Suomen Saunaseura ry Toimintakertomus vuodelle 2018 Johtokunnan esitys kevätkokoukselle / 10.4.2019
Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Seuran tarkoitus... 4 2 JÄSENISTÖ... 4 2.1 Jäsenmäärät... 4 2.2 Kunniajäsenet... 4 2.3 Yhteisöjäsenet... 5 2.4 Jäsenmaksut... 5 3 SAUNATALON TOIMINTA... 5 3.1 Saunojamäärät ja saunapäivät... 5 3.2 Saunatalon ylläpito ja kehittäminen... 6 3.3 Saunatalon kunnossapito ja remontit... 6 3.4 Tarkastukset... 6 3.5 Kunnossapitotoimikunta... 7 4 TIEDOTUSTOIMINTA... 7 4.1 Toimitusneuvosto... 7 4.2 Viestintätoimikunta... 7 4.3 Viestintäkanavat... 7 4.4 Sauna-lehti... 7 5 SAUNAKULTTUURIN JA TUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN... 8 5.1 Suomalaisen saunan päivä ja Löylynhenki-palkinto... 8 5.2 Uusien jäsenten ilta... 8 5.3 Helsinki Sauna Day 10.3.2018... 8 5.4 100-vuotiaiden saunojen valokuvaaminen... 8 5.5 Saunaseuran myöntämät apurahat... 9 5.6 Saunominen Unescoon -hanke... 10 6 MUU TOIMINTA... 11 6.1 Kulttuuri- ja tutkimustoimikunta... 11 6.2 Taloustoimikunta... 11 2
6.3 Kansainvälinen Saunaliitto... 11 7 HALLINTO JA TALOUS... 12 7.1 Sääntömääräinen kevätkokous... 12 7.2 Sääntömääräinen syyskokous... 12 7.3 Seuran johto, toimikunnat, henkilöstö ja itsenäiset yrittäjät... 13 7.5 Toiminnan rahoitus ja talous... 14 8 TALOUSARVIOVERTAILU... 14 9 SEURAN JOHTOKUNTA, TOIMIKUNNAT JA HENKILÖSTÖ... 15 9.1 Johtokunta... 15 9.2 Toimikunnat ja toimihenkilöt... 15 9.3 Henkilöstö... 16 10 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 17 3
1 YLEISTÄ 1.1 Seuran tarkoitus Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu aatteellinen yhdistys. Seuran tehtävänä on vaalia suomalaista saunaperinnettä, tehdä sitä tunnetuksi ja korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tätä tarkoitusta varten seuralla on Helsingin Vaskiniemessä Saunatalo, jossa on neljä savusaunaa, kaksi uloslämpiävää saunaa ja sähkölämmitteinen sauna. Saunoja voivat käyttää jäsenet ja heidän vieraansa. Lisäksi saunoja käytetään esittely- ja tutkimustarkoituksiin. Seura tuottaa, kerää ja välittää sauna-alan tiedotusaineistoa kotimaahan ja ulkomaille. 2 JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenmäärät Jäsenmäärät 31.12.2018 31.12.2017 Kunniajäsenet 14 14 Ainaisjäsenet 110 118 Vuosijäsenet 4386 4377 Henkilöjäsenet yhteensä 4510 4509 Yhteisöjäsenet 5 5 Jäsenmäärä yhteensä 4515 4514 Naisten osuus jäsenistöstä oli 25 %. 2.2 Kunniajäsenet Ahtisaari Martti Grass Ben Haukio Jenni Jokipii Seppo Joutsenlahti Jaakko Katainen Juhani Korvo Sinikka Laaksonen Pekka Matej Milos Mäkelä Lisa Niinistö Sauli Pukkila Seppo Vihavainen Raili Viinikka Lasse 4
2.3 Yhteisöjäsenet B+S Finnland Sauna GmbH Helo Oy Henley Alumni ry Sauna from Finland ry Vaasan Pingviinit ry 2.4 Jäsenmaksut Vuosijäsenten jäsenmaksu oli 100 euroa. Uusien jäsenten liittymismaksu oli 350 euroa. Yhteisöjäsenten vuosimaksut olivat 500 euroa aatteellisilta yhteisöiltä ja 2000 euroa yrityksiltä. Vuosijäsenet maksoivat saunakerrastaan 10 euroa ja heidän vieraansa 20 euroa. Seniorijäsenet (yli 68-vuotiaat, vähintään 10 vuotta yhtäjaksoisesti seuran jäseninä olleet) saivat saunamaksuista ja kausikorteista 50% alennuksen. Vuosijäsenten jäsenmaksuun sisältyi Sauna-lehden vuosikerta. 3 SAUNATALON TOIMINTA 3.1 Saunojamäärät ja saunapäivät Vuosi 2018 Vuosi 2017 Vuosi 2016 Saunapäiviä 262 262 261 Yhteensä saunojia 45236 43920 40638 Jäsenet 38331 36734 34123 Vieraat 6905 7186 6515 Saunojia päivässä keskimäärin 173 168 156 Jäsenten tuomien vieraiden määrä oli noin 15 % saunojista. Saunat olivat avoinna jäsenille ja heidän vierailleen maanantaista lauantaihin, kuukauden ensimmäinen maanantai on varattu korjaustoimintoihin. Arkipyhinä ja aattopäivinä, lukuun ottamatta jouluaattoa, saunat olivat kiinni. Kesäkuun, elokuun ja joulukuun lauantait olivat jaettuja saunapäiviä. Perhesaunapäivä järjestettiin lokakuussa. 5
3.2 Saunatalon ylläpito ja kehittäminen Vaskiniemen Saunatalossa on neljä savusaunaa (Louhi, Harald, Sampo ja Ilmatar), kaksi uloslämpiävää, kertalämmitteistä saunaa (Aino ja Väinö) sekä yksi sähkölämmitteinen Koe-sauna. Saunojen yhteydessä on suihkuhuone ja pesijän tila, sekä takkahuone ja kahvila. Alakerrassa on neljä pukuhuonetta ja saunatupa. Saunojen lisäksi talossa on toimisto, arkisto, kirjastotila, kokoushuone, kolme hierojan huonetta ja lämmittäjien toimitila sekä talon toiminnassa tarvittavat huoltotilat. Suomen Saunaseura on uusi Helsingin kaupungin kanssa maanvuokrasopimuksen koskien tonttia, jolla Saunatalo Vaskiniemessä sijaitsee. Uusi sopimus astui voimaan 1.8.2018 ja on voimassa vuoden 2047 loppuun. Maanvuokrasopimuksen myötä Vaskiniementien hiekkapohjaiset levennykset saatiin seuran ja Vaskilahden venekerhon yhteiseen pysäköintikäyttöön. Sopimuksen myötä Saunaseuran maa-alueesta maksama vuokra nousi 10 043 euroon ja 1.4.2019 alkaen vuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin. 3.3 Saunatalon kunnossapito ja remontit Vuonna 2018 toteutettiin normaaleja kunnossapitotöitä sekä kesän aikana laajempia remontteja. Kesän remonteissa uusittiin yksi kiuas (6-sauna), vaihdettiin laitureiden lämmityselementtejä, uusittiin saunojen lauteita, paikattiin Saunatalon lattiaa tarvittavilta osin sekä slammattiin 1- ja 2-saunan kiukaiden takaseinät. Alakerran merenpuoleisen pukuhuoneen lattia uusittiin ja pinnat maalattiin. Myös Saunatalon katon läpiviennit uusittiin ja katolle suoritettiin sammalpesu. Loppuvuodesta Saunatalon pihan asfaltointia uusittiin. Tämän lisäksi vuoden aikana tehtiin muita pienempiä kunnostustöitä. Jatkuvia kunnostustöitä ovat muun muassa saunojen lauteiden, paneeleiden ja muiden puuosien vaihto sekä kiuaskivien vaihto noin 3-5 kuukauden välein kaikkiin kiukaisiin. 3.4 Tarkastukset Saunatalon turvatarkastukset suoritettiin säännöllisesti. Uimaveden puhtautta ja hygieniaa mitattiin säännöllisesti. 6
3.5 Kunnossapitotoimikunta Toimikunta kokoontui vuoden aikana 9 kertaa ja sen puheenjohtajana toimi Risto Pitkänen. Kunnossapitotoimikunta piti yllä ja valvoi kiinteistön kuntoa, suunnitteli sekä toteutti suunnitellut ja hyväksytyt Saunatalon korjaukset. Toimikunta valvoi koko Saunatalon käyttöä ja kunnossapitoa yhdessä kiinteistön hoitovastuussa olevien henkilöiden kanssa. Toimikunta laatii vuosittain pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman, joka on talon ylläpidon perusta. 4 TIEDOTUSTOIMINTA 4.1 Toimitusneuvosto Toimitusneuvosto toimii Sauna-lehden toimituskuntana. Toimikunta suunnitteli seuran lehden sisältöä sekä yleistä ulkoasua ja käsitteli lehdestä annettuja palautteita. 4.2 Viestintätoimikunta Viestintätoimikunta avusti johtokuntaa erityisissä tiedotukseen liittyvissä tehtävissä. Toimikunta kiinnitti vuoden aikana huomiota etenkin seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän erottamiseen toisistaan ja viestintätyön tehostamiseen kummallakin sektorilla. 4.3 Viestintäkanavat Seuran kotisivut ovat jäsenistötiedottamisen pääkanava. Tärkeä osa kotisivuja ovat sähköiset palvelut, joiden avulla jäsenet voivat muuttaa omia tietojaan ja varata hierojaaikoja. Seura tiedotti asioistaan myös Facebook-sivunsa kautta ja sähköisellä jäsenkirjeellä. 4.4 Sauna-lehti Sauna-lehti ilmestyi neljä kertaa vuonna 2018. Lehden päätoimittajana toimi Leena-Kaisa Simola. Ilmoitusmyyntiä hoiti Aurinia Oy. Lehden taittajana toimi Klippi Management Oy:n Yrjö Klippi. Lehden painosmäärä oli n. 4.500 kappaletta. Kesännumerosta 2 / 2018 otettiin normaalia suurempi, 8 500 kappaleen painos, jota jaettiin ympäri Suomen eri saunoihin sekä muihin kulttuuritapahtumiin. 7
5 SAUNAKULTTUURIN JA TUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN Vaskiniemessä vieraili vuoden 2018 aikana useita kotimaisia ja ulkomaisia toimittajia tekemässä sauna-aiheisia artikkeleita ja ohjelmia. Saunaseura on tarjonnut mahdollisuuden tutustua perinteisiin saunoihin jäsensauna-aikojen ulkopuolella järjestettävissä saunaesittelytilaisuuksissa jäsenille ja heidän vierailleen. Saunaseuran edustajat myös esittelivät saunakulttuuria erilaisissa tilaisuuksissa vuoden aikana. Vuoden aikana useita tutkijoita otti yhteyttä ja vieraili seuran tiloissa. Seuran kirjasto palvelee saunatutkijoita ympäri maailmaa. 5.1 Suomalaisen saunan päivä ja Löylynhenki-palkinto Löylynhenki-tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina yhteisölle tai henkilölle joka toiminnallaan on merkittävästi kehittänyt ja ylläpitänyt suomalaista saunakulttuuria. Löylynhenki-palkinnon sai vuonna 2018 yliopistotutkija Jarkko Tissari, joka on ansioitunut Itä-Suomen yliopistossa jo parinkymmenen vuoden ajan tehdyissä puun polton tutkimuksissa, joissa on nyt otettu tarkasteluun kiukaat omana ryhmänään. Tissarin tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää uusien kiukaiden kaasu- ja pienhiukkaspäästöjen kertoimet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää päästöjä. 5.2 Uusien jäsenten ilta Uusien jäsenten ilta järjestettiin huhtikuussa 2018. Iltaan kutsuttiin kaikki jäseniksi valitut henkilöt. Saunaseuran edustajat pitivät puheenvuoroja liittyen suomalaiseen saunakulttuuriin, seuran ajankohtaisiin asioihin ja yhdistyksen hyvään hallintoon. Uusilla jäsenillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua toisiinsa ja seuran toimintaa, sekä vastaanottaa uudet jäsenkorttinsa. 5.3 Helsinki Sauna Day 10.3.2018 Saunaseura tarjosi Helsinki Sauna Day:n aikana 20 innokkaalle saunojalle mahdollisuuden tutustua Saunatalon saunoihin. Tilaisuuden aluksi pidettiin lyhyt esittely Saunaseurasta, minkä jälkeen saunapäivän vieraat pääsivät nauttimaan löylyistä ja avannosta. 5.4 100-vuotiaiden saunojen valokuvaaminen Vuoden 2018 aikana aloitettiin satavuotiaiden saunojen valokuvaus ja saunoja kuvattiin yhteensä 14 kappaletta. Valokuvaajana toimi Hannu Pakarinen. 8
5.5 Saunaseuran myöntämät apurahat Seura myöntää stipendejä ja apurahoja saunaan liittyviin tapahtumiin ja tutkimuksiin. Vuonna 2018 jaettiin seuraavat apurahat: Tutkimus Kestävyys- ja voimaharjoittelu yhdistettynä saunomiseen sekä palautuminen (Professori Keijo Häkkisen tutkimusryhmä): 6500 euroa - Avustusta käytettiin tutkimuksen analyysi- ja tutkimustulosten jatkokäsittelyvaiheeseen, joka toteutetaan vuoden 2019 ja/tai 2020 aikana. Tutkimus lisää arvokasta tietoa liikunnan ja saunomisen optimaalisesta yhdistämisestä edistämällä samalla huomattavassa määrin saunakulttuuria. Suomalaisen saunan rakentaminen partiolaisten maailmanjamboreelle (Suomen Partiolaiset): 2500 euroa - Maailmanjamboree järjestetään Virginiassa, Yhdysvalloissa, 22.7.-2.8.2019 ja jamboreelle rakennetaan suomalainen sauna. Apurahan turvin rakennetaan neljä saunaa leirille. Apuraha käytetään saunojen rakennustarpeiden hankkimiseen ja saunakulttuurista kertovien painotuotteiden painattamiseen. Pro gradu -työ Finnish Sauna Diplomacy as an Example of the Material Culture of Diplomacy (Satumaari Ventelä): 1000 euroa - Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa saunaa tarkasteltiin erityislaatuisena diplomaattisen kohtaamisen tilana ja sen merkitystä diplomaattien kohtaamiselle asettamien tavoitteiden onnistumisessa. Aineiston keruu tapahtui suomalaisia saunadiplomatiaa harjoittaneita diplomaatteja ja rauhavälittäjiä haastattelemalla. Gradu tehdään Tampereen yliopiston kofliktin- ja rauhantutkimuksen oppiaineeseen (Master s Degree Programme in Peace, Mediation and Conflict Research). Sauno itsellesi menneisyys -nimisen väitöskirjan painokulut (Laura Seesmeri): 1500 euroa - Tutkimus julkaistiin Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran Kultaneitosarjassa ja väitöskirja käsitteli saunaa kehollisena kokemuksena ja menneisyyden kietoutumista aistimelliseen paikassa kokemiseen. Tutkimus sijoittui maisematutkimuksen oppiaineeseen Turun yliopiston Porin yksikössä. Pro gradu -työ Yleinen sauna hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman tuottajana (Marika Vähäjylkkä): 2000 euroa - Tutkimuksessa tutkittiin, millä tavalla yleisessä saunassa saunominen lisää saunojan hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa. Samalla lisätään ymmärrystä siitä, millaisia merkityksiä yleisessä saunassa saunomisella on yksilölle erityisesti sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Tutkimus sijoittuu sosiaalityön oppiaineeseen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. 9
Saunakulttuuri-aiheisen radiokuunnelman aineiston keruu (Juha Kumara ja Matti J. Kemi): 3000 euroa - Kesän 2018 aikana kerättiin autenttisia haastatteluita ja tuokiotallenteita erilaisista saunoista ympäri Suomea. Aineiston kerääminen tapahtui kiertämällä kuukauden ajan polkupyörillä Mänttä-Vilppulasta Varsinais-Suomeen saakka. Matkareitillä oli useita 100-vuotiaita saunoja. SAUNA INFO -tilaisuuden järjestäminen (Polarin Saunakerho, Lappeenranta): 1000 euroa - Tilaisuus järjestettiin Lappeenrannassa saunaturvallisuuden edistämiseksi ja saunomisen aiheuttamien ongelmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. SAUNA INFO-tilaisuudessa olivat mukana alueen rakennusvalvonnan edustaja, paloviranomainen, rakentamiseen liittyvän työturvallisuuden osalta neuvoja antaa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen rakennusturvallisuutta neuvova edustaja, jätevesihuollosta opastava viranomainen, nuohousalan ammattilainen. Kiuaskivien lujuustutkimus (Lassi Liikanen): 600 euroa - Tutkimushankkeessa Suomessa käytettävien kiuaskivien kestävyys selvitetään valittujen suomalaisten kiuaskivien kestävyyttä todellisissa käyttöoloissa. 5.6 Saunominen Unescoon -hanke Ajatus Saunominen Unescoon -hankkeesta sai alkunsa jo jokunen vuosi sitten suomalaisten sauna-aktiivien innostuksesta saada saunominen osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistä luetteloa. Kun saunominen valittiin vuoden 2017 lopussa Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, josta on edelleen mahdollista hakea Unescon kansainväliseen luetteloon, järjestettiin tammikuussa 2018 suomalaisten sauna-aktiivien keskustelutilaisuus, jossa yhdessä eri maakunnista tulevien saunatoimijoiden kesken päätettiin polkaista käyntiin hanke Unescon luetteloon pääsemiseksi. Samalla hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka vetäjäksi valittiin Saunaseuran jäsen Ritva Ohmeroluoma ja jonka jäsenet edustivat saunaseuroja ympäri Suomen. Hanketta edistämään palkattiin projektikoordinaattori. Huhtikuussa 2018 Museovirastolle toimitettiin kiinnostuksen ilmaus lähteä valmistelemaan hakemusta Unescon kansainväliselle listalle. Kesäkuun 2018 alussa saatiin toivottu ilouutinen: opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi saunomisen Suomen ensimmäiseksi ehdotukseksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Syksyn 2018 aikana valmisteltiin yhteistyössä hankkeeseen mukaan ilmoittautuneiden saunayhteisöjen ja Museoviraston kanssa Unesco-hakemuksen sisältö ja liitteet (10 kpl valokuvia ja video saunomisesta). Unesco-hakemuksen työstäminen jatkui vuoden 2019 aikana ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti Unescolle maaliskuun 2019 lopussa 10
valmiin hakemuksen, jossa esitetään listalle lisättäväksi kohdetta saunakulttuuri Suomessa. Lopullinen päätös saunakulttuurin Suomessa pääsystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon saadaan joulukuussa 2020. Hankkeessa mukana olevien joukko käsitti vuoden 2018 lopussa noin 40 saunatoimijaa ympäri Suomen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin syksyllä 2018 apurahaa hanketta varten. OKM myönsi hankkeelle 15 000 euron apurahan, joka käytettiin liitevideon tuotantoon sekä osin projektikoordinaattorin työajan kokopäiväistämiseen syksyllä 2018. 6 MUU TOIMINTA 6.1 Kulttuuri- ja tutkimustoimikunta Kulttuuri- ja tutkimustoimikunta on menestyksellä jatkanut toimintaa omien resurssiensa mukaisesti. Toimikunnan toimintaan on jäseniensä ohella osallistunut eri alojen asiantuntijoita. 6.2 Taloustoimikunta Taloustoimikunnan tehtävänä on valvoa ja kehittää seuran taloutta ja talouden prosesseja. Vuonna 2018 paneuduttiin seuran jäsenmäärän ja Saunatalon käyttökapasiteetin tarkasteluun. Tämän lisäksi toimikunta osallistui talousarvion valmisteluun sekä yleisesti taloushallinnon kehittämiseen. 6.3 Kansainvälinen Saunaliitto Kansainvälinen Saunaliitto, International Sauna Association (ISA) toimii eri maiden kansallisten ja muiden saunayhdistysten yhdyssiteenä. Liitto edistää saunaa ja sen terveydellisiä vaikutuksia koskevaa tutkimustoimintaa. Se välittää maailmanlaajuisesti oikeaa tietoa saunasta, saunomisesta ja saunakulttuurista. Liitto järjestää joka neljäs vuosi kansainvälisen saunakongressin, jonka käytännön toteuttamisesta vastaa kulloinkin valittu kansallinen saunaorganisaatio. Vuonna 2018 kongressi järjestettiin Haaparanta-Torniossa. Kansainvälisen Saunaliiton toimisto toimi Saunaseuran tiloissa sekä puheenjohtajan kotona. Liitto rahoitti toimintansa jäsenyhdistystensä vuosimaksuilla. Liiton puheenjohtaja on Risto Elomaa. Suomen Saunaseuran edustajaksi ISA:n hallitukseen 11
valittiin Jussi Niemelä. Saunaliiton puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet hoitivat tehtävänsä luottamustoimena. 7 HALLINTO JA TALOUS 7.1 Sääntömääräinen kevätkokous Kevätkokous pidettiin 8.5.2018 Hanasaaressa. Kokoukseen osallistui 47 jäsentä. Kokouksen avasi seuran puheenjohtaja Tuomas M.S. Lehtonen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ritva-Liisa Luomaranta ja sihteerinä vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Vuoden 2017 vt. toiminnanjohtajana työskennellyt Jussi Nuortimo esitteli tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Kokous vahvisti yksimielisesti tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tuloslaskelman sekä taseen. Myönnettiin johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle vastuuvapaus yksimielisesti. Suomen Saunaseuran kevätkokous valitsi myös nimitysvaliokunnan. Nimitysvaliokunnan tehtävänä oli esittää syyskokoukselle 2018 ehdotus johtokunnan jäsenten lukumäärästä sekä tehdä ehdotus ehdokkaista johtokunnan puheenjohtajaksi ja johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle valittavista ehdokkaista. Nimitysvaliokuntaan valittiin viime vuoden valiokuntalaiset Lasse Viinikka, Nanny Granfelt, Olli Haltia ja Tuulikki Terho, sekä uutena jäsenenä Ben Grass Kokousta ennen dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari esitteli KIUAS (Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen) -hankkeensa tuloksia. Hankkeessa mitattiin yleisimpien puukiukaiden päästöjä. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi. 7.2 Sääntömääräinen syyskokous Syyskokous pidettiin 1.11.2018 Hanasaaressa. Läsnä oli 54 jäsentä. Kokouksen avasi seuran puheenjohtaja Tuomas M.S. Lehtonen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ritva- Liisa Luomaranta ja sihteerinä vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola. Ennen kokouksen alkua Saunaseuran kunniapuheenjohtaja, professori Lasse Viinikka esitelmöi saunomisen terveysvaikutuksista. 12
Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntömääräiset asiat. Vt. toiminnanjohtaja esitteli tulo- ja menoarvion sekä toimintasuunnitelman. Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin talousarvio sekä toimintasuunnitelma ja jäsen- ja liittymismaksut yksimielisesti johtokunnan esitysten mukaisesti. Päätettiin myös seuran sääntöjen uudistamisesta niin, että mikäli seuran jäsenmaksu on suorittamatta 6 kk jäsenmaksun eräpäivän jälkeen, voidaan jäsen erottaa seurasta, ja keskusteltiin Saunaseuran jäsenmäärän hallitsemisesta ja johtokunnan sen eteen tekemistä toimenpiteistä. Lisäksi keskusteltiin Saunatalon puutarhan kehittämisestä, saunarauha-käsitteen käyttämisestä seuran toiminnassa sekä Saunatalon kahvion työntekijävajeesta, joka oli vaivannut kahviota syksyn ajan. Kesällä 2018 Saunatalolla ollut kesäsauna sai kiitosta ja kesäsaunaa toivottiin myös tulevalle vuodelle. Johtokunnan jäsenten lukumääräksi päätettiin nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti yhdeksän henkilöä. Todettiin, että johtokunnassa jatkavat vuoden 2019: Tuomas M. S. Lehtonen (pj), Helka Lassila, Antti Lavonen, Tiina Kaskiaro, Hannu Saintula ja Antti Säiläkivi. Erovuorossa ovat (suluissa aloitusvuosi johtokunnassa): Ritva Ohmeroluoma (2017), Jarmo Lehtola (2015), Jussi Niemelä (2013) ja Risto Pitkänen (2017). Nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti valittiin kaudelle 2019-2020 jatkamaan Risto Pitkänen ja Jarmo Lehtola sekä uusiksi jäseniksi Hannu Laine ja Heikki Hirvonen. Valittiin tilintarkastajaksi vuodelle 2019 tilintarkastusyhteisö AuditPlan Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan Jonas Sandell, KHT, sekä varatilintarkastajaksi AuditPlanin Yrjö Haukatsalo, KHT. 7.3 Seuran johto, toimikunnat, henkilöstö ja itsenäiset yrittäjät Toimintaa johtivat johtokunta ja vt. toiminnanjohtajat. Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Johtokunnan asettamat toimitusneuvosto, viestintätoimikunta, kunnossapitotoimikunta, tutkimus- ja kulttuuritoimikunta sekä taloustoimikunta hoitivat omaan toimialueeseensa kuuluvat tehtävät. Johtokunta ja toimikunnat hoitivat työnsä luottamustoimina. Vt. toiminnanjohtajat Jussi Nuortimo ja Mari Paavola (16.4.2018 alkaen) hoitivat seuran kaikki jäsenasiat, taloudenhoitoon, toimistotehtäviin, vuosikokousten, johtokunnan ja kaikkien toimikuntien (lukuun ottamatta Saunalehden toimitusneuvoston) sihteeritehtäviin, seuran ja Saunatalon toiminnalliseen hallintoon, koti- ja ulkomaisten vieraiden vastaanottamiseen, seuran edustamiseen ja esittelyyn sekä päivittäiseen tiedottamiseen liittyvät työt. Seuran taloushallinnosta vastasi Accountor Oy. 13
Saunojen lämmittämisestä ja Saunatalon kiinteistönhoidosta vastasi lämmittäjämestari/talonmies Ari-Pekka Paavola. Kahvilan ja kassan toiminnasta vastasi kahvilanemäntä Jenny Kantokorpi ja 3.5.2018 alkaen kahvilapäällikkö Mervi Iivonen sekä yksi kokoaikainen ja viisi osa-aikaista työntekijää. Saunatalon siivoustointa hoiti Granum Oy. Muut itsenäiset, seuraa palvelevat yrittäjät olivat: hierojat Tuomas Kaario, Tuomas Laitinen, Harri Räsänen ja Mervi Hämäläinen. Pesijöinä toimivat Jaana Pietilä, Birgitta Palojärvi, Anneli Hohko. 7.5 Toiminnan rahoitus ja talous Seuran toimintaa rahoitettiin sauna- ja jäsenmaksuilla sekä Sauna-lehden ilmoitushankinnan tuotoilla. Suurin yhtenäinen kuluerä oli Saunatalon ylläpito- ja kunnossapitokustannukset. Johtokunta esittää yhdistyksen kokoukselle vahvistettavaksi tilinpäätöksen, joka osoittaa 114 789 euroa ylijäämää. 8 TALOUSARVIOVERTAILU Talousarviovertailu on vuosikertomuksen liitteenä. Olennaisimmat poikkeamat budjettiin on kerrottu alla. Hyvän mediamyynnin ansiosta Sauna-lehden ilmoitusmyyntituotot olivat ennakoitua paremmat noin 20 000 euroa. Samalla lehden koko kuitenkin on kasvanut, mikä on lisännyt tuotanto- ja postituskustannuksia. Lisäksi vuonna 2018 julkaistiin normaalia laajempi levikkinen kesänumero 2 / 2019, mikä tuotti lisäkuluja. Saunatoiminnan kuluissa näkyy saunomisen suosio: saunakäyntien määrä on edellisvuotta suurempi, mikä näkyy suurempina tuottoina suhteessa vuoden 2017 toteumaan (42 000 euroa). Suhteessa talousarvioon tuottoja tuli kuitenkin noin 79 000 euroa enemmän. Joitain suunniteltuja vuosikorjauksia, kuten Koesaunan remonttia, ei toteutettu, joten vuosikorjausbudjetti alittui reilusti budjetoidusta (noin 100 000 euroa). Kahvila hoitaa jäsenrekisterin ja kassajärjestelmän ylläpitoa, yhdistyksen toimintaan liittyviä tehtäviä ja saunojien kirjaukset. Tämä näkyy kahvilan kuluina, sillä päivittäiseen jäsenpalveluun kuuluvaa työtä ei erikseen lasketa tai korvata kahvilan kustannuspaikalle. Ruoan hinta on jatkanut kohoamistaan, mikä näkyy kahvion ostoissa. Kahvion hintoja ei kuitenkaan vuoden aikana korotettu. Kahvion henkilöstön määrä on kasvanut, mikä on 14
vaikuttanut henkilöstökulujen kasvuun. Kahvion lisääntynyt myynti paransi kahvion tuottoja noin 19 000 eurolla budjetoidusta. Hallinnon puolella kulut alittuivat reilusti budjetoidusta (noin 24 000 euroa). Syynä oli useiden budjetoitujen kulujen toteutuminen arvioitua pienempinä. (Pienien kuluerien budjettivaikutusta on korjattu vuoden 2019 talousarvioon.) Esimerkkinä kone- ja kalustohankintoihin varattu 2000 euroa jäi lähes kokonaan käyttämättä, samoin mainosmateriaaleihin varattu 5 000 euroa. Atk-ohjelmistojen päivitykseen ja ylläpitoon sekä atk-laitehankintoihin jäi käyttämättä noin 5 000 euroa. Jäsenmaksutuotoissa näkyy, että uusia jäseniä otettiin hieman aiempia vuosia vähemmän, joten jäsenmaksutuotot ovat olleet hieman ennakoitua pienempiä, noin 4 000 euroa. Paperinen jäsenmaksulaskutus näkyy kuluna varainhankinnan puolella. 9 SEURAN JOHTOKUNTA, TOIMIKUNNAT JA HENKILÖSTÖ 9.1 Johtokunta Tuomas M.S. Lehtonen Ritva Ohmeroluoma Tiina Kaskiaro Antti Lavonen Helka Lassila Jarmo Lehtola Jussi Niemelä Risto Pitkänen Hannu Saintula Antti Säiläkivi puheenjohtaja varapuheenjohtaja 9.2 Toimikunnat ja toimihenkilöt Sauna lehden toimitusneuvosto Hannu Saintula, puheenjohtaja Jouni Ahonen Ben Grass Tiina Kaskiaro Yrjö Klippi Jarmo Lehtola Leena-Kaisa Simola, Sauna-lehden päätoimittaja Lasse Viinikka 15
Viestintätoimikunta Taloustoimikunta Tutkimus ja kulttuuritoimikunta Kunnossapitotoimikunta Hannu Saintula, puheenjohtaja Tiina Kaskiaro Leena-Kaisa Simola, Sauna-lehden päätoimittaja Tommi Ullgrén Antti Lavonen, puheenjohtaja Raine Laurikainen Mikko Leppämäki Ritva Ohmeroluoma Marjo Reetta Pajari Erkki Putaansuu Tuomas Lehtonen, puheenjohtaja Risto Elomaa Helka Lassila Risto Luukkonen Jussi Niemelä Kimmo Raitio Lasse Viinikka Risto Pitkänen, puheenjohtaja Hannu Holma Juhani Katainen Harri Kontio Ari Pekka Paavola Gina Sundgrén Tuulikki Terho 9.3 Henkilöstö Toiminnanjohtaja Kahvilan emäntä Lämmittäjä Katariina Styrman (perhevapaalla) Jussi Nuortimo (vt.) Mari Paavola (vt. 16.4.2018 alkaen) Jenny Kantokorpi Mervi Iivonen (3.5.2018 alkaen) Ari-Pekka Paavola 16
Saunominen Unescoon -hankkeen projektikoordinaattori Mari Paavola (8.1.-15.4.2018) Annamaria Peltokangas (6.8.2018-31.12.2018) Kahvilan työntekijät Varalämmittäjät Jenny Kantokorpi, Mervi Iivonen, Tua Gagneur, Sonja Mertanen, Salla Makkonen, Natalia Eloranta, Suvi Ponkala, Anna Söderholm, Anni Tornberg, Lydia Bogdanoff, Elena El Founti, Suvi-Maaria Erriah, Anna Pajari, Anna-Maria Heinonen ja Kaisla Peiponen Kimmo Roponen, Jori Mikkonen ja Veli-Pekka Maurola 10 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Verohallinto katsoi verokauden 12/2017 osalta puolet Saunaseuran saamista jäsenmaksutuotoista arvonlisäverolliseksi ja määräsi yhdistyksen suorittamaan tuotoista arvonlisäveron 42 067,74 euroa. Saunaseura suoritti veron määrättyyn päivämäärään mennessä, mutta teki asiasta valituksen Verohallinnolle PricewaterhouseCoopers Oy:n asiantuntijoiden avustamana. Verohallinto tutki tehdyn selvityksen, hyväksyi sen ja palautti vuoden 2019 puolella arvonlisäverosuorituksen seuran tilille. Tämä on huomioitu jo vuoden 2018 tilinpäätöstä tehtäessä. Saunominen Unescoon -hankkeen loppumisesta vuoden 2019 puolella kerrotaan tarkemmin luvussa 5.6. Kiinnostus Saunaseuran jäsenyyttä ja Saunatalolla saunomista kohtaan on pysynyt vuosittain korkeana, joten seuran toiminnan jatkuvuuden voidaan arvioida tällä hetkellä näyttävän turvatulta. Seuran toiminnassa kiinnitetään tulevassa erityistä huomiota sisäisten prosessien kehittämiseen, esimerkiksi korjaustoiminnan projektien ammattimaisempaan seurantaan ja henkilöstösuunnitelman luomiseen, mikä arvioiden mukaan mahdollistaa toiminnan jatkumisen yhä paremmin talousarviossa arvioidulla tavalla ja kehittää seuraa muun muassa työnantajaorganisaationa. 17