K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 Telefax (05) 371 0893 PÄÄTÖS 1(15) Nro A1101 Dnro KAS-2003-Y-721-131 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2004 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasikalan laajennusta ja nykyistä talouskeskuksen yhteydessä olevaa lihasikalaa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Matti Toikka Junttolantie 293, 54530 LUUMÄKI HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lihasikala ja lietelantasäiliö talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä, Toikkala 1:82, Junttolan kylä, Luumäki. Laajennettava lihasikala, kaksi olemassa olevaa lietelantasäiliötä ja yksi rakennettava lietelantasäiliö noin 200 m talouskeskuksesta lounaaseen, Toikkala 1:82, Junttolan kylä, Luumäki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelunlainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen sikalan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2003. Lupahakemusta on täydennetty 23.3.2004 ja 1.7.2004.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET, KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 28.5.2002. Matti Toikka on tehnyt lietelannan vastaanottosopimuksen kahdeksan vastaanottajan kanssa, levitysalaa yhteensä 159,72 ha. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan alue on seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hakemuksen kokoiseen sikalalaajennukseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Yleistä Vesiolosuhteet Laajennettavan eläinsuojan, talouskeskuksen yhteydessä olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Laajennettava eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Talouskeskuksen yhteydessä sijaitseva eläinsuoja sijoittuu myös luokitellun pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakijan mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan eläinsuojat sijaitsevat Suuri-Urpalon valuma-alueella. Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan lähin pysyvä vakituinen asunto on noin 240 metrin etäisyydellä, kun hakijan talouskeskus jätetään huomioon ottamatta. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä hakijan talouskeskuksen yhteydessä olevasta sikalasta ja 300 m:n etäisyydellä laajennettavasta sikalasta. Noin 300 m:n etäisyydellä laajennettavasta sikalasta sijaitsee kaksi vakinaista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. 400 600 m:n etäisyydellä sijaitsee neljä vakinaista asuntoa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Hakemuksen mukaan nykytilanteessa eläinsuojissa on 1430 lihasikapaikkaa. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on yhteensä 3000 lihasikapaikkaa. Porsaat tulevat lihasikalaan 25 35 kg painoisina ja lähtevät teuraaksi noin 110 kg painoisina.
Ruokinta Rehuohraa tuotetaan itse noin 100 t vuodessa ja ostetaan ulkopuolelta noin 1600 t vuodessa. Tiivistettä käytetään vuosittain noin 280 t. Ruokinnassa noudatetaan sellaista rehustusta, missä hyötysuhde on paras kulloinkin käytössä olevilla rehuilla. Oikealla rehustuksella ehkäistään myös haitallisten kaasujen muodostusta. 3 Vedenhankinta Vesi otetaan tilan omasta talouskaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Talouskeskuksen yhteydessä olevan sikalan ja laajennettavan sikalan lannankäsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä. Olemassa olevien lietesäiliöiden tilavuudet ovat 300 m 3, 1070 m 3 ja 1357 m 3. Sikaloissa on lietekuilutilavuutta 95 m 3 ja 471 m 3. Laajennettavan sikalan yhteyteen on tarkoitus rakentaa 2205 m 3 lietesäiliö ja laajennusosaan tulee lietekuilutilavuutta 502 m 3. Hakemuksen mukaan varastointitilavuutta tulee yhteensä 6000 m 3. Lietesäiliöt täytetään alta täyttönä ja katetaan lekasoralla hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 193 ha, josta hakijan omaa peltoa on 33,3 ha ja sopimuspeltoa 159,72 ha. Myöhemmin on tarkoitus hankkia vielä 80 ha sopimuspeltoa lisää. Melu, liikenne ja hajuhaitat Porsaita ja teurassikoja ajetaan yhteensä noin 160 kuormaa vuodessa. Lietelanta levitetään lannoitteeksi pelloille keväällä ja syksyllä. Tällöin lietekuormia ajetaan traktorilla ja kuorma-autolla. Kuormia ajetaan levityskalustosta riippuen 300 350 kpl. Muu liikenne syntyy rehukuljetuksista ja mahdollisista eläinlääkinnällisistä kuljetuksista. Hakemuksen mukaan hajuhaittojen syntyminen on epätodennäköistä koska sikalaa laajennetaan asutuksesta poispäin. Lietesäiliöt sijoittuvat sikalan yhteyteen, joten niistä ei aiheudu erillistä haittaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet eläimet toimitetaan hyväksyttyyn polttolaitokseen. Sikala kuuluu kunnallisen jätehuollon piiriin. Jäteöljy, akut ja loisteputket toimitetaan ongelmajätekeräykseen.
Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta 4 Ympäristölupahakemuksen liitteeksi on 1.7.2004 toimitettu selvitys sikalan laajennussuunnitelmassa huomioiduista seikoista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi, jossa mainitaan mm. seuraavaa: Sikalan ilmanvaihto tullaan toteuttamaan yläpoistona jokaisesta osastosta ja poistoilma johdetaan pystysuuntaisilla hormeilla sikalan katon yläpuolelle. Hormit varustetaan laajentavilla diffuusoreilla, millä tehostetaan ilman sekoittumista ylempiin ilmakerroksiin. Poistoputkien päihin ei asenneta sadehattuja. Haitallisten kaasujen muodostumisen estämiseksi sikalan pohjaratkaisuksi on valittu osaritiläratkaisu, jossa karsinasta vain osa on varustettu ritilällä, jonka alla on lietteen keräämistä varten allas. Altaat tyhjennetään suljetulla viemäröintijärjestelmällä, mikä vähentää ammoniakin ja muiden haitallisten kaasujen muodostusta. Karsinoissa on 2/3 osa kiinteää lattiaa ja 1/3 osa ritilää. Sikalailman laadun parantamiseksi tullaan ilmanvaihdon ja lämmityksen automatiikat yhdistämään toisiinsa, jolloin varmistetaan oikea ilmanvaihdon määrä ja hallitaan sikalassa oleva kosteus ja haitalliset kaasut. Sikalaan on suunniteltu käytettäväksi viimeistä tutkittua tekniikkaa, josta on riittävästi kokemusta Suomen ilmastossa ja käytössä olevassa hoito- ja rehustusjärjestelmässä. Poistoilman pesutekniikka tai mahdollisen bioreaktorin käyttö ei ole vielä taloudellisesti järkevää. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sikalan laajennuksessa noudatetaan palo ym. viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Mahdollisten sähkökatkosten varalle varaudutaan varavoimalla. Sikalaan rakennetaan hälytysjärjestelmä poikkeustilanteita varten. Sikalaan laaditaan terveydenhuoltosuunnitelma. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää antaessaan eläinsuojan ympäristölupapäätöksen, että sen käyttöönotto voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen vakuutta vastaan. Perustelut Aiheettomat valituksen ympäristölupaa kohtaan voivat viivästyttää rakennuksen käyttöönottoa usealla vuodella. Sikalan laajennus toteutetaan jo toiminnassa olevan sikalan yhteyteen, joten oleellista muutosta häiriintyviin kohteisiin ei sikalan toiminnan laajentamisesta tule.
ASIAN KÄSITTELY 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Luumäen kunnan ilmoitustauluilla 19.2-19.3.2004. Kuulutus on julkaistu Luumäen lehti nimisessä lehdessä 19.2.2004. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin 26.2.2004. Luumäen kunnan terveyslautakunnan lausunto 16.3.2004: Lietelannan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta. Lietelannan levitykseen on oltava käytettävissä kulloistakin suurinta vuosittaista eläinmäärää vastaava peltoala. Lietelannan levityksessä on noudatettava nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000). Levitettävä lanta on peitettävä ja maa muokattava vuorokauden sisällä ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietelantaa ei saa levittää tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokka). Mikäli lietelantasikalasta aiheutuu lietelannan huolellisesta käsittelystä huolimatta lähiasutukselle huomattavaa hajuhaittaa, on hajun leviämistä rajoitettava sikalan rakenteellisilla menetelmillä, esimerkiksi sikalan poistoilman suodattamisella. Sikalan rakentamisen yhteydessä on varauduttava myöhempään mahdolliseen poistoilman suodattamiseen. Sikalan ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee olla tiiviitä, että ne estävät lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutumisen pinta tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedot eläinmääristä, lannan vastaanottosopimuksista, ja lannan levitysaloista siltä osin kun niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen otettava huomioon poikkeukselliset onnettomuustilanteet, mm. tulipalon sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely niin, ettei ympäristölle aiheudu varaa ja vahinkoa. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäväksi hyväksyttyyn polttolaitokseen. Tilalla välivarastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu varaa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Haittaeläinten pääsy varastoon on estettävä ja valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä asianmukaisesti.
6 Kaikessa toiminnassa ja rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Ympäristöluvan myöntävän ja valvovan viranomaisen tulee toimittaa valvontapöytäkirjat tiedoksi Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle. Ensimmäinen valvontakäynti tulee suorittaa, kun laajennettu toiminta alkaa. Luumäen kunnan terveyslautakunnalla ei ole muutoin huomautettavaa Matti Toikan lihasikalan ympäristölupahakemuksesta. Luumäen kunnanhallituksen lausunto 2.4.2004: Kokouksessaan 2.4.2004 kunnanhallitus hyväksyi terveyslautakunnan lausunnon sellaisenaan. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston lausunto 24.3.2004: Kuolleet eläimet Sikojen raadot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1774/2002 viidennen artiklan mukaista sivutuotteiden luokkaan ΙΙ kuuluvaa ainesta, joka on pääsääntöisesti viipymättä hävitettävä joko suoraan jätteenä polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä ΙΙ luokan aineksen käsittelylaitoksessa, joita suomessa on nykyisin vain Findest Protein Oy Kaustisella. Edellä mainittu ns. sivutuoteasetus, joka on tullut voimaan 1.5.2003, edellyttää sikojen raatojen nopeaa keräämistä ja kuljettamista hävitettäväksi, jollei niitä välikäsitellä tai varastoida hyväksytyssä sivutuoteasetuksen mukaisessa laitoksessa. Luumäen kunnassa sijaitseva tila kuuluu maa- ja metsätalousministeriön 29.1.2004 määrittelemään keräilyalueeseen ΙΙΙ, jolla on järjestetty tiloilla lopetettujen tai itsestään kuolleiden sikojen raatokeräily 1.2.2004 alkaen. Sikojen raatojen hautaaminen ko. keräilyalueella on kiellettyä. Lopetettujen tai kuolleiden sikojen raadot voidaan hävittää hautaamalla vain maa- ja metsätalousministeriön 29.1.2004 määrittelemillä syrjäisillä alueilla, joihin Luumäen kunnan alue ei kuulu. Poikkeuksen muodostavat tilalla kotiteurastetut siat, joiden lihaa saa käyttää vain tilan yksityistaloudessa. Niiden kotiteurastusjätteet saa toistaiseksi haudata koko maan alueella. Sikojen raatojen käyttö eläinten rehuna on rajoitetusti mahdollista koiratarhoilla ja esim. kettuhaaskana. Tällöin jokaisesta käyttökerrasta on kuitenkin ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Lääninhallitus katsoo, että tilalta tulevat sikojen raadot on käsiteltävä hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa tai hyväksytyssä polttolaitoksessa. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto tulee ohjeistamaan myös mahdollisesti maatilan yhteyteen perustettavien kokonaisten eläinruhojen polttolaitosten hyväksymismenettelyn. Lämpimänä vuodenaikana raadot tulee voida säilyttää siten, etteivät ne pääse pilaantumaan ennen vientiä hävitettäväksi hyväksyttyyn laitokseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunto koskee vain lopetettujen ja itsestään kuolleiden sikojen käsittelyä.
Muistutukset 7 Hakemuksesta ei määräajassa jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden tutustua lupahakemuksen käsittelyn aikana kertyneisiin lausuntoihin sekä tulla kuulluksi. Hakija ei ole jättänyt vastinetta lausuntoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Matti Toikan eläinsuojatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Tämä päätös kumoaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 28.5.2002 myöntämän ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Laajennettavaan lihasikalaan ja talouskeskuksen yhteydessä olevaan lihasikalaan saa sijoittaa yhteensä enintään 3000 sikaa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelantasäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlasketun varastointitilavuuden tulee luvan mukaisilla eläinmäärillä olla yhteensä vähintään 6000 m 3. Siihen saakka kunnes päätöksen sallima tuotantokapasiteetti on kokonaan käytössä, voi varastointitilavuus olla pienempi, kuitenkin suurimman olemassa olevan tuotantokapasiteetin mukaisesti 2 m 3 / eläinpaikka. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi varattava vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. 4. Lietelanta on varastoitava vesitiiviissä lietelantasäiliöissä. Sikalan yhteyteen rakennettava lietesäilö tulee rakentaa olemassa olevien lietesäiliöiden viereen. Uusi lietelantasäiliö ja lietekourut tulee rakentaa vesitiiviiksi. Säiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Mikäli uuden lietelantasäiliön rakenne toteutetaan muulla tavalla kuin teräsbetonista, tulee rakenneratkaisu hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella.
8 Lietelantasäiliöiden tiiveyttä on voitava tarkkailla jatkuvasti. Mikäli lietelantasäiliössä todetaan vuotoja on säiliö tyhjennettävä ja vuotokohdat ym. puutteet korjattava viivytyksettä. Mahdollisuuksien mukaan on uusien lietelantasäiliöiden yhteyteen rakennettava salaojitus- ja tarkkailukaivojärjestelmä vuotojen havaitsemisen tehostamiseksi. Lietelantasäiliöt tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella. Lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. Ilmoitukseen on liitettävä säiliön rakennesuunnitelmat. Lietelantasäiliöiden kuormauspaikat tulee tehdä tiivispohjaisiksi. Kuormauspaikat tulee viemäröidä lietesäiliöön tai lietepesiin. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei tyhjennysten, täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. 5. Lannan levitykseen tulee olla peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 272,7 ha tai kulloistakin suurinta vuosittaista eläinmäärää vastaava peltoala ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lietelannan levitystä I ja II luokan pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule tehdä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava sikaloiden toimintaan, lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. 10. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä siten että, kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa tai hyväksytyssä polttolaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja rakennettava asianmukainen jäähdytysjärjestelmällä varustettu välivarastointitila, josta eläinjäte kuljetetaan hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on järjestettävä ja toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Varastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet eläinjätteen varastointia ja käsittelyä varten.
9 Käsittelemätön eläinjäte on pidettävä erillään rehun raaka-aineista siten, että eläintautien leviäminen estetään. Varaston tulee olla tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, että ketut, rotat, lokit, ja muut eläimet eivät pääse sinne. Valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä asianmukaisesti. 11. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta tiedot lannan vastaanottosopimuksista, jos niissä tapahtunut muutoksia edellisvuodesta tiedot toteutuneista lantamääristä tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 14. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava ja varauduttava tarpeellisiin toimenpiteisiin erilaisten poikkeuksellisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden johdosta. Muun muassa tulipalon varalta on suunniteltava sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöillä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). 16. Toiminnan muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 17. Eläinsuojan laajennuksen valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista.
RATKAISUN PERUSTELUT 10 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Luumäen kunnan terveyslautakunnan lausunnossa mainitun sikalan poistoilman suodatuksen tekniikka ei ole vielä riittävän kehittynyttä, että sitä voitaisiin pitää lupamääräyksiin kirjattavana käyttökelpoisen tekniikkana. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998.Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntoon. Lupaharkinnassa on otettu huomioon myös ne lähtökohdat, joita ympäristökeskus on aiemmissa eläinsuojien ympäristölupapäätöksissä soveltanut Eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi. Sen sijaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena ei ole ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n 3 kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa. Lannanlevityksestä säädetään mm. nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on katsonut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty niin, ettei ympäristön merkittävää pilaantumista pääsisi tapahtumaan. Sikalan toiminta on suunniteltu ja lupamääräykset annettu nykyisin käytössä olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei pitäisi aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Laajennettavaa eläinsuojaa ja uutta lietesäiliötä lähinnä olevan naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä. PIKASIKA -raportissa (Ehdotus kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkeyttämiseksi, ympäristöministeriö 19.6.2001) on käsitelty eläinsuojien hajun leviämistä. Muun muassa em. raporttiin perustuvan 18.3.2002 päivätyn ympäristöministeriön kirjeen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla 100 metriä.
Lupamääräysten perustelut 11 Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi, jota vastaavaksi eläinsuojan muut rakenteet ja muu toiminta on mitoitettu. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan ja virtsan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet (käsittäen tässä mm. lietelannan ja lantaiset pesuvedet) on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lietelantasäiliön kattaminen tai peittäminen kelluvalla aineksella pienentää säiliöstä lähtevien hajukaasujen määrää. (Määräys 4.) Lannan levitykseen käytettävissä oleva vähimmäispeltoala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Mikäli asetusta tullaan muuttamaan luvan voimassaoloaikana, uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. Määräyksellä varmistetaan, että ongelmajätteiden varastointi ja käsittely sekä jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti. (Määräykset 7. ja 12.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.)
12 Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Eläinsuojien parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn on valtakunnallisella tasolla meneillään useita tutkimus- ja kehittelyhankkeita. Vaikka ympäristölupa ei suoraan koske lannan käsittelyn ja varastoinnin lisäksi sen levitystä pelloille, voidaan eläinsuojan toiminnalta edellyttää kuitenkin sellaisia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tekniikoita, jotka tähtäävät lietelannan levitysvaiheessa syntyvien haittojen vähentämiseen. Tällaisia tekniikoita osaltaan ovat mm. erilaiset lietteen käsittelyt kuten ilmastus sekä mädätys ja muut biologiset käsittelyt, joilla vähennetään lietteen levityksessä syntyviä ammoniakki- ja hajuainepäästöjä. Sikäli, kun parhaan tekniikan käyttöönotosta annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä, ne annetaan ensisijaisesti lupaehtojen tarkistamisvaiheessa uutta päätöstä tehtäessä. Tällöin voi tulla esille mm. kysymys lietteen mädättämisestä ja hajukaasujen käsittelemisestä, jos tekniikoita voidaan tuolloin pitää käyttökelpoisina. Mädätyksessä on lisäksi mahdollista saada osa lietteen sisältämästä energiasta talteen polttokelpoisena kaasuna, mikä täyttää osaltaan energian tehokkaan käytön vaatimuksen, jota ympäristönsuojelulain 43 :ssä edellytetään. (Määräys 9.) Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä ja lopetettuja sikoja tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Sikojen raadot ovat sivutuoteasetuksen viidennen artiklan mukaista sivutuotteiden luokkaan ΙΙ kuuluvaa ainesta, joka on pääsääntöisesti viipymättä hävitettävä joko suoraan jätteenä polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä ΙΙ luokan aineksen käsittelylaitoksessa, joita suomessa on nykyisin vain Findest Protein Oy Kaustisella. Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnossa todetaan, että Luumäen kunnassa sijaitseva tila kuuluu maa- ja metsätalousministeriön 29.1.2004 määrittelemään keräilyalueeseen ΙΙΙ, jolla on järjestetty tiloilla lopetettujen tai itsestään kuolleiden sikojen raatokeräily 1.2.2004 alkaen. Sikojen raatojen hautaaminen ko. keräilyalueella on kiellettyä. (Määräys 10.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. (Määräykset 10., 11. ja 12.)
13 Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 13.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 14.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 15.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 16.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 17.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2010. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että laajennettu toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa 10000 vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YsL 101 )
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 14 Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 840. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen lehti - nimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Hakija, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Luumäen kunnanhallitus Luumäen kunnan terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.
MUUTOKSENHAKU 15 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (LUV 01) Lupa- ja valvontayksikön päällikön sijainen, yli-insinööri Harri Majander Agrologi Riitta Nurmilaukas