RANTASALMEN PIRILÄN KULTAESIINTYMÄN JATKOTUTKIMUKSET

ARK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -'-/ 3-3 Malmiosasto M19/3233/-91/1/10 Rantasalmi Pirilä Kauko Puustinen 11.1.1991 RANTASALMEN PIRILÄN KULTAESIINTYMÄN JATKOTUTKIMUKSET 1987-1990 Malmikaivos Oy palautti 4.12.1990 Geologian tutkimuskeskukselle Pirilän kultaesiintymän valtausoikeudet ( k aiv.rek.n o 3643/1). Selvityksenään tekemistään tutkimuksista Malmikaivos Oy toimitti oheisen liitteenä olevan aineiston : Malmikaivos Oy :n kirje : Pirilän kultaesiintymä, valtaus kaiv.rek. no 3643/1, 7.1.1991, jossa liitteinä Kairanreikien tarkastelu, 30.10.1989 Hyödyntämiseen vaikuttavat geologiset ja mineralogiset tekijät, 2.11.1990 Malmiarvio, 7.2.1990 Louhinnan ympäristövaikutukset, 17.11.1990. Kauko Puustinen

Luikonlahti 7.1.1991 Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO Pirilänkultaesiintymä,valtausk aiv.rek.n o 3643/1 Malmikaivos Oy :llä on ollut 22.7.1987 alkaen valtausoikeus Pirilän kultaesiintymään sitä koskevien tutkimusten täydentämiseksi tarkoituksella selvittää esiintymän taloudellinen käyttökelpoisuus. Olemme perehtyneet GTK :n tutkimusaineistoon mukaanluettuna tärkeimpien malmin lävistävien kairanreikien läpikäynti Lopen kairansydänvarastolla. Pirilän puhkeamasta on ammuttu rikastuskokeita varten n. 10 tonnin näyte-erä. Käsityksemme esiintymän hyödyntämismahdollisuuksista perustuu GTK :n kairaus- ja analyysituloksista tekemäämme louhinnan vaatimukset huomioonottavaan malmiarvioon sekä rikastuskokeisiin. Pirilän malmin suuruus on arviomme mukaan 104 000 tonnia ja laskennallinen keskipitoisuus 7,5 ppm Au. Tällöin on eräät ohuehkot malmin harja- ja lieveosat sekä kielekkeet jätetty huomioonottamatta louhinnaltaan vaikeina. Malmin sisäinen rakenne on hyvin epähomogeeninen, mikä aiheutuu kullan suurista pitoisuusvaihteluista kapeissa kiisujuonissa, joiden jatkuvuus on epävarmaa ja malmin sisällä olevista annottomista osueista. Mainittu epähomogeenisuus aiheuttaa keskipitoisuuden arvioinnissa merkittävän epävarmuustekijän. Pirilän malmin rikastamista ja rikasteen laatua on tutkittu VTT :n Mineraalitekniikan laboratorion "Jalometallien vaahdotus"-tutkimusprojektissa, jonka laaja loppuraportti on valmistunut 18.12.1990. Kyseisen tutkimuksen, jonka yhtenä koemateriaalina olivat Pirilän malminäytteet, rahoittajina olivat KTM, Outokumpu Oy, Malmikaivos Oy ja VTT. Lisäksi yhtiömme omana työnä selvitettiin Pirilän malmin ominaispainorikastusta tärypöydällä. Kummallakin menetelmällä saatiin samansuuntaiset tulokset, rikaste sisältää 50-100 ppm Au saannin ollessa '_ 80 %. As-pitoisuus rikasteessa on 5-10 %. Vaahdotusmenenetelmällä on ph- ja kokoojareagenssisäädöillä mahdollista jonkin verran pienentää rikasteen As-pitoisuutta, mutta kullan saanti jää silloin epätaloudellisen alhaiseksi. VTT :n tutkimuksessa todettiin myös, että Pirilän löllingiittimineraali sisältää erittäin hienorakeista, elektronimikroskoopilla näkymätöntä kultaa niin paljon, että ko. mineraalirakeiden Au-pitoisuus saattaa olla suuruusluokkaa 100 ppm, jopa ylikin. Malmi sisältää 2,5-3 % löllingiittiä, jolloin siihen sitoutunutta näkymätöntä kultaa voi olla 2,5-3 g/malmitonni. Tämä osoittaa, kuinka kiinteästi kulta on sidoksissa As-rikkaiden mineraalien kanssa.

2 Myyntikelpoinen kultarikaste ei saa sisältää yli 0,5 % As. Tämän ehdon täyttävää rikastetta ei tehtyjen kokeiden mukaan Pirilän malmista voida valmistaa. Edellä esitetyt seikat sekä kullan tämän hetkinen alhainen hintataso huomioonottaen olemme selvityksessämme todenneet, että Pirilän kultamalmia ei nykyisellään voida taloudellisesti hyödyntää. Olemme 15.12.1990 palauttaneet Teille siirtomerkinnällä varustettuna valtauskirjan Pirilä 1, k aiv.rek.n o 3643/1. Kunnioittavasti LIITTEET : - Pirilän kairanreikien tarkastelu - Pirilän malmin hyödyntämiseen vaikuttavat geologiset ja mineralogiset tekijät - Yhteenveto malmiarviosta - Pirilän malmin louhinnan mahdolliset ympäristövaikutukset - Lisäksi VTT / Mineraalitekniikan laboratorio on tehnyt tutkimuksen "Jalometallien vaahdotus", jonka raportti on käytettävissä.

MALMIKAIVOS OY 30.10.1989 Pertti Huopaniemi/AP PIRILÄN KAIRANREIKIEN TARKASTELU GTK:N NÄYTEVARASTOLLA LOPELLA 12.10.1989 Käynnillä läpikäytiin etukäteen valittuja kohtia Pirilän Au-mineraalisaatiota lävistävistä rei'istä. Seuraavia asioita tarkkailtiin : - mineraalisaatiotyypit, sulfidien laatu ja määrien vaihtelu, rakenteet - vaihtelut em. asioissa saman kairausprofiilin eri rei'issä, jotka on rajattu samaksi malmileikkaukseksi onko malmi tai raakku mahdollista rajata silmämääräisesti - sivukivien lujuus R 318/prof. 6880.94 Malmin yläpuolinen reikä, n. 10 m kallionpinnan alapuolella. Mahdollisen avolouhoksen piirissä. Kvartsiiutuneet kohdat (17,25-24,90 ja 41,50-47,70) on analysoitu, lisäksi muita lyhyempiä pätkiä. Sulfidimäärät pienet, Au vain satunnaisesti, max. 1,6 ppm / 0,20 m. Tulee olemaan raakkukiveä. - Kivi ehjää, ei heikkousvyöhykkeitä. R 319 / prof. 6880.94 Reikä on välittömästi malmin yläpuolella (7-12 m). Kriittinen syvyysväli on 19-55 m, jota ei ole aivan aukottomasti analysoitu. 19,95-21,50 Jäänväristä kv, yleensä vain vähän kiisuja, Ask ei näy. Harvassa pyriittiraitoja. Au hyvin epätasainen (1, 6, 0, 7, 6 ppm). 21,50-51,45 Kv-ms-gn, k-gn ja j-kv. Au yleensä 0 tai pieni. Tulos 17,0 ppm Au / 0,30 m liittyy kompaktiin Ask-juoneen, As = 30,4 %. - Analysoinnissa on aukkoja, mutta mikään ei viittaa siihen, että reiän alapuolinen malmi jatkuisi tähän reikään asti. - Kivet ehjiä.

2 R320/irof. 6880.94 Edelleen samassa profiilissa kuin kaksi aikaisempaa reikää ja ko. profiilin rei'istä ainoa, jossa on mitoiltaan selvä malmilävistys, joka kuitenkin laadultaan on hyvin epätasainen. Ko. lävistys on syvyysvälillä 20,50-44,15. 20,50-22,60 K-gn ja kapeita kv-juonia. As = 0, S = 0,12-0,4 %, Au = 0,2, 1,0, ja 1,8 ppm. Kiven asussa ei mitään, mikä paljastaisi sen Au-pitoiseksi. 22,60-23,60 23,60-27,40 27,40-28,20 28,20-32,25 J-kv, jossa epätasaisesti, mutta aika paljon Ask ja Pyr. As = 11,1 %, Au = 29,8 ppm (!). Hapan vulk + j-kv. Kiisuja yleensä vähän ja määrä pienenee loppua kohti. Au = 0-2 ppm, määrä ei suhteessa kiisujen määrään. J-kv, jäänvärinen, kiisuja vähän. Ei voi päätellä Au-malmiksi, kuitenkin Au = 7,6 ppm. Isäntäkivi vaihtelee, kiisuja vähän. Au vähän. (1, 4, 0, 0, 2, 9 ppm) 32,25-34,75 J-kv, jäänvärinen, epätasainen Ask- ja Pyr-pitoisuus. Au = 8, 8, 16,2 ja 13,2 ppm. Selvä yhteys asun ja hyvälaatuisen malmin välillä. As = 1,31, 4,15 ja 2,07 %, keskim. 3,8 %, mikä on selvästi suurempi kuin koko malmin As-keskipitoisuus (n. 2,5 %). 34,75-44,15 Kivilaji kuten edellä, Ask selvästi vähemmän, Au epätasainen, yleensä heikko. Välin 20,50-44,15 Au-pitoisuus on hyvin epätasainen. 27 analyysin painotettu keskiarvo on 3,9 ppm Au. Jos 3 kpl yli 10 ppm:n arvoa (29,8, 16,2 ja 13,2 ppm), jotka poikkeavat jyrkästi muista, leikataan tasoon 10 ppm, on painotettu keskiarvo vain 2,7 ppm. Kivi on ehjää. R 322 / irof. 6880.96 Välillä 82,20-91,50 = 9,30 m hyvä Au-malmi, josta 17 anal. Niistä 4 : ssä yli 30 ppm Au : ta ja 12 : ssa yli 10 ppm. Kivi pääasiassa j-kv, paikoin kummingtoniittikiveä. Ask ja muita sulfideja epätasaisesti yleensä vähän. Kohdissa 86,40 ja 91,40 VG pieninä rakeina 7 0,3 mm. Näihin ja kahteen Askvaltaiseen juoneen (yht.1,20 m) liittyy korkeat Au-pitoisuudet, mutta muiltakin osin tämä lävistys edustaa hyvää Au-malmia. Laatua on vaikea silmämääräisesti arvioida. Ennen eo. malmiosuetta välillä 78,85-82,20 on hyvin samanlainen kivi, jossa Au on selvästi vähemmän, vain 0,3-1,8 ppm.

3 R323/prof. 6880.95 Esiinkaivetun puhkeaman kohdalla olevan kolmen reiän kair.profiilin ylin reikä. Lävistää malmin n. 10 m kalliopinnan alapuolella välillä 21,35-24,60 = 3,25 16,20-21,35 = 5,15 m. Malmia edeltävä kivi. J-kv, jossa pätkiä kummingtoniittikivestä. Epätasaisesti, kokonaisuutena vähän Ask ja muita sulfideja. Hyvin epätasaisesti Au. 21,35-24,60 = 3,25 m. Malmi. J-kv, jossa paljon Ask, lisäksi muita sulfideja. Keskipitoisuus 12,8 ppm Au, mutta As-pit. 10,2 %. Korkeimmat Au-pitoisuudet liittyvät säännöllisesti Ask-rikkaisiin kohtiin. Malmi ei jatku alaspäin, koska n. 7 m syvemmällä oleva kohta reiässä 324 on annoton. R 331/prof. 6881.04 Kair.profiili n. 80 m puhkeamasta pohjoiseen. Malmi välillä 36,50-39,00. 31,90-36,50. Malmia edeltävä osue. J-kv ja kummingtoniittikiveä. Ask - rakeita näkyy, mutta määrä on pieni. Au vain n. 1,5 ppm. Samannäköistä kuin kunnollinen malmi joissakin muissa rei'issä. 36,50 39,00 2,50 m. Malmi. J-kv, jossa lyhyillä osueilla runsaasti kiisuja. Alkuosa 1,3 m : Au = 61,6 ppm, As = 8,3 %, koko väli Au = 34,8 ppm, As = 5,9 %. 39.00-40,95. Malmin jälkeinen osue. J-kv, kiisuja vähän, As hyvin pieni, Au n. 2 ppm. R 332/prof. 6881.04 Samassa profiilissa edellisen reiän (R 331) kanssa, sen alapuolella. Malmilävistyksillä eroa syvyyssuunnassa n. 25 m. 84,55-91,55 Au - malmi, pitoisuudet hyvin epätasaiset. Isäntäkivenä pääasiassa j-kv, osaksi k-gn. Ask - pitoisuus vaihtelee. Väli 85,05-86,85 Ask - rikas, As = 9,2 %, Au = 11,8 %, muualla Ask esiintyy erillisinä ohuina viiruina ja rakeina, määrä on yleensä pieni ja Au - pitoisuus yllättävän hyvä. Kokonaisuutena tämän lävistyksen Au-pitoisuus on selvästi vähemmän Ask - sidonnainen kuin yläpuolella olevassa reiässä R 331.

4 Yhteenveto Pirilän malmi koostuu erillisistä, usein lähellä toisiaan olevista, jyrkkäasentoisista, tavallisesti 0,3-0,5 m:n vahvuisista Ask-Fek-Pyr -rikkaista juonista, jotka asultaan ovat lähes kompaktia kiisumassaa. Niiden Au - pitoisuus on yleensä 10-20 ppm, paikoin selvästi enemmän, ja As - pitoisuus tavallisesti yli 10 %. Kiisujuonet ovat sijoittuneet juonikvartsiin ja kvartsi - kummingtoniittikiveen, joissa on vaihteleva sulfidipitoisuus ja hyvin vaihteleva Au - pitoisuus. Kultapitoiset osueet voidaan analyysien perusteella rajata selväpiirteisesti. Useissa profiileissa hyvin huomattava osa koko kultamäärästä sisältyy em. kiisujuoniin. Kullan kokonaismäärän kannalta on oleellista, kuinka jatkuvia kiisujuonet ovat pysty- ja sivusuunnissa. Edellä olevan mukaisesti suuri Ask-pitoisuus merkitsee aina korkeita Au-pitoisuuksia. Pieni Ask-pitoisuus ei kuitenkaan välttämättä merkitsee aina alhaisia Au-pitoisuuksia. Visible gold -havainnot ovat harvinaisia ja aiheuttavat korkeita anal.tuloksia R 322 : 39,1 ppm / 0,50 m ja 85,5 ppm / 0,40 m, R 327 : 786 ppm / 0,50 m sekä R 359 : 66,6 ppm / 0,35 m. GTK :n malmiarvioon nämä on otettu mukaan koko painollaan. Kairausprofiilit vaativat paikoin vielä täydennystä, mm. malmin karjan korkeus profiileissa 6881,000 ja 6881,020 on määrittelemättä, on mahdollista, että harja nousee jopa kallion pintaan. Sivukivet ovat ehjät.

MALMIKAIUOS OY 2-11-1990 Pertti Huopaniemi PIRILÄN MALMIN HYÖDYNTÄMISEEN UAIKUTTAUAT GEOLOGISET JA MINERALOGISET TEKIJÄT Geologisen tutkimuskeskuksen raportissa "Pirilän kultaesiintymän tutkimukset vuosina 1983-1985" (Hannu Makkonen, 1986) kuvataan riittävän tarkasti mm. esiintymän kivilajit, tektoniikka ja malmimineralogia. Tämän raportin perusteella ja läpikäymällä osa esiintymään kairatuista rei'istä on Malmikaivos Oy :n toimesta selvitetty malminrakenteen ja malmimineralogian vaikutusta esiintymän mahdolliseen hyödyntämiseen. Lisäksi on tehty ominaispainorikastuskokeita malmin puhkeamasta irtiammmutusta materiaalista. Malmin rakenne Pirilän malmi on kairattu 20 m :n, osaksi 10 m :n profiilivälein. Kulta-analyysejä on tehty tarpeellisilta osin. Kultapitoiset osueet rei'issä ja reikäprofiileissa voidaan helposti rajata ympäristöstään analyysien perusteella, lisäksi kullan esiintymiselle on olemassa kivilajikontrolli, sitä tavataan vain eriasteisesti kiisuuntuneissa kvartsijuonissa ja kvartsi-kummingtoniittikivessä. Näin rajatut louhittavaa kokoa olevat yksiköt sisältävät aina myös annottomia osia ja toisaalta pitoisuuksien vaihtelut kairansydämissä jo muutaman metrin matkalla voivat olla varsin suuret. Malmin sisäistä rakennetta leimaa voimakas epähomogeenisuus. Kairansydämistä havaitaan, että malmi koostuu erillisistä, usein lähellä toisiaan olevista, jyrkkäasentoisista 0,3-0,6 m :n vahvuisista arseenikiisu-löllingiitti-magneettikiisu-pyriittijuonista, jotka asultaan ovat lähes kompaktia kiisumassaa. Juonien välit ovat pitoisuudeltaan epätasaista tai paikoin annotonta kvartsia tai kvartsi-kummingtoniittikiveä. Kiisujuonien Aupitoisuus on yleensä 10-20 ppm, paikoin selvästi enemmän ja As-pitoisuus tavallisesti yli 10 Useissa profiileissa hyvin huomattava osa kultamäärästä sisältyy em. kiisujuoniin. Esiintymän kokonaiskultamäärän kannalta on oleellista, kuinka jatkuvia kiisujuonet ovat pysty- ja sivusuunnissa ja kuinka suuri pitoisuuden vaihtelu on kunkin juonen eri osissa. Näitä seikkoja ei kairausaineistosta voida luotettavasti päätellä. Malmin keskipioisuuden arviointiin liittyy siten merkittävä epavarmuusteki.jä. Malmimineraaleista Pirilän malmin runsaimpana esiintyvät malmimineraalit ovat arseenikiisu, löllingiitti, magneettikiisu ja rikkikiisu. Arseenipitoisuus on 3,0 %, joten As-mineraalien yhteismäärä on n. 6000 t. Kulta esiintyy yleensä arseenimineraaleissa, niiden raoissa ja kontakteissa, sen raekoko on tavallisesti alle 50 mikronia. Määrältään pienempi osa kultaa esiintyy silikaattimineraaleissa edellistä esiintymistapaa karkeampana.

Kullan esiintymistavasta johtuen sen rikaste sisältää runsaasti As. Rikastamista on tutkittu sekä UTT :n Mineraalitekniikan laboratorion tekemillä vaahdotuskokeilla että Malmikaivos Oy :n tekemillä ominaispainorikastuskokeilla tärypbydällä. Tärypbytäkokeissa todettiin 113-65 ppm Au sisältävän raskasfraktiorikasteen sisältävän 6,5-9 % As. Kevyemmät Fraktiot sisälsivät vielä sekä arseenimineraaleja että kultaa. Ominaispainorikastuksella tuotettu kultarikaste, jonka valmistuksessa pyritään mahdollisimman hyvään kullan saantoon, tulee sisältämään yli 10 e As. 2 Yhteenveto Pirilän malmin epähomogeeninen sisäinen rakenne vaikeuttaa kokonaiskultamäärän luotettavaa arvioimista. Kullan sekä arseenikiisun ja löllingiitin kiinteä yhteenkuuluvuus aiheuttaa kultarikasteeseen korkean arseenipitoisuuden, mikä heikentää kultarikasteen myyntikelpoisuutta. Koko malmin As-mineraalien määrä on n. 6000 tonnia.

1 MALMIKAIUOS OY 7.2.1990 P. Huopaniemi Pirilän Au-malmi. Malmiarvio Lähtökohdat : Arvio perustuu 6TK :n kairanreikiin ja analyyseihin. Cut ofe on 2 ppm Au. Yhtenäisen malmirajauksen sisällä saattaa olla heikompiakin pitoisuuksia. Malmin vahvuudeksi otettu vähintään `f metriä, jolloin hyvin kapeissa kohdissa on jouduttu ottamaan mukaan alle 2 ppm :n pitoisuuksia. Korkeita huippuja ei yleensä ole leikattu. Poikkeuksen tekee prof. 6880,92 :n reikä 327, jossa malmin keskellä on Au 786 ppm / 0,50 m. Tämä on tasoitettu 5 :n vierekkäisen anal. keskiarvoksi ja ko. pätkälle on annettu Au-pitoisuus 175,'l ppm. Malmi koostuu kahdesta osasta : - A-malmi välillä 6880,91-6880,97, jonka pohjoispää muodos taa Pirilän puhkeaman - B-malmi välillä 6880,95-6881,07. Tällä malminosalla ei ole tiedossa puhkeamaa. Malmin tiheytenä on käytetty arvoa 2,92. A ja B malmit ovat limittäin profiilin 6880,96 tienoilla. Näyttöä niiden yhteenliittymisestä ei ole. Malmi on lävistetty 13 kairanreiällä, lävistysten yhteispituus on 101,05 m. Arviossa rajattua malmia voidaan pitää luotettavana. Kuitenkin useissa profiileissa malmin harja tai lieve on avoin, tarkemmin selvittämättä.

2 A-malmi Prof. Leikkauksen Vaikutus Tonneja Au ppm pinta-ala m2 matka --------------------------------------------------------------------- 6880,92 190 20 11096 17,7 6880, 9-1 339 15 1 `t8'f8 '1, 5 6880,95 122 15 5343 5, 'f 6880,96 172 15 7533 3,0 Yhteensä 38820 t a 8,10 g/t Au B-malmi 6880,96 1 113 20 8351 17,2 6880,98 132 20 7708 '-1,8 6881,00 160 20 93 1± 11 2,8 6881,02 2 117 20 1 L1'12'f 5,1 6881,0'-i 195 20 11388 10,6 6881,06 236 20 13762 `1,9 Yhteensä 6'1997 t a 7,21 g/t Au Malmit A ja B yhteensä 103817 t å 7,5 11 g/t Au Tämän mukaan malmin koko kultamäärä on 783 kg.

1 MALMIKAIVOS OY 17.11.1990 Pertti Huopaniemi PIRILÄN MALMIN LOUHINNAN MAHDOLLISET YMPÄRISTtiUAIKUTUKSET Vaikutukset vesistöihin Pirilän malmi sijaitsee n. 15 km pitkän ja 1-5 km leveän Kolkonjärven länsirannan välittömässä läheisyydessä. Kolkonjärveä eivät koske mitkään luonnonsuojelulain tai muiden säännösten mukaiset rajoitukset. Malmin pienen koon takia sen käsittely paikalle rakennettavassa rikastamossa ei ole taloudellinen vaihtoehto vaan malmi on kuljetettava muualla sijaitsevaan rikastamoon. Näin ollen vain louhoksen/kaivoksen kuivanapidosta kertyvät vedet johdettaisiin luonnonvesistöihin. Mikkelin lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston sekä Mikkelin vesi- ja ympäristdpiirin antamien tietojen mukaan Kolkonjärvi on vielä kirkas ja puhdasvetinen järvi, joka tunnetaan hyvänä kalavetenä. Järven valuma-alue on verrattain pieni ja sillä ei sijaitse muita kuormituksen aiheuttajia kuin haja-asutustyyppinen maatalous. Poistettavan kaivosveden määrää ei voida arvioida etukäteen. Vesi tulee sisältämään jonkin verran hienoksi jauhautuneita silikaatti- ja sulfidimineraaleja, muiden ohella myös arseenipitoisia sulfideja. Kiintoaines saadaan yleisesti käytössä olevilla menetelmillä suurimmalta osiltaan erotettua pumppausvedestä ennen sen laskemista luonnonvesistöihin. Huomioonottaen kuitenkin pieniä määriä arseenia, lyijyä, kuparia ja sinkkiä sekä rikkiä sisältävän kaivosveden ja toisaalta Kolkonjärven veden hyvän nykytilan, voidaan otaksua, että vesioikeuden myöntämän juoksutusluvan ehdot tulevat olemaan suhteellisen tiukat. Muut m,päri,stövaikut ukset Lähin vakituinen asuinpaikka sijaitsee n. 500 m :n päässä ja lähin vapaa-ajan asunto n. 200 m :n päässä Pirilän malmista. Välittömässä läheisyydessä ei ole viljelysalueita. Mahdollisen louhinnan aiheuttamat pöly-, melu-, tms. haitat eivät tule olemaan merkittäviä.

VESI HALLITUS Vesipiiri Pvm 05 Miv 31. 07. 19 74 Havaintopaikka AN ALYYS IT ULOS LO MAKE Kolkonjärvi luusua 005 Koordinaatit 3-688292 -55470 Kokonaissyvyys 7 m Virtaama m 3 Vesistöalue 04.24 Näkösyvyys dm Vedenkorkeus Kunta 681 Rantasalmi Ilman lämpötila C Näytteet otti SH EM Tutkimuslaitos 05 Miv Pilvisyys /8 Analysoivat PL KM RH MM Asteikkonumero Tutkimus 2 jokitutkimus jää dm Tarkisti Tuuli Lumi Lab. n :o ATK ATK 1140 ATK ATK ATK S yvyy s D010 1,0 t C 00.1 C 40 201 20,1 02 00.1 mg/i 17 091 9,1 02 001. % kyll. 18 103 103 C02 0.1 x 10 mg/i 19 Sameus, opt. suodin 0.1 x 10 54 Kiintoaine 0.1 x 10 mg/i 28 X20 01. x 10 u4/cm 49 420 42 Alkaliniteetti 0.01 mval/1 02 012 0,12 ph 00.1 51 071 7,1 Väri 01. x 10 mgpt/i 64 110 1 1 Scan H KHT 0.1 x 10n mg/1 02 26 370 3,7 BHT 0.1 x 10 mg/i Kok. N 01. x 10n,ugN/I 36 291 287 N03-N 01. x 10n,ugN/1 48 NH4-N 01. x 10n,ugN/l 04 Kok. P 01. x 10n,ugP/I 32 060 6 CI 0.1 x 10n mg/i 30 240 2,4 Fe 01. x 10n,ug/I 53 111 113 Mn 01. x 10n,ug/I 41 Lignosulfonaatti 0.1 x 10n mgnals/i 45 Enterokokit 01. x 10n kpl/100 ml 68 Kolimuot. C 01. X 10n kpl/100 ml Sameus Hach 0.01 x 10n JTU 76 610 0,61 Kok.kov. 00.1 dh 3-3 008 0,8 0 0 dm VLJ...7 OO l1g /la,yr& 1 70^0 -.11,,oc,

Vt51HALLI I U5 VEDENLAAI UKLKISTEKIN ANALYYSITULOSLOMAKE VESIPIIRI 1 PAIVAMÄARÄ j KELLONAIKA KOORDINAATIT 1 VESISTOALUE 05 Miv j 13.03.85 3-688292-55470 1 04.24 KUNTA I TUTKIMUSLAITOS 1 ASTEIKKONUMERO I TUTKIMUS i 681 Rantasalmi 05 Miv 02 HAVAINTOPAIKAN NIMI Kolkoniärvi luusua 005 KOKONAISSYVYYS i NAKUSYVYYS ILMAN LAMPOTILA PILVISYYS I TUULEN VOIMAKKUUS I TUULEN SUUNTA m dm, C /8 m/s I 00 JAAN PAKSUUS LUMEN PAKSUUS VIRTAAMA VALUMA ivedenkorkeus dm dm I/s km cm LABORATORIONUMERO 327 NAYTTEENOTTOSYVYYS/ ALKUSYVYYS 0,5 LOPPUSYVYYS LAMPOTILA C 040 0,8 2 mg/ 1 017 13,9 0 2 kyli. % 018 97 SAMEUS, HACH FTU 076 0,24 KIINTOAINE mg/1 028 725 ms/m 084 5,3 ALKALINITEETTI mmol/i 002 0 13 ph 051 6,6 VÅRILUKU Pt mg/1 086 10 CODM0 mg/1 0 026 3,9 BOD, mg/1 008 KOK.N pg/i 036 300 N0 2-N Ng/ 1 047 N 03-N N g/1 048 N 11 4 -N p g/1 004 KOK P pg/i 032 PO 4 P pg/i 013 cl mg/i 030 3 1 Mn pg/i 041 pg/i 053 140 FEKAALISET STREPTOKOKIT kpl/100 ml 068 KOLIMUOT. C kpl/100 ml NAYTTEEN OTTI EM KJ NÄYTTEEN ANALYSOIVAT tl km sj rh TARKASTAJA k -

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS MIKKELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI W=/VEDENLAA IS ERIN ANALYYSITULOSLOi Havaintopaikan nimi : KOLKONJÄRVI 004 Vesistöalue : 04.24 Kunta: RANTASALMI Vesi- ja ympäristöpiiri : 5 Koordinaatit krj : KKJ kp: 687870 ki : 356020 Näytteenottolaitos : 5 Päivämäärä : 18.09.1990 Kellonaika : Kokonaissyvyys(m) : 11.0 Näkösyvyys(m) : 6.00 Jää(m) : Lumi(m) : Lisätieto : Ilman lämpötila +9 oc, pilvisyys 8/8, tuulen voimakkuus 2 m/s, tuulen suunta 140 o. Laboratorionumero Alkusyvyys(m) Loppusyvyys(m) Haju 0.0 2.0 1.0 5.0 10.0 yks. parncc det liput + arvo t LÄMPÖTILA C T WM 5 13.0 13.0 13.0 13.0 HAPPI MG/L, 012 DTP 5 9.7 9.6 9.6 HAPPI KYLL.% 02STP 5 92 91 91 SAMEUS FTU TBY SNT 5 0.30 0.20 0.30 KIINTOAINE MG/L, RE GF ; ------------------------------------------------------------------------------------- SÄHKÖNJOHTAVUUS MS/M CTY 25L 5 5.0 5.0 5.0 ALKALINITI-_~r1'I MMOL/L ALKNP42 5 0.13 0.13 0.13 PH PH L25 5 6.8 6.8 6.9 VÄRIIIJKU CNR NC 5 5 5 5 COD MN MG/L CODMN NT 5 3.4 3.4 3.5 ----- ------------------------------ ---------------------------------------- ---------- BOD 7 MG/L, BOD7 NEA KOK. TYPPI. UG/L NTOTNS NITRIITTI-N UG/L N02NNSD 5 260 250 290 UG/L NH4NNS NITRAATTI-N AMMONIUM-N UG/L NO3NNS ------------------------------------------------------------------------------------- KOK. FOSFORI UG/L PTOT NS 5 4 4 4 FOSFAATTI FOSFORI UG/L P04PNS KLORIDI MG/L CL NTM 5 2.8 2.8 2.8 RAUTA UG/L FE NST 5 L 12 15 13 MANGAANI UG/L MNASF ------------------------------------------------------------------------------------- A-KLOROFYLLI UG/L CP ASM 5 2.3 KOK. RIKKI MG/L STOT AN SULFAATTI MG/L S04 RIB GRAN-ALKALINI'1hIXVI MMOL/L ALKNTG