OULUN HIUKKAVAARA KESTÄVÄN, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN JA ENERGIATEHOKKAAN POHJOISEN TALVIKAUPUNGIN SUUNNITTELU



Samankaltaiset tiedostot
Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

HIUKKAVAARAN INTEGROIVAN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ELINKAARIMALLI - UUSIA AVAUKSIA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN YHTEISTYÖHÖN

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen. Hiukkavaara kestävä pohjoinen talvikaupunki

Hiukkavaaran keskus. Asemakaavaluonnos Yhdyskuntalautakunta kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

HIUKKAVAARA kestävä pohjoinen talvikaupunki. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti

Vanha Hiukkavaara Lähtökohdat ja suunnittelu. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara. Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli INURDECO Integrative Urban Development Concept

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Hiukkavaara kestävä pohjoinen talvikaupunki

RESCA OULU Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia konseptit perusrakentajille

Hiukkavaara Kestävä pohjoinen talvikaupunki

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Hiukkavaaran keskus Kestävä pohjoinen talvikaupunki Talvikaupungin suunnitteluohjeita ja niiden huomioiminen kaavoituksessa

Elämysten kaava. Kaupunkikulttuuri, taide, tapahtumat ja elämykset osana vuorovaikutteista kaupunkikehittämisprosessia Pilottina Hiukkavaara

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

INKA- Älykäs kaupunki

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

CORESMA 2012 Wanha Satama Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Kaupunkikehittämisen pilotteja Hiukkavaaran kehittämisalustalla Ari, Saine, BusinessOulu

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

HIUKKAVAARA. Kokemukset ja lähtökohdat Identiteetin ja imagon ainekset Konsepti ja strategiset valinnat. Loppuraportti

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

HIUKKAVAARA Kestävä pohjoinen talvikaupunki

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

CIE Center for Internet Excellence -

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

PAINOPISTEET ERA17-toimintaa terävöitettiin ja toiminnan painopisteiden lukumäärää pienennettiin vaikuttavuuden parantamiseksi

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

HIUKKAVAARAN KESKUS - KESTÄVÄ POHJOINEN TALVIKAUPUNKI INTEGROIVAN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ELINKAARIMALLI - INURDECO

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa

Virtuaalinen vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa. kaavoitusarkkitehti Jere Klami Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus

TOIMINTA- OHJELMA ETENEE Mikko Nousiainen, RAKLI

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

#Hiedanranta. Raportointi Kaupungin johtoryhmälle ja KH Sukolle

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

6Aika-strategian EAKR-haku. Infotilaisuus Helsingissä

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki Aino Ukkola

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ASEMAKAAVOITUKSEN VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA pilottikohteena Hiukkavaaran keskus

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto

Elinkeino-ohjelman painoalat

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari Erikoistutkija Terttu Vainio.

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Kajaanin älykäs elinkaarikortteli

Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari Hankkeen tavoitteet

Kangas osallistamisen polulla

KÄLY Ideointi-iltapäivä

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n Seutukaupunkipilotti

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Ihmisen paras ympäristö Häme

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

TransSmart seminaari Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet

HELSINGIN YLEISKAAVA

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Konseptoitua kaupunkikehi.ämistä? Bisnestä oikeille paikoille! Seinäjoki

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/

Transkriptio:

Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 1 OULUN HIUKKAVAARA KESTÄVÄN, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN JA ENERGIATEHOKKAAN POHJOISEN TALVIKAUPUNGIN SUUNNITTELU Hiukkavaara on Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa. Hiukkavaarasta suunnitellaan kestävää pohjoista talvikaupunkia kaupunginosaa, joka on käyttäjälähtöinen, älykkään energiatehokas ja neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus. Vanhan kasarmialueen ympärille entiselle puolustusvoimien alueelle suunnitellaan ympäristöltään ja talotyyppijakaumaltaan monipuolinen, pääosin kaupunkimaisten pientalojen kaupunginosa n. 20 000 uudelle asukkaalle ja n. 2 000 työpaikalle. Alueelle tulee kolmas Oulun aluekeskus kattavine ja monipuolisine palveluineen, joka palvelee 40 000 lähiseudulla asuvaa oululaista. Hiukkavaaran kaupunginosan kaavarunko valmistui vuonna 2008, sen laajuus on n. 1 500 ha ja se muodostuu seitsemästä eri osa-alueesta. Hiukkavaaran kaavarunkoalue on lähes täysin rakentamatonta, siellä sijaitsee vain muutamia puolustusvoimien käytössä olleita kasarmirakennuksia. Kuva 1. Hiukkavaaran keskus on Oulun keskustasta alle 7 km Kuva 2. Hiukkavaaran kaavarunko 24.1.2008 Hiukkavaaran kaupunginosan toteutus on edennyt siten, että ensimmäisen osa-alueen, Kivikkokankaan, rakentaminen on jo käynnissä ja toisen osa-alueen, Kiulukankaan, asemakaava on juuri vahvistunut ja alueen rakentaminen käynnistynee vuoden 2013 aikana. Nyt suunnittelutyön alla oleva Hiukkavaaran keskus on Oulun uusi aluekeskus asuntoalueineen noin 6 300 asukkaalle monipuolisine aluekeskustatason palveluineen ja työpaikkoineen. Keskuksesta suunnitellaan vahvan identiteetin omaava, persoonallinen ja moderni kestävän kehityksen mukainen uusi palvelu-, työpaikka- ja asuntoalue. Hiukkavaaran keskuksen kaavoitettavan alueen laajuus on 280 ha ja asemakaava valmistuu vuoden 2014 lopussa. Hiukkavaaran suunnittelun lähtökohtina ovat vuoden 2006 kaavarunkovaiheesta asti olleet kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet. Tavoitteita on syvennetty suunnitelmien edetessä alueen asemakaavoituksessa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkirakenteen tiiveyteen ja selkeyteen, palveluiden kattavuuteen ja saavutettavuuteen sekä kevyen-, julkisen- ja autoliikenteen yhteyksiin ja sujuvuuteen. Viherverkoston suunnittelun tavoitteena on ollut taata luonnon ja maiseman merkittävien ominaispiirteiden säilyminen sekä tarjota hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Tehokas maankäyttö ja hulevesien luonnonmukainen käsittely vähentävät alueen rakentamis- ja käyttökustannuksia. Tiivis kaupunkirakenne, hyvät kevyenliikenteen yhteydet ja palvelutarjonta edesauttaa alueen omavaraisuutta. Asemakaavavaiheessa syventäviksi teemoiksi ovat nousseet mm. tulevaisuuden asuminen, energiatehokkuus,

Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 2 älykäs sähköverkko, talven tuomat haasteet kaupungin suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle, keskitetyt jätehuollon ratkaisut, hiilidioksidipäästöjen ja kulutuksen vähentäminen, kaupunkiviljely, tulevien käyttäjien ja asukkaiden osallistaminen, Living Lab alusta sekä taide kaupunkitilassa. Kaupungin kilpailukyvyn ja elinkeinotoiminnan näkökulmasta Hiukkavaarasta tavoitellaan myös Oulun osaamisen kansainvälisen tason näyteikkunaa sekä pilotointi- ja kehitysympäristöä yritysten uusille tuotteille ja palveluille. Kuva 3. Hiukkavaaran suunniteltu ja suunnittelutyön alla olevat alueet Kuva 4. Hiukkavaaran visiokehitys Aiemmin puolustusvoimien käytössä olleita kasarmeja sisältävän Vanhan Hiukkavaaran kaavoitustyö on käynnistymässä. Kulttuurielämä on löytänyt Hiukkavaaran vanhat kasarmit. Kasarmirakennuksissa harjoittelee n. 250 bändiä ja niissä työskentelee mm. kuvataiteilijoita, valokuvaajia, graafikkoja, levyseppiä, eri alan yrittäjiä ja tunnettu kirpputori. Entisissä kantahenkilökunnan asunnoissa asutaan. Vanhan Hiukkavaaran suunnittelussa pyritään säilyttämään alueelle syntynyt arvokas toiminta. Hiukkavaarassa toteutetaan Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Oulun seudun ympäristötoimen laatimaa Energiaviisas rakennettu Oulu ERA 17 tiekartan toimenpidesuosituksia. Tiekartassa esitetään 31 toimenpidettä sekä se miten ne Oulussa toteutetaan ekotehokkaan ja vähäpäästöisen ympäristön aikaan saamiseksi. Tiekartan taustalla on ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema toimintaohjelma ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017, joka vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen rakennetun ympäristön osalta. Hiukkavaara kehitysalustana - Arctic Smart City Living Lab Hiukkavaarassa kehitetään uudenlaista asuinympäristöä ja kaupunkitilaa, joka toimii eri vaiheissaan avoimena testiympäristönä, Living Labina. Taustana valitulle toimintatavalle on Oulun kaupungin tavoite etsiä uusia keinoja kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä vetovoimaisen kaupunkiympäristön kehittämiselle. Kaupunki toimii tulevaisuudessa avoimena innovaatioalustana eri toimijoiden, kuten yritysten suuntaan. Toimintatavan toivotaan synnyttävän uusia työpaikkoja, yritystoimintaa ja menestystuotteita. Tavoitteena on synnyttää uusi Oulu ilmiö vastavoimaksi kaupunkia koettelevalle ICT -teollisuuden rakennemuutokselle. Tässä suhteessa globaalisti vaikuttava pohjoisten alueiden merkityksen kasvu tarjoaa Oululle erinomaisen mahdollisuuden. Hiukkavaaran Living Labia kehitetään teemalla Arctic Smart City: arktisen ja ääriolosuhteisiin sopiva kestävä ja energiatehokas kaupunkisuunnittelu sekä rakentaminen. Toinen merkittävä teema on ICT -teknologioita

Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 3 hyödyntävän älykkään kaupungin rakentaminen. Menetelmänä Oulussa käytetään integroivan kaupunkisuunnittelun käytäntöjä, jossa kehittämisprosessiin ja alueen toteuttamiseen liittyvät eri intressitahot tuodaan osaksi suunnittelua jo sen alkuvaiheessa: asukkaat, käyttäjät, kolmas sektori ja yritykset ovat mukana koko alueen toteutuksen elinkaaren ajan. Älykäs kaupunki tarjoaa innovatiivista teknologiaa ja uudenlaisia palveluita asukkaiden ja yhteisöjen hyväksi. Oulussa on vahvaa osaamista automaatiossa, energiatehokkaassa valaistuksessa, ICT:ssä ja energiantuotannossa. Hiukkavaarassa keskeisiä teemoja ovat energiaviisas rakentaminen, älykkäät palvelut ja palvelualustat sekä älykäs energiaympäristö. Näihin teemoihin etsitään ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös maailmanlaajuisesti muihin kaupunkeihin. Ratkaisut voivat liittyä erilaisiin mittauksiin, monitorointiin, optimointiin ja ohjauksiin vaikkapa valaistuksessa, hälytysjärjestelmissä tai valvonnassa tai muihin langattoman teknologian sovelluksiin asuin- ja työpaikkaympäristössä. Hiukkavaaran Living Labin suunnittelu ja toteuttaminen on käynnistynyt. Vuoden 2013 aikana konseptoidaan Living Labin toimintamalli tuleville vuosille. Samaan aikaan toteutetaan jo ensimmäisiä pilotteja. Ensimmäinen pilottikohde on Hiukkavaaran Kivikkokankaan ekokylän rakentaminen. Hiukkavaaran Kivikkokankaalle rakennetaan RESCA (Renewable Energy in City Areas) -pilottialue. RESCA on Suurten kaupunkien uusiutuvat energialähteet ja pilotit hanke, jossa Oulun osalta mahdollistetaan erilaisten lämmitysratkaisujen ja teknologioiden tehokas vertailu pientaloalueilla. Alueella syntyy uudenlaista tietoa eri ratkaisuista, löydetään parhaimmat ratkaisut, joilla mahdollistetaan kehittyvään kysyntään vastaava rakentaminen ja tulevaisuuden nollaenergiarakentaminen sekä herätetään kiinnostusta markkina-alueella. Kivikkokankaalta luovutetaan tonttiryhmiä yritysten kokoamille kehittäjäkonsortioille, joissa on mukana esimerkiksi rakennusliikkeitä ja talotekniikan toteuttajia. Kivikkokankaan ekokylässä tullaan tutkimaan mm. maalämpö- ja hybridiratkaisuja, aurinko- ja lämpöpumpputeknologioita, talokohtaisia hybridiratkaisuja sekä mittausteknologiaa. Hankkeen toteutumisesta vastaa Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden rakennusvalvonta. Energiaviisas rakentaminen kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kaupunkisuunnittelussa ja uusi kaupunginosa rakentuu kaupungin ja kehittäjien yhteistyönä. Elinkaariajattelu ja käyttäjälähtöisyys ohjaavat suunnittelua. Seuraavan vaiheen Living Lab toteutus tulee olemaan Hiukkavaaran keskuksen suunnittelu ja rakentaminen, jossa tutkimuksen kohteena ovat korttelitason Living Lab -ratkaisut energiatehokkuudessa sekä virtuaalinen käyttöliittymä kaupunkiin. Tärkeää on myös jatkuva asukas- ja käyttäjäpalautteen hyödyntäminen eri vaiheissa prosessia. Lisäksi menossa on alueen väyläverkostoon liittyvä Living Lab suunnittelu, jossa keskiössä on olosuhdetiedon kerääminen ja hyödyntäminen. Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/asemakaavoitus, Oulun yliopisto, Sonell Oy, Skanska talonrakennus Oy ja Hartela-Forum Oy ovat saaneet TEKES:iltä ja Euroopan unionin aluekehitysrahastolta (EAKR) kaksivuotisen rahoituksen Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli: Kestävä pohjoinen talvikaupunki (INURDECO) -kehittämishankkeelle. Lisäksi hankkeessa on mukanaoulun Energia. Oulun kaupunki kehittää hankkeen avulla kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja kumppanuuskaavoituksen käytäntöjään, laatii talvikaupunkistrategian sekä määrittelee käyttäjälähtöiset toimintamallit. Oulun kaupunki, Oulun yliopisto sekä yhteistyöyritykset kehittävät hankkeessa mm. maapolitiikan toimintamalleja, asemakaavoitusja tontinluovutusmenettelyjä, Living Lab -sopimusmalleja ja asukasvuorovaikutusta asemakaavoitusvaiheessa mm. virtuaalisen 3D -vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median avulla. Ryhmähankkeena toteutettavan kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 2 050 322, josta tuettu osuus on TEKES ja Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR) -rahoitteista. Hanke on käynnissä vuosina 2013 2014.

Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 4 Oulun kaupunki tarjoaa yrityksille ja tutkimukselle kehitysalustan. Hiukkavaaraan, ennen kaikkea sen keskukseen, on käynnissä lukuisia kehittämishankkeita, jotka liittyvät energiatehokkuuteen, ICT-palveluihin, älykkääseen sähköverkkoon sekä maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen, mm. VTT:n toteuttama InnoCity -kehittämishanke. BusinessOulu toimii aktiivisesti yritysten toiminnan mahdollistamiseksi Hiukkavaarassa. Osallistamisen uusia muotoja Yritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan teemakohtaisia foorumeita sekä toteutetaan työpajoja ja muita tapahtumia. Tarkoituksena on rakentaa uuden liiketoiminnan kehittämisverkostoja ja törmäyttää toimijoita uusien ratkaisujen syntymiseksi. Konkreettista yritysten välistä yhteistyötä rakennetaan mm. Match Making -tilaisuuksissa. Energiatehokkuuden edistämisestä uutta liiketoimintaa rakentaa cleantech- ja ICT-yritysten yhteinen energiatehokkuusfoorumi, bioenergiayritysten ryhmä puolestaan keskittyy hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin. Älykäs asuminen ja rakentaminen -ryhmä koostuu rakennusliikkeistä, talotehtaista sekä energiatehokkaita ratkaisuja tarjoavista yrityksistä. Hiukkavaaran keskuksesta laaditaan virtuaalinen kaupunkimalli, jota käytetään suunnittelun, suunnitelmien esittelyn sekä rakentamisen ohjauksen työvälineenä. Se edistää suunnittelijoiden ja asukkaiden keskinäistä ymmärrystä ja osallistumismahdollisuuksia integroivassa kaupunkisuunnittelussa virtuaalisten työkalujen avulla. Mallia tarkennetaan hankkeen elinkaaren aikana vastaamaan toteutuvaa tilannetta rakennusten ja ympäristön osalta mahdollisimman tarkasti. Mallia täydennetään jatkossa muilta Hiukkavaaran alueilta laadittavien mallien avulla. Malli toimii alustana, jolle sovitetaan toteutuneet rakennukset arkkitehtien suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on kaupunkisuunnittelun tietomalli, joka toimii jatkossa sähköisen asioinnin alustana. INURDECO -kehittämishankkeessa on mukana rakennuttajia, jotka laativat mallit omilta alueiltaan ja tutkivat virtuaalisten työkalujen roolia asuntojen markkinoinnissa. Malli esitellään virtuaalimuodossa Hiukkavaaran Internet-sivuilla. Mallista tulee myös yhteensopiva Oulussa kehitettävän RealXtend -virtuaalimaailman kanssa, joka mahdollistaa mallissa liikkumisen avatar -hahmojen avulla sekä mm. käyttämisen pelialustana. Oulun seudun ammattikorkeakoulun 3D-virtuaalilaboratorion laitteistolla voidaan visualisoida rakennuksia, rakennettuja alueita ja ympäristöjä, koneita ja laitteita isoille joukoille yhtäaikaisesti. Lähes 13-metriselle kuvapinnalle luodaan ympäristö, jossa käyttäjät voivat tehdä todentuntuisia havaintoja. Virtuaalisessa ympäristössä katselmoitavat mallit ovat samankokoisia kuin lopullisessa rakennuksessakin, mikä helpottaa konkreettista ymmärtämistä ja yksityiskohtien havainnoimista sekä kertoo käytännön totuuden paremmin kuin pelkät piirustukset. Mahdolliset ongelmakohdat voidaan siis korjata suunnitteluvaiheessa. Hiukkavaaran kaupunkimallia testataan virtuaalitilassa yhdessä asukkaista koostuvien testiryhmien kanssa. Tilassa voidaan järjestää kävelykierros kaupunginosassa, jota ei vielä ole. Hiukkavaaran kehittämistä koskevaa palautetta kerätään kuntalaisilta kaikissa suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa. Ensimmäisessä kyselyssä halutaan kuntalaisten mielipiteitä siitä, millainen on viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö, erityisesti talvella. Aluetta koskeviin kyselyihin ja keskusteluihin voi osallistua PATIO-

Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 5 foorumilla www.patiolla.fi sekä UBI-näytöillä huhtikuussa 2013. Vastaajista tullaan kokoamaan testiryhmä, joka pääsee arvioimaan tulevaisuuden kaupunkia virtuaaliympäristöön. Laajemmin osallisuuden välineitä testataan Oulun Centre of Internet Excellence keskuksen MAINIOhankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä käyttäjien mukaan ottamiseksi tuote- ja palvelukehitykseen ja pyritään luomaan yhden luukun periaatteella toimiva avoin innovaatioympäristö. Kaksivuotisessa Pohjois- Pohjanmaan liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa kehityshankkeessa on mukana Oulun yliopisto (CIE ja Media Team Oulu), Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä VTT. Hanketta hallinnoi CIE-tutkimuskeskus. Oullabs käyttäjäyhteisön osana toimiva PATIO on verkkofoorumi, jossa käyttäjät voivat osallistua tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja antaa palautetta niistä. Palvelua on hallinnoinut vuodesta 2011 lähtien OUL- Labs (Oulu Urban Living Labs). Käyttäjiä on noin 500. UBI-portaalit mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen kaupunkilaisten ja tietotekniikan välillä. Ubiikki Oulu on Oulun yliopiston koordinoiman monitieteellisen UBI (UrBan Interactions) -tutkimusohjelman ja Oulun kaupungin yhteistyönä rakennettu prototyyppi tulevaisuuden kaupungista. UBI-portaaleja on useissa paikoissa ympäri Oulua. Hiukkavaaran suunnittelun yhteydessä on järjestetty kahtena kesänä Hiukkavaara Piknik -tapahtuma, joihin kuuluu mm. konsertteja, taidetapahtumia ja kirpputori. Niiden yhteydessä on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja koottu suunnittelun tueksi Hiukkis-ryhmä. Ryhmälle järjestetään suunnittelutapahtumia, joissa ideoidaan ja arvioidaan suunnitelmia. Ryhmään kutsutaan osallistumaan kaikki Hiukkavaaran suunnittelusta kiinnostuneet, alueen käyttäjät, toimijat, seurat ja yhdistykset. Lisätietoa: http://www.ouka.fi/oulu/hiukkavaara RESCA hanke; http://oulu.ouka.fi/rakennusvalvonta/resca.htm Oulun kaupunki / Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Leena Kallioniemi, Hiukkavaaran projektipäällikkö, kaavoitusarkkitehti, leena.k.kallioniemi@ouka.fi Ari Saine, koordinaattori Hiukkavaaran kehittämishankkeet, ari.saine@ouka.fi Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, jere.klami@ouka.fi Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti, eini.vasu@ouka.fi BusinessOulu, yritysyhteistyö Pirjo Koskiniemi, OSKE ohjelmapäällikkö, pirjo.koskiniemi@businessoulu.com