Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Samankaltaiset tiedostot
Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Nominaalit ja verbaalit

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

Kurkotellen kohti kielioppia

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

KÄYDÄ

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Reserviläisjohtajana sodassa

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

8. Kieliopit ja kielet

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

SEM1, työpaja 2 ( )

Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

( )...21

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Rakastan työtäni mutta miksi?

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OP1. PreDP StudyPlan

Kieli merkitys ja logiikka

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

Kappale 2 Tervetuloa!

Laskelmia uudenvuodenpuheista

PREFEROIDUT ARGUMENTTIRAKENTEET DISKURSSISSA

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Sosiaalityön vaikuttavuus

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa?

LOGIIKKA johdantoa

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:

Kappale 2. Tervetuloa!

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Lataa Mistä on pienet vauvat tehty? - Katerina Janouch. Lataa

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen

On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland

KIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )

Publications by Matti Miestamo

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Transkriptio:

Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019

1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi mk:kl-c- vaihtaa_paikka :edessä_ylhäällä edessä_neutraali]) / rivi 4: OS:minä kt:( näppäillä_näppäimistöä :edessä_alhaalla / rivi 5: Ø mk:kl-c- paikat_vaihtuvat :edessä_ylhäällä edessä_neutraali / rivi 6: Ø KUNNOSSA) Kirjoitin tietokoneella. Kun luin tekstiä näytöltä aloin miettiä, olisiko kappaleiden parempi olla päinvastaisessa järjestyksessä. Naputtelin käskyn ja järjestys muuttui. Nyt teksti oli hyvä. (Suvi, artikkeli 4, esimerkki 2)

Lausetasoisten omissioilmiöiden päätyypit Minimaalinen täydellinen lause ydin + ydinargumentit Ydinargument(t)i(e)n omissio ydin Ytimen omissio + ydinargumentit JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), 303 332. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press.

2. rivi 1: rivi 2: rivi 3: rivi 4: rivi 5: SAMAxx / OS:itse SAMA OS:sinä / OS:minä Ø VIITTOMAKIELI PALM-UP / SELVÄ / OS:minä TYÖPAIKKA OS:täällä / rivi 6: OS PLUS Samalla tavalla. Se on niinkuin sinulla. Minä käytän viittomakieltä. Se on selviö minä työskentelen täällä. Lisäksi (MoCap-aineisto 2011, viittoja 2, 00:40.600-00:41.360)

Ydinargumenttien omissio Ydinargumenttien omissio voi motivoitua sekä kielioppiin että diskurssiin liittyvistä seikoista. Kieliopillisia ympäristöjä, jotka selkeästi motivoivat ydinargumenttien omissiota ovat: Rinnasteiset rakenteet (huom! ovat keskeisessä roolissa myös ytimen omissiossa) Topiikki kommentti-rakenne Osittain leksikaalisia viittomia sisältävät rakenteet; ja näihin liittyen Konstruoitu toiminta (joka toisaalta on myös diskurssitason ilmiö). Diskurssissa suomalainen viittomakieli jättää ilmaisematta etenkin temaattisia elementtejä; tämä lisää diskurssin koheesiota. De Beuzeville, Louise; Johnston, Trevor & Schembri, Adam (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12(1), 53 82. JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), 303 332. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press. McSHANE, Marjorie J. (2005). Theory of Ellipsis. Oxford: OUP. WULF, Alyssa; Dudis, Paul; Bailey, Robert & Lucas, Ceil (2002). Variable subject presence in ASL narratives. Sign Language Studies 3(1), 54 76.

Rinnasteiset rakenteet 3. MIES MENNÄ-SISÄÄN Ø NÄHDÄ NAINEN Mies menee sisään ja näkee naisen. (elisitoitu esimerkki) 4. Konteksti: viittoja kertoo tarinaa lumiukosta LUMIUKKO MENNÄ-SISÄÄN Ø KATSOA:ympäriinsä... Lumiukko menee sisään ja katsoo ympärilleen... (CFINSL2013-005-05, viittoja 1, COO-4) Lisätietoa rinnasteisista rakenteista suomalaisessa viittomakielessä: JANTUNEN, T. (2016). Clausal coordination in Finnish Sign Language. Studies in Language 40(1), 204 234.

Topiikki kommentti-rakenne 5. Konteksti: viittoja kertoo päivittäin käyttämistään kielistä TOP1[ KOTI ] / TOP2 [ YLIOPISTO ALUE ] / KOM [ Ø VIITTOA ] Kotona, kampuksella, (minä) viiton.' (MoCap-aineisto 2011, viittoja 1, 00:26.680-00:29.770) 6. TOP[ OS:oma KASTAA+TÄTI ] / KOM [ Ø ASUA RUOTSI+OS:suunta ] Kummitäti, (hän) asuu Ruotsissa. (Suvi, artikkeli 114, esimerkki 4) 7. TOP[ AVAIN+OS:alas ] / KOM [ NAINEN Ø OTTAA:alhaalta_ylös ] Avain, nainen poimii (sen). (väitöskirjan elisitaatioaineisto)

Huomautus analyysista Useissa tutkimuksissa (esim. Liddell 1980, Aarons 1996, Sandler 2006) esimerkkien 6 ja 7 kaltaiset topiikit on analysoitu lauseensisäiseltä peruspaikaltaan lauseen ulkopuolelle siirretyiksi subjekteiksi (vrt. A-ydinargumentti) tai objekteiksi (vrt. P-ydinargumentti). Suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa (esim. Jantunen 2013) tällaisten esimerkkien ei katsota sisältävän minkäänlaista teoreettista liikettä : topiikkeja käsitellään itsenäisinä elementteinä ja kommentteja elliptisinä lauseina. Empiirinen motivaatio ellipsitulkinnalle on se, että esim. esimerkit 6 ja 7 on mahdollista tuottaa siten, että kommenttilauseissa on topiikin identifioimaan referenttiin viittaava yksikkö. AARONS, Debra (1996). Topic and topicalization in American Sign Language. Stellenbosch Papers in Linguistics 30, 65 106. JANTUNEN, Tommi (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36:3, 303-332. LIDDELL, Scott K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague: Mouton Publishers. SANDLER, Wendy & Diane Lillo-Martin (2006). Sign Language and Linguistics Universals. Cambridge: CUP.

Osittain leksikaalisia verbaaleja sisältävät rakenteet ja konstruoitu toiminta 8. POIKA kt:( KATSOA Ø Ø antaa_olla ) Poika katsoi (ympäriinsä haukkuvaa koiraa ja ajatteli, että) äh, antaa olla". (CFINSL2013_005_05, viittoja 2, SUB-2) De Beuzeville, Louise; Johnston, Trevor & Schembri, Adam (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12(1), 53 82. JANTUNEN, Tommi (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36:3, 303-332. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press. LIDDELL, Scott K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: CUP. LUKASCZYK, Ulrika (2008). SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ. Referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa. MA thesis in Pedagogics, Institute of Teacher Education, University of Jyväskylä. WULF, Alyssa; Dudis, Paul; Bailey, Robert & Lucas, Ceil (2002). Variable subject presence in ASL narratives. Sign Language Studies 3(1), 54 76.

Poisjätetyt yksiköt ovat tyypillisesti diskurssiteemoja 9. rivi 1: SEMMOISTA / rivi 2: OS:minä LENTÄÄ:sinne Ø PYSYÄ:siellä / rivi 3: Ø TAVATA OS:siellä / rivi 4: DALLAS d-a-l-l-a(-s) LENTOKENTTÄ OS:siellä / rivi 5: Ø TAVATA Eli, Minä lensin sinne ja jäin sinne. (Minä) tapasin siellä, Dallasin lentokentällä (Minä) tapasin siellä (kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön). (Matkakertomus, väitöskirja-aineisto)

Suomalainen viittomakieli on diskurssiorientoitunut kieli Marjorie McShanen (2005) mukaan diskurssiorientoituneet kielet täyttävät seuraavat ellipsiin liittyvät kriteerit: Diskurssiorientoituneet kielet sallivat enemmän elliptisiä ilmiöitä kuin ei-diskurssiorientoituneet kielet Diskurssiorientoituneissa kielissä jätetään ilmaisematta etenkin temaattisesti keskeisiä yksiköitä Diskurssiorientoituneissa kielissä ellipsi ei ole pelkkä kieliopillinen ilmiö vaan tärkeä diskurssin rakennetta ylläpitävä keino. JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), 303 332. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press. McSHANE, Marjorie J. (2005). Theory of Ellipsis. Oxford: OUP.

Otos korpusmateriaalista Snowman ja Frog, where are you? 10 äidinkielistä suomalaisen viittomakielen viittojaa (6 naista; ikähaarukka 20 60 vuotta) Yhteiskesto 37 minuuttia ja 56 sekuntia 3378 viittomaesiintymää 1077 rakenteellisesti annotoitua lausetta 933 verbaalikeskiöistä lausetta Leksikaalisen ja osoittavan verbaalipredikaatin ympärille rakentuvat lauseet n = 712 Intransitiivilauseet n = 331 Transitiivilauseet n = 381 Kuvailevan verbaalipredikaatin ympärille rakentuvat lauseet n = 221 Kysymys: Miten yleistä ydinargumenttien omissio on suomalaisessa viittomakielessä?

Ydinargumentin omissio intransitiivilauseissa 35 % 65 % Ilmipantu S Poisjätetty S JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, 137 149. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press.

Ydinargumentin omissio transitiivilauseissa A-ydinargumentti P-ydinargumentti 22 % 39 % 61 % 78 % Ilmipantu A Poisjätetty A Ilmipantu P Poisjätetty P JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, 137 149. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press.

Ydinargumentin omissio intransitiivi- ja transitiivilauseissa 22 % 78 % Rakenteellisesti täydellinen lause Rakenteellisesti vajaa lause JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, 137 149. JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp. 765 784. Oxford: Oxford University Press.

Sneak peak kohti konstruoidun toiminnan tarkastelua Rakenteellisesti annotoidut lauseet, joihin liittyy konstruoitua toimintaa (n=173) 18 % 82 % Rakenteellisesti täydellinen lause, johon liittyy konstruoitua toimintaa Rakenteellisesti vajaa lause, johon liittyy konstruoitua toimintaa