja muu tuotantokalusto tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Toimintaa on keskimäärin 2 4 kk vuosittain kaikkina vuodenaikoina, pois lukien heinäkuu, jolloin alueella ei suoriteta murskaustoimintaa. Toiminnan sijoituspaikka ei kuulu luokitellun pohjavesialueen rajaukseen. Toiminta on järjestetty kaikilta osin vastaamaan Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan antamia päätöksiä. 8.2 Pohjavesitarkkailu Pohjavesien tarkkailua tehtiin vuonna 218 tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta pohjavesiputkesta (LE1 ja SK3/LE2). Vuonna 216 tarkkailussa oli vielä LE2, joka siirrettiin koilliseen. Uusi putki kulkee nimellä SK3/LE2. Molemmat pohjavesinäytepisteet ovat toiminnan vaikutusalueella, eikä ns. yläpuolisia vertailupisteitä ole. Vesinäytteitä otettiin putkista kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa, jolloin mitattiin myös pohjaveden pinnankorkeus. Toukokuun näytteistä analysoitiin tavallista laajempi analyysivalikko: öljyhiilivedyt, liuottimet ja sulfaattipitoisuus. Vedenkorkeus on pysynyt putkessa LE1 jokseenkin vakaana tarkkailujaksolla 211 218 korkeuden vaihtelun ollessa jaksolla noin metrin luokkaa. Vuonna 218 pohjaveden laatu ei eronnut putkessa LE1 merkittävästi aiemmasta. Putken SK3/LE2 sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet sekä vesi oli kiintoaine- ja typpipitoista (kuva 8-1-3). Sulfaattipitoisuudet jäivät kuitenkin alle pohjaveden ympäristölaatunormin (15 mg/l) (kuvat 8-1-3) (liite 21).

58 Molempien pohjavesiputkien veden VOC-, liuotin- ja öljypitoisuudet jäivät alle määritysrajojen. Toukokuussa pohjavesiputken SK3/LE2 vedestä havaittiin pieniä pitoisuuksia lyijyä (,8 μg/l), kadmiumia (,5 μg/l), kromia (,4 μg/l), arseenia,12 μg/l) ja nikkeliä (8,3 μg/l). Pohjaveden ympäristölaatunormit eivät ylittyneet muiden kun kadmiumin (,4 μg/l) osalta. mgo2/l 12, Happi, liuennut 1, 7, 8, 6,5 LE1 6, LE1 SK3/LE2 4, SK3/LE2 5,, ms/m 6, 5,5 2, 45 ph 7,5 Sähkönjohtavuus Kloridi mg/l 35, 4 3, 35 3 25 LE1 25, SK3/LE2 2, 2 LE1 SK3/LE2 15, 15 1, 1 5 5,, Kuva 8-1. Pohjaveden laatu (happi, ph, sähkönjohtavuus ja kloridi) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina 211-218. µg/l 6 Kokonaistyppi µg/l 5 LE1 8 LE1 SK3/LE2 6 SK3/LE2 3 4 2 µg/l Kokonaisfosfori 12 4 12 35 μg/l 14 Ammoniumtyppi mg O2/l 6 5 8 4 LE1 6 SK3/LE2 4 2 CODMn 3 2 LE1 SK3/LE2 1 Kuva 8-2. Pohjaveden laatu (kokonaistyppi ja fosfori, ammoniumtyppi ja CODMn) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina 211-218.

59 µg/l 1 4 1 1 8 6 4 19 μg/l Rauta LE1 1 SK3/LE2 mgpt/l 2 15 5 Väri LE1 SK3/LE2 µg/l Sulfaatti 8 6 4 LE1 SK3/LE2 2 Kuva 8-3. Pohjaveden laatu (rautapitoisuus, väri ja sulfaattipitoisuus) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina 211-218. 9. SAVON KULJETUS OY 9.1 Yleistä Savon Kuljetus Oy on monialayritys, joka kehittää ja tuottaa laadukkaita kiviaines-, logistiikka- ja infrastruktuuripalveluja. Hepomäen maa-ainesalueella harjoitetaan kallion louhintaa ja murskausta sekä materiaaliterminaalitoimintaa. Hepomäen maa-ainesalueella oli aiemmin Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maa-ainesja ympäristölupa sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa. Vuonna 216 haettiin ympäristöluvan muutos, minkä yhteydessä asfalttiasematoimintaan liittyvät toiminnot poistettiin ympäristöluvasta ja sen määräyksistä, sillä asfalttiasematoiminta ei ole enää ympäristöluvanvaraista toimintaa alueella. Ympäristöluvan muutos korvasi myös Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöluvan materiaaliterminaalitoiminnoille lupaviranomaisen toimivallan muututtua 1.9.214. Alueella on maaainesluvan lisäksi yksi ympäristölupa. Kiviainestuotanto 9 hehtaarin alalla on enintään 9 m 3 ktr (n. 2 4 t) 15 vuoden aikana, joten vuosittain louhinta- ja murskausmäärä on noin 6 m 3 ktr (16 t). Alin louhintataso on +115. ja ottamistoiminta on vaiheistettu useaan vaiheeseen. Louhintaa ja murskausta tapahtuu noin 3-4 kertaa vuodessa, ei kuitenkaan heinäkuussa. Materiaaliterminaalitoiminta pitää sisällään kivipohjaisten kierrätysmateriaalien (betoni, tiilet, laatat) varastointia ja murskaamista enintään 2 t/a. Hepomäen maa-ainesalue ei sijaitse vesistön välittömässä läheisyydessä tai luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole havaittavia ojia tai puroja. Mikäli louhosalueelle kertyy pinta- ja valumavesiä, ohjataan ne muoviputkella alueen eteläosaan Katopaikantien sivuojaan. Louhinta-alueen hulevedet johdetaan ottamisen vaiheissa 1-3 YIT Infra Oy:n puolelle, josta vedet johdetaan edelleen luoteeseen maastoon. Ottamisen vaiheessa 4 vedet johdetaan alueen itälaidalta Kaatopaikantien sivuojaan. 9.2 Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailua tehtiin kolmella pohjavesiputkella (SK1/M2, SK2 ja LE2/SK3). SK1/M2 on yhteinen tarkkailupiste Ruduksen kanssa ja SK3/LE2 yhteinen Lemminkäisen kanssa. Kaikki putket

6 sijaitsevat vaikutusalueella eikä yläpuolisia vertailupisteitä ole. Vesinäytteitä haettiin kaksi kertaa vuodessa (touko- ja heinäkuu). Vuonna 218 pohjaveden laatu oli kaikissa pohjavesiputkissa pääosin edellisvuosien kaltaista (kuva 9-1). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus oli aiempaa suurempi putken SK3/LE2 vedessä. Typpipitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousua kyseisen putken sekä putken SK1/M2 vedessä, minkä lisäksi sulfaattipitoisuus (95 mg/l) oli putken SK3/LE2 vedessä aiempaa korkeampi. Metalleista kuparin pitoisuus oli putken SK1/M2 vedessä toukokuussa koholla (17 µg/l), mutta ympäristönlaatunormi (2 µg/l) ei ylittynyt. Putken SK3/LE vedessä oli hieman aiempaa enemmän nikkeliä (8,3 µg/l), mutta ympäristönlaatunormi (1 µg/l) ei ylittynyt. Putken SK1/M2 vedestä löytyi hyvin pieniä määriä liuotinaineita (etyylibentseeniä, ksyleenejä, 1,2,4-trimetyylibentseeniä (liite 23), joskaan näiden ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet.

61 Kuva 9-1. Savon Kuljetus Oy:n pohjavesitarkkailun havaintopisteiden SK1/M2, SK2, SK3 (ei enää tarkkailussa) ja SK3/LE2 vedenlaatu.

62 1. NCC ROADS OY 1.1 Yleistä NCC Roads Oy:llä on lupa kallion louhintaan, murskaukseen ja asfaltin valmistukseen sekä jäteasfaltin ja puhtaiden maa-ainesten vastaanottoon noin 17 ha:n kokoisella alueella Hallahonrinteen eteläpuolella. Kiviainesta murskataan arkisin (ma-pe) klo 7: 22: (ei 1. 3.7) 3 4 kk vuodessa keskimäärin noin 15 t/a. Kiviaineksen kokonaisottomäärä on noin 3 9 t. Asfalttiaseman toiminta-aika on 1.4. 31.1 klo 6-22 ja vuosittainen valmistusmäärä noin t/a. 1.2 Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailu käsitti kahden pohjavesiputken (NC1 ja NC2) vedenlaadun tarkkailun. Vesinäytteitä haettiin kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa, jolloin mitattiin myös vedenpinnankorkeus. Toukokuussa vesinäytteistä analysoitiin suppean analyysivalikon lisäksi myös sulfaattija liuotinpitoisuudet (VOC). Vuonna 218 tarkkailupisteiden NC1 ja NC2 pohjaveden laatu oli pääosin samankaltaista kuin aiempina tarkkailuvuosina (kuva 1-1). Selvää vedenlaadun kehityssuuntaa ei ole nähtävissä tutkittujen suureiden osalta. Toukokuussa otetun vesinäytteen VOC-yhdisteiden ja öljyjen (C 1 -C 4 ) pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen ja sulfaattipitoisuudet olivat molempien tarkkailuputkien vedessä selvästi alle ympäristönlaatunormin (15 mg/l) (liite 25).

63 Kuva 1-1. NCC ROADS OY:n pohjavesitarkkailupisteiden NC1 ja NC2 vedenlaatu.