Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen hoidon toteutumista. Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain 14 mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava omaishoidon tuesta annetun lainsäädännön puitteissa. Lain lisäksi tuen myöntämisessä sovelletaan STM:n antamaa ohjeistusta (opas 2005:30). Omaishoidon tuki on osa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta ja se sijoittuu osaksi kotona asumista tukevia palveluita. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruuanlaitossa, siivouksessa ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa avustamisessa. Omaishoidon tuki on määräraha sidonnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Kunnan on kuitenkin osoitettava talousarviossaan voimavaroja omaishoidon tukeen sen mukaan, mikä on kunnassa esiin nouseva tarve. Kunnalla on oikeus määritellä, kuinka omaishoidon tuki palvelua kohdennetaan ja millä kriteeristöllä sitä myönnetään. Omaishoidon tuen hakeminen ja hakemuksen käsittely Omaishoidon tukea myönnetään hakemuksen perusteella. Hakemus tehdään kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Hakemus voidaan jättää Juuan sosiaalitoimeen tai vanhusten osalta suoraan omaishoidon tuen asiaa käsittelevälle kotiuttavalle sairaanhoitajalle (toimipaikka terveyskeskus) ja kehitysvammaisten osalta palveluohjaajalle. Asian käsittelyprosessi on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa ja tätä menettelytapaa noudatetaan Juuassa.
Valmistelun jälkeen asia käsitellään SAS-ryhmässä ennen viranhaltijapäätöstä. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu aina viranomaispäätökseen. Myös kielteiseen tai osittain myönteiseen hakemukseen annetaan perusteltu päätös, johon asiakas voi hakea muutosta ensiasteessa Juuan sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea (OhtL 3 ), jos 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu julkisessa tai yksityisessä sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä esim. palveluasumisessa tai perhehoidossa. Hoitajan kotona tapahtuvaan hoitoon sovelletaan perhehoitajalakia kun muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. 2. hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. aikaisemmin hoidettavalle tuntematon ns. vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajan psyykkinen ja fyysinen terveydentila, toimintakyky ja voimavarat (esim. lääkitysten ymmärtäminen, päivittäisistä perustoiminnoista suoriutuminen, liikkuminen kotona ja kodin ulkopuolella) sekä sosiaaliset verkostot on arvioitava. 4. omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. 5. hoidettavan koti on olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarpeen arviointi. 6. omaishoito on kokonaisuudessaan hoidettavan edun mukaista. hoidettavan tahdon merkitys hoitomuotoa ja omaishoitajaa arvioitaessa. Näissä laissa mainittujen kriteereiden lisäksi tässä ohjeistuksessa määritetään Juuan kunnassa sovellettavat tarkemmat kuntakohtaiset kriteerit. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arvioinnissa käytetään hoidettavan sekä hoitajan haastatteluja, kotikäynnillä tehtävää arviointia ja toimintakyvyn arviointia, jossa hyödynnetään
olemassa olevia toimintakyvyn mittareita. Yhdenmukaiset arviointimenetelmät turvaavat tukea hakeneiden yhdenmukaisen kohtelun. Ikääntyneen (yli 65-vuotta)hoidettavan toimintakyvyn ja päivittäisen avuntarpeen arvioinnissa mittarina käytetään RAVA-mittaria. Arvioinnin perusteella asiakkaalle lasketaan hänen toimintakykyään kuvaava RAVA-indeksi. Muistisairaille tehdään myös MMSE ja /tai Cerad muistitestit. Aikuisten ja yli 16 vuotiaiden kehitysvammaisten toimintakyvyn mittaamisen käytetään Toimi-arviointiasteikkoa ja vammaisen henkilön toimintakyvyn ja hoitoisuuden arvioinnin menetelmää. Lasten ja nuorten toimintakykyä arvioidaan vammaisen tai sairaan lapsen toimintakyvyn ja hoitoisuuden arviointiin tarkoitetulla menetelmällä. Pisteytysmenetelmä toimii lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin tukena eikä saatujen pisteiden perusteella voi tehdä suoraa johtopäätöstä omaishoidontuen myöntämisestä. Omaishoidontuen päätös ratkaistaan aina moniammatillisessa työryhmässä ja päätökseen vaikuttavat pisteytysmenetelmän tuloksen lisäksi henkilön palvelusuunnitelma, kuntoutussuunnitelma ja mahdolliset hoitokertomukset ja lääkärinlausunnot. Lapsilla hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten terveiden lasten hoitoon ja huolenpitoon. Lähtökohtaisesti lapsen hoito ja huolenpito on aina sitovaa. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli - hoidettava saa huomattavan määrän muita palveluita, eikä ole koko aikaisesti kotona hoidettavana esim. jos hoidettava saa keskimäärin 14 vuorokautta kuukaudessa muita palveluita (perhehoitoa, lyhyt aikaista tai säännöllistä vuorohoitoa) mikäli kehitysvammainen hoidettava on säännöllisesti päivätoiminnassa, koulussa tai päivähoidossa ja saa lisäksi tilapäistä hoitoa yli 7 vuorokautta kuukaudessa
Omaishoidon sopimus Hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välille tehdään toimeksiantosopimus, jossa sovitaan hoidon järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on määritelty omaishoidon tukea koskevan lain 8 :ssä Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi ellei sitä erityisestä syystä sovita määräaikaisesti voimassa olevaksi. Omaishoitosopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta säädetään lain 9 :ssä. Omaishoidon tuki: hoitopalkkio ja muut tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Hoitopalkkio Lakisääteiseen omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkion suuruuden määrittelee hoidon sitovuus ja vaativuus. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Omaishoidon tuen hoitopalkkio maksetaan hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen tai kun määrärahaa vapautuu. Muutoin hoitopalkkiota ei makseta takautuvasti. Jos kuluvan vuoden osalta talousarvioon varattu määräraha on jo käytetty, omaishoidon tuki myönnetään siihen oikeutetulle, mutta omaishoidon tuen maksaminen alkaa vasta seuraavana vuonna, jolloin tarve on voitu huomioida talousarviossa. Hoitopalkkioluokkatarkistusten yhteydessä hoitopalkkion muuttuessa, maksatus aloitetaan korotushakemuksen jättämisestä seuraavan kuukauden alussa. Maksun keskeytykset: Mikäli omaishoito keskeytyy hoidettavan terveydentilaan liittyvästä syystä tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua (esim. hoidettava siirtyy sairaalaan 11.3., jolloin hoitopalkkion maksatus lopetetaan 11.4.). Jos hoito keskeytyy tilapäisesti hoitajasta tai hoidettavasta riippuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, maksetaan hoitopalkkio 5 keskeytyspäivältä kalenterikuukaudessa (hoidon keskeytymis- ja alkamispäivää ei huomioida).
Maksuluokat Omaishoidon tukea myönnetään Juuassa jatkossa seuraavien maksuluokkien mukaisesti. Maksuluokka määräytyy myöntämiskriteereiden porrastuksen kautta. Hoitopalkkioluokka 1 (387,49 /kk, määräytyy vuosittain) Yli 65-vuotiailla myöntämiskriteeri RAVA 2,5 ja/tai MMSE pisteet 12-18 tai Cerad testillä todettu keskivaikea dementia. alle 65-vuotiaiden osalta, joilla ei ole muistisairautta, omaishoidon myöntämisen arvioi moniammatillinen työryhmä. Arvio perustuu asiakkaan toimintakykyyn ja hoivan tarpeeseen. Aikuiset kehitysvammaiset (yli 16-v.) arvioidaan Toimi-arviointiasteikon mukaisesti, jolloin palkkio myönnetään, jos arviointiasteikon keskiarvona saatu arvo on 40 tai alle. Lapset ja nuoret, joilla kehitysvammaisuus tai muu sairaus tai vamma hoidon tarpeen syynä. Lapsen tulee olla lähes kaikissa henkilökohtaiseen hoitoon liittyvissä toimenpiteissä toisen henkilön avun tarpeessa. Lapsella tulee olla: - vaikea liikuntakyvyn ongelma (apuvälineenä pyörätuoli) ja/tai - vaikea kommunikaatio ongelma tai - vähintään vaikea-asteinen kehitysvammaisuus tai - laaja-alainen kehityshäiriö (esim. varhaislapsuuden autismi, Asperger, Reittin oireyhtymä) tai muu vaikea-asteinen neuropsykiatrinen diagnoosi tai - vakava psyykkinen häiriö Lisäksi lapsi tarvitsee - erityisen vaativia hoitotoimenpiteitä (esim. letkuruokinta) tai - jatkuvaa apua ja valvontaa sosiaalisessa kanssakäymisessä - jatkuvaa valvontaa karkailun tai itsensä tai muiden vahingoittamisen riskin vuoksi.
Hoitopalkkioluokka 2 (581,17 /kk) Yli 65-vuotiaiden myöntämiskriteeri RAVA 3 ja/tai MMSE pisteet 0-11 tai hoidettavalla havaitaan merkittävästi haasteellinen käyttäytyminen. Alle 65-vuotiaiden osalta, joilla ei ole muistisairautta, omaishoidon myöntämisen arvioi moniammatillinen työryhmä. Arvio perustuu asiakkaan toimintakykyyn ja hoivan tarpeeseen. Ei sovelleta kehitysvammaisiin ja lapsiin. Hoitopalkkioluokka 3 (774,98 /kk, määräytyy vuosittain) Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio Tätä maksuluokkaa voidaan käyttää saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana. Kyse on lyhytaikaisesta hoidosta tai huolenpidosta, jonka kesto arvioidaan olevan noin 1/2 vuotta tai vähemmän. Hoitopalkkioluokan myöntämiseen pyydetään lääkärin arvio. Erityismaksuluokka 4 (1279,09 /kk) Maksuluokkaa käytetään tapauksissa, joissa hoitaja jää hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa omaista tai läheistään. Edellytyksenä on, että hoitaja joutuu hoidon takia jäämään pois ansiotyöstään eikä hän saa muuta korvausta ansion menetyksestään. Yli 65-vuotiailla RAVA 3,5-4 ja/tai MMSE ei voida mitata. Alle 65-vuotiaiden osalta, joilla ei ole muistisairautta, omaishoidon myöntämisen arvioi moniammatillinen työryhmä. Arvio perustuu asiakkaan toimintakykyyn ja hoivan tarpeeseen. Lasten kohdalla voidaan käyttää, jos hoidettavan katsotaan vaativan erityisen paljon hoitoa. Useimmiten kyseessä on saattohoito tai muu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarve. Tukihenkilökorvaus (193,77 /kk) Voidaan myöntää harkinnanvaraisesti tapauksessa, jossa kunnan keskuksen ulkopuolella asuva vanhus ei täytä omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä, mutta kotona selviytyminen ei onnistu
ilman ulkopuolisen apua. Korvausta voidaan myöntää vanhuksen naapurille tai ystävälle, joka sitoutuu vanhuksen arjessa selviytymisen avustamiseen säännöllisesti ja olennaisessa määrin. Myöntämisen edellytys on myös se, että tukikorvausjärjestelyllä voidaan kotihoidon tarjoamia palvelujen määrää vähentää merkittävästi. Tukihenkilökorvausta haetaan kirjallisesti kuten omaishoidon tukeakin. Tuen määrä on puolet alimmasta omaishoidon tuen määrästä. 2. Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavat tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Näitä voivat olla esim. kotihoidon palvelut ja tukipalvelut, apuvälineet tai päivä- ja lyhytaikaishoito. Hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaiset asiakasmaksut. 3. Hoitajalle annettava tuki - Sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut tukena itsensä hoitamiseen - omaishoitajan terveystarkastus - ohjaus ja neuvonta - omaishoitajien kokoontumiset 4. Vapaan järjestäminen Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään 3 vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai vähäisin keskeytyksin päivittäin. Kertyneet vapaapäivät voidaan pitää säännöllisesti kuukausittain tai pitää vapaata pidemmällä jaksolla kerralla.
Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Viimesijassa kunta voi päättää siitä, kuinka vapaan aikainen hoito järjestetään. Juuassa omaishoitajien vapaat järjestetään siten, että hoidettava on vuorohoitojaksolla kunnan omissa yksiköissä tai hoitokodissa. Vapaapäivät voidaan korvata myös rahana. Kehitysvammaisten ja lasten hoitajille järjestettävän vapaan yhteydessä sovitaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvasta ratkaisusta. Vapaan järjestämisestä on sovittava asiakkaan hoito ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton vuorokausikohtainen tasamaksu. Tällä hetkellä maksu on enintään 11,50 euroa vuorokaudelta.