TOIMINTAKERTOMUS 2011 Liisa Lehto-Ääri
1 SISÄLLYS 1. Hallinto 2 2. Kokoukset 2 3. Jäsenet 2 4. Työntekijät 3 5. Puheenjohtajan tervehdys Miksi teemme vapaaehtoistyötä? 3 6. Toimintamuodot 4 6.1. Perhekahvila 4 6.2. Vauvakahvila 4 6.3. Puistotreffit 6 6.4. Lastenhoitopalvelut 7 7. Tapahtumat 7 7.1. Kirpputorit 7 7.2. Lastenteatteriesitys 8 7.3. Peuhusunnuntait 9 7.4. Luento murrosikäisten vanhemmille 10 7.5. Marttojen pitämät ruokakurssit 10 8. Stipendit ja hymypatsaat 10 9. Hyvä joulumieli keräys 11 10. Tukioppilastoiminta 11 11. Yhteistyö Liedon kansallisten seniorien kanssa 14 12. Seiskaluokkalaisten starttiraha 14 13. Keräykset 14 14. Tuotteet 15 15. Saadut avustukset ja lahjoitukset 15 16. Jäsenalennukset 15 17. Sijoitusasunto 16 18. Facebook-profiili 16 19. Tapaamiset kahviloiden vetäjien kanssa 16 20. Tiedottaminen 17 LIITTEET
2 1. HALLINTO HALLITUS Lindholm Hannele, puheenjohtaja Iinattiniemi Sari, varapuheenjohtaja Hänninen Tapio, rahastonhoitaja Lehto-Ääri Liisa, sihteeri Haario Niina Hirvonen Tari Huhtala Katri Kaikkonen Piia Keskitalo Marjut Nikander Milla Närhi Nina Tuominen Heini Uusitalo Krista Wahlbäck Leena TOIMINNANTARKASTAJAT Koski Topi Rantala Hanna varalla: Sairanen Maija Salonen Päivi 2. KOKOUKSET Vuoden 2011 aikana pidettiin kahdeksan hallituksen kokousta, joista yksi oli laivaseminaari, ja pikkujouluillanvietossa hoidettiin myös kokousasioita. 3. JÄSENET Vuonna 2011 MLL:n Liedon yhdistyksellä oli yhteensä 270 jäsentä, joista nuorisojäseniä (15-17-vuotiaita) oli seitsemän, lapsijäseniä (0-14-vuotiaita) 87 ja yksi kunniajäsen. Jäsenistä 205 oli naisia ja 65 miehiä. Jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa, koska vuonna 2010 jäseniä oli 266. Jäsenmaksu oli 20 euroa, josta keskusjärjestö sai 9,5 euroa ja Varsinais-Suomen piiri 4 euroa. Yhdistykselle jäi jokaisesta jäsenmaksusta 6,5 euroa.
3 4. TYÖNTEKIJÄT Vauvakahvila Kevät: Mira Puurunen Johanna Tittonen Mia Virtanen Syksy: Leena Lauri Hanna-Riitta Ståhl Perhekahvila Kevät: Niina Haario Syksy: Niina Haario Katriina Salonen Johanna Tittonen 5. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS MIKSI TEEMME VAPAAEHTOISTYÖTÄ? Yksi aktiivinen toimintavuosi on MLL:n Liedon yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja vapaaehtoisilla taas takana. Mikä saa meidät jaksamaan vuodesta toiseen? Porukkamme on mahtava. Osaamme toimia yhdessä, ja yhteinen tekeminen tuottaa meille kaikille iloa. Vapaaehtoinen toimintamme tärkeäksi ja hyväksi kokemiemme asioiden puolesta pitää meidät henkisesti kunnossa. Koemme, että vapaaehtoistyö on tarpeellista, arvokasta ja kunnioitettavaa! Lämmin kiitos kuluneesta toimintavuodesta teille kaikille! Hannele Lindholm puheenjohtaja
4 6. TOIMINTAMUODOT 6.1. PERHEKAHVILA Perhekahvila kokoontui avoin päiväkoti Perhepesän tiloissa, os. Kirkkotie 3, perjantaiaamupäivisin. Perhekahvila on lasten ja vanhempien sekä isovanhempien yhteinen tapaamispaikka. Toimintaa ohjasi keväällä Niina Haario ja syksyllä Niinan lisäksi Katriina Salonen ja Johanna Tittonen. Ohjaajien tehtäviin kuului tarjottavien hankkiminen kahvilaan, kahvin keittäminen ja esillelaitto sekä yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Tarjolla oli "aamupalaa" eli leipää, vihanneksia sekä hedelmiä, juotavaksi vettä, kahvia ja teetä. Tietenkin erikoistapauksissa, kuten juhlapäivien yhteydessä (vappu, halloween, joulu), oli esillä myös pientä makeaa. Ohjaajien tehtäviin kuului myös ohjelman ideoiminen yhdessä kävijöiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä siitä tiedottaminen. Moni toivoi eniten vapaata seurustelua ja vertaistukea antavia keskusteluja. Sen lisäksi sekä keväällä ja syksyllä oli muutama haluttu tuote-esittely. Perheliikunta-aamut jatkuivat vanhan kunnantalon liikuntasalissa. Liikunta-aamuista on tykätty, niin lapset kuin aikuisetkin. Liikuntasalissa on tilaa touhuta ja juoksennella, kun taas perhekahvilan omat tilat ovat näillä kävijämäärillä kovin ahtaat. MLL:n myöntämästä avustuksesta osa käytettiin, kun Turun Kosmetologikoulun opiskelijat kävivät tekemässä äideille pieniä hoitoja, mm. ripsien ja kulmien värjäystä. Toinen osa avustuksesta käytettiin jouluaskartelumateriaaleihin. Jouluaskartelua oli ohjaamassa Liedon Q-kirjakaupasta Kerttu Venäläinen. Syksyllä saimme vieraaksi piiristä Minna Maanpään, joka kävi tutustumassa toimintaamme ja perhekahvilan kävijöihin. Samalla hän ohjasi lorupussileikkejä ja lorukorttiaskarteluja. Kausi päätettiin yhteiseen joulujuhlaan kunnan avoimen päiväkodin kanssa vanhalla kunnantalolla. Katriina Salonen 6.2. VAUVAKAHVILA Vauvakahvilan kuulumisia vuoden 2011 kevätkaudelta Keskiviikkoinen parituntinen MLL:n vauvakahvilassa tarjosi jälleen mukavan viikoittaisen kokoontumisen niin äideille (ja muutamille isillekin) kuin pienokaisillekin. Kahvittelun ohessa jutustelu toisten äitien kanssa on mitä mainiointa vertaistukea samassa elämänvaiheessa olevien kesken! Ja vauvojenkin
5 kesken selvästi koettiin hellyttäviä tutustumisia toisiin tuhisijoihin! Vauvakahvilan ohjelmistossa oli vapaan yhdessäolon lisäksi jälleen eri asiantuntijoiden esittelemiä aiheita sekä joitain tuote-esittelijöitä. Ohjelmistossa toistui tuttuja aiheita aiemmilta kausilta, kuten sormiruokailu (terveydenhoitajan esittelemänä), varhainen vuorovaikutus (puheterapeutin esittelemänä) sekä Liedon kunnan päivähoidon esittely. Tuote-esittelyissä oli tarjottavaa niin äideille (kosmetiikkaa, mausteita) kuin vauvoillekin (vaatteita, leluja, kestovaippoja). Fyysistäkin hemmottelua oli tarjolla hieronnan muodossa niin äideille kuin vauvoillekin! Vauvahierontapäivä olikin kevätkauden suosituin kävijämäärältään. Kausi päätettiin nyyttikesteihin 22.6. Kävijämäärät tuntuivat nousevan kesää kohden. Liekö syynä hyvä lietolaisvauvojen syntyvyys keväällä vaiko kenties toimiva viidakkorumpu. Mutta joka tapauksessa selvästi jälleen uusi sukupolvi vauvoja liittyi joukkoomme kevään mittaan. Siinä sitä jälleen huomasi, että nopeasti tuo vauvavuosi kuluu, kun oma lapsi alkaa tuntumaan varsin isolta näiden aivan pienten rinnalla. Niinpä nyt kesätauon jälkeen meidän isompien lasten äitien seuraava kohtaamispaikka onkin jo perhepesässä isompien lasten ryhmässä. Kiitämme kuluneesta kaudesta ja toivomme seuraajillemme mukavia kokemuksia vauvakahvilasta tulevalla kaudella! Mira Puurunen, Johanna Tittonen ja Mia Virtanen Vauvakahvilan syksy 2011 Liedon MLL:n vauvakahvilatoiminta jatkoi kesätauon jälkeen elokuussa uusin tuulin kohti syksyä. Kevään vapaaehtoiset kahvilaemännät olivat siirtyneet perhekahvilan puolelle, ja niinpä saimme Hanna-Riitan kanssa uusina vapaaehtoisina ottaa vetovastuun keskiviikkoisin olevasta vauvakahvilatoiminnasta. Hyvän alkusysäyksen vapaaehtoistoimintaan saimme myös koulutuksesta, joka järjestettin MLL:n toimesta Kaarinassa uusille kahvilaemännille. Elokuun aikana teimme syksyn ohjelmaa valmiiksi ja kyselimme vauvakahvilassa kävijöiden toiveita. Tuote-esittelijöitä, tietoa ja äitien porinoita oli monen toive, ja näitä pyrimmekin toteuttamaan syksyn ohjelmaa tehdessä. Taisimme jopa innostua niin paljon, että keskiviikot loppuivat kesken ja ohjelmaa piti hieman jo karsia. Syksyn puheenaiheeksi nousi melko pian toiminnan alkamisen jälkeen tila-ahtaus. Vauvakahvilaan löysi moni uusi kävijä tiensä, ja niinpä seinät pullistelivat kerta toisensa jälkeen, kun aikuiset ja lapset kokoontuivat kahvittelemaan ja osallistumaan
toimintaan. Tila-ahtaus sai aikaan myös sen ikävän lieveilmiön, että muutamat kävijät jättäytyivät toiminnasta pois. Tämä kaikki saatettiin Liedon kunnan päivähoidon johtajan Elina Lindholmin tietoon, kun hän kävi vierailemassa vauvakahvilassa ja kertomassa päivähoidosta. Ehkäpä vuoden 2012 aikana tilaasioihin tulee jonkin ratkaisu. Ahtaudesta huolimatta sopu sijaa antoi ja niinpä keskiviikkoisin Perhepesän edustalla saattoi olla 11 lastenvaunut, sisällä vajaa kymmenkunta turvakaukaloa ja paljon "porisevia" äitejä. Kävijämäärät olivat koko syyskauden noin kymmenenviisitoista äitiä vauvoineen, parhaimpana kertana äitejä oli lähes kaksikymmentä. Syksyn aikana koettiin monia riemastuttavia hetkiä vauvojen oppiessa uutta, saatiin paljon tietoa vierailijoilta sekä koettiin pieniä hemmotteluhetkiä tuote-esittelijöiden kanssa. Haikein mielin ja mukavin muistoin jää vauvakahvilatoiminta taakse, ja uudet vapaaehtoiset kahvilaemännät saavat jatkaa kevättä kohden. Leena Lauri 6 Kahvilat toimivat yhteistyössä Perhepesässä työskentelevien kunnan työntekijöiden kanssa. 6.3. PUISTOTREFFIT Puistotreffit Liedon Asemalla 2011 MLL:n alkuun panema puistotreffi-perinne on jatkanut toimintaansa myös vuoden 2011 aikana. Puistotreffitoiminnan tarkoituksena on saattaa vanhemmat lapsineen yhtä aikaa puistoon ja näin suoda mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin. Näin voidaan tarjota myös lapsille varmemmin leikkiseuraa ulkoilun ajaksi. Ajatuksena sähköpostiringin ylläpitämiselle on, että sitä kautta voidaan informoida mm. puistotreffeillä mahdollisesti olevasta teemasta, tarjoilusta tai vaikkapa treffipaikan satunnaisesta vaihtumisesta. Sähköpostiringin kautta myös vanhempien on helpompi ottaa toisiinsa yhteyttä. Puistotreffit kokoontuu joka keskiviikko Poikojan puistoon. Paikalla ollaan n. klo 9.30-11.30. Liedon keskustassa ei ollut puistotreffitoimintaa vuonna 2011, mutta tarkoituksena on elvyttää perinne uudelleen vuonna 2012.
7 6.4. LASTENHOITOPALVELUT MLL:n lastenhoitopalvelut tarjoavat lapsiperheille lyhytaikaista ja tilapäistä hoitoapua. Hoitajia on saatavilla lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Lastenhoitopalvelu auttaa esimerkiksi, kun vanhemmat tai vakituinen hoitaja sairastuvat, vanhemmat ovat työmatkalla, kokouksessa tai opiskelemassa tai kun vanhemmat haluavat hetken hengähtää tai harrastaa. Hoitajat ovat MLL:n lastenhoitajakurssin käyneitä vapaaehtoisia lastenhoitajia. Hoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia lapsen turvallisuudesta, hoidosta ja viihtymisestä vanhempien ohjeiden mukaan. Hoitosuhteen alkaessa on tärkeää varata riittävästi aikaa keskustelulle hoitajan kanssa. Hoitajalla on vaitiolovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Perhe tilaa itse palvelun, ja hoitajien yhteystietoja saa piiritoimistosta. Hoidosta maksettava korvaus on 8,20 / tunti, minimimaksu kaksi tuntia. Sunnuntaisin ja pyhäpäivisin maksu on tuplana eli 16,40 / tunti. Korvaus maksetaan suoraan hoitajalle, ja perhe maksaa hoitajan matkakulut ja varaa ruokaa niin, että hoitaja voi ruokailla lasten kanssa. Korvaus maksetaan koko tilatulta ajalta, vaikka perhe palaisikin aiemmin kotiin. Perhe on velvollinen huolehtimaan TyELeläkemaksun maksamisesta ja tapaturmavakuutuksesta, mikäli perheessä käytetään ulkopuolista apua yli 12 päivää kalenterivuodessa. Perheen velvollisuus on myös huolehtia hoitajan turvallisesta kotimatkasta yöaikaan. Hoitajalla on aina vastuuvakuutus MLL:n puolesta. Vuonna 2011 Liedossa tehtiin 1151 lastenhoitotuntia. Tunnit ovat nousseet lähes kaksinkertaisiksi, sillä Vuonna 2010 Liedossa lastenhoitotoiminnasta kertyi 641 hoitotuntia. Piiri on järjestänyt viime vuoden aikana useita lastenhoitokursseja, ja uusia hoitajia on saatu myös Lietoon. 7. TAPAHTUMAT 7.1. KIRPPUTORIT Aina yhtä odotetut Lastentavaroiden kirpputorit järjestettiin vuonna 2011 keväällä (17.4.) ja syksyllä (25.9.). Liedon Keskuskoululla järjestetyissä tilaisuuksissa oli kummassakin viitisenkymmentä myyjää ja satoja edullisia löytöjä etsiviä ostajia. Tavarat vaihtoivatkin onnistuneesti omistajiaan. Myymättömistä kirpputoritavaroista
iso osa jätettiin hyväntekeväisyyteen eli ne kulkeutuivat Turun Vapaaseurakunnan kautta edelleen jaettavaksi Viroon. Myyntipaikkojen varaus oli entisen puhelinvarauksen sijasta siirretty kotisivujen nettilomakkeella hoidettavaksi, ja se osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Pihakirpputorit järjestettiin kesällä Liedon vanhalla torilla kesäkuussa (9.6.) ja elokuussa (24.8.). Kesäkuussa hieman liian helteinen sää verotti jonkin verran väkimäärää, mutta elokuussa sen sijaan tori vilisi lapsiperheitä. Tämä Lieto-viikolla järjestetty tapahtuma kuului osaltaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvään Liedon kunnan koordinoimaan kulttuurikahvila-sarjaan. Kulturellia antia tarjosi mm. lapsille järjestetty taidepaja, jossa innokkaat pikkutaiteilijat maalailivat kiviin ja puupalasiin omia teoksiaan. Ohjelmassa pihakirppiksillä oli myös mm. kasvomaalausta ja poniajelua. Uutena kirpputorimuotona avattiin alkuvuodesta yhdistyksen kotisivuilla ns. nettikirpputori, jonne ihmisten on mahdollisuus maksutta laittaa nähtäville myynti-, osto- ja lahjoitetaan -ilmoituksia. Tämä kierrätyskanava painottuu muihin kirpputorimuotoihin verrattuna isokokoisempiin lastentarvikkeisiin. Nettikirpputorin tunnettuus ja sitä myötä käyttöaste on ollut vielä melko vähäistä, mutta ajan ja mainostuksen myötä se löytänee myös oman käyttäjäkuntansa. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nämä menneen vuoden tilaisuudet ovat jälleen osoittaneet kirpputoritoiminnan olevan suosittu ja hyväksi havaittu tapa palvella alueen lapsiperheitä sekä paikkamaksujen ja buffetmyynnin myötä kerätä varoja paikallisyhdistyksen käyttöön. 7.2. LASTENTEATTERIESITYS Katri Huhtala kirpputorivastaava Järjestimme edellisvuosien tapaan lastenteatteriesityksen Liedossa, Liedon lukion auditoriossa 9.10.2011. Näytelmäksi valittiin Linnateatterin Suuri urheiluseikkailu, jonka liput myytiin loppuun. Esitys oli sekä lasten että aikuisten mielestä hauska. Ohessa on Linnateatterin selostus Suuri urheiluseikkailu esityksestä: Tervetuloa Koiraporin urheilukentälle! Täällä valitaan pelaajia Sopulimäen Sinikellojen ja Koiraporin Marsujen väliseen otteluun sekä innokkaita osallistujia stadionin suureen yleisurheilukilpailuun, Koiraselän talviurheilukisoihin ja moneen, moneen muuhun unohtumattomaan urheilutapahtumaan. Kentän laidalla potkii nurmea myös Takkulan perheen nuorimmainen. Häntä ei liikkuminen kiinnosta. Peleihinkin hänet valitaan aina viimeisenä. Onneksi liikunnanopettajan varasijainen, kulttuurin ja urheilun monitoimimies Herra Hakkarainen on asiasta eri mieltä... Mauri Kunnaksen vauhdikkaan valloittavaan kirjaan perustuva esitys on riemukkaan liikunnan puolustuspuhe. Jokaisella on oikeus urheilla ja leikkiä, koska liikkuminen on hauskaa puuhaa kyvyistä ja kunnosta riippumatta! 8
9 Ennen esitystä pidimme buffetia, jossa myytiin karkkia ja pillimehuja. Yhdistykselle houkuteltiin myös uusia jäseniä järjestämällä teatterin yhteydessä jäseniksi liittyneiden perheiden kesken arvonta, jossa palkintona oli dvd-elokuva ja kaksi lautapeliä. Kaksi uutta jäsenperhettä saatiin mukaan toimintaan. 7.3. PEUHUSUNNUNTAIT Viides peuhusunnuntaivuosi sujui jo totuttuun malliin. Kuutena sunnuntaina Lietohallille kokoontui suuri joukko lietolaisia lapsiperheitä nauttimaan liikunnan riemusta ja yhdessäolosta. Keväällä liikuntatapahtumia järjestettiin neljä, tammikuusta huhtikuuhun. Syksyllä ovet avautuivat kaksi kertaa, loka- ja marraskuussa. Tapahtuman kesto on kerrallaan kaksi ja puoli tuntia. Pääsymaksu on euron per lapsi, aikuiset ovat ilmaisia. Vuoden 2011 aikana Peuhuissa kävi yhteensä 386 lasta (ja vanhemmat päälle), keskimäärin siis 67 lasta /peuhukerta. Suurimman suosion sai 17.4., jolloin paikalla oli 87 lasta. Peuhusunnuntaiden järjestelytoimikuntaan kuuluu Liedon MLL:n paikallisyhdistyksen lisäksi Liedon kunnan liikuntatoimi sekä paikalliset liikuntaseurat, Liedon Parma ja Liedon Luja. Tapahtumassa Lietohallin tanssisali on varattu ainoastaan alle 4-vuotiaille peuhaajille. Tämän tilan rakentaminen, ylläpito ja purkaminen on MLL:n vastuulla. Kerrallaan yhdistyksestä on paikalla kaksi henkilöä, jotka virittävät salin peuhukuntoon ja tapahtuman päätyttyä vievät tavarat paikoilleen. Yleensä esillä on patjoja, liukumäki, pomppulinna, erilaisia palloja, mailoja yms. Isommassa salissa lapset pääsevät kokeilemaan esim. köysiä, renkaita ja erilaisia esteratoja. Erityisen suosittuja välineitä ovat ilmalla täytettävä oravanpyörä sekä polkuautot, joilla pääsee ajamaan yläkerran juoksuradalla. Myös kiipeilyseinä on tapahtuman aikana auki. Pääsymaksuista kertyneillä euroilla on perinteisesti hankittu uusia välineitä peuhaajien iloksi. Vuonna 2011 ei uusia hankintoja tehty. Toista oravanpyörää etsittiin pitkään, muuta niitä ei ollut enää saatavilla. Ison ilmalla täytettävän pomppupatjan hankinta taas kaatui liian korkeaan hintaan. Kevääksi 2012 on tarkoitus hankkia jotain uutta ja mukavaa lasten iloksi. Tällä hetkellä menossa on ideointikierros, jossa eri tahot esittävät ehdotuksiaan investointikohteista. Milla Nikander peuhuvastaava
10 7.4. LUENTO MURROSIKÄISTEN VANHEMMILLE Luento Elämää murrosikäisen vanhempana - miten pärjätä omien tunteiden kanssa? järjestettiin 12.4.2011 Liedon lukion auditoriossa. Luennoitsijana oli perheja psykoterapeutti Sauli Airikka, ja luento keräsi paikalle arviolta viitisenkymmentä kuulijaa. Luentoa markkinoitiin huoltajille mm. koulujen kuukausitiedotteissa ja Turun Tienoo lehdessä. 7.5. MARTTOJEN PITÄMÄT RUOKAKURSSIT Keväällä ja syksyllä 2011 järjestettiin yhteistyössä Marttojen kanssa lapsiperheen ruokailu ja vauvasose kursseja. Nämä kurssit rahoitettiin vuoden 2010 lopulla saadusta Piltti-rahasta. Kurssien ideana oli tarjota vaihtelua ja helpotusta perheen arkiruokailuun. Useat kurssilla olleet mainitsivatkin tämän juuri suurimmaksi syyksi tulla kurssille, saamaan siis uusia ideoita ainaisen jauhelihakastikkeen rinnalle. Eihän jauhelihakastikkeessa sinänsä mitään vikaa ole, ja se maistuukin yleensä lapsille. Marttojen ohjeilla kuitenkin opittiin, että myös muitakin ruokia on, joita voi valmistaa nopeasti kiireisen arjen keskellä, ja saada samalla vaihtelua ruokailuun. Marttojen reseptit ovat yllättäneet ainakin itseni, sillä ruoka on hyvää ja maistuvaa niin aikuisille kuin lapsillekin ja silti helppoa tehdä. Ruokakursseista tehtiin keväällä myös juttu paikallislehteen. Vauvan sosekurssilla valmistettiin ruokia perheen pienimmille eli alle 1-vuotialle. Kurssilla opittiin, kuinka helppoa on tehdä erilaisia soseita itse, eikä aina tarvitse turvautua purkkiruokaan. Pienillä nikseillä myös soseruoasta saadaan maistuvaa ja puhdasta ruokaa pienille lapsille. Opittiin myös, että jo pienilläkin lapsilla voi käyttää vähän mausteita ja esimerkiksi omenaa lisäämällä lihasoseestakin tulee maukkaampaa. Kun kurssilla myös valmistettiin soseita, tuntuu, että kynnys tehdä soseita myös kotona on paljon matalampi. Niina Haario 8. STIPENDIT JA HYMYPATSAAT Yhdistys jakoi 25 euron stipendit erityistä toveruutta, reiluutta ja rehtiyttä osoittaneille Liedon kunnan alakoulujen oppilaille. Kirkonkulmalle, Loukinaisiin ja Ilmarisiin lahjoitettiin kuhunkin 3 kpl, Pahkamäkeen ja Littoisiin molempiin 2 kpl ja Tapulikujalle, Saukonojalle ja Yliskulmalle kaikkiin 1 kpl. Yhdistys kustansi myös kaksi hymypatsasta (tytölle ja pojalle) Liedon Keskuskouluun jaettaviksi.
11 9. HYVÄ JOULUMIELI KERÄYS Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi toteutettiin jo viidennentoista kerran. Keräyksen järjestivät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Keräyksen tuotto ylitti tavoitteen, ja sen avulla jaettiin 15 000 lapsiperheelle 70 euron arvoinen lahjakortti, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään. Keräyksen tuotolla maksettavat lahjakortit jaettiin perheille joulun alla. Liedon yhdistys jakoi yksitoista lahjakorttia. Kiitollisilta lahjansaajilta tuli paljon positiivista palautetta. Kaiken voi kiteyttää tähän jälkeen päin saamaamme viestiin: Halusin vain kertoa, kuinka ihanaa työtä teette. Piristit todella paljon päiväämme lahjakortilla ja ihanalla ruokakassilla. Kiitos todella paljon. Hannele Lindholm Hyvä joulumieli lahjakorttien lisäksi vähävaraisille perheille jaettiin lahjoitusvaroin ostetut joulukassit, joissa oli seuraava sisältö: 2 pkt kahvia, kaakaota, 2 pkt teetä, hapankorppuja, Tuc-suolakeksejä, Domino-keksejä, pipareita, glögiä, rusinoita, manteleita, kanelia, puuroriisiä, sinappia, marmeladeja, suklaakonvehtirasia, suklaalevy, Pringless-sipsejä, sokeria ja tuikkupussi. 10. TUKIOPPILASTOIMINTA Yhdistys on toiminut jo usean vuoden ajan yhteistyössä Liedon Keskuskoulun tukioppilaiden kanssa. Tukioppilaat ovat tehneet yhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja osallistuneet lipaskeräyksiin kentällä. Vastineeksi yhdistys on lahjoittanut tukioppilaille puolet koko keräystuotosta, jolloin yhdistykselle on jäänyt 25%. Seuraavassa kahden Keskuskoulun tukioppilaan kertomus tukioppilaana toimimisesta. TUKIOPPILASVUOSI 2011-2012 Kaikki alkoi siitä, kun edelliset tukioppilaat tulivat kertomaan meille tukioppilastoiminnasta. Uudet tukioppilashalukkaat saivat laittaa nimensä ilmoittautumislomakkeeseen, joka kiersi kaikissa kasiluokissa. Tukioppilastoiminnasta kiinnostuineilla ei saanut olla seiskatunteja tai jälkiistuntoja. Kaikista halukkaista valittiin tietyt henkilöt, jotka kävivät haastatteluissa. Haastattelut pitivät tämän vuoden tukariohjaajat opettajat Elina Brodkin ja Tarja Tommila-Lindberg. Haastattelujen jälkeen
myöhemmin valittujen nimet oli bongattavissa ilmoitustaululta. Oli yllätys nähdä oma nimi siellä joukossa. 12 Ekassa kokouksessa kerrottiin infoa tulevasta tukarivuodesta. Keväällä keräsimme rahaa Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, mutta osa tuotosta meni tukioppilaille. Niillä rahoilla tilasimme keltaiset tukioppilaspaidat. Kasiluokan lopussa meillä olisi myös pitänyt olla tukioppilaskoulutus, mutta se jouduttiin siirtämään ysiluokan alkuun, sillä emme saaneet kouluttajaa kevääksi. Keväällä myös saimme valita kolmen hengen ryhmät, jotka tulisivat olemaan tiettyjen uusien seiskaluokkien tukioppilaita. Kun tulevat uudet seiskat tulivat kouluumme tutustumaan, jotkut tukioppilaista olivat mukana opastamassa heitä ja tutustuttamassa heitä kouluumme. Kesäloma oli ja meni, kunnes alkoi virallinen tukioppilasvuosi. Heti alkuun saimme uudet tukioppilaspaitamme. Kuljimme ne päällä seuraavan viikon ajan, jotta seiskat tunnistaisivat meidät tukarit ja voisivat kysyä tarvittaessa apua. Saimme myös tietää, minkä tukioppilasluokan kukin ryhmä saa. Meidän ryhmämme sai tukariluokakseen 7D:n. Tutustuimme uusiin tukariluokkiimme yhden tunnin ajan. Oli hieman hankalaa keksiä tekemistä, koska emme olleet vielä käyneet koulutuksessa. Mutta asiat muuttuivat, kun kahden päivän mittainen koulutuksemme alkoi 24.8.2011. Menimme bussilla Liesan-majalle, jossa meitä odotti kouluttaja nimeltä Ina Vahalahti Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Koulutuksen aikana opimme leikkejä ja pelejä, joita tulisimme leikkimään oman tukariluokkamme kanssa. Opimme myös itsetuntemusta, kuuntelemisen jalon taidon, ryhmässä toimimista ja yhteistyötä. Tukarikoulutus oli todella hauskaa ja opettavaista. Koulutuksesta jäi erityisesti mieleen norjalainen jalkaleikki, jota pelasimme aina kun mahdollista. Myöhemmin koulutuksen jälkeen saimme todistuksen tukioppilaskoulutuksesta. Tukarikoulutuksen jälkeen kaikki ryhmät pitivät omalle tukariluokalleen toimintapäivän, jota varten suunnittelimme tarkasti, missä ja mitä pelaisimme. Toimintapäivään kuului erilaiset pelit ja tutustumisleikit; päivän tarkoituksena oli saada luokkiin hyvä yhteishenki ja tutustuttaa oppilaat paremmin toisiinsa. Olemme myös järjestäneet toimintaa koko koululle. Pidimme elokuvapäivän, joka korvasi halloween-juhlan, jota ei tietyistä syistä voitu järjestää. Ihmiset saivat pukeutua vanhojen mustavalkoelokuvien tyylisesti tai vähintään mustavalkoisiin. Koristelimme koulun juhlan mukaisesti, ja kirjastossa pyöri välituntisin kaitafilmielokuva The Battle of the Giants. Elokuva oli suosittu.
13 Joulun aikaan jätimme käytävälle boksin, jonne oppilaat saivat jättää joulukortteja toisilleen sekä musiikkitoiveita soitettavaksi keskusradiosta. Lopulta kortit jaettiin luokissa oikeille henkilöille, ja osa joulutervehdyksistä kuulutettiin keskusradion kautta. Tunnelma oli jouluinen. Tähänastinen tukarivuotemme on ollut mieleenpainuva ja opettavainen. On saanut viettää laatuaikaa ystävien kanssa, ja on tutustunut uusiin ihmisiin. Toivottavasti ensi vuoden tukareilla on yhtä mukava vuosi kuin meillä oli. Juulia Laurila ja Taru Kilpeläinen 9C Keväällä 2009 aloitimme yhteistyön myös Ilmaristen yhtenäiskoulun tukioppilaiden kanssa. Seuraavassa Ilmaristen tukioppilaan kertomus. Tukioppilastoiminnan ideana on tukea ja auttaa seitsemäsluokkalaiset yläasteella alkuun. Tukioppilaat järjestävät erilaista toimintaa seiskojen luokkahengen rakentamiseksi. Tärkeää on, että jokaisella seitsemäsluokkalaisella on hyvä, turvallinen olo koulussa, ja että eri kouluista tulevat tutustuvat hyvin toisiinsa. Tänä lukuvuonna me yhdeksän tukaria olemme olleet järjestämässä monenlaista ohjelmaa seiskoille, ja välillä myös koko koululle, tukioppilasohjaajien avustuksella. Yhdeksän tukioppilasta jaettiin siten, että jokaisella seiskaluokalla on kolme omaa tukaria. Tukioppilaiden ensimmäinen tehtävä oli seiskojen tutustumispäivänä, jolloin suunnittelimme ja vedimme erilaisia tutstumisleikkejä ja esittelimme yläastetta uusille. Toinen tärkeä vaihe oli seiskaleiri. Leirillä pidimme huolen, että kaikki seiskat tutustuivat toisiinsa ja luokanvalvojiinsa. Olimme koko ajan seiskojen mukana, ja seurasimme, että luokka toimii hyvin yhdessä. Leiri-iltana suunnittelimme erityisen ohjelmanumeron, joka sisälsi sketsejä ja leikkejä. Tutustumistapahtumien jälkeen halusimme lisää ohjelmaa seiskoillemme, joten järjestimme heille kovasti kysytyn diskon. Nyt keväällä laadimme myös ystävänpäivän ohjelman, johon sisältyi 1.-2. luokkalaisten ulkoleikkejä, ystävänpäiväkahvilan pito sekä elokuva 3.-9. luokkalaisille. Tukioppilastoiminta on tärkeää ja on ollut hienoa osallistua siihen. Tukioppilaan ei tarvitse olla kympin oppilas, riittää kun on halua ja kykyä auttaa ja tukea nuorempia oppilaita. Tukioppilaskoulutus Kunstenniemessä keväällä oli kiva kokemus. Meille
opetettiin muun muassa ryhmäyttämistä ja rohkeutta vetää tapahtumia. Samalla meistä tukareista tuli tiiviimpi ryhmä, jonka kanssa on helppo ja mukava toimia. 14 Ella Myllyniemi 11. YHTEISTYÖ LIEDON KANSALLISTEN SENIORIEN KANSSA Kouluvaaritoiminta Keväällä 2011 olimme yhteydessä Liedon kansallisiin senioreihin ja kyselimme heiltä mahdollisesta kiinnostuksesta yhteistyöhön kouluvaaritoiminnan käynnistämiseksi Liedossa. Olimme yhteydessä myös yhteen Liedon alakouluissa, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti kyseisen toiminnan pilottina toimimiseen. MLL:n piiristä Katja Rippstein ohjasi olemaan yhteydessä Turun kouluvaarien toiminnasta vastaavaan Pauli Arekseen. Häneltä on mahdollista saada ohjausapua toiminnan käynnistämiseksi. Toiminnan käynnistäminen jatkuu pikkuhiljaa. Marjut Keskitalo 12. SEISKALUOKKALAISTEN STARTTIRAHA Päätimme jatkaa vuoden tauon jälkeen starttirahan antamista kaikille Liedon seiskaluokille. Keskuskoulun ja Ilmaristen seiskaluokat saivat kukin 50 ja Tapulikuja pienemmän oppilasmääränsä vuoksi 25. Luokanvalvojat ottivat viisikymppiset kiitollisina vastaan, sillä niiden avulla seiskat voivat tehdä jotain kivaa yhdessä. Joku luokka käytti rahan keilailuun, mutta suurin osa osti jotain retkievästä, kuten jäätelöä ja makkaraa ja juotavaa. Joku taisi laittaa rahan luokan tilille odottamaan tulevaa käyttöä. 13. KERÄYKSET MLL:n Kevätilokeräys toteutettiin 1.4. 15.5.2011 välisenä aikana. Keräyksellä hankitaan varoja MLL:n paikallisyhdistysten työlle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kerääjinä toimivat Keskuskoulun ja Ilmaristen koulun tukioppilaat, jotka saavat käyttöönsä puolet keräämästään summasta. Tällä rahalla he ovat hankkineet itselleen esim. tukioppilaspaidat. Keräyksen tuotto vuonna 2011 oli 520 euroa, ja keskusjärjestölle tästä summasta tilitettiin 25 %.ja yhdistyksen osuudeksi jäi 25 %. Marjut Keskitalo keräysvastaava
15 14. TUOTTEET Tuotevalikoimassa olivat Poikanen- ja Onni löytyy arjesta -mallistot. Sekä vaatesuunnittelija Jarno Tiaisen Meillä on asiaa -mallisto. Valikoimissa ovat myös juhlavuoden sulkakorut, adressit, joulukortit sekä erilaiset julkaisut lasten hoitoon, kasvatukseen ja vanhemmuuteen. Malliston tuotteita voi tilata tuotevastaavalta tai netistä. Perhepesästä ja nettisivuilta löytyivät kuvastot, tilausohjeet ja yhteystiedot. Edellä mainittujen tuotteiden lisäksi oli saatavilla yhdistyksemme painattamia MLLlogolla varustettuja lasten heijastinliivejä. Loppuvuodesta oli myynnissä joulukortteja, joita tilattiin myös yhdistyksen omaan käyttöön. 15. SAADUT AVUSTUKSET JA LAHJOITUKSET Yleishyödyllinen avustus Liedon kunnalta oli 600 euroa. Uusitalon tila lahjoitti yhdistykselle Lasten Kulttuuripäivien yhteydessä olleen buffetin tuoton 790 euroa jaettavaksi edelleen vähävaraisille lietolaisille lapsiperheille. Suopohjan kyläyhdistyksen tukea vähävaraisille lapsiperheille saimme 172,90 euroa. Näillä rahoilla jaoimme Hyvä Joulumieli lahjakorttien yhteydessä ruokakassit vähävaraisille lapsiperheille. Piltti-avustus oli 1000 euroa, ja se käytettiin Marttojen järjestämiin ruokakursseihin. Liedon Säästöpankki lahjoitti buffeteihin mukeja, lautasia ja serviettejä, ja Liedon S- marketista saatiin pillimehuja ja pikkulusikoita. Candy King lahjoitti n. 5 kg irtokarkkeja teatterin buffetiin. 16. JÄSENALENNUKSET Lähikuntien yhdistysten mallia noudattaen aloimme neuvotella jäsenillemme jäsenalennuksia eri liikkeistä. Vuonna 2011 jäsenalennuksia sai seuraavista liikkeistä: Liedon Q-kirjakauppa, Auranmaan Kello ja Kulta (nykyisin Kulta Viljaset) ja Tuulensuun kukka sekä kesään asti Kuntoileville.
16 17. SIJOITUSASUNTO Yhdistyksen omistamassa Hanhenkaari 10:ssä sijaitsevassa yksiössä on vuokralaisena lietolainen nuorimies. Vuoden 2011 aikana taloyhtiössä on tehty hissiremontti, ja asuntoihin ollaan asentamassa asuntokohtaisia sähkömittareita. 18. FACEBOOK-PROFIILI Hallituksen kokouksessa 2.11.2011 päätettiin perustaa yhdistyksellemme omat sivut eli profiili Facebookiin ja allekirjoittanut valittiin tähän vastuuhenkilöksi. Profiilin perustaminen koettiin tärkeäksi, koska Facebook on nykyään näkyvä ja paljon käytetty media. Lisäksi monilla Mll:n alayhdistyksillä oli jo oma profiilinsa Facebookissa. Facebook on kätevä media, jonka kautta sivuistamme tykkäävät saavat tiedon sivuillemme päivitetyistä asioista ja tapahtumista. Allekirjoittanut loi yhdistyksemme Facebook-profiilin 5.11.2011. Annoin sivujemme ylläpito-oikeuden myös perhekahvilan vastaavalle ja vetäjälle Niina Haariolle, jotta hän pystyy ylläpidon nimissä päivittämään tiedotuksia sivuille. Sivuillamme olemme tiedottaneet muun muassa yhdistyksemme tapahtumista sekä perhe- ja vauvakahvilan ohjelmista sekä vastanneet kysymyksiin. Lisäksi olen laittanut sivuille kuvia järjestämistämme tapahtumista. Tällä hetkellä sivuillamme on 44 tykkääjää. Olemme saaneet sivuistamme positiivista palautetta. Erityisesti on kiitelty sitä, että sivujen kautta on saatu tieto tapahtumista, joista ei muuten olisi tiedetty. Piia Kaikkonen 19. TAPAAMISET KAHVILOIDEN VETÄJIEN KANSSA Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri tapasivat kahviloiden vetäjät sekä kevään lopuksi että syksyn alkajaisiksi salaatin ja kahvin merkeissä. Nämä tapaamiset koettiin molemmin puolin hyödyllisiksi, sillä hallituksen jäsenillä on harvoin mahdollisuus osallistua kahvilatoimintaan. Päätimme tänäkin vuonna muistaa kerhojen vetäjiä joululahjan sijaan tarjoamalla heille ja heidän lapsilleen joululounaan Liedon kunnantalolla Kahvila-Ravintola Liedon Härkätiellä joulua edeltävällä viikolla. Yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin emännöimään tilaisuuteen pääsivät kaikki viisi kerhonvetäjää, joilla oli mukana yhteensä kuusi lasta. Lounaalla rupattelimme kerhojen nykytilasta ja suunnittelimme uudistuksia tuleviin kerhoihin ensi vuodelle. Lounaasta on tullut jokavuotinen perinne.
17 20. TIEDOTTAMINEN MLL:n toiminnasta tiedotettiin Perhepesäsässä, kauppojen, pankkien, päiväkotien, koulujen ja neuvoloiden ilmoitustauluilla Liedossa sekä Turun Tienoo -lehdessä ja yhdistyksen omilla nettisivuilla. Keväällä ja syksyllä lähetettiin kaikille yhdistyksen jäsenille Niina Haarion laatimat jäsenkirjeet, jotka ovat liitteenä. Syksyn jäsenkirje lähetettiin sähköisenä kaikille jäsenille, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa. Vuoden 2011 aikana yhdistyksen uusien kotisivujen ulkoasu ja toiminta vakiintuivat. Kotisivujen päätarkoitus on yhä yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen. Sivusto tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia yhdistyksen toiminnan lisäämiseksi, josta on esimerkkinä sivustolla toimiva nettikirppari-osio. Nettikirpparin suosio ei ole kuluneen vuoden aikana saavuttanut vielä tavoitettaan, mutta toivomme varsinkin jäsenien löytävän tämän helpon ja nopean mahdollisuuden lastentavarain vaihtoon. Yhdistys tulee kartoittamaan nettikirpparin sekä koko kotisivuston toiminnan tavoitteita vuoden 2012 aikana. Kotisivut kaipaavat myös jäsenien mielipiteitä, toiveita ja kehittämisideoita. Tari Hirvonen kotisivuvastaava