INNOVATIIVISIA JULKISIA PALVELUJA JA OSAAMISTA. Pääjohtaja Petteri Taalas. * Case Ilmatieteen laitos * Vapaa data

Samankaltaiset tiedostot
ILMATIETEEN LAITOS Yleisesittely. Marko Viljanen

ILMASTONMUUTOS; VIHER- HÖMPPÄÄ VAI TIETEEN VIIMEISIN SANA? Pääjohtaja Petteri Taalas

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ilmastonmuutos haltuun tulevaisuuden energiateknologioilla

Fortum. Sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Johtaja Timo Karttinen. Pörssi-ilta Espoo

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Tärkein laatumittari on asiakastyytyväisyys. Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Climate change. - some key elements - Juhani Damski, Director General, The Finnish Meteorological Institute

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Utön merentutkimusasema

Palvelukeskuksen Käynnistysaikataulu (alustava)

Vastuullinen yritystoiminta. Opetushallitus, Helsinki Kari Kankaanpää, Kestävän kehityksen päällikkö Fortum Oyj

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

ILMASTON MUUTOS JA ENERGIA- ALAN MAHDOLLISUUDET

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

ILMASTONMUUTOS. Pääjohtaja Petteri Taalas

TORI-siirtojen tilannekatsaus. TORI-hankkeen ohjausryhmä

SÄÄ-ILMASTO -ÄÄRI-ILMIÖT?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Fortum. Sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Talousjohtaja Markus Rauramo. Pörssi-ilta

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Verkkolaskun vastaanotto valtiolla

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi Älyliikenne (ITS) :

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Verkkolaskun lähetys valtiolla

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Verkkolaskutilastot 2016

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Inspire-direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa. Inspire-sihteeristö Antti Rainio

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Uudet energiatekniikat

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Energiatuki Kati Veijonen

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

ILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Tule töihin valtiolle

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

Paikkatietoalusta. Paikkatietoverkosto Antti Jakobsson

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus Hallituksen kokous Kari Pessi

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Transkriptio:

INNOVATIIVISIA JULKISIA PALVELUJA JA OSAAMISTA Pääjohtaja Petteri Taalas * Case Ilmatieteen laitos * Vapaa data

SUURET LUONNONKATASTROFIT 1980 2008 500 450 400 350 300 Number 250 200 150 100 50 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) ----- Trend line 2

SÄÄN AIHEUTTAMAT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT 2001-10 1. Tapani-Hannu 26.-27.12. 5849 2. Janika 15.-16.11.2001 5784 2. Lahja-Sylvi 7.-8.8.2010 1316 3. Pyry 1.11.2001 1271 4. Mielikki 23.9.2003 1021 5. Martti 10.11.2008 911 6. Unto 4.-5.7.2002 826 7. Kesämyräkkä 12.6.2010 741 8. Tulvat 28.-31.7.2004 721 9. Rafael 22.12.2004 698 10. Veera 4.8.2010 632 Helsinki, tammikuu 2005, Bergman 3

TAPANI 26.12.11 puuskanopeudet 4

Pelastustoimen tehtävät 26.-28.12.2011 5

Tapaninpäivä klo 10:58 - "Valkea joulu" Sähköttömiä asiakkaita enimmillään yli 200 000, Tilanne oli vakava! Vikoja rajattiin päivän aikana kauko-ohjauksella ja asentajien toimesta, lisää väkeä kutsuttiin töihin Yli 100 000 asiakasta sai sähköt takaisin 24 tunnin aikana Puhelinpalvelu tukkeutui, Fortumin nettisivut ruuhkautuivat Vaikeuksia myös teleoperaattoreilla ja viranomaisilla

Asta-rajuilman vahingot ja tuulihavainnot 29.-30.7.2010 25 m/s 24 m/s 22 m/s 29 m/s 26 m/s 20 m/s Punkka & Korpela 7 23.11.2012

POIKKEUKSELLINEN SADE HELSINGISSÄ 22.8.2011 Tutkakuva klo 19.45 Kaisaniemessä 39,5 mm vettä klo 18.50-19.50 välisenä aikana http://www.mtv3.fi

9

HAVAINTOJÄRJESTELMÄ Operatiivinen käyttö 400+ Pintasää 200 Mastot, lentosää 3 Luotaus 3 Säätutkat 8 Salamanpaikannus 8 Ilmanlaatu sis. radioaktiivisuus 30 Sade, manuaalinen 100 Merenpinnan korkeus ja aallot 17 Tutkimus- ja erityismittaukset n. 50 Lidar (Tuhka ja tuulet) 3 Automatisointiaste > 97% Lentosääasemat (2012) 25 Operatiivisia asemia yht. n.500 Luotausasemia 3 Säätutkia 8 Salamanpaikannusantenneja 8+3 10

SATELLIITTITOIMINNOT Sääpalvelun ydin, satelliittihavainnot keskeinen syy ennusteiden paranemiseen Sodankylässä uusi satelliittikeskus, Suomen ja kv. toimijoiden palvelut ESA, NASA, NOAA, EUMETSAT, Italia/E-Geos EUMETSAT Ilmakehän kemian osaamiskeskus Suomessa Kv. huippuosaamista jää, lumi, metsät & ilmakehän koostumus Arktisen alueen satelliittien suunnittelu, yhteistyö Kanada (Polarsat) ja Venäjä (Arktika) Kiina-yhteistyöneuvottelu 10/2012

TIETOKONERESURSSIT Cray XT5m 2009-34,6 TF 656 prosessorikantaa/3936 prosessoriydintä 164 laskentanoodia Keskusmuistia 5,6TB Sääennustusmallien laskenta-alueet Supertietokoneen elinikä 4-5 v Vuosittaiset korvausinvestoinnit ~1M Korkea käytettävyysaste, toimintavarmuus (>99,9%) Arkistointikapasiteetti ~ petabytes Sääennustus- ja ilmastomalliajot ym. 24/7 valvonta & IT-tuki koko tuotantojärjestelmälle 12

2011 645 htv Budjetti 69 M 27 M ulkopuolinen rahoitus = 39% 61 % tutkimuksesta EU, SA, TEKES 13

ULKOPUOLINEN RAHOITUS, M 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Sää ja turvallisuus T & K Yhteensä 14

SUURIMMAT RAHOITUKSEN SAAJAT EU 7PO-HANKKEISSA 15

SÄÄ- JA MERIPALVELUJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ T & K Havainnot Laskentamallit 24/7 Sääpalvelu & IT Tuotteet (> 1 milj./päivä) 16

Birds Interference Sea clutter ECMWF 17km 10km (2015) HIRLAM 16km 7.5km (2011) Showers Clutter HARMONIE 2.5km ~1km 17

LUOVA Luonnonkatastrofien ennustusjärjestelmä Suomi-koko maailma Suomen hallitus/vnk, ulkoasiainministeriö Kansalaiset 2013 Tilannekuva, ennusteet & varoitukset Vaikutukset (Suomen intressit) Ihmiset Infrastruktuurit Yritykset 18

SOTILAS- JA SIVIILI-ILMAILU

LIIKENNE Tiesää-teiden talvikunnossapito Merenkulkujäänmurto Raideliikenne Kevyt liikenne

Ilmatieteenlaitos.fi 2. arvostetuin suomalainen verkkobrändi (Taloustutkimus 2011) Käyttäjinä 58 % internetiä viikoittain käyttävistä suomalaisista (Taloustutkimus 2011) Kävijähuippu 470 500 eri kävijää, 50 miljoonaa latausta/heinäkuu (30.7.2012) Sääennusteet yli 17 000 paikkaan Suomessa Datan vapautus 2013-14, uusia palveluja kansalaisille, uutta yritystoimintaa 21

LÄMPÖTILA-, SADEMÄÄRÄ- JA TUULIENNUSTEIDEN OSUVUUS (1 VRK), % 90 85 80 75 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 year T 1 day rain 1 day wind 1 22

Lähde: Taloustutkimus (1/2) Yleisarvosana 2012 Keskiarvo 4-10 10 9 Toimialan keskiarvo 8 7 6 5 4 Ilmatieteen laitos 8,38 7,99 7,96 7,89 7,88 7,83 7,81 7,72 7,72 7,70 7,69 7,65 7,62 7,61 7,58 7,58 7,57 STUK Verohallinto Suomen Pankki Tilastokeskus Maanmittauslaitos VTT Metsähallitus YLE Valtiokonttori Väestörekisterikeskus Tullilaitos Tukes Evira Toimialan keskiarvo VATT TTL Huhti-elokuu 2012 Alkuperätunniste 4382/JKÄ/JLM/ss/jso Kopiointi kielletty VIP 2012 Julkiset palvelut Ylimmät päättäjät ja vaikuttajat

Lähde: Taloustutkimus (2/2) Yleisarvosana 2012 Keskiarvo 4-10 10 9 Toimialan keskiarvo 8 7 6 5 4 HSL, Hgin Seudun liikenne SYKE Huhti-elokuu 2012 Alkuperätunniste 4382/JKÄ/JLM/ss/jso Kopiointi kielletty 7,56 7,53 7,53 7,52 7,45 7,45 7,44 7,43 7,42 7,41 7,41 7,34 7,29 7,00 6,97 6,82 6,63 TraFi ETK Kela Kuluttajavirasto & Kuluttaja-asiamies THL Kilpailuvirasto Suomen Rahapaja Viestintävirasto Metla MTT Liikennevirasto MEK Maahanmuuttovirasto Hansel Valvira VIP 2012 Julkiset palvelut Ylimmät päättäjät ja vaikuttajat

SIDOSRYHMÄKYSELY: ARVOSANA 4,2 25

JÄRJESTELMIEN KÄYTETTÄVYYSASTEET Perussääasemien saatavuus 98,51 % Tutkadatan saatavuus > 98 % Palvelu Tavoite Toteuma Sisäinen tietoliikenneverkko 99,9 % 99,92 % Funet-yhteys 99,9 % 99,99 % Alue- ja tutkayhteydet (Sonera) 99,9 % 99,89 % Tuotantopalvelimet 99,9 % 99,96 % Suurteholaskentapalvelut 99,9 % 99,84 % Tietokantapalvelut (tuot.kannat) 99,9 % 99,96 % Postipalvelut 99,9 % 99,92 % Nimipalvelut 99,9 % 99,92 % WWW-palvelut 99,9 % 99,87 % FTP-palvelut 99,9 % 99,94 % Kevytpäätteet 99,9 % 99,92 % Yleiset infrapalvelut 99,9 % 99,97 % 26

PEER-REVIEWED JULKAISUT 300 250 200 150 100 50 0 27

TUOTTAVUUS 2000 2011 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 Tuotos Kokonaispanos Kokonaistuottavuus 100,0 50,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 28

TYÖTYYTYVÄISYYSINDEKSIN KEHITYS 2003-2011 2011 indeksi: 3,70 (asteikolla 1-5) 29

30

LÄMPÖTILA SUOMI/GLOBAALI 1847 2009 Lämpötilan poikkeama ( C) 3 2 1 0-1 -2-3 -4 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 31

CO2 PALLAKSELLA 1997-2012 32

CH4 PALLAKSELLA 2004-2012 33

FMI-NOAA-RosHydroMet TIKSI STATION CH 4, CO 2 emission CH 4, CO 2, aerosols Air temperature (ºC) 20 0-20 -40-60 Air temperature Emissions from wetlands Tiksi summer-autumn 2010 Tundra freeze Laptev Sea freeze 2.2 2.1 2.0 1.9 Methane concentration CH 4 (ppm) Methane concentration CH 4-80 01/07 01/08 01/09 2010 01/10 01/11 01/12 34 34

INTEGRATED CARBON OBSERVING SYSTEM 40-60 asemaa, 15 maata, 50 htv/v Investointi ~120 M, Budjetti >10 M /v, Suomessa 2,5 M /v LVM&OKM Päämaja Suomessa, HY ja ISY kumppaneina Suomi vastaa lisäksi Pohjois-Euroopan ilmakehäasemista

RADIOAKTIIVISUUS (Beta Sodankylä, 67 N) 1000000 Aktiivisuuskonsentraatio (µbq/m³) 100000 10000 1000 100 10 60 65 70 75 80 85 90 95 00 Vuosi 36

2,5 HAPPAMOITTAVA RIKKI Virolahti Concentration (µg(s)/m 3 2,0 1,5 1,0 Utö Hyytiälä Ähtäri Oulanka Pallas 0,5 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 37 37

VEDEN KORKEUDEN ÄÄRIARVOT HELSINGISSÄ 1900-2010 Annual maxima of 4-hourly values in relation to annual mean sea level 38

KAHDEN ASTEEN TAVOITE LÄMPÖTILAN MUUTOS ESITEOLL.-2100 NYKYMENON JATKUMINEN 39

1980 vs. 2012 Monivuotisen jään määrä kutistunut alle kolmasosaan 40

ARKTISET JÄÄ-MERI-SÄÄPALVELUT 41

LAIVATEKNOLOGIAN OSAAMISTA/Aker Arctic 42

NEW CONCEPTS FOR NORTHWEST RUSSIA SEAS /CARGOTEC

Korkea Resurssien ja järjestelmän tehokkuus Matala Kohti aurinkotaloutta Sisältö Öljy Hiili Rajalliset resurssit Suuret CO2-päästöt Ehtymättömät resurssit Päästötön tuotanto Copyright Fortum Corporation Kaasu CHP Perinteinen energiantuotanto Rajalliset energiavarat, suuret ympäristövaikutukset Edistyksellinen energiantuotanto Energiatehokkuus, vähäpäästöinen tuotanto CCS Nykyinen ydinvoima Aurinkotalous Aurinkoon perustuva tuotanto, korkea järjestelmän tehokkuus Tulevaisuuden ydinvoima Vesi Geoterminen Bio Meri Aurinko Tuuli All rights reserved by Fortum Corporation and shall be deemed the sole property of Fortum Corporation and nothing in this slide or otherwise shall be construed as granting or conferring any rights, in particular any intellectual property rights

VAKUUTUSALA Asta-myrskyn (29.-30.7.2010) salamatiheys Salamien määrä per 100 km2 100 20 10 5 1 0 Lähde: Ilmatieteen laitos, Pohjola Omaisuuskorvausosasto 12.4.2011 45

SÄÄALAN MAAILMANMARKKINAJOHTAJA/VAISALA 46

VTT 2007: IL TUOTTAA 5-6 KERTAISESTI SIJOITETUT RAHAT TAKAISIN Hyöty (M ) Tieliikenne 13 18 Jalankulkijat 80 100 Raideliikenne 0.4 Meriliikenne 32 50 Ilmailu 54 55 Logistiikka Kymmeniä miljoonia Rakentaminen ja ylläpito 15 30 Maatalous 34 YHTEENSÄ > 239-303 IL budjetti 50 M

TUOTE- JA DATAPOLITIIKAN UUDISTUS Toimintaympäristön muutostekijät: Eurooppalainen kehitys Inspire- ja PSI-direktiivit Valtioneuvoston periaatepäätös julkisesta datasta IL on teettänyt konsulttiselvitykset 2008, 2009 ja päivityksen 2012: Datapolitiikan vapautus: IL selvitys (Bearin Point), palveluiden vapautus kansalaisille 1 M tulojen menetys, > 50 M hyöty liikenne- ja veneilyturvallisuudessa. Kaikki datat ja palvelut ilmaisiksi => ~5 M tulojen menetys Budjetti 2013: Osittainen datan vapautus, palvelu käyntiin Budjetti 2014: Kaikki data vapaaksi, jatkuva palvelu

MITÄ VAPAUTETAAN Kansalaisille vapaita palveluja jo lisätty www-sivuilla sekä ilmaisten mobiilisovellusten kautta (Apple, Android, Windows) Kaikki IL:n tuottamat sää-, meri-, ja ilmastohavainnot ml. säätutkaaineistot Itse tuotetut satelliittiaineistot Itse lasketut sääennustemallituotteet HIRLAM 1-2 vrk Pohjois-Amerikka-Ural/Afrikka-Pohjoisnapa AROME 1 vrk, Suomi tarkalla resoluutiolla MITÄ EI Euroopan Sääennustuskeskuksen datat (Euroopan datapolitiikka, saatavilla maksua vastaan); IL:n www-sivuilla ilmaisia tuotteita Euroopan Sääsatelliittijärjestön datat (kuten ed.) Asiakkaiden tuotteet (meteorologin tekemät korjaukset malleihin) PV:n materiaalit

KAIKEN KAIKKIAAN ODOTETTAVISSA MERKITTÄVIÄ HYÖTYJÄ; ERINOMAINEN POLIITTINEN PÄÄTÖS HYÖDYT & TOIMINTAMALLI Uutta liiketoimintaa, uusia sää-, meri- ja ilmastodataan pohjautuvia innovaatioita, esim: Älyliikenne, yhdessä paikka- ja liikennedatan kanssa Kv. toimijoita Suomeen, mm. IBM tilannekuvakeskus? Mobiilisovellukset, ~Nokia Uutta T & K toimintaa Datan käyttäjien rekisteröityminen & käyttötarkoitus, IL haluaa suunnata T & K kehitystyötä datan käyttäjien tarpeiden mukaisiksi Kumppanuudet datan käyttäjät & IL: uusia palveluja yhteiskunnalle IL edelleen sää- ja meriturvallisuusviranomainen Riski halvoille ei-ammattimaisille palveluille ja tutkimukselle