Jyväsk ylän k aupungink irjaston h istoriaa vuode sta 1860 Marik a Alanen 2008 Jyväsk ylän k aupungink irjasto K esk i-suom en m aak untak irjasto
3 Lainak irjaston ensim m äiset ask eleet vuosina 1860 1879 3 K ansank irjasto viinarah oi la.vuodet 1880 19 15 5 Kirjaston tilat 5 K ak si k irjastoa uudessa k irjastotalossa vuosina 19 16 19 48 7 Toim ipisteitä ym päri k aupunk ia vuosina 19 48 19 80 7 Tilak ysym ys 9 Sivuk irjastot 9 Laitosk irjasto ja k irjastoauto 10 Kirjaston toim inta 12 Vuodesta 19 80 eteenpäin 12 Siirtym inen atk -järjestelm ään 13 19 9 0-luvun lam a 14 Lam an jälk een 15 K irjasto nyt 17 K aavio: Lainam äärät eri vuosik ym m eninä 17 Läh teet 17 A lk uperäisläh teet 17 Kirja lisuus 17 Kuvat Tek sti: Marik a A lanen Taitto ja etuk annen k uva: Juh a H älinen 2
Merk ittävän suom alaisen vaik uttajan ja fennom aanin, toh tori Wolm ar Sch ildt-k ilpisen aloitteesta Jyväsk ylän säästöpank in yh teyteen perustettiin vuonna 1859 lainak irjarah asto.sen säännöissä m äärättiin, että osa pank in voittorah oista piti lah joittaa Jyväsk ylän k aupungin lainak irjasto le. Vuonna 1863 Sch ildt-k ilpinen tek i ensim m äisen k irjalah joituk sen k irjastoa varten, ja julk inen lainaustoim inta aloitettiin seuraavana vuonna.k ansank irjasto sijoitettiin ilm eisesti k ansak oulunopettajasem inaarin k irjaston pienek si ja epävira lisek si osak si, ja sen lainaustoim innasta h uoleh tivat sem inaarin oppilaat vuorote len. Ensim m äisenä k irjastonh oitajana toim i leh tori K.G.Göös. K ansank irjaston k irjavalik oim a oli aluk si h yvin suppea, m utta lainaustoim inta alk oi vilk k aana.lainaajien nim et k irjoitettiin lainausk irjaan, jossa jok aise le k irja le oli varattu om a sivu.lainaajan nim en perään lisättiin osoite, jos h enk ilö oli tuntem aton.k irjaston auk ioloajak si vak iintui sunnuntaiaam u, k osk a päivä sopi parh aiten k auem paa k irk onm enoih in tulevi le. Auk ioloaik aa yritettiin k y lä siirtää, k osk a sunnuntain auk ioloajan k atsottiin olevan liian läh e lä aam uh artauden alk am ista.täm ä ei k uitenk aan onnistunut k äytännössä. Suom en ensim m äinen lainak irjasto, Vaasan luk uk irjasto, perustettiin 179 4.E nnen Jyväsk ylää k irjastoja oli jo usei la k ym m eni lä paik k ak unni la. Lainak irjaston k irjavalik oim aa k asvatettiin aina vuoteen 1875 saak k a, jo loin uusien k irjojen h ank k im inen k esk eytyi.tuo loin lainattavana oli jo noin 340 k irjaa.k äytännössä k irjavarasto k uitenk in pieneni, k osk a lainaajat eivät h uolim attom uuttaan tai epäreh e lisyyttään palauttaneet lainaam iaan k irjoja.k irjasto antoi viim eiset lainansa ilm eisesti vuonna 1877, ja sen toim inta h iipui, vaik k a m itään vira lista päätöstä toim innan lopettam isesta ei teh tyk ään.lainak irjaston h eik k o tilanne 1870-luvu la näk yi leh tik irjoituk sissa, joissa valiteltiin, että k ok o k irjastoa ei tunnu olevan olem assak aan. Esim erk ik si nim im erk k i k äsityöläissä li n. g. k irjoitti vuonna 1876 K esk i-suom i leh teen: Melk ein k aik issa m aapitäjissä puh um attak aan k aupungeista tavataan tätä nyk yä lainak irjasto ja se lainen on k aik eti tää läk in olevinaan, vaik k a ei si lä todenteo la näytä olevan m uuta k uin paljas nim i.- - en ole eläissäni m issään m uua la vielä näh nyt se laista lainak irjastoa, jok a vetäisi vertoja Jyväsk ylän lainak irjasto le.- - m enin - - lainaam aan k irjoja puh eena olevasta k irjastosta, m utta ih m eek seni näin k o- k o k irjastossa olevan 6 tai 7:n jotenk in rik k inäistä k irjaa. Vuonna 1879 Jyväsk ylään perustettiin annisk eluyh tiö, jok a sai yk sinoik euden väk ijuom ien m yyntiin. Sen voittorah at tuli k äyttää k aupunginvaltuuston m äärääm ä lä tava la yleish yödy lisiin tark oituk siin. Yh tiön ensim m äisen joh tok unnan jäsenet edustivat k aupungin sivistyneistöä, ja h e ottivat k ansank irjastoasian esi le yh tiön jak aessa voittorah ojaan ensim m äistä k ertaa. K ansank irjasto le ja luk usali le päätettiin lah joittaa 2800 m ark k aa, jok a oli m elk o pieni sum m a k ok onaisen k irjaston perustam iseen.pienestä pääom asta h uolim atta päätös k irjaston ja luk usalin perustam isesta teh tiin k evää lä 1880.K irjasto le valittiin joh tok unta, jonk a esim ieh ek si nim ettiin pastori Sch önem an. Luk usali avattiin yleisö le jo sam an vuoden k esä lä, ja se toim i k aupungin yh teisenä k ok oontum ispaik k ana.sie lä järjestettiin esim erk ik si laulu- ja soittoh arjoituk sia, sek ä om peluseuran k o- k ouk sia. Sinne tilattiin m yös k aik k i suom enk ieliset, ja m uutam a ruotsink ielinen leh ti. 3
Lainaustoim inta aloitettiin vasta h elm ik uussa 1881.K irjasto oli auk i vain sunnuntai-iltapäivisin, m utta silti sitä k äytti ensim m äisenä vuonna m elk ein 700 lainaajaa.ensim m äisestä painetusta k irjaluettelosta vuodelta 1882 näk yy, että k irjastossa oli lainattavissa 669 teosta m onilta eri aloilta.eniten k irjastosta löytyi k uitenk in usk onno lista k irja lisuutta, sek ä k auno- ja lastenk irja lisuutta. Uusi k ansank irjasto otettiin positiivisesti vastaan ja sitä k äytettiin ah k erasti.k irjojen k untoa k iiteltiin leh dissä, sam oin k uin luk usalin leh tivalik oim aa.lainausm äärät alk oivat k uitenk in lask ea 1880-luvun lopu la, ja k irjaston uusien k irjojen ostoon k äytetty rah asum m a pieneni noin 50 m ark k aan vuodessa.täm ä joh tui ilm eisesti siitä, että annisk eluyh tiön voittorah ojen jak am i- sessa tapah tui k esk eytyk siä, ja k irjasto joutui k äyttäm ään saam istaan rah oista suuren osan vuok ram enojen m ak sam iseen. K ansank irjastotoim inta vilk astui k ok o m aassa 189 0-luvu la. K irjastonh oitaji le alettiin järjestää valtak unna lisia k ok ouk sia, ja K ansanvalistusseuran k iinnostus k irjastoasiaa k oh taan k asvoi. Jyväsk ylä pysyi tästä toim innasta k uitenk in pitk ään syrjässä, vaik k a k irjastotoim inta k aupungissa vilk astuik in. Pastori Sch önem anin jälk een k irjaston esim ieh ek si valittiin toh tori O.A.Forsström ja k irjastonh oitajak si k irk onvartija S.R yynänen. H eidän joh do laan k irjah ank innat aloitettiin uude leen, ja tam m ik uussa 189 7 julk aistiin taas lainaustilastot k ah delta ede liseltä vuodelta. Tilastoih in liitetyssä innostuneessa artik k elissa todettiin, että vuoden 189 5 lainausm äärät olivat o leet siih enastisista suurim m at. Seuraavilta vuosilta tilastoja ei k uitenk aan ole enää saatavi la, eik ä uusia k irjojak aan enää h ank ittu.innostus näyttää siis laim enneen. Seuraavina vuosina k irjastotoim intaa yritettiin elvyttää erilaisi la uude leenjärjestelyi lä ja k irjastonh oitajien oh jesäännöi lä.niiden m uk aan k irjastonh oitajan piti esim erk ik si teh dä joh tok unna le h ank intaeh dotuk sia lainauk sien perustee la, sek ä laatia vuosik ertom us. Myös k irjaston auk ioloaik oja uudistettiin.toim inta elpyik in 19 00-luvun alussa, jo loin esim erk ik si uusien k irjojen h ank inta m uuttui säännö lisek si. Myös lainaustoim inta vilk astui;esim erk ik si vuonna 19 09 lainausm äärä ylitti jo 10 000 lainan rajan. Kirjasto viljam ak asiinissa.kuva vuod elta 19 27.Kuva: Martti A irila 4
K irjaston ja luk usalin ensim m äisestä sijaintipaik asta ei ole tietoa.pysyviä tiloja k irjasto ei k uitenk aan saanut m istään, vaan se k iersi aina 1880-luvulta läh tien yk sityish enk ilöiden taloissa. K irjastotoim inta k ärsi jatk uvista h uoneistom uutoista, ja ongelm an ratk aisuk si perustettiin om a rak ennusrah asto. Se k uitenk in yh distettiin m yöh em m in k unna listalon rak ennusrah astoon, josk in liittäm isen yh teydessä k irjasto le ja luk usali le luvattiin järjestää toim itilat uudesta k unna listalosta. K unna listalo valm istui vuonna 189 9, ja k irjasto ja luk usali sijoitettiin talon ensim m äiseen k errok seen. H uoneisto oli tilava ja asianm uk aisesti k alustettu, ja k irjaston taloude linen tilanne h elpottui h uom attavasti vuok ram enojen loppuessa. K irjasto oli k uitenk in jatk uvasti k aupungin m uiden laitosten tie lä, ja se siirrettiin ensin vuonna 19 08 k unna listalon alak ertaan ja vuonna 19 12 vanh aan raatih uoneeseen. K irjaston toim inta oli vilk astunut niin paljon, että om a talo alk oi tuntua yh ä ajank oh taisem - m alta.k ansank irjaston joh tok unta päätti osa listua Jyväsk ylään perustetun Tietee lisen k irjaston h ank k eeseen, jonk a tark oituk sena oli m uuttaa Sem inaarink adun varre la oleva valtion viljam ak asiini k irjastotalok si.pitk än prosessin jälk een m ak asiini saatiin siirrettyä valtiolta k aupungin om istuk seen, ja sen k orjaustyöt päästiin aloittam aan m arrask uussa 19 14.Vuoden k u- luttua rak ennus oli k unnossa, ja k ansank irjasto ja luk usali m uuttivat sinne yh dessä Tietee lisen k irjaston k anssa. Suurin osa rak ennuk sesta annettiin Tietee lisen k irjaston k äyttöön, eivätk ä k ansank irjasto ja luk usali saaneet k uin k ak si h uonetta ja väh än k e laritilaa.tilaa oli siis väh än, m utta k irjasto ja luk usali olivat vih doin saaneet om an toim ipaik an.k irjastotalon vih k im inen pidettiin touk ok uussa 19 16, jo loin m ak asiini luovutettiin k irjastojen joh tok untien h altuun. Vuosina 19 15 19 48 k irjastotalok si m uutetussa entisessä viljam ak asiinissa toim i k ak si k irjastoa. Ym m ärrettävää on, että järjestely aih eutti aik a ajoin ongelm ia läh innä tilanpuutteen vuok si.jyväsk ylän yliopistoyh distys h alusi rak ennuk sen k ok onaan ah taudesta k ärsivän Tietee lisen k irjaston k äyttöön. Vuonna 19 20 se tek i ensim m äisen k irjastotalon ostoeh dotuk sen, jota perusteltiin si lä, että k irjastotalo oli alun perin suunniteltu Tietee lise le k irjasto le, jok a k asvaessaan tarvitsisi lisää tilaa. Yliopistoyh distyk - sen tarjousta h ark ittiin k aupungin tah o la m elk ein vuoden ajan, ennen k uin asia vietiin valtuuston k äsittelyyn. Asiaa k äsiteltiin puolin ja toisin, m utta lopu linen päätös teh tiin tam m ik uussa 19 24, jo loin esitettiin, että k irjastotaloa ei tä lä k ertaa m yytäisi. Yliopistoyh distys yritti Kirjasto m uutti Sem inaarink ad un viljam ak asiiniin vuonna 19 16. Kuva: Lauri Laak sovirta 19 49. 5
vielä vuonna 19 26 ostaa k irjastotaloa, m utta k aupunk i ei suostunut siih en si läk ään k ertaa. Tilanpuutetta ratk ottiin uusi la h uonejärjestelyi lä. Esim erk ik si k irjastotalon suuri sali ei o lut aluk si k um m ank aan k irjaston k äytössä, vaan rah apulasta k ärsivät k irjastot vuok rasivat sitä k onsertteja, taidenäyttelyitä ja lausuntailtoja varten.touk ok uussa 19 26 salin vuok raam isesta k esk usteltiin, ja päätettiin, että k aupungink irjasto tarvitsisi tilan om aan k äyttöönsä, jotta sen tilanpuute h elpottaisi.o ngelm ia aih eutti k uitenk in se, että talon om istussuh teet eivät o leet täysin selvi lä: salin vuok raam inen lopetettaisiin, k unh an vain saataisiin selvi le, k uk a asiasta voisi päättää.ensik si piti siis asiak irjoista selvittää, k uk a pystyi m äärääm ään k irjastotalon k äytöstä ja h uoneiden jaosta k ah den k irjaston k esk en.selvisi, että päätösvalta oli k aupungink irjaston joh - tok unna la, jok a suoritti yh dessä Tietee lisen k irjaston h oitovaliok unnan k anssa k irjastotalon h uoneiden uude leenjaon.täm ä jak o pysyi voim assa aina vuoteen 19 48 saak k a. Vuonna 19 29 teh tiin m erk ittävä m uutos k aupungink irjaston järjestelyissä. Suljettu h y lyjärjestelm ä h ylättiin, ja k äyttöön otettiin avoh y lyjärjestelm ä, jo loin asiak k aat pystyivät itse h ak em aan h aluam ansa k irjat h y lystä.19 20- luvun lopussa aloitettiin m yös k esk ustelu uudesta k irjastotalosta.k irjaston joh tok unta näk i tilaisuutensa k oittaneen, k un k aupunginvaltuusto perusti vuonna 19 30 eri lisen rak ennusjaoston. Sen teh tävänä oli laatia suunnitelm a k aupungin virastojen ja laitosten uudisrak entam isesta seuraavien viiden vuoden aja le. Joh tok unta yritti ak tiivisesti saada k irjastotalon rak entam isen suunnitelm aan m uk aan, m utta h aaveet uudesta k irjastotalosta k aatuivat k aupungin luopuessa rak ennussuunnitelm ista lam an tak ia. K irjaston ah taat olot puh uttivat ajan leh tik irjoituk sissa. K esk isuom alaisessa uudesta k irjastotalosta k irjoitettiin h elm ik uussa 19 30: Vanh aa suljettua h y lyjärjestelm ää vuod elta 19 27.Kuva: Martti A irila O n erittäin tarpee lista, että asia on otettu päiväjärjestyk seen - - on uuden k irjastotalon rak entam isk ysym ys tärk eä yleisen k irjaston k annalta k atsottuna - - k eh ittym ism ah do lisuudet lopussa - - tilanah tauden vuok si - - lainausosastoon on nyt täytynyt su loa yh teen lasten osasto sek ä aik uisten luk usaliosasto k äsik irjastoineen ja aik ak ausleh tineen.lisäk si on nyk yisessä paik assa se h uone, jota olisi nim itettävä sanom aleh ti-luk uh uoneek si, sem m oinen lok ero, jok a on suorastaan h engenvaara linen, si lä niin ah das, valoton ja tym peäilm ainen se on luk uh uoneek si. K irjaston tilanpuutteeseen oli luvassa h elpotusta, k un Tietee linen k irjasto siirtyi K asvatusopillisen k ork eak oulun k irjastok si, ja sam a la valtion om istuk seen vuonna 19 36.K aupunk i k atsoi vapautuneensa velvo lisuuk sistaan Tietee listä k irjastoa k oh taan, ja se alk oi pyrk iä siih en, että uusi K asvatusopi lisen k ork eak oulun k irjasto saataisiin m uuttam aan k irjastotalosta k ok onaan pois.sotien tak ia täm ä tapah tui k uitenk in vasta syk sy lä 19 48. 6
Viljam ak asiini siirtyi pelk ästään k aupungink irjaston k äyttöön vuonna 19 48. Kauk o Kipon ottam a k uva vuod elta 19 49. K aupungink irjasto sai k ok o viljam ak asiinin k äyttöönsä m onien vaih eiden jälk een syk sy lä 19 48.Sen h a lussa oli nyt noin 509 neliöm etriä tilaa.k irjastorak ennus oli k uitenk in sok k eloinen, eik ä sie lä pystytty toteuttam aan k aik k ia h aluttuja uudistuk sia, vaik k a sitä m uok attiink in paljon.jo 19 50-luvu la todettiin, että vaik k a k irjastotalo palvelee vielä tark oitustaan, tulevaisuudessa olisi välttäm ätöntä rak entaa suurem pi k irjastotalo.vuoden 19 58 toim intak ertom uk sessa todetaan: k irjaston k äyttö on ede leen voim ak k aasti k asvanut - - [se on]tuonut entistä k ipeäm m in esi le k aik k ialla k irjastossa va litsevan ah tauden.tilanne k äy k estäm ättöm äk si, jos läh iaik oina ei saada aik aan jonk inlaista k ok onaisratk aisua. Tilanpuute joh tui k irjaston k äytön lisääntym isestä ja k irjam äärien k asvusta.jyväsk ylän väk iluk u k asvoi m elk oisesti sotien jälk een, k un K arjalasta m uutti siirtolaisia k aupunk iin. Vuonna 19 31 asuk asluk u oli 7 400, k un se vuonna 19 60 oli jo noin 38 000.K irjastoa k äyttävien m äärä siis k asvoi m elk oisesti.myös k irjaston nidem äärissä tapah tui h uom attavia m uutok sia sotien jälk een.vuonna 19 54 k irjaston k ok oelm aan k uului jo yli 50 000 sidosta, k un niitä vielä 19 40-luvun alussa oli o lut vain noin 10 000. Vuonna 19 60 laadittiin suunnitelm a, jossa eh dotettiin eri lisen k orttelin rak entam ista k aupungin h a lintok esk uk sek si.k irjaston sijoittam ista täh än k ortteliin h ark ittiin alusta läh tien.r atk aisua odote lessa tilanah tautta h elpotettiin erilaisi la väliaik aisratk aisui la ja k irjastotoim innan h ajauttam ise la. Esim erk ik si lastenosasto siirrettiin syk sy lä 19 63 eri liseen h uoneistoon Cygnaeuk senk adu le, ja vuonna 19 67 päätettiin vuok rata autoh a li K auppak adulta k irjaston opinto- 7
Lastenosasto siirrettiin om iin tiloih in Cygnaeuk senk ad u le 19 63.Kuva sam alta vuod elta. osasto le ja leh tiluk usali le.syk sy lä 19 72 pääk irjaston varastotilat puolestaan siirrettiin K auppak adu le.k irjaston toim innan h ajauttam inen k uitenk in vaik eutti k irjastopalveluiden h oitam ista. Tilat eivät m yösk ään vastanneet m oderni le k irjasto le asetettuja vaatim uk sia ja ovat suorastaan epätervee lisiä. K irjaston tilasta saatiin valituk sia jo asiak k ailtak in, ja m uualta tulleet opisk elijat ih m ettelivät k irjaston puuttee lisia oloja. Päätöstä uudesta k irjastotalosta jouduttiin odottam aan pitk ään.viim ein k esäk uussa 19 73 k aupunginh a litus päätti, että uusi k irjastotalo rak ennetaan niin sanotu le K uurojen k oulun alueelle vanh an pappilan viereen. Uuden k irjastotalon rak ennusoh jelm a h yväk syttiin k aupunginvaltuustossa lok ak uussa ja k ouluh a lituk sen vah vistettua oh jelm an jouluk uussa rak ennuslupa-anom us laitettiin virei le. R ak ennuslupaa ei k uitenk aan saatu vielä seuraava le vuode le.r ak ennusoh jelm an valm istuttua k irjastotalon suunnittelutoim ik unta esitti, että k irjastotalon yh teyteen voisi rak entaa m yös työväenopiston tiloja. K evää lä 19 75 järjestettiin k irjastotalon suunnitteluk ilpailu, joh on läh etettiin k aik k iaan 71 eh - dotusta.k ilpailun voittajan suunnitelm an poh jalta rak ennustoim ik unta tek i asiantuntijalausun- 8
tojen avu la k aupunginvaltuusto le esityk - sen k irjastotalon jatk osuunnitelm ak si.valtuusto h yväk syi esityk sen m yöh em m in syk sy lä ja luonnospiirrok set valm istuivat seuraavana vuonna. R ak entam aan päästiin m arrask uussa 19 77, ja k irjastotalo valm istui touk ok uussa 19 80. Uuden k irjastotalon ovet avattiin asiak k ai le sam an vuoden h einäk uun 8.päivänä. Uusi k irjastotalo Vapaud enk ad u la avattiin 19 80. Sivuk irjastoista k esk usteltiin ensim m äisen k erran joh tok unnan k ok ouk sessa touk ok uussa 19 39, jo loin k äsiteltiin tulevan esik aupunk iliitok sen aih euttam ia m uutok sia k irjaston toim innassa.päätök siä tä löin ei k uitenk aan teh ty.sotien aik ana sivuk irjastojen perustam isesta k esk usteltiin useaan otteeseen, m utta poik k euk se listen olojen vuok si ei voitu perustaa k uin yk si uusi sanom aleh tiluk usali vuonna 19 41.Se sijaitsi Yrjönk atu 20:ssa, jok a vielä tuo loin k uului k antak aupunk iin. Taulum äen, Loh ik osk en ja Tourulan asuk k aat olivat jääneet ilm an k irjastoa, k osk a Taulum äen k irjasto oli siirretty alueliitok sen m yötä Palok k aan.tästä syystä Loh ik osk en Työväenyh distys läh etti k aupungi le anom uk sen m aalisk uussa 19 43, jossa pyydettiin k ok onaisen k irjaston tai k aupungink irjaston sivuosaston perustam ista Tourulaan. Anom us h yväk syttiin, ja Jyväsk ylän k aupungink irjaston ensim m äinen sivuosasto aloitti toim intansa Tourulassa m aalisk uussa 19 44. K irjaston k äyttö oli vilk asta, joten sen perustam inen oli o lut tarpee linen toim enpide.tourulan sivuk irjasto m uutti Taulum äe le vuonna 19 60, ja sieltä Loh ik osk e le vuonna 19 65. Tourulan sivuk irjaston tarjoam ien m yönteisten k ok em usten valossa k irjaston joh tok unta esitti k evää lä 19 46 k aupunginh a lituk se le, että uusiin k ansak oulun tai lastentarh ojen rak ennuk siin varattaisiin aina tilaa m yös k irjaston sivuosastoa varten.sivuk irjastoja alettiink in perustaa k asvava la inno la. H alssila sai sivuk irjastonsa h uh tik uussa 19 56 ja K ypäräm äk i m aalisk uussa 19 59.Viitaniem een puolestaan perustettiin tek ni listen oppilaitosten läh eisyyteen pääosin tek - nistä k irja lisuutta sisältävä k irjasto syk sy lä 19 64. Vuoden 19 65 alussa k aupungink irjasto sai alueliitok sen m uk ana Jok ivarren, K eljon, Tak a-k eljon ja Tik an k irjastot h oidettavak seen.ne k aik k i toim ivat k ansak oulujen om istam issa h uoneistoissa.vuonna 19 72 avattiin K ortepoh jan, ja vuonna 19 79 H uh tasuon sivuk irjastot.k eltinm äen k irjasto aloitti toim intansa vuonna 19 83. Säynätsalon k unta taas liitettiin Jyväsk ylän k aupunk iin vuonna 19 9 3, jo loin Säynätsalon k irjastosta tuli yk si k aupungink irjaston läh ik irjastoista. Jyväsk ylän k irjastoauto. Laitosk irjastotoim innan voi k atsoa alk aneen sotilassairaaloista. Ilm eisesti jo k ansalaissodan aik ana vuonna 19 18 osa sem inaarin rak ennuk sista toim i sotilassairaaloina, ja k ansank irjasto lainasi teok sia sen potilai le.k irjoja lainattiin m yöh em m in m yös talvi- ja jatk osodan aik ana k aupungissa o leissa sotasairaaloissa. Lainaustoim innasta h uoleh tivat osittain k irjaston om at virk ailijat, osittain sairaaloissa työsk enne leet lotat. 9
K aupungin k unna lisk odeissa lainaustoim inta aloitettiin syk sy lä 19 47 H äk k isen ja Mattilan k unna lisk odeista. Invalidisairaalaan (nyk yään vanh a ortopedisairaala) perustettiin lainausasem a vuonna 19 55 ja K angasvuoren sairaalaan vuonna 19 61.Pienten vastoink äym isten jälk een, m yös K esk ussairaalaan saatiin vuonna 19 63 laitosk irjasto, jota h oiti eri linen sairaalak irjastonh oitaja.vuonna 19 69 vanh usten k irjastopalvelua parannettiin avaam a la lainausasem a k ah dessa vanh aink odissa.myös joih ink in lastentarh oih in alettiin k oota siirtok ok oelm ia.syk sy lä 19 71 aloitettiin puolestaan k otipalvelutyö, jonk a piiriin k uului vuoden loppuun m ennessä jo 17 h enk ilöä. K irjastoautotoim innan suunnittelem inen aloitettiin vuonna 19 74.Erilaisi la h ank inta- ja reittisuunnitelm i la pyrittiin ulottam aan k irjastopalvelut m ah do lisim m an tasapuolisesti uusien läh iöiden aluei le. K irjastoauto Minna-K antti saatiin k äyttöön Suom en ensim m äinen k irjastoauto aloitti reittinsä Turussa 19 61. m arrask uussa 19 76, ja sen palvelujen piiriin saatiin k aik k i k aupunginosat, joissa ei o lut sivuk irjastoa.sen viide lä eri reiti lä oli yh teensä 27 pysäh dyspaik k aa. K irjastoauton aloitettua toim intansa k irjastolautak unta päätti lopettaa Jok ivarren sivuk irjaston ja Tak a-k eljon lainausasem an. Auton suosio ylitti k aik k i etuk äteisarviot, ja jo parin k uuk auden k uluessa h uom attiin, että k irjastoauto le täytyy palk ata lisää työvoim aa. Vain pääk irjastosta ja K ortepoh jan k irjastosta annettiin enem m än lainoja k uin k irjastoautosta. Monet k irjastoautosta lainaavat olivat uusia k irjastonk äyttäjiä, joten auton avu la k irjastopalvelut saatiin ulotettua laajem m a le aluee le. K irjaston toim inta m onipuolistui 19 40-luvu la. Esim erk ik si k irjastok äytön opetus lisääntyi, k un k ansak oululuok at, opettajat, opistolaiset sek ä seurojen ja yh distysten jäsenet alk oivat k äydä tutustum assa k irjaston toim intaan. K irjastossa alettiin järjestää m yös juh lapäiviin liittyviä k irjanäyttelyitä, sek ä k irjaesittelyjä ja tilaisuuk sia yleisö le.lapsi le oh jattu toim inta lisääntyi, ja k irjastossa aloitettiin esim erk ik si satuiltojen pitäm inen.h ak uteosten k äyttöä opetettiin lapsi le erilaisi la viik on k ysym ys -k ilpailui la, joiden voittaji le jaettiin k irjapalk intoja.k irjasto järjesti m yös k irjoitusk ilpailuja lapsi le ja nuori le. K irjasto alk oi 19 60-luvu la k äyttää radiota ja sanom aleh distöä järjestelm ä lisesti toim intansa esittelyyn.esim erk ik si h elm ik uussa 19 62 leh distön edustaji le esiteltiin k irjaston toim intaa, ja sam an vuoden touk ok uussa Jyväsk ylän radion paik a lisoh jelm assa k äytiin k irjastoa k osk eva k esk ustelu, joh on k irjastonjoh taja K aija Salm i osa listui. K evää lä 19 62 järjestettiin m yös Nuorten k irjapäivät, joista läh etettiin jok a k otiin esittelyleh tinen.seuraavana vuonna k irjasto vietti 100-vuotisjuh liaan, joista leh det ja radio uutisoivat. Jyväsk ylän k irjasto pääsi m uk aan m yös Suom en television uutisk atsauk seen, jossa esiteltiin 100-vuotista k irjastoa. Syk sy lä 19 64 avattiin m usiik k iosasto Cygnaeuk senk adu le sam oih in tiloih in lastenosaston k anssa. Sie lä oli k äytettävissä levysoitin, vah vistin, k uulok k eet ja k ovaääniset. Musiik k ih uoneessa pystyi k uuntelem aan m usiik k ia k uulok k ei la, ja lastenosasto la puolestaan k ovaäänisten välityk se lä.musiik k iosasto la järjestettiin loppuvuoden aik ana k olm e iltasoittoa, joissa k ävi yh teensä 13 k uulijaa.o sasto la järjestettiin m yös m usiik in esittelysarjoja, joissa k onsertinom aisesti esiteltiin k lassista m usiik k ia.väh ite len m usiik k iosaston k alustoa k asvatettiin m uun m uassa m onosoittim e la ja m agnetofoni la. Myös pop- ja jazz-levyjen h ank innat aloitettiin m uutam an vuoden k uluessa. 10
Vuonna 19 70 siirryttiin valok uvausjärjestelm än k äyttöön lainauk sessa vanh an, k ä- sin teh tävän k irjaam isen sijaan. K irjastoon piti siis h ank k ia lainausk am era ja m ik rofilm ien luk ulaite. Sam a la vuosik ym m ene lä k irjaston toim inta laajeni entisestään, k un esim erk ik si eri ik äryh m i le suunnattua toim intaa lisättiin. Muun m uassa lapsi le järjestettiin dia-satuiltoja, nuk k eteatteriesityk siä ja -k erh oja, näytelm iä ja ask artelua.k ortepoh jan sivuk irjastossa puolestaan järjestettiin 1-vuotisjuh lan k unniak si pop-m usiik in esittelytilaisuus nuoriso le. Myös k oulujen ja k irjaston yh teistyötä lisättiin. Kam eralainausta Vapaud enk ad un uud en k irjastotalon avajaisissa 19 80.Lainaajana R isto Salonen. Jyväsk ylän k aupungin pääk irjasto sai valtioneuvoston päätök se lä m aak untak irjaston teh tävät h oidettavak seen K esk i-suom en aluee la vuonna 19 78.K äytännössä k irjasto oli h oitanut m aak untak irjaston teh täviä jo useam m an vuoden, m utta nyt sen asem a tunnustettiin vira lisesti. Tä löin m yös m aak untak ok oelm an k artuttam inen alk oi järjestelm ä lisesti, vaik k a aineistoa sinne oli k erätty jo aik aisem m in.k irjaston teh täväk si tuli siis k eh ittää ja tuk ea alueen yleisten k irjastojen tieto- ja k auk opalveluita, sek ä pereh dyttää alueen k irjastojen h enk ilök untaa uusiin toim intam uotoih in. Uud en k irjastotalon avajaistunnelm ia vuod elta 19 80. 11
K irjaston toim intaan vaik uttivat 19 80- ja 19 9 0-luvui la siirtym inen atk -poh jaiseen järjestelm ään, sek ä Suom ea raviste lut lam a.k irjaston toim innan h oitam inen k uitenk in h elpottui uudessa k irjastotalossa, ja sen tarjoam ia palveluita pystyttiin m onipuolistam aan. Erityisesti m usiik k iosaston toim intaede lytyk set paranivat, ja k ielistudioita ja soitonh arjoitteluh uonetta k äytettiin innok k aasti.av-aineiston, eli tuo loin äänitteiden ja diasarjojen, m yöh em m in m yös videok asettien, lainaus lisääntyi voim ak k aasti ja vastaavasti k irjastossa äänitteitä k uuntelevien m äärä väh eni.näyttelytoim inta jatk ui vilk k aana, ja siih en osa listuivat m onet järjestöt ja yh distyk set. Vuonna 19 85 lainaustoim inta siirrettiin pääosin aik uistenosaston lainauspisteeseen, eli sieltä k äsin alettiin h oitaa aik uisten-, lasten- ja m usiik k iosaston aineiston lainaam inen. K ok onaislainausluvut alk oivat k uitenk in lask ea 19 80-luvun loppupuolella. Yk si syy täh än oli luultavasti se, että h ank intam äärärah at eivät k asvaneet, joten k irjah ank intojen m äärä pieneni esim erk ik si vuosien 19 85 ja 19 88 väli lä 24 Pääk irjaston toista k errosta k ortistojen aik aan vuonna 19 88. prosenttia. K eh itysk ulk u k uitenk in pysäh tyi vuonna 19 89 lainausten m äärän k ääntyessä taas nousuun.ede leen rajuim m in k asvoi av-aineiston lainaus. K irjastotalon k ym m envuotisjuh lissa lok ak uussa 19 9 0 m yytiin ensim m äistä k ertaa k ok oelm asta poistettuja k irjoja.sen jälk een k irjam yynnistä tuli suosittu vuosittainen tapah tum a.k ah den viik on pik alainat otettiin k äyttöön vuoden 19 9 4 syk sy lä varausjonojen lyh entäm isek si ja uutuusk irjojen k ierron nopeuttam isek si. K olm annessa k errok sessa sijainnut k äsik irjasto yh distettiin toisen k errok sen aik uistenosastoon vuonna 19 9 7, ja sam a la tietopalvelu k esk itettiin sen nyk yiseen paik k aan toiseen k errok seen. Vuonna 19 81 aloitettiin suunnitelm at lainausjärjestelm än m uuttam isesta atk -poh jaisek si.alustavana ajatuk sena oli aloittaa m uutos suunnite lusta K eltinm äen sivuk irjastosta, jonk a k aavailtiin valm istuvan vuonna 19 83. K ok o k irjasto oli tark oitus siirtää atk -järjestelm ään vuoteen 19 86 m ennessä. Asia k uitenk in viivästyi k irjastolautak unnan poh tiessa, m ik ä atk -järjestelm ä parh aiten vastaisi tark oitustaan.viim ein vuonna 19 89 k aupunginvaltuusto päätti valita k irjastojen atk -k ok onaisjärjestelm äk si Pa las-järjestelm än, jota alettiin h yödyntää h ank innassa, luetteloinnissa, lainauk senvalvonnassa ja tiedonh aussa. Sam ana vuonna k irjaston atk -poh jaisen k irjarek isterin k äyttö tuli m ah do lisek si neuvontapisteissä.k irjaston aineistoluetteloa oli siirretty säh k öiseen m uotoon k ok o 19 80-luvun ajan. K irjastossa aloitettiin vuonna 19 84 K esk i-suom en tietok esk uk sen toim intak ok eiluna atk -poh - jainen tietopalvelu.siinä tarjottiin k irjastonk äyttäji le tiedonh ak ua k ah desta k otim aisesta tietok annasta. Esim erk ik si K esk i-suom en aluetta k osk evaa aineistoa k oottiin K ESTIviitetietok antaan, jok a oli tark oitus pitää jatk uvasti ajan tasa la.toim intak ok eilu antoi viitteitä 12
k irjastonk äyttäjien tiedontarpeista, ja pyrk im yk senä oli pitää jatk uvassa k äytössä se laiset tietok annat, jotk a parh aiten vastaisivat k äyttäjien tiedontarpeita. K äytössä olevien tietok antojen m äärää k asvatettiin väh ite len. K äytännössä tietopalvelu toim i niin, että asiak k aat pystyivät jättäm ään tiedonh ak upyynnön täyttäm ä lä lom ak k een, jonk a perustee la k irjastonh oitaja tek i tietok antah ak uja k erran viik ossa.h ak uja teh tiin yk sityish enk ilöiden lisäk si m yös alueen k unnank irjastoi le, laitok si le ja järjestöi le. H ak utulok set annettiin asiak k ai le tulostee la, joh on oli lueteltu sopivia k irjoja ja leh tiartik k eleita.vuonna 19 88 atk -tiedonh ak uja alettiin teh dä m yös si loin k olm annessa k errok sessa sijainneen k äsik irjaston m ik rotietok onee la.siinä tiedonh ak u k esk ittyi k uitenk in pääosin k irjastoon tu leista leh distä rak ennettuun tietok antaan. Pitk än valm isteluvaih een jälk een k irjastoon h ank ittiin k esk ustietok one ja atk -k alustoa vuonna 19 9 0. Atk -verk k o vedettiin työväenopistoon ja k aik k iin läh ik irjastoih in. Seuraavana vuonna pääk irjastossa, K eltinm äen ja K eljonk ank aan k irjastoissa sek ä k irjastoautossa aloitettiin atk - poh jainen lainaustenvalvonta.tek nisten seik k ojen tak ia m uut läh ik irjastot eivät vielä voineet liittyä m uk aan järjestelm ään, vaan ne siirtyivät atk -poh jaiseen lainauk seen vasta vuonna 19 9 2. Sam ana vuonna k irjastoissa otettiin k äyttöön asiak k ai le tark oitetut päätteet, joista asiak as pystyi selaam aa k irjaston aineistoluetteloa. Lainausk ortit jouduttiin uusim aan atk -järjestelm än m yötä;vanh oista pah visista k orteista luovuttiin ja tila le otettiin m uoviset viivak oodi liset k irjastok ortit.vuonna 19 9 3 pääk irjastoon h ank ittiin ensim m äinen lainausautom aatti. Vuonna 19 9 5 atk -poh jaista palvelua k eh itettiin h ank k im a la lisää tietok oneita ja asiak k aiden k äyttöön tark oitetut internet-yh teydet.jyväsk ylän k irjasto oli yk si ensim m äisistä yleisistä k irjastoista, jok a otti asiak k ai le tark oitetut internet-yh teydet k äyttöön.vuonna 19 9 6 m yös k olm een suurim paan läh ik irjastoon h ank ittiin työasem a ja internet-yh teydet asiak k ai le. Sam a la k irjastoauto k ytk ettiin k irjaston tietok antaan verk k oyh teyde lä.o petusm inisteriöltä ja k aupungilta saatujen avustusten turvin pääk irjastoon h ank ittiin infotv-järjestelm ä tiedotuk seen, sek ä k ak si televisiota asiak ask äyttöön. K irjastolaitok sen k ok oelm atietok anta saatiin asiak k aiden etäk äyttöön vuonna 19 9 8.Asiak k aat pystyivät siis selaam aan lainaustietojaan, varaam aan k irjoja, tek em ään tiedonh ak uja sek ä uusim aan lainansa k irjaston ulk opuolelta.sam ana vuonna pääk irjasto le h ank ittiin m yös uusi lainausautom aatti. Lam a näk yi k irjaston toim innassa väh enevinä taloude lisina resursseina. Sam a la k irjaston k äyttö k uitenk in lisääntyi. Esim erk ik si vuonna 19 9 1 lainauk set k asvoivat 2,4 % ede lisestä vuodesta, ja seuraavana vuonna teh tiin jo lainaus- ja k ävijäm ääräennätyk siä. K aik en k aik k iaan lainaustoim inta k asvoi k ok o 19 9 0-luvun aik ana läh es 40 %.Auk ioloaik oja jouduttiin väh entäm ään k aupungin säästötoim enpiteiden vuok si sulk em a la läh i- k irjastot lauantaik si. K aik en k aik k iaan Säynätsalon k irjastosta tuli Jyväsk ylän läh ik irjasto k untaliitok sessa 19 9 3.Kuva: Maija H olm a 13
vuoden 19 9 2 aik ana läh i-, laitos- ja autok irjastot olivat suljettuina yh teensä 20 viik on ajan.pääosin säästöt jouduttiin k uitenk in suuntaam aan aineiston h ank intam enoih in. Vuonna 19 9 3 jouduttiin jo tek em ään suurem pia m uutok sia säästötoim enpiteiden tak ia.k irjastosta lak k autettiin viisi virk aa, Viitaniem en läh ik irjasto sek ä K ink om aan ja K angasvuoren sairaalan laitosk irjastot lak k autettiin ja k otipalvelutoim inta k esk eytettiin. Läh ik irjastot, k irjastoauto ja laitosk irjaston toim ipisteet pidettiin suljettuina 6 7 viik k oa, ja pääk irjasto oli k iinni k esälauantaisin.myös sen perjantain auk ioloaik aa lyh ennettiin. Säästötoim ien tak ia m yös k esk ussairaalan laitosk irjasto joutui lopetusuh an a le.vuonna 19 9 4 k irjasto solm i K esk i-suom en sairaanh oitopiirin k untayh tym än k anssa sopim uk sen laitosk irjastotoim innan ostam isesta, eli k irjasto h uoleh tii k esk ussairaalan laitosk irjastosta k orvausta vastaan.sam ana vuonna k otipalvelutoim inta aloitettiin uudestaan. K irjalainauk set k asvoivat voim ak k aasti k ok o 19 9 0-luvun ajan, ja vuonna 19 9 9 ylitettiin jo k ah - den m iljoonan lainan raja.sam a la k irjaston tietok annan etäk äyttö k asvoi rajusti.internetin lisääntynyt k äyttö päätettiin h yödyntää, joten k irjaston nettisivut uusittiin k ok onaan, ja niitä alettiin k äyttää m yös ajank oh taisista asioista tiedottam iseen. Vuonna 2000 asiak k aiden tietopalveluk ysym yk siin alettiin vastata m yös säh k öpostin välityk sellä K ysy k irjastonh oitajalta -palvelun k autta.k irjastoissa asiak k aiden k äyttöön annettiin elek tronisia leh tiä sisältävä tietok anta, sek ä K esk i-suom en aluee linen tietok anta K esk i. Sam ana vuonna artik k elitietok anta Alek si siirtyi nettiin, joten se tuli k äytettäväk si k irjaston k aik ilta työasem ilta.asiak k aiden k äytössä olevi le k onei le asennettiin m yös tek stik äsittelyoh jelm ia ja niih in liitettiin tulostim ia. K irjastossa aloitettiin m yös aik uisväestö le ja seniorei le suunnattu internetin k äytön opettam inen. Kirjaston luetteloa on voinut selata internetissä vuod esta 19 9 8. IntroActive otettiin k äyttöön vuonna 2002. Palvelu tarjoaa asiak k aa le m ah do lisuuden m äärite lä itse, m i- tä palveluita h aluaa k äyttöönsä. IntroActiven k autta asiak as voi esim erk ik si tilata säh k öpostiinsa m uistutuk sen läh estyvästä eräpäivästä, tai varatun aineiston saapum isesta. Sam a la k äyttöön otettiin m yös m o- biilipalvelut, jotk a antavat asiak k aalle m ah do lisuuden tilata esim erk ik si ilm oituk sen saapuneista varauk sista m yös tek stiviestinä. Vuonna 2003 aineiston varausjärjestelm ää parannettiin h uom attavasti, k un k aik k ien toim ipisteiden varauk set siirrettiin sam aan varausjonoon.näin varaajan k äytettävissä on k aik k i pääk irjaston ja läh ik irjastojen k appaleet h alutusta aineistosta K irjastojen yh teisjärjestelm ä, Aalto-k irjastot, perustettiin verk ostok aupunk ih ank k eeseen k uuluvien k untien k irjastojen k anssa vuonna 2004.Yh teisjärjestelm än perustajak irjastoja olivat Jyväsk ylän, Jyväsk ylän m aalaisk unnan, Luh angan, Muuram en, Suolah den, Sum iaisten, Uuraisten 14
ja Äänek osk en k irjastot.yh teisjärjestelm ä sai om an k otisivun, jonk a k autta pääsee h ak em aan aineistoa Aalto-k irjastojen yh teisestä tietok annasta. K äytännössä yh distym inen näk yy asiak - k aa le parantuneina tiedonh ak um ah do lisuuk sina, sek ä yh teisenä aineistotietok antana, lainaajarek isterinä ja lainaajak orttina. Vuonna 2006 Aalto-k irjastojen palveluita parannettiin vielä seutuvarauk se la. Vuonna 2005 k irjastoon h ank ittiin lisää h y lytilaa sek ä aik uisten-, että m usiik k iosasto le.sam a- na vuonna Jyväsk ylässä julistettiin Luk em a la lentoon -luk udiplom i, jonk a avu la lapsia ja nuoria h ouk ute laan luk em aan k irjaston ja k oulun yh dessä laatim ien m ielenk iintoisten suosituslistojen avu la.d iplom i sai aik aan luk uryntäyk sen k irjastoissa. K irjaston toim innan tavoitteet on laissa m ääritelty seuraavasti: k irjasto tulee edistää väestön yh täläisiä m ah do lisuuk sia sivistyk seen, k irja lisuuden ja taiteen h arrastuk seen, jatk uvaan tietojen, taitojen ja k ansalaisvalm iuk sien k eh ittäm iseen, k ansainvälistym iseen ja elinik äiseen oppim i- seen. Jyväsk ylän k aupungink irjasto on vastannut lain antam iin h aasteisiin luom a la om at strategiansa, joiden poh jalta toim intaa k eh itetään.strategioiden avu la pyritään vastaam aan asetettuih in tavoitteisiin tuottam a la valtak unna lisesti k ork eatasoisia, h elposti saavutettavia, sisä lö lisesti ja tek nisesti m onipuolisia, verk ottuneita k irjasto- ja tietopalveluja. Erityisen h uom ion k oh teina vuonna 2006 laadituissa strategioissa ovat esim erk ik si seudu lisen yh teistyön ja Aalto-k irjastojen yh teisjärjestelm än, sek ä tietojärjestelm än k eh ittäm inen, ja lasten ja nuorten k irjastopalvelujen teh ostam inen.näiden puitteissa on k eh itetty esim erk ik si seutuvarauk set, ja seutulainojen k uljetuk set, k irjaston k otisivujen ulk oasun ja sisä lön uusim inen, sek ä k irjastoauton pysäk k i- paik k ojen lisääm inen k oului la ja päiväk odei la. E nsim m äinen lainausautom aatti saatiin pääk irjastoon 19 9 3.Kuvassa 2000-luvun m a li. 15
Yk si k irjaston k esk eisistä tavoitteista on k ok oelm an ajantasaisuus ja m onipuolisuus.k irjastosta poistetaan vuosittain suurin piirtein yh tä paljon k irjoja ja m uuta aineistoa k uin sinne h ank i- taan. Uutuuk sia h ank itaan m ah do lisuuk sien m uk aan, ja sam a la vanh entunutta ja väh än lainattua aineistoa poistetaan.näin k irjaston k ok oelm a pysyy tuoreena, ja vastaa asiak k aiden tarpeita.viim e vuosina tietok irja lisuuden lainaus on jonk in verran pienentynyt, m utta sam alla k aunok irja lisuuden ja av-aineiston, erityisesti dvd-levyjen lainaus on lisääntynyt.valtak unna lisesti k irjastojen lainausluvut ja k ävijäm äärät ovat pienentyneet, m utta k eh itys on o lut Jyväsk ylässä k esk im ääräistä väh äisem pää.esim erk ik si vuonna 2007 k aupungink irjaston toim i- pisteissä k ävi päivittäin noin 3 050 asiak asta, joista 1 874 pääk irjastossa.k irjasto on k äytetyin k ulttuuripalvelu k aupungissa. K irjastoissa on k äytössä asiak k ai le tark oitettuja tietok oneita internet- ja tek stink äsittelyk äyttöön. K irjastonk äytön ja tiedonh aun k oulutusta järjestetään päiväk otiryh m i le, k oululaisi le, opisk elijoi le ja m aah anm uuttajaryh m i le, sek ä k irjaston aik uisasiak k ai le.k irjasto on lisännyt opetustarjontaansa väh ite len.enää k äyttäjäk oulutus ei rajoitu pelk ästään k irjaston om aan tietok antaan, vaan opetusta annetaan m yös laajem m in internetin k äytöstä.aik uisväestö le on esim erk ik si järjestetty jo vuodesta 2003 eteenpäin opetusta säh k öisestä asioinnista ja verk k opalveluiden, k uten esim erk ik si säh k öpostin k äytöstä sek ä internetin tarjoam ista tiedonh ak um ah do lisuuk sista. Nyk yisessä verk ostoituneessa yh teisk unnassa k irjasto on sek ä fyysinen rak ennus että verk ossa toim iva k ok onaisuus.verk k ok irjaston k eh ittäm inen ja verk k opalveluiden tuottam inen on yk si tärk eä osa-alue k aupungink irjaston strategioissa, ja k irjaston k äyttö verk on k autta onk in lisääntynyt vuosi vuodelta.esim erk ik si vuonna 2005 verk k ok äynnit k asvoivat 37,1 %.Verk k ok irjasto tarjoaa asiak k ai le m ah do lisuuden k äyttää k irjastoa ilm an, että h eidän tarvitsee tu la fyysiseen k irjastorak ennuk seen paik an pää le. K irjastossa asiak k aat taas voivat k äyttää m onia internetistä löytyviä m ak su lisia tietok antoja. Asiak k ai le siis tarjotaan luettavak si aineistoa, jok a saattaa sijaita fyysisesti toise la puole la m aailm aa.k aupungink irjaston pyrk im yk senä onk in tarjota asiak k aiden k äytettäväk si tietok antoja, jotk a sisältävät k ok onaisia tek stejä, ei pelk k iä viitteitä.tä lä h etk e lä niitä ovat esim erk ik si verk k otietosanak irja Facta sek ä PressD isplay, jok a sisältää tuoreita digitoituja sanom aleh tiä eri puolilta m aailm aa. K irjaston h aasteet ovat lisääntyneet, k un se joutuu vastaam aan yh ä k oulutetum m an ja asiantuntevam m an asiak ask unnan tarpeisiin.asiak k aat osaavat itse h ak ea tietoa k irjaston tarjoam ista tietok annoista ja internetistä, ja h e m yös löytävät k irjastosta h aluam ansa aineiston itse. Sam a la asiak k aat m yös vaativat osaam istaan vastaavia palveluita.strategioiden avu la k irjastossa pyritään vastaam aan näih in h aasteisiin pienenevistä resursseista ja voim avarojen raja lisuudesta h uolim atta. Vaik k a asiak k aiden tiedot ja om atoim isuus ovatk in lisääntyneet, k irjasto la on ede leen tärk eä rooli tiedon jäsentäjänä ja välittäjänä. Esim erk ik si internetin tarjoam asta valtavasta tietom äärästä tulee h elpom m in läh estyttävää, k un k irjasto jäsentää sitä valm iik si. Vuoden 2009 k irjaston toim innan suuri h aaste on uusi k untaliitos, jonk a m yötä Jyväsk ylän k aupungin, K orpilah den ja m aalaisk unnan k irjastot liittyvät yh teen.muutos tulee tarjoam aan uusia m ah do lisuuk sia k irjastotoim innan k eh ittäm iseen. 16
Kaavio: Jyväsk ylän k aupungink irjaston k ok onaislainam äärät eri vuosik ym m eninä.kultak in vuosik ym m eneltä poim ittu esim erk k ivuosi.varh aisvuosilta tilastoja löytyy satunnaisesti. Jyväsk ylän k aupungink irjasto K esk i-suom en m aak untak irjaston strategiat 2006 2008. K aupungink irjaston toim intak ertom uk set vuosilta 19 42 2007. K esk isuom alainen 27.2.19 30 Uusi k irjastotalo Jyväsk ylän k aupunk iin. E SK ELINEN, E INO : Jyväsk ylän k aupungink irjaston vaih eita 19 16 19 63.Jyväsk ylän k aupungink irjaston juh lak irja 1863 19 63.Jyväsk ylä: Jyväsk ylän k aupungin k irjastolautak unta, 19 63. LAH TINEN, VEIK K O : Jyväsk ylän k ansank irjasto-olot vuosina 1863 19 15.Jyväsk ylän k aupungink irjaston juh lak irja 1863 19 63.Jyväsk ylä: Jyväsk ylän k aupungin k irjastolautak unta, 19 63. PAAK K INEN, K AR I: Jyväsk ylän tietee linen k irjasto 19 12 19 65.Tie yliopiston k irjastok si.jyväsk ylä: Jyväsk ylän yliopiston k irjasto, 19 89. PAJU, LEENA: Jyväsk ylän vanh a k irjastotalo: rak ennush istoriik k i.o ulu: O ulun yliopisto, 19 79. ULANEN, SEIJA: Jyväsk ylän m usiik k ik irjasto ja m usiik k ik irjastojen k eh itys Suom essa 19 60-luvu la.[jyväsk ylä].[19 71]. AIR ILA, MAR TTI: Jyväsk ylän tietee linen k irjasto.jyväsk ylä: Jyväsk ylän yliopistoyh distys, 19 27.K uvat sivui la 4 ja 6. Jyväsk ylän k aupungink irjaston k ok oelm at. K uvat sivui la 8, 9, 11, 12, 14 ja 15. K IVIMAA, O LAVI (TO IM): Jyväsk ylä.suom alaisen k ulttuurin ja teo lisuud en k aupunk i.jyväsk ylä: Gum m erus, 19 49.K uvat sivui la 5 ja 7. TUO VINEN, MAR JA: Kunnank irjastosta läh ik irjastok si Säynätsalon k irjaston h istoriik k i 19 26-2006.Jyväsk ylä: Jyväsk ylän k aupungink irjasto, 2006.K uva sivu la 13. 17