P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 30.5.2015 VIIKKO 22 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Parhalahden ensimmäinen ylioppilas JONNA RAUTIO Eila Tirilä pääsi ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1962. Hän oli yhdessä Salme Salmun kanssa Parhalahden ensimmäinen ylioppilas: Minusta tuntuu, että ylioppilaaksi pääseminen siihen aikaan ja nyt on samanlainen etappi, josta on hyvä jatkaa eteenpäin. Tuntui turvalliselta, että yksi päämäärä oli saavutettu. Eila pyrki ensin Raahen keskikouluun. Aamuisin pysäkillä täytyi olla noin seitsemältä. Kirjojen lisäksi mukana olivat eväsleivät ja maitopullo: Muistan, että leipien välissä oli usein keitettyä tai paistettua kananmunaa. Yksi syy siihen, että kotikylälläni ei ollut aikaisemmin ylioppilaita, oli varmasti se, että piti lähteä jo 11-vuotiaana toiselle paikkakunnalle kouluun, hän pohtii. Äiti oli aina kannustanut häntä opiskelemaan. Isä ei suhtautunut koulujen käymiseen iloisesti. Kun Eila kertoi, että pyrkii keskikouluun, niin isä löi talikon maahan ja sanoi: Tästä ei tarvitse kenenkään lähteä mihinkään kouluun. Tässä piisaa töitä kaikille. Lisäksi isä oli sitä mieltä, että koulu tekee ihmisestä työtä vieroksuvan. Lopulta koulumyönteinen äiti sai miehensäkin suostumaan. Siitä alkoi tytön matka kohti valkolakkia. Neljän jälkeen Eila ja Salme palasivat jätkälässä takaisin Parhalahdelle. Jätkälällä tarkoitettiin pääasiassa työmiehiä kuljettavaa linja-autoa - olivathan tytötkin tietyllä tapaa työmiehiä: Linja-autot olivat tuolloin todella täynnä, olimme Salmen kanssa läpäisseet kirjoitukset. Se oli ilon hetki, joka jäi muistoihini. joten seisoin useimmiten käytävällä Parhalahden ja Raahen välin. Linjaautomatkat maksoivat 90 penniä. Rahat olivat tuolloin todella tiukilla: Kun sain markan, niin isä sanoi aina, että tuo loput takaisin. Tuskin olisin päässyt joka päivä kouluun, ellei isäni täti, joka hoiti Parhalahden kirjastoa, olisi auttanut lainaamalla sekä lahjoittamalla kyytirahaa kouluun. Keskikoulun jälkeen Eila ei tiennyt, mitä haluaa tehdä työkseen. Tuolloin ei koulussa ollut opintoohjausta, eikä maalla ollut esillä kuin muutama ammatti. Hän halusi lisää aikaa pohtia tulevaisuuttaan ja päätti suorittaa keskikoulun jatkoluokat eli lukion. Eila muutti lukion aikana asumaan kouluviikoiksi Raaheen: Lukion syyslukukauden kuljin vielä linja-autolla Raahessa. Kevätlukukaudella muutimme Salmun Salmen kanssa Mettalanmäelle luokkatoverimme Kirsti Rantamäen kotiin. Toisen ja kolmannen lukiovuoden viikot asuimme Raahessa. Ylioppilaskirjoitukset olivat tuolloinkin jännittävä tapahtuma. Ne järjestettiin koulun juhlasalissa ja kuten nykyäänkin eväät saivat olla mukana. Kirjoitukset kestivät kuusi tuntia. Eila kirjoitti neljä ainetta: äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja saksan. Eilan työpäivä pellolla muuttui juhlapäiväksi: Muistan selvästi, miten apulantaämpäri painoi vasemmassa kädessä ja oikea käsi sirotteli höystön peltoon. Olin Tyybäkin vainiolla levitystyössä, kun sisareni juoksi sinne kertomaan, että Kivimäen kauppaan oli soitettu, että olimme Salmen kanssa läpäisseet kirjoitukset. Se oli ilon hetki, joka jäi muistoihini. Ylioppilasjuhla oli Raahen yhteislyseolla. Yhteislyseo oli nimitys sen ajan keskikoululle ja sen jatkoluokille. Hilma Sarpola oli tehnyt Eilalle uuden puvun ja valkolakki oli hankittu Perkiömäeltä. Juhlaan he menivät linja-autolla. Itse juhlasta en muista paljon muuta kuin lakin saannin. Juhlan jälkeen meidät kukitettiin ruusuin kuten nykyisinkin. Ruusuja oli vain kohtuullisesti. Kukituksen jälkeen marssimme sankarihaudoille ja jätimme sinne osan ruusuista. Hautausmaalta menimme suoraan valokuvaajalle. Illalla juhlistimme lakin saantia Kauppaklubilla yhteisellä ruokailulla, Eila kertoo. Kotona juhlittiin yhdessä muiden kyläläisten kanssa. Kyläläiset kävivät onnittelemassa ja kakkukahvilla. Tarjoilu oli yksinkertaisempaa kuin nykyään: Pöydässä ei ollut muuta kuin pullaa, piparia ja täytekakkua. Kaikki oli kotitekoista ja yksinkertaista. Jos juhliani verrataan nykypäivän juhliin, niin astiat olivat yksinkertaiset. Suolaista tarjottavaa ei ollut. Kuplivaa juomaa ei tarjoiltu ainakaan maalaisoloissa. Lukion jälkeen Eila ko- keili opettajan työtä ensin vuoden Kärsämäellä ja sen jälkeen toisen vuoden kotikylällä Parhalahdella. Työ tuntui omalta, ja hän jatkoi opiskeluja: Pätevöidyin ensin luokanopettajaksi ja sen jälkeen jatkoin opiskelua erityisopettajaksi. Suurimman osan työurasta hän on toiminut Pyhäjoen kaikilla kouluilla laaja-alaisena erityisopettajana: Työni oli haastavaa ja antoisaa. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että pidin työstäni. Onnittelemme kaikkia valmistuneita!
sivu 2 Talkookansan taidonnäyte TIMO SUNI Tiedätkö, mitä talkoilla voi saada aikaan? Ovatkohan nykyajan ihmiset liian laiskoja edes ymmärtämään, miksi talkoisiin osallistutaan? Mitä järkeä on työskennellä palkatta asioiden eteen, jotka eivät hyödytä pelkästään sinua? Yppäriläisille Merimaja on paikka, jonka eteen kannatti tehdä töitä. Yppäriläisiä voisi sanoa talkookansaksi. Täällä on rakennettu talkoovoimin ravirata, urheilukenttä, rukoushuone ja Merimaja. Ravirataa ja urheilukenttää ei enää ole. Ne ovat ajan kuluessa jääneet kunnostamatta ja rapistuneet olemattomiin. Sen sijaan urheilukentän kupeeseen rakennettu Merimaja ja sisempänä kylässä oleva rukoushuone ovat säilyneet. Katsotaanpa ensin urheilukenttää. Yppärin urheilijat on perustettu vuonna 1958, eli urheilukenttä on todennäköisesti rakennettu aikavälillä 1958-1965. Siellä on ollut suunnilleen kaikki yleisurheilupaikat: Seiväs-, korkeus-ja pituushyppypaikat, juoksurata, aitoja. Näitä aitoja on vieläkin Merimajan varastossa. Mämmelän Matti on tehnyt urheilukentän reunalle skeittirampin 10-15 vuotta sitten, mutta se on jouduttu purkamaan, koska se on lahonnut. Tällä urheilukentällä on pidetty yleisurheilukisoja, esimerkiksi piirinmestaruuskisat. Yppärin ala-astelaiset voivat pitää ulkoliikuntatuntinsa tällä urheilukentällä (aivan kuten ennen vanhaan), paitsi se on nykyään vain iso ruohokenttä. Yppärin koululla joudutaan tekemään näin, sillä uuden koulun rakennustyöt vievät todella suuren osan koulun pihasta. Vuonna 1965 meren ja urheilukentän väliin rakennettu Yppärin urheilijoiden Merimaja on todellinen ylpeydenaihe. Siellä on luultavasti järjestetty pisimpään peräkkäisiä tansseja Suomessa, kohta viitenäkymmenenä vuonna peräkkäin ilman ainuttakaan välivuotta! Merimajalla ovat sen kulta-aikana (60-luvun lopusta 70-luvun alkupuolelle) esiintyneet lähes kaikki Suomen huippuartistit/ yhtyeet. Muun muassa Irwin Goodman, Erkki Junkkarinen, Esko Rahkonen, Arja Koriseva, Sleepy Sleepers, Danny, Tapani Kansa, Pekka Himanka ovat nostattaneet yleisön tanssijalkoja. Merimaja on ollut tärkeä tulonlähde sen omistajille, Yppärin urheilijoille. Sen voi helposti uskoa, kun kuulee, että kulta-aikana Merimajalla oli 600-700 kävijää per ilta. Kävijämäärän ennätys on ollut noin 1500 kävijää yhtenä tanssi-iltana. Silloin siellä tuskin on mahtunut liikkumaan saati sitten tanssimaan. Busseja tuli joka ilmansuunnasta, kertoo Yppärin urheilijoiden nykyinen puheenjohtaja Hannu Anttila. Se ei ole mikään vitsi, että Merimaja on ollut suosittu tanssipaikka, jossa ovat esiintyneet Suomen huiput. On todella hienoa, että tämä kyläläisten puutavarasta talkoovoimin rakennettu Merimaja on ollut suosiossaan jo uutena. Merimajan avajaiset olivat todella odotettu tapahtuma koko Pyhäjoella. Merimaja on ollut yhdistävä tekijä yppäriläisille siinäkin mielessä, että Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 nälänhätää sun muuta pakoon lähteneet siirtolaiset ovat kesäisin voineet tulla Merimajan tansseihin tapaamaan tuttujaan. Merimajalla on muutamia ulkomaalaisiakin käynyt, suurin osa heistä on varmaan näiden siirtolaisten ruotsalaisia tuttavia. Lisäksi Kanadaan ja Australiaan muuttaneita pohjanmaalaisia on käynyt Merimajalla. Ulkomaalaisia esiintyjiä ei Merimajalla kuitenkaan ole ollut, muistelee Hannu Anttila. Alkuun Merimajalla kävi pääosin 15 -vuotiaita ja siitä hieman vanhempia, kun tanssit oli suunnattu nuorille. Siellä järjestettiin kesäisin kahdetkymmenet tanssit lauantai-iltaisin. Ne alkoivat kello 21.00 ja kestivät noin kello kahteen yöllä. Väkeä alkoi tulla paikalle jo kahdeksan aikoihin illalla, mutta esiintyjät ja järjestysmiehet tulivat paikalle pari tuntia ennen tanssien alkua, kertoo 40 vuotta Yppärin urheilijoiden puheenjohtajana ollut Tapio Karjaluoto. Hän on käynyt tansseissa Merimajan kulta-aikana, ollut järjestämässä tansseja ja ollut järjestysmiehenä tansseissa, kuten Anttilan Hannu. Onko Merimajalla ikinä kuvattu mitään televisio-ohjelmaa? Mitä luulette, onko Yppärissä sijaitsevasta yhdestä Suomen suosituimmasta tanssipaikasta päästy televisioon? On kyllä, nimittäin Kesäillan valssiin 2000-luvulla, tuolloin esiintyjänä oli Yölintu. Nykyään Merimajan tansseissa käy pääosin keski-ikäisiä ihmisiä. Viime vuosina Merimajalla ovat lisääntyneet muut kuin tanssitapahtumat: on ollut häitä, koiranäyttelyjä, Yppä- Juoksijoita Merimajan (entisellä) urheilukentällä rin syysmarkkinat, eläkeläisille liikuntapäivä, tanssikursseja, zumbaa, kesäteatteria, pääsiäiskokko ja lisäksi Saaren koulu on pitänyt siellä joskus seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivän. Merimajan on piirtänyt rakennusmestari Simo Pietarila. Merimajalta on ennen ollut hyvä näkymä merelle, mutta se on kasvanut umpeen. Se kuitenkin raivattiin lähiaikoina, ja taas meri näkyy kunnolla. Meri on ollut ennen korkeammalla tai pidemmällä maan kohoamisen takia, joten voisi luulla, että Merimaja on rakennettu melko lähelle vesirajaa, mutta ei sitä ole. Sillä sehän olisi vaarallista rakentaa mitään liian lähelle merta. Meri näyttää nykyään olevan melko kaukana Merimajasta, olisi jännä nähdä, miltä paikka näytti 70-luvulla. Tanssilavan lattia on alkuperäinen, kun taas keittiötä ja kattoa on remontoitu. Lisäksi Merimajalle on rakennettu jälkeenpäin huoltorakennus, ja Merimajaa on maalattu. Merimajan tanssilattiaa on tallannut varmasti tosi moni ihminen. Joskus 70-luvulla tansseihin pääsi mukaan 4 markalla, kun taas nykypäivänä hinta on noin 12. Hiekkaranta Merimajan vieressä ei varsinaisesti kuulu Merimajalle. Hiekkaranta on plussaa, siellä on muun muassa pelattu beachvolleytä eli rantalentistä. Yppärin urheilijat ja kyläyhdistys ovat järjestäneet Merijalkapallon MM-kisat. Merimajalla ei ole koskaan tapahtunut mitään suurempia onnettomuuksia, mutta on joskus ollut tilanteita, joissa on jouduttu hälyttämään poliisi paikalle. Sehän on ihan luonnollista tanssipaikoilla, joissa voi viettää lauantai-iltaa huippuartistien esiintyessä. Siinä samalla saattavat helposti mennä hommat överiksi. Minkälainen olisi Yppäri ilman Merimajaa? Ei ainakaan yhtä värikäs. Yppäri ei erottuisi niin hyvin muista Pyhäjoen sivukylistä. Missä sitten kaikki tapahtumat järjestettäisiin? Tuskin niin hyvää paikkaa kaikenlaisten tapahtumien järjestämiseen löytyy kuin Merimaja. Jos Merimajan paikalle olisi rakennettu jotain muuta kuin tanssipaikka, se ei olisi todellakaan sama. Merimaja on ollut Yppärin urheilijoille selviytymiskeino, sillä on saatu rahallista tukea. Merimaja on merkki yhteenkuuluvuudesta ja se on suuruuden näyttö siitä, kuinka pikkukylä on tullut tunnetuksi. Lisäksi esiintyjille varatussa odotushuoneessa seinät ovat täynnä artistien nimikirjoituksia. Merimaja ei ole korvattavissa.
Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 sivu 3
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 Kirjaston kesän lukubingo lapsille ja nuorille Kesällä lapset ja nuoret saavat pelata lukubingoa. Säännöt ovat yksinkertaiset: Hae lukubingo-lappunen kirjastosta. Vaikka lukisit kuinka paljon, voit merkitä vain yhden rastin päivässä. Viiden suoran saamiseen menee siis vähintään viisi päivää. Lukeminen kun on niitä asioita, joita kannattaa tehdä vähän joka päivä. Tietenkin voit kerätä vaikka koko ruudukon täyteen! Kirjoita paperin toisella puolelle lukemasi kirjat ja mihin ruutuun kirja kuuluu. Jos haluat osallistua kirjaarvontaan, kirjoita paperin toiselle puolelle myös koko nimesi ja yhteystietosi. Palauta sitten täytetty bingolappu kirjastoon 17. elokuuta mennessä. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti elokuun lopulla.
Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 sivu 5 Espanja Barcelona - Terrassa - Madrid
sivu 6 Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 Gaudista Picassoon, flamencosta futikseen Eli leirikoulu Espanjaan Vikke Tiirola Perinteisesti jo Pyhäjoen Messuista alkanut lukion kakkosten projekti huipentuu leirikouluun. Tänä vuonna kahdeksanpäiväinen leirikoulu suuntasi yhteen Euroopan suosituimmista matkakohteista, Espanjaan. Kun kevätkiireet painoivat päälle, irtiotto arjesta (muttei suinkaan oppimisesta) oli kaikkien 18 opiskelijan ja varmasti myös kahden opettajan mieleen. Samalla kun astuimme Barcelonan lentokentältä etelän lämpöön, haihtui hien mukana myös suomalaisen talven synkkyys. Euroopan historian vaikuttavimpiin valtioihin kuuluva Espanja sisältää monia maailmankuuluja nähtävyyksiä, kuten Sagrada Familian, Museo del Pradon ja Güellin puiston. Meillä oli onni tutustua kulttuurinähtävyyksien ohella myös espanjalaiseen ruokaan ja vieraanvaraisuuteen. Majoituimme paikallisissa perheissä Terrassassa, ja he toimivat neljän päivän ajan oppainamme. Majoittautumisen järjesti Pyhäjoen lukion espanjalainen ystävyyskoulu College Mare de Deu del Carme. Koulun avulla pääsimme niin tutustumaan Sagrada Familian yleisöltä suljettuihin kolkkiin kuin myös osallistumaan espanjankieliseen musikaaliin. Viidentenä päivänä jätimme hyvästit host-perheillemme ja suuntasimme pikajunalla pääkaupunkiin Madridiin. Siellä majoituimme hostelliin ja saimme enemmän (jo ehkä espanjalaisten vieraanvaraisuudelta kaivattua) omaa aikaa. Kävimme katsomassa ilotulitusta Retiron puistossa, seuraamassa suurkaupungin keskustan vilinää ja tutustumassa maailman rikkaimpiin museoihin. Liikkumisen helppouden takia oli mahdollista myös tutustua Madridiin laajemmin. Muutamat opiskelijat kävivät jännittämässä jalkapalloa paikallisella suurstadiumilla sillä välin, kun toiset nauttivat flamenco-esityksestä. Tapahtumarikas matka jäi varmasti kaikkien mukana olleiden mieleen. Uskon, ettei se tule sieltä kovin helposti haihtumaan. Toivottavasti liitteemme antaa myös lukijalle jotain pohdittavaa tai edes pientä sysäystä matkakuumeeseen.
Koulu siirtyi Espanjaan Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 sivu 7 Sari Hidén Pyhäjoen lukion kakkoset viettivät toukokuisen viikon Espanjassa: Terrassa -nimisessä kaupungissa Espanjan Kataloniassa, noin 25 kilometrin päässä Barcelonasta ja muutamia päiviä Madridissa. Lukion englannin opettajan Hanne Saarikosken mukaan leirikoulun tavoitteena on kansainvälistää nuoria ja antaa sellaisia kokemuksia, joita Pyhäjoella ei voi saada. Saarikosken mielestä arvokkain anti oli tutustua espanjalaiseen arkeen: Hienoa, että Pyhäjoen lukion yhteistyö Terrassan koulun kanssa jatkuu. Lukiolaiset majoittuvat yhteistyökoulun College Mare de Deu del Carmenin nuorten koteihin. Iida Korpelan mielestä oli mahtava päästä katsomaan muureilla ympäröityjen talojen sisäpuolelle elämänmenoa: Perheeseen kuului äiti, isä sekä 15- ja 16-vuotiaat tytöt. Koko perhe oli todella huomaavainen ja ystävällinen ja tulimme tosi hyvin toimeen kielimuurista huolimatta. Nuoremman siskon tökkivä englanti antoi itse asiassa loistavat puitteet hauskalle ja rennolle kommunikoinnille. Perhe oli lämminhenkinen. Ja siellä tunsin oloni kotoisaksi. Lukiolainen Vikke Tiirola keskusteli perheen isän kanssa muun muassa Terrassan kaupunginvaaleista, ja mitä vaikutusta erilaisilla puolueilla on Espanjassa. He puhuivat myös Espanjan ja Suomen koulujärjestelmän eroista: Opin paikallista elämäntyyliä, joka on paljon enemmän perhe- ja iltakeskeinen kuin Suomessa. Perheessäni osattiin yllättävän hyvin englantia, mikä mahdollisti keskustelujen menon myös pintaa syvemmälle. High school musikaali oli elämys Pyhäjokiset nuoret osallistuivat Espanjan koulun High School musikaaliprojektiin tanssimalla yhden tanssin. Oli hienoa nähdä, miten koko koulu oli mukana projektissa ja kuinka yhteisöllisestä tapahtumasta oli kyse. Vuorosanojen unohtelu ei haitannut, kun yleisö suhtautui siihen niin armollisesti. Kokemuksena lyömätön, jos ottaa huumorinkin kannalta, Iida kertoo. Emmi Vareksen mielestä musikaali oli hyvä esiintymismahdollisuus: Koskaan ennen en ole musikaalissa esiintynyt ja nyt siihen oli mahdollisuus. Koko luokalla oli hauskaa harjoituksissa ja itse h-hetkenä. Henna Halusen mielestä idea yhteisestä musikaaliprojektista on hieno, ja yhteishenki ja innostus todella hehkui oppilaista. Espanjalaiset osasivat ottaa epäonnistumisistakin kaiken irti: Sykähdyttävintä oli nimenomaan musikaali, se intensiivisyys ja energia, mikä siihen käytettiin, teki vaikutuksen. Sykähdyttäviä kokemuksia Sagrada Familia kirkko Barcelonassa oli Iidalle vahva kokemus: En ollut osannut ajatellakaan, kuinka kaunis kirkko oli sisältä. Olisin voinut käyttää pitempäänkin aikaa vain haahuilemalla korkeassa salissa lasiikkunoiden väriloisteen siivittämänä. Sykähdyttävän kaunis. Madridista hän ei voi poimia yhtä elämystä: Koko luokan yhteishenki, tutuiksi käyneet metro-asemat, hostellin rento ilmapiiri, lukuisat pienet kuppilat ja ruokapaikat... Pidin kaupungista todella paljon. Neljä päivää oli liian lyhyt aika. Viken mielestä Barcelonassa hienointa oli käydä kolmen ristin vuorella, ja nähdä kaupunki koko komeudessaan. Madridissa mahtavinta oli kävellä keskustan aukioilla yöaikaan ja nähdä, miten suurkaupunki hengittää levossa. Espanjassa Iidaa ihmetyttivät ihmisten avoimuus, rento ilmapiiri ja jatkuva liikkeen ja levon tasapaino: Samat asiat sekä ihastuttavat että raivostuttavat: suomalaiselle espanjalaisten hälläväliä-asenne on tunteita herättävä seikka. Suomeen tullessa sai huokaista, että huh, nyt saa toimivaa asiakaspalvelua ja kunnon kahvia. Nuorten elämää Suomessa ja Espanjassa Henna Halunen kertoo, että hän oppi ymmärtämään toista kulttuuria ja sen ihmisiä ja löytämään uusia tapoja kommunikoida, kuten elekielen avulla: Sain itsevarmuutta ja rohkeutta puhua ja toimia, ja ennen kaikkea pärjäsin hyvin huolimatta kulttuurien välisestä kuilusta. Hennan hostperheeseen kuuluivat vanhemmat, kaksi poikaa ja tyttö: Perhe oli keskenään tekemisissä jatkuvast, ja päivän aikana vähintään kerran koko perhe söi yhdessä. Suomalaiseen perheeseen verrattuna espanjalainen perhe vaikuttaa läheiseltä. Lukiolaisten mielestä Espanja on kaikin puolin erilainen Suomeen verrattuna. Ihmiset, ympäristö, ajattelutavat ja toimiminen yleensäkin poikkeavat hurjasti omista normeista. Espanjan matka laajensi omaa kuvaa maailmasta ja oli yksi askel ulos omasta kuplasta. Saku Jalonen Nuorten elämä Suomessa, mitä se pitääkään sisällään? Suomalainen nuori käy koulua ja vapaa-aikaa viettää usein ystäviensä kanssa kylillä. Jokainen nuori on tietysti yksilö, sehän on tosiasia, mutta tiettyjä samoja piirteitä meissä kaikissa nuorissa kuitenkin on. Mutta onko nuorten elämä samanlaista Espanjassa? Saadakseni vastauksen tähän kysymykseen matkasin Espanjaan selvittämään asioiden laidan. Espanjan ilmasto eroaa Suomen ilmastosta melko lailla, samaa ei tosin voida sanoa paikallisista nuorista. Espanjalaisten nuorten elämä kulkee paljon samoja ratoja kuin meidän elämämme täällä pohjolassa. Nuoret käyvät koulua kuten mekin ja viettävät myös vapaa-aikaa vastaavalla tavalla. Kokeisiin ja kaikenlaisiin testeihin sekä projekteihin on uhrattava aikaa ja keskittymistä, sillä se on panostus tulevaisuuteen. Vaikka Espanjan koulutusjärjestelmä eroaa omastamme, ei koulunkäynnissä ole käytännössä suurta eroa. Nuoret heräävät aamulla mennäkseen kouluun ja painavat jälleen yhden työviikon lävitse. He odottavat samalla innolla viikonlopun alkamista. Kun vapaus koulusta sitten viimein koittaa, vaihtavat paikalliset nuoret vapaalle meidän tavoin. He suuntaavat kylille, kahviloihin ja muihin kohtaamispaikkoihin tapaamaan ystäviään. Tämä samanlainen kulttuuri on läsnä myös Suomen pienehköissä asuinpaikoissa, vaikka kahvilat ja vastaavat puuttuvatkin. Nuorille kaikkialla maailmassa on kuitenkin tärkeä päästä kokoontumaan yhteen. Ystäväpiiri voikin tässä vaiheessa olla jopa tärkeämpi kuin oma perhe. Tämä asia on selvästi esillä myös Espanjassa. Aikuisten näkökulma nuorten elämään on jokseenkin erilainen, mutta antaa toisen näkökannan. Terrassassa sijaitsevan yhteistyökoulumme opettajan sekä yhteyshenkilön, Paul Tompkinsin mielestä nuorten asiat ovat nykyisin todella hyvin. Koulutuksen taso on erinomainen, nuorilla on mahdollisuus kansainvälisiin projekteihin ja teknologian mahdollisuudet ovat nykyisin huimat. Ongelma on kuitenkin se, että opettajan mukaan nuoret ovat ylisuojeltuja. Vanhemmilla on hänen mielestään liian suuri valta nuorten sosiaaliseen toimintaan, mitä hän ei pidä hyvänä asiana. Toinen suuri ongelma on Espanjan työllisyystilanne. Nuorten on vaikea löytää työtä koulusta valmistumisen jälkeen, mikä on kasvava ongelma koko maassa. Alkoholi ja huumeet voivat tuoda joillekin nuorille ongelmia. Vaikka kulttuurimme voikin olla erilainen kuin Espanjassa, meissä kaikissa on paljon samaa. Nuorten elämä siis on hyvin samankaltaista niin Suomessa kuin Espanjassakin. Olen saanut kysymykseeni vastauksen.
sivu 8 Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 Flamenco - tunteet punaisena lankana Emmi Vares Pieni sali odottaa malttamattomana. Vihdoin valojen himmetessä parrasvaloihin astuu ryhmä esiintyjiä. Sulavaäänisen miehen laulua, kitaransoittoa, rytmikkäitä kengän kopsahduksia lattiaa vasten ja näyttävää, tunteikasta tanssia - Tämä on Flamencoa. Flamencossa viehättävät naiset ja komeat miehet pääsevät parrasvaloihin esittämään omia tulkintojaan tunteistaan. Kauniit, kalliit mekot yllänsä naiset aloittavat oman tanssinsa välillä hiljalleen, hitain liikkein kiihdyttäen tanssin vauhtia ja vaihdellen liikeratoja ja kasvojen ilmeitä. Kun nainen napsuttelee rytmiä, kuuluu taustalta ystävien kannustushuutoja ja taputuksia. Flamenco juontaa juurensa 1400 luvulle Etelä-Espanjaan, Andaluciaan. Monet eri kulttuurit, kuten mustalaisuus ovat jättäneet jälkensä Flamencoon. Mustalaiset, vainottu etninen vähemmistö pyrki ilmaisemaan kurjissa olosuhteissa tunteita laulun ja tanssin avulla. Perinteensä säilyttänyt tanssi tuo edelleen esille voimakkaasti erilaisia tunteita rakkaudesta suruun. Itse flamencolaulu on kerännyt vaikutteensa hindulaisuudesta, arabialaisuudesta, juutalaisuudesta ja kreikkalaisuudesta. Flamencoon on siis ripoteltu mausteita eri kulttuureista, ympäri maailman. Flamenco on taiteen muoto, jossa yhdistyvät laulaminen, kitaran soitto ja tanssi. Flamencolle tärkein elementti on sille pohjan luova laulu, viisi vuotta ryhmän ammattilaistanssijana ollut Jennifer Benavides kertoo. Benavides aloitti neljävuotiaana klassisen espanjalaisen tanssin ja ajan saatossa Flamencosta on tullut hänelle tärkeäksi. Benavidesin mukaan ammattilaisena oleminen on vaikeaa; se vaatii rahaa, työtä ja usein urat ovat lyhyitä eikä kaunis ulkonäkö ole pahitteeksi. Flamencossa punainen lanka on tunteet, joita pyritään tuomaan esille. On tärkeää tuoda esille aidot tunteensa ja olla luonnollinen tunteissaan, sillä Flamencossa mennään omien tunteiden mukaan: Jos minulla on huono päivä, en yritä tanssia iloisesti. Vaikka tanssia katsoessa katsojan silmä lepää ja tanssijan liikkeistä, eleistä ja tunteista huokuisi tarkka ja systemaattinen harjoittelu, ovat tämän ryhmän esitykset taidokasta improvisaatiota. Kuitenkin tanssijat kartoittavat tanssitaitojansa, pitävät vartalonsa hyvässä kunnossa ja käyvät tanssitunneilla. Ryhmä ei harjoittele yhdessä, mutta backstagella sovitaan nopeasti ennen esitystä esimerkiksi lauluista ja tunnelma ystävien kesken on rento. Lukiolaisen talouskriisi Arttu Lindelä Espanjan 2010 -luvun suuri talousahdinko - asuntokupla ja suuri työttömyys: miltä nämä asiat näyttävät opintomatkalla olevalle lukiolaiselle? Tavalliselle pyhäjokiselle nuorelle eivät miltään, eivät ainakaan enää. Ainoastaan euron tilanteen huomasi rutiiniostoksia tehdessä. Tilanne voisi olla eri, jos matkamme olisi sijoittunut keskelle kaaosta, paria vuotta aikaisemmin. Neljä päivää majoitettuna hyvin menestyvien yksityiskoulun oppilaiden perheissä antavat arvatenkin keskivertoa paremman kuvan Espanjan tilanteesta vielä näinäkin päivinä. Asuntokuplan vaikutus ei ainakaan omassa perheessä näkynyt millään tavalla. Asuntojen hinnat nousevat, työpaikat vähenevät ja palkat laskevat. Kuvitelma Suomen hintatason omaavista asunnoista, joita maksetaan 1500 euron kuukausipalkalla nostattaa mietteitä pintaan. Miten suomalainen turisti näkee asian? Ravintolaillallinen Madridin lämpimässä illassa tulee halvemmaksi kuin Suomesta ostettu valmismaksalaatikko mikrossa. Kärjistettynä kuta kuinkin noin. Toiset neljä päivää Madridin hostellissa eivät antaneet omaan näkemykseeni mitään uutta kantaa ahdingosta. Matkailu on yksi suurista tekijöistä taantuman käännyttämiseksi nousuun. Vuonna 2013 yli 60 miljoonaa turistia vieraili Espanjan lämmössä. Ehkäpä osasyy taantuman voittamiselle löytyy juurikin siitä. Niin iso valtio kuin Espanja onkin, olisi sen ero eurosta todella iso kolaus yhteiselle valuutallemme. Pienten yksityisten pankkien yhdistyminen ei ainakaan helpottanut kriisin hallintaa. Koko euroalueen huono taloustilanne edesauttoi myös Espanjan kriisin etenemistä. Kuitenkin kyse on niin suuresta maasta, että ero eurosta olisi paljon vakavampi ja kalliimpi mitä esimerkiksi Kreikan tai Portugalin tilanteessa. Työllisyys ja pankkien tilanne on onneksi nyt lievässä nousussa, ja tilanne näyttää valoisammalta. Virheistä opitaan, toivottavasti. Eurolla enemmän, on lähes poikkeuksetta turistin mielessä matkakohdetta valitessa. Tämä on ehkäpä se ainut asia, minkä konkreettisesti näimme matkallamme ja joka eniten kiinnitti huomiomme. Matkamme oli opettava, mukava ja lämmin. Suositukset kaikilta reissussa olleilta tarttumaan tilaisuuteen ja lähteä lomailemaan Espanjan lämpimään aurinkoon! Kataloniasta oma valtio? Miia Impola Katalonia on itsehallinnollinen alue Koillis-Espanjassa. Katalonia on kaunista aluetta pitkine hiekkarantoineen ja upeine nähtävyyksineen. Sen pääkaupunki on yksi Espanjan merkittävimmistä kaupungeista, Barcelona. Kun itsenäistymiskansanäänestystä kannattaneet puolueet voittivat Katalonian alueparlamenttivaalit 2012, ovat katalaanit alkaneet odottaa pääsyä päättämään oman maan valtiollisesta tulevaisuudesta. Espanjan hallitus ei kuitenkaan ole antanut Katalonialle lupaa järjestää laillista äänestystä itsenäistymisestä. Hallitus on tyrmännyt jyrkästi nämä Katalonian aikeet. Yksi hallituksen käyttämistä perusteista kansanäänestystä vastaan on se, että Espanjan vuonna 1978 hyväksytty perustuslaki ei hyväksy muuta kuin yhtenäisen Espanjan valtion. Kielloista huolimatta Katalonia järjesti laittoman kansanäänestyksen viime marraskuussa. Tuolloin reilu enemmistö katalaaneista oli itsenäistymisen puolella. Katalaanien vahva kansallinen itsetunto pohjautuu historiaan ja omaan kieleen. Muinoin Katalonia kohosi Välimerelliseksi merimahdiksi ja hallitsi alueita jopa Italiassa, Kreikassa ja Ranskassa. Katalonialla on oma kieli, katalaani. Muun muassa Barcelonassa tätä käytetään koulujen virallisena opetuskielenä. Espanjan kieli on kuitenkin pakollisena koulujen opetussuunnitelmassa. Espanja ja katalaani ovat niin erilaisia kieliä, etteivät espanjaa puhuvat ymmärrä katalaania. Katalonia on yksi Espanjan vauraimmista alueista. Sen talous on viidennes koko Espanjan taloudesta. Itsenäistymisellä olisi Katalonian taloudelle suuri, negatiivinen vaikutus. Mikäli Katalonia itsenäistyy, saattaa muun muassa sen bkt laskea jopa 23 prosenttia sekä velkaantuminen nousisi rajusti. Itsenäistyminen jakaa asukkaiden mielipiteitä. Osalle itsenäistymisellä ei ole mitään merkitystä. Täällä on ihmisiä, jotka tahtovat Katalonian itsenäistyvän, mutta myös ihmisiä jotka eivät sitä halua. Minulle on ihan sama, tuleeko Kataloniasta itsenäinen, sanoo Barcelonassa asuva Ariadna Venteo. Jos Kataloniasta tulee itsenäinen, ihmiset tulevat kunnioittamaan meitä enemmän. Mutta talous tulee menemään huonompaan suuntaan, Ariadna lisää. Katalonian Itsenäistymiskysymys tullaan ratkaisemaan todennäköisesti seuraavissa alueparlamenttivaaleissa.
Futista etelän auringossa Jeremias Malinen Espanja on urheiluhullu ja ennen kaikkea jalkapallohullu maa. Sen sai huomata viikon vierailun aikana moneen otteeseen. Joka kadunkulmalla pistää silmään, kun eri-ikäiset ihmiset pelaavat milloin mitäkin lajia on se sitten koripalloa, maahockeyta tai jalkapalloa, ihan mitä vaan. Suurin näistä kaikista on kuitenkin jalkapallo. Oli myös hienoa nähdä se arvostus, mikä oli jo ihan pikkupoikien jalkapallopeleillä. Katsomo oli lähes täynnä, rummut soivat kannustukseksi ja tunnelmaa riitti. Sen näki jo kaukaa kadulta katsottuna. Tämä siis arviolta noin 8-10 -vuotiaiden poikien pelissä. Paljon kertoo jalkapallon asemasta Espanjassa myös se, että koko maan myydyin sanomalehti El Diario Marca on urheilulehti ja sen sisältö koostuu pääosin jalkapallosta. Jalkapallo ei ole Espanjassa peliä, vaan se on asia, joka pitää maata ja sen kansalaisia pystyssä vaikeinakin aikoina. Ihmiset ovat kyllästyneitä lukemaan politiikasta ja pakenevat yhteiskunnallisia ongelmia puhumalla urheilusta ja seuraamalla sitä, erityisesti jalkapalloa. Venla Jylhä Päivä espanjalaisessa perheessä alkaa juuri samalla lailla kuin missä tahansa suomalaisessa perheessä. Aamu aloitetaan rutiininomaisilla toimilla, mutta siinä missä suomalaiset vaeltelevat edestakaisin zombeina, on espanjalaisilla jo täysi teho päällä. Puhetta riittää, eikä aina ole niin perillä siitä, onko meneillään arkipäiväinen keskustelu vai kiistatilanne. Keskustelu onkin normaalisti vilkasta ja suurieleistä, ja koko vartalon elekieli on mukana. Vanhemmat tekevät pitkiä päiviä. Kotoa poistutaan aamuhämärän turvin ja takaisin palataan vasta myöhään illalla. Työpäivän tosin keskeyttää lounastauko, jota vietetään puolen päivän aikoihin. Tällöin normaalisti koko perhe viettää yhteisen hetken kotonaan, missä äiti usein valmistaa ruuan. Perheen toinen yhteinen kokoontuminen onkin vasta illalla kymmenen aikaan, jolloin syödään päivällinen. Suomessa olemme tottuneita siihen, että lähes jokainen ihminen osaa tai ymmärtää edes hieman englannin perussanastoa. Espanjassa tämä ei kuitenkaan päde alkuunkaan; varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät osaa englantia. Englantia ei puhuta kuin murto-osassa perheistä ja tämä tekeekin kommunikoinnista haastavaa. Suurin osa nuorista kuitenkin osasi puhua edes hieman englantia, jolloin heitä pystyi käyttämään tulkkina. Vaikka kielitaito olikin Kaikki huipentuu kuitenkin siellä, missä tarinat saavat alkunsa eli stadioneilla ja Espanjan pääsarjan La Ligan otteluissa. Ja mikäpä sen parempi esimerkki kuin koko sarjakauden 2014-2015 ratkaissut kamppailu Atletico Madridin ja FC Barcelonan välillä Atleticon perinteikkäällä kotistadionilla Vicente Calderonilla. Minulle koko Espanjan reissun kohokohta oli kyseinen ottelu paikan päällä katsottuna. Pelipäivän tunnelmaa alkaa aistia jo metroasemalla parin kilometrin päässä stadionilta, kun väki pakkautui sinne fanipaidoissaan. Mitä lähemmäksi päästään, sitä tiiviimmäksi tunnelma metrossa käy. Ja lopulta kun tila käy liian ahtaaksi, lienee paras vain hypätä ulos ja kulkea loppumatka jalan. Stadionille suunnistaminen ei ole liian vaikeaa: tarvitsee ainoastaan seurata suurta väkijoukkoa, joka kasvaa aina Estadio Vicente Calderonin pihaan saakka. Siellä alkaa tuntua jo kylmät väreet iholla, kun suuri fanilauma laulaa kotijoukkueen kannatuslauluja. Atletico Madridin fanit tunnetaan yksinä maailman intohimoisimpina jalkapallofaneina. Kun ottelun alkuvihellys kuu- vähäistä, ei vieraanvaraisuudesta tingitty. Olo oli kuin kuninkaallisella, jolle kaikki tarjottiin nenän eteen. Hieman hämmentäväähän se oli suomalaiselle, joka ei ole tottunut moiseen. Myös Terrassassa asuminen poikkesi täysin siitä, mihin Pyhäjoella olemme tottuneet. Asunnot olivat hyvin ahtaita ja sekavia, eikä naapureista ollut pulaa. Monet espanjalaiset tuntuivat ihmettelevän, kun me suomalaiset kerroimme elämästämme Pyhäjoella. Heidän oli vaikea ymmärtää, miten meillä pihojenkin yli saattoi juosta hirviä tai lähin naapuri asui monen sadan metrin päässä. Jos joskus on katsonut espanjalaista Serranon Perhe -televisiosarjaa, voi kuvitella, minkälaista elämä perheissä oli. Kolmessa päivässä ei perheen elämästä saa oppia kuin pienen murto-osan, mutta avartavaa se on silti. Puhetta riittää yhteen tuntiin enemmän kuin suomalaisilla viikkoon. Elämä tuntuu olevan rennompaa ja huolettomampaa. Asioista ei oteta stressiä, eikä kaiken Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 sivu 9 luu, on Atleticon kotipyhättö jo viimeistä penkkiä myöten täynnä ja kaikki on valmista suurelle jalkapallon juhlalle. Maailman ykkösurheilulajin ehkä legendaarisimman seuran FC Barcelonan peli on parhaimmillaan taidetta. Ja varsinkin sen suurimman tähden ja tämän hetken kenties maailman parhaan pelaajan Lionel Messin pallolliset edesottamukset ovat puhdasta magiaa. Kaikki se tunnelma ja taito, jota voi televisioruudun ääressä jalkapalloilussa nähdä, nousee paikan päällä potenssiin. Valitettavasti siinä on se kääntöpuoli, että myös filmaaminen korostuu, vaikka toisaalta onhan sekin kokemus, ei ainoastaan kuulla, vaan tuntea viisikymmentuhatpäisen fanijoukon yhtäaikaisen vihellyksen. Loppuvihellyksen jälkeen alkavat Barcelonan mestaruusjuhlat, kun ottelu päättyy sen Perhe-elämää espanjalaisittain tarvitse olla valmiiksi hiottua. Perheessä tunteet ilmaistaan voimakkaasti, niin hyvät kuin huonotkin. Perheenjäsenten läheisyys on ihailtavaa. Loppujen lopuksi espanjalainen perhe-elämä ei poikkea paljoakaan suomalaisesta. Töitä tehdään, ruokaa laitetaan ja 0-1 voittoon. Ratkaisijana oli, kukapa muukaan, Messi. Aleticon tappiosta huolimatta yleisö ei hiljene, vaan antaa suurimman kunnianosoituksensa joukkueelleen hienon taistelun päivän kuulumisia jaetaan - ihan kuin missä tahansa perheessä. Kokemus oli opettavainen ja toivottavasti minulle tarjoutuu myöhemminkin tilaisuuksia päästä mukaan tämänkaltaisiin elämyksiin. jälkeen, mikä ei tällä kertaa vaan riittänyt Barcan vakuuttavaa esitystä vastaan. Myöskään mestareita ei jätetä huomiotta, kun madridilaisyleisö kääntää katseet jo jalkapallomaailman Diktatuurista demokratiaan Lauri Soronen Eräänlainen toisen maailmansodan esinäytös käytiin vuonna 1936, kun Espanja ajautui sisällissotaan. Sota syttyi, kun keskusta-vasemmiston helmikuussa 1936 saavuttamaan vaalivoittoon tyytymätön oikeisto käynnisti vallankaappauksen. Kenraali Francon johtamat kansallismieliset eivät kuitenkaan onnistuneet kaatamaan maan laillista hallitusta heti, vaan voitto tuli vasta kolmen vuoden ja puolen miljoonan kuolleen jälkeen. Vaikka kyseinen sota siis olikin Espanjan sisällissota, ei se koskettanut ainoastaan espanjalaisia, vaan siihen osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia. Valtioiden tasolla Saksa, Italia ja Portugali antoivat tukensa kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto ja Meksiko tasavaltalaisille. Sisällissota päättyi vuonna 1939, kun Francisco Francon johtamat kansallismieliset ottivat vallan haltuunsa. Näin alkoi Francon vuoteen 1975 saakka kestänyt diktatuurin aikakausi. Francon aikakaudella Espanja eristäytyi, ja tuottavuus oli huonoa. Tämän seurauksena Espanjan talous kärsi huomattavasti. 1960 -luvulla talous uudistusten ja ulkomaisen tuen avulla saatiin kuitenkin palautettua nousujohteiseksi. arvostetuimman seurakilpailun eli Mestarien liigan finaalin ja toivottaa katalooneille epäonnea Juve Juve - huudoillaan. Tällä viitataan Barcan italialaiseen vastustajaan Juventukseen. Kun Franco kuoli, niin Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi kruunattiin Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Pääministeriksi nimitetty Suárez aloitti uudistukset ja salli poliittiset puolueet vuonna 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Maan siirtyminen diktatuurista demokratiaan oli varsin kivuton. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon. Francon tukijat eivät kuitenkaan vielä luovuttaneet vaan yrittivät vielä vuonna 1981 everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla vallankaappausta ja vaativat autoritäärisen hallinnon palauttamista. Tämä yritys kuitenkin päättyi epäonnistumiseen. Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle matkailu on merkittävä elinkeino. Maa liittyi vuonna 1982 Natoon ja vuonna 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa. Vaikka Francon kuolemasta on kulunut jo neljäkymmentä vuotta, Espanjan sisällissodan haavat eivät ole vieläkään umpeutuneet. Tästä kertoo se, että vasta nyt sodasta on alettu puhua uudelleen ja sodan aikaiset rikokset on nostettu pinnalle. Lisäksi aiheesta on viime aikoina ilmestynyt valtavasti aineistoa: kirjoja, tutkielmia ja elokuvia.
sivu 10 High School Musical Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 Matias Koskela Lukion kakkoset ottivat Espanjan opintomatkalla osaa paikallisen yhteistyökoulun järjestämään musikaaliprojektiin. Luokka pääsi esiintymään osana tapahtuman loppukohtausta. Perinteikäs musikaali täyttikin konserttisalin penkit äärimmilleen kolmessa eri näytöksessä. Kahdesta nuoresta kertova High School Musical pohjautuu samannimiseen, suosittuun Disney -elokuvaan. Musikaalin juoni mukaili tiiviisti elokuvassa nähtyä, joskin sitä oli toki syystäkin jouduttu tiivistämään reilusti. Pyhäjokiset oppilaat osallistuivat musikaalin loppukohtaukseen yhdessä muiden kanssa. Kohtauksessa esitettiin We are all in this together -kappale sekä tanssien että laulaen. Paikallisen koulun toteuttamaan projektiin osallistuivat kaikki koulun oppilaat tavalla tai toisella. Projektista on muodostunut koululle perinne. Ja joka vuosi se saa oppilaat innokkaana tekemään töitä yhteisen musikaalin toteuttamiseksi. Our musical is a project that includes all students and different teachers. It s a common project to play and enjoy the music. Other values that we develop a lot are teamwork, encouragement, friendship, perseverance,... The musical is like a family, kertoo projektista vastannut musiikinopettaja Mary Paz. Musikaali esitettiin kolmena eri versioina, kukin oman oppilasryhmänsä näyttelemänä. Päärooleissa näytteli yhteensä kolmekymmentä oppilasta, ja tanssijoina toimivat kaikki yläkoulun ja toisen asteen luokat. Lopulta lavalla nähtiin kaikkiaan noin 600 poikaa ja tyttöä, kolmessa eri näytöksessä. Musiikinopettaja Mary Paz toimi avainhenkilönä projektissa ja pääsi näin seuraamaan oppilaidensa toimintaa. Hän toteaa, että se asenne, jolla oppilaat työskentelevät, on uskomaton. Tapahtumapäivän lähestyessä oppilaat ovat hyvin jännittyneitä, mikä kuitenkin yhdistää heitä ryhminä. Tämän kaltaisiin yhteisprojekteihin sisältyy aina myös koko liuta haasteita. Mary Paz toteaa jokaisen musikaalin tarjoavan omat haasteensa. Hänen tavoitteenaan on yleisesti tehdä uudenlaisia ja mielenkiintoisia ratkaisuja suhteessa lavastuksen, puvustuksen ja kohtauksien toteutuksiin. I m always searching for new and surprising things. My first challenge is to surpass myself in every musical. Ylistyslaulu Barcelonalle ja sanojen voimalle Iida Korpela Sanoista muodostuvat lauseet, lauseista luvut, luvuista tarinat ja tarinoista suuret tunteet. Barcelonan katujen loisto ja kirjojen mahti kantavat läpi tunteiden läpilyömää tarinaa. Tuulen Varjo on Carlos Ruiz Zafonin (2002) ensimmäinen aikuisromaani, ja se keräsi miljoonayleisöt. Kirja alkaa, kun isä vie nuoren Daniel Semparen unohdettujen kirjojen suojattuun pyhäkköön, kirjojen hautausmaalle. Sen salaperäisten käytävien sokkeloista poika saa valita kirjan suojatikseen, ja Danielin nostaessa valitsemansa hyllystä sinetöityy hänen osansa tulevaisuuden tapahtumissa. Kirja on Tuulen varjo, ja kirjailija on Julian Carax. Tämän kirjailijan jäljille Daniel lähtee nostaakseen tämän lahjakkaan nimen historian hämärästä. Jopa itse paholainen tuntuu olevan hänen aikeitaan vastaan, ja huomaamattaan koko Danielin elämä on syöksykierteessä. Kirjassa suurta huomiota vaativat sen vaikuttavat ihmiskohtalot ja elämäntarinat. Lukija tulee nopeasti läheiseksi kirjan henkilöiden kanssa. Päähenkilö Daniel on liikuttavan realistinen tuntoineen, huolimatta siitä että hän edustaa klassista sankaria tarinassa, jossa hyvä ja paha asetetaan vastakkain. Nuori rakkaus, niin Danielin ja Bean kuin Julianin ja Penelopen tapauksessa on nostettu tarinassa edustamaan muuttumatonta kauneutta ja hyvyyttä. Lämminsävyinen kirja saa lukijan toivomaan, että jokainen kirjan henkilö saavuttaisi onnellisen loppunsa. Kyseessä on myös Davidin kasvutarina. Äidittömästä pojasta kasvaa itsevarma nuori mies ja isä. Rakkauden eri sävyt ja muodot kuvittavat hänen tarinaansa. Kaksi naista, kaksi rakkautta - jo alusta tuhkaksi tuomittu tyhjä nuoruudenrakkaus ja toinen, kantava ja tavoiteltava todellinen rakkaus. Erilaiset ystävyyssuhteet, välittävä isä, Nuriel ja jopa Caraxin kylmäsävyinen holhous ovat rakkauden heijastumia. Monisyiset ihmiskohtalot eivät kuitenkaan rakennu pelkästä auringonpaisteesta. Siinä missä rakkaus ja lähimmäisenrakkaus lämmittävät Danielin lähipiiriä, menneisyydessä osumia ovat saaneet niin Caraxiin kytkeytyneet henkilöt, eikä vähiten hän itse. Lain Coubertin kuontaloa ei ole helppo kantaa. Ihmiset on viety persoonina pitkälle. Kirja rakentuu ansiokkaasti perinteisen tarinankerronnan parhaista palikoista. Se, että Daniel löytää Tuulen Varjon kirjojen hautausmaalta, ei ole sattumaa. Hän kytkeytyy vuosikymmenten ketjuun, jotka lupaavat hänelle menestystä kuin suruakin. Läpi vuosien hänessä kytee kiinnostus kirjoihin ja varsinkin tätä yhtä kohtaan. Kun matka Caraxin jäljille alkaa, Daniel antaa tiedonhalunsa pantiksi tietämättään koko lähipiirinsä. Pimeys, joka seuraa hänen kannoillaan vetää veriseen kuiluunsa läheisiä perheystäviä, jopa rakkaudenkohteen. Pelko varjostaa hänen pyrkimyksiään ja päätöksiään Persoonan kirjassa ottaa Barcelona, jonka vanhoilla kaduilla on jo vuosisatoja humissut kaiken nähnyt tuuli. Kaupunki voidaan kokea kirjassa yhtenä henkilöistä; niin elävästi Zafon tuo sen hengen lukijan ympärille. Kaupungin varjoisat kujat, hylätyt kartanot ja huvilat henkivät kohtalonomaisuutta. Tarinan mystiikka onkin kytköksissä kykyyn tuntea kaupungin mukulakivikadut jalkojensa alla ja tulla alttiiksi historian läsnäololle. Kirjassa on - kaupunki, mystiikka ja espanjalaisuus. Kirjojen hautausmaa on tarinan kantava symboli. Mystinen, salattu ja suojattu paikka Barcelonan sydämmessä, jossa unohdetut tarinat uinuvat turvassa maailman liikkeeltä. Sen tietävät vain harvat ja valitut, sen koskemattomuutta halutaan vaalia, Se on monen ihmiskohtalon elämänlangan keskiö, se ei tiedä sodista eikä kirjallisen perinnön kuihtumisesta. Kirjojen hautausmaa on vastaisku muuttuvalle maailmalle, joka polkee tiellään proosaa ja kaunosieluja tarpoessaan kohti hämärän verhomaa päämäärää. Kun sota murskaa Barcelonan kadut ja kyyneleet valuvat alas Las Ramblasia, on silti olemassa jotain joka pysyy. Kun kirjallisuus elää murroskauttaan eikä elävä teksti enää myy, on jotain jossa tarinat pysyvät. Espanjaa murjonut sisällissota saa ilmenismuotonsa tarinan menneisyyden henkilöissä. Danielin isä, kuin myös Carax ovat ottaneet osumansa katsoessaan, kun tuttu maailma vajosi heidän ympäriltään. Sotaa ei kuvata kuin muutaman kappaleen verran, mutta se heijastuu lukijalle vahvasti henkilöiden kautta. Sota on haava, joka ei ota heissä koskaan parantuakseen. Tarina on ennen kaikkea ylistys kirjoille ja lyriikalle. Se kietoo verkkoonsa kirjakauppiaita, keräilijöitä, karvaasti pettyneen kirjailijan ja yhden nälkäisen lukijan. Tarinan mystiikka on kulku sanojen valtakunnan läpi, ja usko niiden mahtiin. Kirja on ylistys kirjailijan kotipaikkakunnalle, se on kaunis laulu ihmiskohtaloista ja kirjojen mahdista. Se kantaa sanomaa mielikuvituksen voimasta: mitä vain voi tapahtua.
Puolitoistatuhatta opiskelijaa ja sata opettajaa Pyhäjoen Leririkoululiite Kuulumiset - Espanja 30.5.2015 sivu 11 Oona Rödlin Opintomatkamme Espanjassa alkoi vierailulla Mare de Déu del Carme -nimiseen kouluun. Koulu sijaitsi Terrassa -kaupungissa, johon oli noin puolen tunnin ajomatka Barcelonasta. Vieraskoulumme oli semi-private catholic school eli osittain yksityinen, katolilainen koulu. Koulurakennuksessa oli oppilaita aina kolmesta kahdeksaantoista ikävuoteen saakka. Koulussa oli esikoulu, peruskoulu ja lukio. Espanjalaisen koulujärjestelmän lukio jaetaan kahteen osaan - ensimmäinen aste aloitetaan 12 -vuotiaana ja se kestää neljä vuotta, toinen aste 16 -vuotiaana ja kestää kaksi vuotta. Kuljimme koulussa meitä majoittaneiden opiskelijoiden kanssa. Oli kiinnostavaa tutustua erilaiseen kouluun, mutta myös saada selville, kuinka samanikäiset espanjalaiset kokevat koulunkäynnin ja tunnustella, millaista oma opiskelu heidän koulussaan olisi. Uudet tuttavat Espanjan koulussa tuntuivat ottavan opiskelun vakavasti. Koulupäivät ovat heidän mukaansa pitkiä ja tunnit luentomaisia. Opiskelu koulussa poikkesi suomalaisesta mallista: opiskelijoilla oli vähemmän mahdollisuuksia valinnaisuuteen oppiaineissa ja lukio-opiskelu tuntui hyvin peruskoulumaiselta. Kouluvuosi on jaettu kolmeen osaan, jonka jokaisen lopussa päntätään isompiin, alueellisiin päättökokeisiin. Paras asia koulussamme on opiskelijamme. Meillä on mahtava opiskelijajoukko, ja erityistä koulussamme on kansainvälisyysohjelmat, joita olemme kehittäneet nyt lähemmäs kymmenen vuotta, kertoo opettaja Paul Tompkins. Paul tutustutti meidät kouluun, ja kulki Barcelona-osuuden matkastamme mukanamme. Hän oli meitä vastassa ja järjesti ohjelmamme Terrassassa ja Barcelonassa. Päivä koulussa kului jokseenkin ei-totuttuun tapaan. Tunnit alkoivat kahdeksalta ja niitä kesti aina iltapäivään, viiteen asti. Päivään kuului kahden tunnin lounastauko, joka vietettiin kotona. Tuntien välissä vapaata aikaa oli 5 minuuttia. Koulupäivän rytmi tuntui tiukalta ja vahvasti rutiininomaiselta. Vaikka koulu tuntui meistä hyvin erilaiselta, kun vertasimme omaan kouluun, huomasimme myös jotain samanlaista. Koulun ilmapiiri oli hyvä, ja oppilaat suhtautuivat toisiinsa lämpimästi - myös koulumusikaalissa huomasi, kuinka oppilaat kannustivat toisiaan. Molemmat, oppilaat sekä opettajat olivat todella motivoituneita omaan työskentelyynsä Rajojen rikkoja Janika Silvola Sagrada Familia - Gaudin elämäntyö Pyöristettyjä linjoja, rikottuja rajoja, ei yhtään suoraa viivaa. Tätä on Antoni Gaudí tyyli. Yksi maailman tunnetuimmista arkkitehdeistä, Antoni Gaudí, vaikutti 1800-1900 -luvun vaihteen arkkitehtuuriin tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa. Aikanaan Gaudín luomuksia oudoksuttiin ja pidettiin jopa epäsiveellisinä. Nykyään ne ovat päässet ansaitsemaansa arvoon, sillä ne komeilevat Barcelonan suurimpina ylpeyden aiheina ja matkailun tärkeimpinä vetonauloina. Tyyliltään Gaudí lasketaan katalonialaisen modernismin edustajaksi. Tyylihistoriallisesti hänet luokitellaan art nouveaun ja orgaanisen arkkitehtuurin luokkaan. Näistä poiketen hänen tyyliinsä sekoittuu myös omaperäinen surrealismi, joka saa aikaan sen, ettei Gaudín kaltaista suunnittelijaa ole. Gaudin suurin innoittaja oli luonto ja sen monimuotoisuus. Ehkä tunnetuin Gaudin vesileima on hänen tapansa hajottaa asiat osiin rakentaakseen ne uudelleen. Tätä tyyliä nähdään eritoten mosaiikeissa. Kauniit mosaiikit on hajotettu ja koottu uudelleen. Hänen omalaatuiseen tyyliinsä kuuluu myös geometristen kuvioiden vierekkäin asetellulla aikaansaadut, elävät pinnat. Kauniit pinnat tuntuvat liikkuvan sulavasti kuin meren aalto. Jopa espanjalaiset nuoret tietävät Gaudín nimen. Jokainen tuntee taiteilijan ja osaa nimetä muutaman hänen suunnittelemansa kohteen. Kohteista rakastetuin on Sacrada Familia kirkko, joka ei ole valmistunut. Oletetaan, että kirkko valmistuu seuraavan 20 vuoden kuluessa. UNESCO:n sanoin: Gaudín työ osoittaa tärkeää arvojen vuoropuhelua, joka liitetään aikansa taiteen ja kulttuurin virtoihin, kuten Katalonian modernismissa usein nähdään. Se ennakoi sekä vaikutti moniin aikansa tekniikoihin, jotka olivat merkityksellisiä modernin rakentamisen synnylle 1900-luvulla. Henna Halunen Ulkoa katsottuna Sagrada Familian kirkko on rosoisen monitasoinen ja vivahteikas. Kirkon karhea ulkokuori kuitenkin hämää sen sisäpuolen kaarevilta ja linnamaisilta piirteiltä, jotka poikkeavat ulkopuolen tyylistä täysin. Kirkon aaltoilevat pinnat ja muodot, värikkäät ja koristeelliset ikkunalasit, kaiverretut pylväät ja seinät ja näistä syntyvä kokonaisuus saa sanattomaksi. Huolimatta melusta ja ihmismäärän paljoudesta, kirkon tunnelma on seesteinen. Antoni Gaudin suunnittelema Sagrada Familian kirkko on ollut jo lähes toistasataa vuotta keskeneräisenä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1882, ja sen odotetaan valmistuvan parinkymmenen vuoden kuluessa. Kirkko on ollut käytössä vuodesta 2010. Sen rakentamisen aikana siitä on muodostunut yksi Barcelonan tunnusmerkeistä ja näyttävimmistä turistikohteista. Sagrada Familia ei noudata yhtä tiettyä kaavaa tai sääntöä - siinä on kaikkea. Kirkko kuuluu Art Nouveau, eli uusi taide - tyylisuuntaan, jonka ideana on rikkoa rajoja ja luoda uutta. Sagrada Familian tyyli vaihtelee puolelta toiselle. Se omaa verrattain erilaisia tyylipiirteitä, ja pitkän rakennusajan johdosta rakennusvaiheet näkyvät ikään kuin vuosirenkaina. Luonto on keskeisessä roolissa ympäri kirkkoa. Tukipylväät ovat tehty muistuttamaan puita ja oksia, ja katto sekä holvit ovat kuvioitu ja kirjailtu lehdiksi. Yksityiskohtia on ripoteltu ympäri kirkkoa niin, että on lähes mahdotonta huomioida kaikkea. Kirkko on täynnä symboliikkaa. Se on koottu erilaisista palasista ja yksityiskohdista, joilla jokaisella on tietty merkitys sen kokonaisuudessa. Sagrada Familian suora käännös on pyhä perhe. Kirkon vielä keskeneräiset 18 tornia kuvastavat tätä pyhää perhettä - kahtatoista opetuslasta, neljää evankelistaa, Neitsyt Mariaa ja Kristusta. Sagrada Familia on Antoni Gaudin elämäntyö. Francesc P. Villar oli vastuussa kirkosta vuoden, mutta Gaudi tuli tämän tilalle ja muutti alkuperäisen suunnitelman täysin. Hän kehitti suunnitelmaa jatkuvasti ja loi siitä entistä monimutkaisemman ja suuremman. Gaudi aloitti työn kolmekymppisenä ja jatkoi kuolemaansa asti: hän käytti omat varansa rakentamiseen ja käytännössä asui kirkossa. Sagrada Familia on Gaudin tunnetuin työ, jota hän ei itse koskaan päässyt näkemään valmiina.
sivu 12 Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 Leirikouluun osallistuneet Niina Grekula Henna Halunen Miia Impola Saku Jalonen Venla Jylhä Teemu Keskitalo Annu Kestilä Matias Koskela Iida Korpela Opettajat Sari Hidén Hanne Saarikoski Arttu Lindelä Jeremias Malinen Oona Rödlin Janika Silvola Henrik Soronen Lauri Soronen Jyri Tiikkaja Vikke Tiirola Emmi Vares Liitteen taittaja: Vikke Tiirola
Vapaaehtoinen huutokauppa Seppälän vaatetusliikkeen edessä, Vanhatie 29, Pyhäjoki 6.6. klö 12 alkaen Myydään mm. vaatetusliikkeen asusteita, peili ja kodin irtaimistoa Käteismaksu Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 sivu 13 HANHI Pyhäjoen kunta järjestää kaikille avoimen kilpailun HANHEN käytöstä mm. liikelahjoissa, mainosmateriaalissa ja tienvarsimainonnassa. Kilpailuehdotuksesta tulee ilmetä HANHEN näkö, koko, värit, muunneltavuus ym. tiedot. Ehdotuksessa on huomioitava laaja käyttötarkoitus ja soveltuvuus eri materiaaleihin. Pyhäjoen kunta pidättää täydet käyttöoikeudet voittaneisiin kilpailuehdotuksiin. Tarvittaessa muutetaan värit kunnan graafisten ohjeiden mukaisiksi. Voittajatyöt palkitaan: 1. sija 300, 2. sija 200 ja 3. sija 100. KILPAILUAIKAA ON PÄÄTETTY JATKAA 31. ELOKUUTA KLO 15.00 ASTI! Lähetä ehdotuksesi osoitteella Pyhäjoen kunta, PL 6, 86101 Pyhäjoki, kuoreen tunnus HANHI. Liitä mukaan omat yhteystietosi suljetussa kirjekuoressa. Lisätietoja: puh. 040 3596102 Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland +358 40 359 6000 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi
sivu 14 Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015
Seurakunta tiedottaa Kuollut: Leila Eliisa Viirret e. Isokääntä Viirteestä 62 v 4 kk 9 pv Arvo Kaarlo Antero Hautala Yppäristä 77 v 3 kk 7 pv Avioliittoon kuulutettu: Eero Ville Jeremias Impola ja Raija-Leena Erika Alanko Jumalanpalvelus kirkossa su 31.5. klo 10. Lähetyskahvila jp:n jälkeen Sarpatissa. Sururyhmä ma 1.6. klo 18. Lisätiedot Mirja p. 050-4929250. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 7.6. klo 10. Saarna Esko Leinonen. Näkövammaisten kerho seurakuntatalolla ma 8.6. klo 12. Kalajokiset vierailee. Ruokailu, kahvit, ohjelmahetki, arvontaa. Ruokamaksu 6. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä Mirjalle p. 0504929250. Rippikoululaisten konfirmaatioharjoitus ja valokuvaus kirkossa pe 12.6. klo 12. Konfirmaatiomessu kirkossa su 14.6. klo 11. Juustokeiton myynti Lähetystyön hyväksi srk-talolla ke 17.6. klo 16. Astioita otetaan vastaan ma ja ti klo 9-15:30. KOULUIKÄISET: - Lennokkikerho Sarpatissa 15.-18.6. klo 12-14. Yli 12-vuotiaille. Ilmoittautumiset Hannulle 12.6. mennessä p. 0500 766 031. - Rantaleiri Veteraanimajalla ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa alakouluikäisille. Leirimaksu 30. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän Shell 9.05, Yppärin Neste 9.20. Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p. 0403596104 tai 24.7. asti titta.hinkula@pyhajoki.fi. Mukaan mahtuu 45 leiriläistä. Järjestää Pyhäjoen seurakunta, 4H, Pyhäjoen kunta. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Hartaus ti 2.6. klo 13.30 Jokikartanossa, Eero Pisilä Seurat su 14.6. klo 13 Yppärin rukoushuoneella, Aki Karsikas, Olli-Veikko Niskakangas Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna kesä elokuussa keskiviikkoisin klo 10-13. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi KIITOS LUOTTAMUKSESTA! Tultuani valituksi hallinto- ja talouspalveluiden palveluesimiehen virkaan menetin vaalikelpoisuuteni valtuustoon. Haluan kiittää Teitä äänestäjäni luottamuksesta ja toivotan kaikille hyvää kevättä. Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015 sivu 15 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. Kesäretkelle 13.-15.7. on vielä muutama paikka vapaana. Loppumaksu 12.6. mennessä tilille FI29 5381 1720 011614 viite 11659. Lähtöaikataulu tällä palstalla myöhemmin. Lisätiedot p. 0400-778026/ Anna-Liisa Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Lippukunnan viikottainen partiotoiminta on kesätauolla, toiminta jatkuu koulujen alkaessa. Kiitos kaikille kuluneesta kevätkaudesta! Kevätsiivouksen aika, lippukunnan romunkeräyslava on vielä muutaman päivän vanhan tenniskentän paikalla. Romulavalle vain vienti, lavalle romua vienyt haluaa tukea lpk:n toimintaa, eikä halua että romuja haetaan enää muiden käyttöön. Lippukunta on mukana Arinan kannustajat yhteistyössä, tue sinäkin paikallisen lippukunnan tekemää nuorisotyötä ja klikkaa itsesi omalla s.kanavalla lippukunnan kannustajaksi. Kannustaja yhteistyöstä huolimatta bonus maksetaan normaalisti. Maksettava tukipotti määräytyy sen mukaan, kuinka paljon Kesäretki Kuopioon la-su 13-14.6.2015 seura kerää Kannustajia. Lue lisää osoitteesta s-kanava.fi/ arina ja liity lippukunnan kannustajaksi. Pyhäjoen Kaatuneitten Omaiset ry. Kahvitilaisuus Puhtolassa, ti 2.6. klo 13:00. Keskustelua kesän tapahtumista, arvontaa.. Tervetuloa. Pyhäjoen Martat ry. Lähde Meri Oulun kesäteatteriin 26.7 klo 14.00 esitettävään musiikkikomediaan TANGOT SOLMUSSA, jossa huippunäyttelijät viihdyttävät meitä. Tule kokemaan kesäteatteria hauskimmillaan. Menomatkalla ruokailemme Vihiluodon kalaravintolassa, jossa lohikeitto/ päivän keitto(l,g) kahveineen. Hinta ei- jäsenille 40. Lähtö Shelliltä klo 10.45. Sitovat ilmoittautumiset 18.6. mennessä (jäsenet ja ei- jäsenet) Sirkalle puh. 0405598079 tai sähköpostilla tellervo.anttila@gmail.com. Maksu tilillemme FI83 5381 1720 0019 12 (viite 1410) 22.6 mennessä. Lähtö Pirttikosken koululta klo 6.00. Saavumme n.klo 10 Kuopion torille, jossa Kuopio tanssii ja soi -ohjelmaa sekä Pikku-Pietarin torikujalle tutustuminen. Sen jälkeen ostoksille ja syömään kauppakeskus Matkukseen. Illalla/ iltapäivällä sisävesiristeily Kuopion vesillä. Majoittuminen kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Matkan hinta 134e, lapset 4-12v 104e. Hinta jäsenille 70e/50e. Ilmoittautumiset 31.5 mennessä Railille p. 040 750 64 21. TERVETULOA MUKAAN MYÖS MUUTKIN KUIN JÄSENET`! Retken järjestää Pirttikosken maaseutunaiset P YHÄJOEN KUULUMISET Kesäaikataulu Pyhäjoen Kuulumiset ilmestyy tänä kesänä poikkeuksellisesti joka viikko. KesäKuulumiset ilmestyy 14.6. (vko 24) Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa ilmestymisviikon tiistaina klo 16 mennessä. Toimitus päivystää Viikoilla 23, 24 ja 25 tiistaina ja keskiviikkona klo 16-18 puh. 044 253 8320. Viikoilla 26-32 normaalisti tiistaina ja keskiviikkona klo 11-14 puh. 040 359 6166. Koulujen alettua, viikosta 33 lähtien, päivystystä ei ole. Helena Widnäs P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Vikke Tiirola http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Seuraava lehti (23) ilmestyy >> lauantaina 6.6.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 2.6.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 22: 1810 kpl >> vko 23: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 16 Pyhäjoen Kuulumiset 30.5.2015