Tulevaisuuden Saha seminaari. SisuPUUN tavoitteet 27.05.2009 Jouko Silen



Samankaltaiset tiedostot
Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Seminar on future sawmills

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Joustavat ja itseoppivat tuotantojärjestelmät sahateollisuudessa

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Sahauksen kustannuslaskenta

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Digitaalinen tuoteprosessi ja optimaalinen sahaus. DigiPOS-hankkeen loppuraportti

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja

FIN. Sahalinjat HEINOLA SYNCRO CUTTING SYSTEM

Kehittyneiden optimointimenetelmien sovellus sahan tuotannonsuunnittelussa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

sahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

sawmill solutions FIN yleisesite

Tulevaisuuden saha seminaari VTT Kansainvälinen tutkimus ja rahoituskilpailu

Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Katkonnanohjaus evoluutiolaskennan keinoin

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Puutavaran mittauksen visio 2020

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola VTT Technical Research Centre of Finland

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Tosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, Olli Bräysy

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinointi / Saha- ja levytuotteet

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Viitasalo Mikko TUKINPYÖRITTÄJÄN TARKKUUDEN MITTAAMINEN JUNNIKKALA OY:N KALAJOEN SAHALLE

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Tuotantosolun simulointi

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2

Kuinka Suomen avainteknologioiden ennakointi vuonna 1996 onnistui?

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

Smart Generation Solutions

TUKIN MITTAUS JA OPTIMOINTI SAHALINJASSA

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

ARVO ohjelmisto. Tausta

Kiertotalous liiketoimintana

TERO VESANEN MODERNIT PUUKOULUT (TEM)

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Transkriptio:

Tulevaisuuden Saha seminaari SisuPUUN tavoitteet 27.05.2009 Jouko Silen

SisuPUU, miksi? Lähtökohtana projektissa: 2004 2005 vuosien tappiolliset tulokset Sahateollisuuden kehitysvaihtoehdot 1. Keskittyminen perustuotantoon kustannustehokkuus tuotannon joustavuus ja palvelukyky lankeavuuden hallinta ja erikoistuotteet 2. Perustuotantoon integroidut jalostuskonseptit arvoketjun kustannustehokkuus arvoketjun laadullinen kyvykkyys Lisäarvoa asiakkaalle uudet teknologiat lankeavuuden hallitsemiseksi konseptisahaus lankeavasta tuotantomallista homogeenisen jalostustuotteen massavalmistukseen 3. Uudet liiketoimintakonseptit ja niiden integrointi puuteollisuuteen esim. bio energia

SisuPUU, miksi? Sahateollisuuden arvoketjussa tapahtuneita muutosdrivereita ja trendejä Lopputuotevalmistajien siirtyminen komponenttien valmistajasta ostajaksi esimerkkinä ikkunakomponentit koettuna 1990 luvun alun vertikaalisen integroitumisen riskit Jalostustuotannon mittakaavan ja kustannustehokkuuden kehittyminen vain kilpailukykyiset ja kehittyvät materiaalit säilyttävät markkinaosuutensa esimerkkinä liimapalkit, jotka teknologia hypyn myötä ovat kyenneet puolittamaan valmistuskustannuksensa kymmenessä vuodessa Jalostustuotannon polarisaatio lähelle raaka ainetta tai lähelle kulutusta Uudet mittausteknologiat hyötykäyttöön? (tukki X ray vuodelta 1991) Simuloinnit räätälöityjen prosessien kehittämisessä

SisuPUU Tutkimushankkeen keskeisinä tavoitteina olivat Kehittää uusia tietointensiivisiä tuotantojärjestelmiä Prosessi ja raaka ainetiedon systemaattinen käsittely puun epähomogeenisuus jalostusprosesseissa hallintaan Asiakas ja täsmätuotteiden (mm komponentit) valmistus hallitusti ja asiakkaalle lisäarvoa tuottaen kannattavasti ja joustavasti Tuotantolinjojen itseohjautuvuus ja oppivuus Tuotannon läpimenoajan lyhentäminen

SisuPUU SisuPUU yritysosapuolet Heinolan Sahakoneet John Deere Koskisen Oy Metsäliitto Mikropuu Savcor Forest Stora Enso Timber WSAB

SisuPUU Työskentelymetodi tutkimuksessa Platform Tutkimus Teknologian kehittäjät Teknologian hyödyntäjät Aiheiden keruu teollisuudesta Tutkimuskysymysten laadinta yhteistyössä täsmennykset Tulosten esittely johtoryhmälle kommentointi soveltaminen Tavoitteena yhteinen oppiminen

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Tutkimusmenetelmät Arto Usenius Tulevaisuuden Saha seminaari 27. toukokuuta 2009 VTT, Espoo

Visio Puutuoteteollisuuden tuotanto ja jalostus järjestelmät ovat ICT:n tukemia, integroituneita ja koko jalostusketjun kattavia. Ne mahdollistavat myös täsmätuotteiden nopean, energiatehokkaan valmistuksen ilman lankeavia tuotteita hyvällä arvo ja tilavuussaannolla. Tuotantojärjestelmät tulevat kestävää kehitystä. 2

Itseoppiva järjestelmä perustuu feed back tiedon luontiin ja käyttöön TALTIOINTI LÄHTÖARVOT SUUNNITTELUPROSESSI FEED BACK SUUNNITELMA PARAMETRI ARVOT INHIMILLINEN TYÖ KONE PROSESSI VERTAILU TULOS OLOSUHTEET 3

Tulevaisuuden Tulos Tehdään Tiedolla 4

Perusperiaatteita Hallitaan koko jalostus ja toimitusketju metsästä lopulliselle loppukäyttäjälle saakka vaikka toimitaankin vain osassa ketjua jalostetummat sahatavaratuotteet, jotka tuottavat selvää lisäarvoa asiakkaalle; bioenergia tiedetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mitä puuraaka aineesta, leimikosta, rungosta tai tukista tehdään kerätään, taltioidaan ja prosessoidaan systemaattisesti uutta dataa ja informaatiota, muunnetaan se tiedoksi ja käytetään hyväksi liiketoiminnan ja prosessien ohjauksessa muutetaan joustavasti päätöksiä, jos ne johtavat kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen panostetaan palveluun 5

Jalostusketjujen mallinnus ja optimointi Value matrix for harvesting Lumber request analysis Value yield simulation Production planning WOODCIM Production scheduling Optimization of bucking Optimization of log classes 6

Virtuaalitukkien generointi röntgenmittauksilla ja läpisahausmenetelmällä 25 mm R 543 21 Y Z X RetroStem e t r o Value yield simulation Value matrix for harvesting Lumber request analysis Production planning WOODCIM Production scheduling Optimization of bucking Optimization of log classes 7

Yksisuuntainen röntgenmittaus + tukkikuljetin + tukin pyörittäminen karoilla mahdollistaa useamman suunnan mittauksen ja tarkan tukin ominaisuuksien määrittämisen 8

Virtuaalitukki tuotettuna mittauksen tuloksena 9

Z Parameters describing knots Sound D s Dead D t Knot length, diameter and volume (sound and dead) Position in stem: insertion and compass angle X L s L t Parameters describing log and heartwood geometry 24 radius describing log and heartwood cross section for each 50 mm of stem height 10

Log cross sections 3D cross cut logs 3D stem 11

12

3 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Tukkien ja tuotekertymän simulointimalli 2.5 Osuus (%) kappaleista. 2 1.5 1 0.5 0 1 8 15 22 29 36 43 50 57 64 71 78 85 92 99 106 113 120 127 134 141 148 155 162 169 176 183 190 197 204 211 218 225 232 239 246 253 Kaikki luokat. Laudat:1 225. Sydäntavarat 226 259. 13

Sahalinjan virtuaalimalli 14

Tutkimuksen fokusointi Joustavuuden määrittely sahateollisuuden näkökulmasta Itseoppivuuden määrittely sahateollisuuden näkökulmasta SisuPUU:ssa mukana olevien yritysten edustajien haastattelut ja tulosten analysointi tutkimuksen painopisteiden määrittämiseksi Nykyisissä prosesseissa tapahtuvien "virheiden" ja "puutteiden" tunnistaminen niiden vaikutusten analysointi parantamismahdollisuuksien selvittäminen parantamisen seurausvaikutusten ennakointi 15

Mallinnusmenetelmät ja ohjelmistot Simulointi ja optimointimallit, joilla voidaan tarkastella erilaisten sahauksen tuotantojärjestelmien materiaali ja tuottovirtoja rungoista lopputuotteiksi WoodCIM ohjelmiston kehitys tukkien lajittelun osalta InnoSIM ohjelmiston kehitys erityisesti erikoissahatavaran ja komponenttituotteiden valmistuksen ja lajittelun simuloimiseksi CompSIM uusi simulointiohjelmisto komponenttituotteiden valmistami seksi sahatavarasta AccumSIM tuotekertymän simulointiohjelma lajitellun tukin ja lajittelemat toman tukin sahauksesta saatavien tuotemäärien analysointiin FlowSIM Sahatavaran tuotantolinjojen materiaalivirtojen visuaalinen simulointimalli tuotannon pullonkaulojen ja koneiden kapasitettien määrittelyyn VisuLOG ohjelmisto tukin, asetteen ja sahauksessa saatavien sahatavaroiden graafiseen esittämiseen 16

Mallien lähtöarvotiedostot Puuraaka ainetiedostot, jotka on tuotettu SisuPUU:ssa Hakkuukoneen mittaamia runkotiedostoja Hakkuukoneen ohjausmatriiseja ja runkotiedostoja vastaavat tiedostot hakattujen tukkien ominaisuuksista 50 000 tukin mittaustiedot yhdeltä sahalta 1 000 tukin yksityiskohtaiset 3D mittaustiedot yksityiskohtaiset röntgenmittaustiedot, jotka mitattiin 15 asteen välein lenkojen virtuaalitukkien generoimiseksi 300 sahatavarakappaleen, jotka edustivat kuutta eri dimensio/laatu kombinaatiota, mittaukset virtuaalisaheiden konstruoimiseksi Sahatavaratuotteiden määrittely ja hinnoittelu Tuotantoprosessien parametriarvojen määrittely 17

Tutkimuksen fokusointi Joustavuuden määrittely sahateollisuuden näkökulmasta Itseoppivuuden määrittely sahateollisuuden näkökulmasta SisuPUU:ssa mukana olevien yritysten edustajien haastattelut ja tulosten analysointi tutkimuksen painopisteiden määrittämiseksi Nykyisissä prosesseissa tapahtuvien "virheiden" ja "puutteiden" tunnistaminen niiden vaikutusten analysointi parantamismahdollisuuksien selvittäminen parantamisen seurausvaikutusten ennakointi 18

VTT:n Mallinnusmenetelmät ja ohjelmistot Simulointi ja optimointimallit, joilla voidaan tarkastella erilaisten sahauksen tuotantojärjestelmien materiaali ja tuottovirtoja rungoista lopputuotteiksi WoodCIM ohjelmiston kehitys tukkien lajittelun osalta InnoSIM ohjelmiston kehitys erityisesti erikoissahatavaran ja komponenttituotteiden valmistuksen ja lajittelun simuloimiseksi CompSIM uusi simulointiohjelmisto komponenttituotteiden valmistami seksi sahatavarasta AccumSIM tuotekertymän simulointiohjelma lajitellun tukin ja lajittelemat toman tukin sahauksesta saatavien tuotemäärien analysointiin FlowSIM Sahatavaran tuotantolinjojen materiaalivirtojen visuaalinen simulointimalli tuotannon pullonkaulojen ja koneiden kapasitettien määrittelyyn VisuLOG ohjelmisto tukin, asetteen ja sahauksessa saatavien sahatavaroiden graafiseen esittämiseen 19

Mallien lähtöarvotiedostot Puuraaka ainetiedostot, jotka on tuotettu SisuPUU:ssa Hakkuukoneen mittaamia runkotiedostoja Hakkuukoneen ohjausmatriiseja ja runkotiedostoja vastaavat tiedostot hakattujen tukkien ominaisuuksista 50 000 tukin mittaustiedot yhdeltä sahalta 1 000 tukin yksityiskohtaiset 3D mittaustiedot yksityiskohtaiset röntgenmittaustiedot, jotka mitattiin 15 asteen välein lenkojen virtuaalitukkien generoimiseksi 300 sahatavarakappaleen, jotka edustivat kuutta eri dimensio/laatu kombinaatiota, mittaukset virtuaalisaheiden konstruoimiseksi Sahatavaratuotteiden määrittely ja hinnoittelu Tuotantoprosessien parametriarvojen määrittely 20

Tukkien mittaus Tukin geometrian tarkka mittaaminen Tukin sisäisten vikojen oksien mittaus Röntgenmittauksessa tarvittavien mittaussuuntien lukumäärä Algoritmit oksien tunnistamiseksi Tukin mittauksessa tapahtuvien virheiden vaikutusten analysointi 21

Tukkien lajittelu Tukkien lajittelun tarve ja vaikutukset Tukkien lajittelun filosofiat latvaläpimittaan ja pituuteen perustuva lajittelu kartiokkuus ja lenkouskorjattu lajittelu laatulajittelu tuotepohjainen lajittelu asetepohjainen lajittelu poimintalajittelu täysin vapaa ryhmittely yhdistelmälajittelu Tukkiluokkien lukumäärän optimointi bulkkiluokat; täsmäluokat; value added tuotteiden tukkiluokat Tukkiluokkien rajojen optimointi mittausvirheiden vaikutukset tukkien siirto luokasta toiseen Tukkiluokkien lukumäärän vaikutus samanaikaiseen tuotekertymään 22

Sahausprosessi Sahausmenetelmien vertailu Nelisahauksella saatava arvosaanto Läpisahauksella saatava arvosaanto Profilointisahauksella saatava arvosaanto Komponenttisahauksella saatava arvosaanto Sahauksen asetevalinta symmetriset asetteet epäsymmetriset asetteet erikoisasetteet tukkien ja asetteiden yhteensopivuus 23

Sahausprosessi Sahalinjan ominaisuuksien vaikutus arvosaantoon Mittatarkkuus Sahausrako Saannon riippuvuus siitä kuinka etäältä tukin latvasta pelkkahakkuri alkaa hakettaa Sahauksen asetevalinta symmetriset asetteet epäsymmetriset asetteet erikoisasetteet tukkien ja asetteiden yhteensopivuus samasta tukista sahattujen sydäntavarakappaleiden laatu 24

Tukin pyörityksen ja pelkan suuntauksen optimointi Tukin pyöritys Tukin muotoon, erityisesti lenkouteen, perustuva pyöritys Arvosaantoon perustuva tukin pyörityksen optimointi, jossa otetaan huomioon sekä tukin geometria että sisäinen oksikkuus Tukin pyöritysvirheen taloudellinen merkitys nelisahauksessa ja läpisahauksessa Tukin pyörityksen optimoinnin arvosaannon lisäyspotentiaali Pelkan sahauksen optimointi pelkan sahauksen asetevalinta pelkan latvan ja tyven suuntaus optimaalinen pelkan ohjaus jakosahakoneeseen 25

Sahatavaran ja komponenttien särmäys ja katkonta Särmäyksessä sahataan vain yksi kappale saheen optimaalisen leveyden määrittäminen saheen latvan ja tyven suuntaus Särmäyksessä sahataan useita kappaleita saheen optimaalisten leveyksien määrittäminen saheen latvan ja tyven suuntaus Saheiden katkonta saheen optimaalisen pituuden määrittäminen saheen optimaalisten komponenttipituuksien määrittäminen 26

Komponenttien ja erikoissahatavaran valmistus Komponentti on ominaisuuksiltaan tarkasti määritelty erikoissahatavaratuote, joka tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalle ja loppukäyttäjälle Arvosaantolaskelmat Komponenttien valmistus sahatavarasta Komponenttien valmistus tukeista Komponenttien valmistus rungoista Sahausasetteet Särmäyksen optimointi ja sahaavien terien lukumäärä Tuotekoon ja sahausraon vaikutukset tilavuussaantoon 27

Komponenttien ja erikoissahatavaran valmistus Komponentti on ominaisuuksiltaan tarkasti määritelty erikoissahatavaratuote, joka tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalle ja loppukäyttäjälle Arvosaantolaskelmat Komponenttien valmistus sahatavarasta Komponenttien valmistus tukeista Komponenttien valmistus rungoista Sahausasetteet Särmäyksen optimointi ja sahaavien terien lukumäärä Tuotekoon ja sahausraon vaikutukset tilavuussaantoon 28

Sahatavaran ja komponenttien kuivaus Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Nopea kuivaus Kuivausvirheiden välttäminen 29

Informaatiojärjestelmät Sahan informaatiovirrat Olemassa olevan informaation kerääminen, taltiointi, hallinta, prosessointi ja tehokas käyttö Uuden tiedon generointi datasta ja sen tehokas käyttö Kappaleiden merkintään perustuva ohjaus Merkintämenetelmät ja teknologiat, RFID Merkintään perustuvat ohjausjärjestelmät Merkinnän hyväksikäyttökonseptit Merkinnästä saatava hyöty Merkintäkokeet teollisuudessa Globaalit informaatiojärjestelmät 30

Muita tutkimuskohteita Energian kulutus sahatavaran ja komponenttien valmistuksessa Bioenergia osana sahan liiketoimintaa 31

Konsepteja valmistusjärjestelmiksi Komponenttien valmistuskonsepteja Standardituotekonsepteja Valmistuskonsepteja, joilla voidaan samanaikaisesti tuottaa komponentteja ja bulkkisahatavaraa Sahauskonsepti, jonka pääasiakas on liimapuutehdas 32