MAKASIINI EURAJOEN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI MARRASKUU 2/2010 Jätteen lajittelu. s. 11 Kunnalli - sen maaseutuhallinnon uudistus. s. 6 Muutoksia sosiaali- ja terveystoimessa 1.1.2011. s. 16
Sisällys Kunta ennen ja nyt... 3 Hallintotoimi... 6-7 Koulutoimi... 8-10 Tekninen- ja ympäristötoimi... 11 Kulttuuri, matkailu ja kirjasto... 12-13 Liikunta- ja nuorisotoimi... 14-15 Sosiaali- ja terveystoimi... 16-18 Tapahtumakalenteri... 19-20 Makasiini 2/2010 Kädessäsi on Eurajoen kunnan tiedotuslehti Makasiini, johon on koottu ajankohtaista asiaa kunnan eri hallinnonaloilta. Lehti ilmestyy tämän mallisena nyt toista kertaa. Puuttuuko lehdestä jotain, mistä toivoisit saavasi tietoa sen välityksellä? Anna meille palautetta ja juttuvinkkejä tai kerro muuten vain mielipiteesi lehdestä joko soittamalla nuorisosihteeri Pirita Laivaselle 044 312 4265 lähettämällä palautetta kunnan kotisivujen palaute-osion kautta lähettämällä sähköpostia pirita.laivanen@eurajoki.fi käymällä kunnanvirastolla Eurajoen kunta Kalliotie 5 27100 Eurajoki Puh 02 86 941 Sähköposti eurajoen.kunta@eurajoki.fi Henkilökohtaiset osoitteet etunimi.sukunimi@eurajoki.fi Kunnanvirasto on avoinna 1.6. - 31.8: ma - pe 8:00-15:00 1.9. - 31.5: ma - to 8:00-16:00, pe 8:00-15:00 Neuvonta ja puhelinvaihde avoinna 9:00-12:00 ja 12:45-15:00 Kustantaja: Eurajoen kunta Taitto ja ulkoasu: TS-Grafi, Eurajoki Painopaikka: Skyprint Oy, Leväsjoki Painos: 3000 kpl Jakelu: kaikkiin eurajokelaisiin kotitalouksiin Kuvat: Raili Aitonurmi, Tarmo Thorström Auli Hannila, Vesa-Pekka Leino, Krista Pihala, Matti Heine, Janne Rantanen, Pirita Laivanen Eurajoen kunta Kansikuvassa: Jooa, Lottapeppiina ja Heli Lehti Ystävyyskuntatoimintaa 30 vuotta Weener ja Eurajoki Kesällä 11. 19.7.2011 vieraaksemme saapuvat jälleen kerran ystävämme Weeneristä. Eurajoen Nuorisosoittokunnan ja Eurajoen kunnan yhdessä järjestämä ystävyyskuntavierailu on juhlavierailu. Jo 30 vuoden ajan ovat weeneriläiset olleet ystäviämme. Ensi kesänä odotamme reilusti yli sataa vierasta. Heitä varten tarvitsemme runsaasti isäntäperheitä majoitusta varten. Mikäli olet kiinnostunut isäntäperheenä toimimaan, voit ottaa yhteyttä Eurajoen Nuorisosoittokunnan Tuen puheenjohtajaan Sanna Ojalaan vaikka sähköpostilla: sanna.ojala@eurajoki.net 2
Kunta ennen ja nyt Harri Hiitiö, Kunnanjohtaja Suomalainen yhteiskunta tukeutuu vahvasti kunnalliseen itsehallintoon. Sillä on pitkä historia alkaen 1500-luvun käräjistä jatkuen 1700-luvun pitäjänkokouksiin. Nämä juuret vaikuttivat aikanaan siihen, että Suomi sai autonomian Venäjän yhteydessä ja vaikutti osaltaan siihen prosessiin, joka johti kansakunnan syntyyn ja Suomen itsenäisyyteen. Vuonna 1865 saatiin Suomeen ensimmäiset kunnallisasetukset, kunnille verotusoikeus ja ensimmäiset valtuustot. Marraskuussa 1917 julkaistiin uudet kunnallislait ja uusi kunnallinen vaalilaki. Kunnallisvaaleilla valitut valtuustot tulivat pakollisiksi kaikkiin kuntiin ja perustuslakiin tuli säännös kuntien itsehallinnosta. Muita kunnallisen itsehallinnon kehityskaaren merkkipaaluja ovat vuoden 1925 laki, jossa kuntajaotus erotettiin seurakuntajaosta, vuoden 1949 laki, jolloin kaupunkeja ja maalaiskuntia koskevat säännökset koottiin yhteen lakiin ja kunnanjohtajajärjestelmä saatettiin koskemaan kaikkia kuntia, vuonna 1977 erot kuntamuotojen väliltä poistettiin ja kuntasuunnittelu tuli pakolliseksi, vuonna 1993 valtionosuusjärjestelmä ja yhteistoimintasäännökset uusittiin. Vuoden 1995 kuntalaissa kuntien erilaisuus otettiin huomioon ja jokainen kunta sai väljyyttä ja joustavuutta oman hallintonsa ja toimintansa järjestämisessä. Ja vihdoin 2007 säädettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki, jonka tarkoituksena on kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen, palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tavoitteena elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ja palvelujen saatavuus. Tästä laista on kuitenkin sanottava, että se on enemmän psykologiaa ja politiikkaa kuin juridiikkaa. Tämän kehityksen tuloksena kunnallinen itsehallinto on vahva, velvoitteita ja palvelutehtäviä on paljon, vaihtoehtoisia palvelutehtäviä riittää ja kaikkien aktiivisuudelle on sijaa. Kunnista on tullut asukkaidensa yhteisö ja keskeisten elämänpuitteiden tarjoaja. Viime vuosisadan alussa kuntien verorahoilla tarjoamat palvelut kohdistuivat 77 prosenttisesti vaivaishoitoon, 12 prosenttisesti hallintoon ja 11 prosenttisesti opetukseen. Tällä hetkellä kunnat ja niiden yhteistoimintaorganisaatiot vastaavat 2/3 osasta hyvinvointipalveluja, mutta ehkä vähän yllättävääkin on, että hieman toisella nimellä kuin vaivaishoito kutsutut sosiaalipalvelut haukkaavat kunnan menoista nykyään 77% sijasta 59%, hallinto 12% sijasta 7%, opetus 11% sijasta 17% ja muut palvelut, joita ei silloin ollut 17%. Meidän kaikkien ja myös kunnan toimintaympäristö muuttuu. Muutoksen ymmärtäminen ja edelläkävijyys ovat välttämättömiä menestyksen edellytyksiä. Muutos on aistittava ja sitä on johdettava. Juuret ovat kuitenkin entisellään. Juurilta ja juurista voi aina etsiä muutoksen ja sen hallinnan aineksia. Yhteisten asioiden hoito, poliittinen johtajuus, strateginen osaaminen ja kokonaisuuksien hallinta edellyttävät onnistuakseen tietoa ja näkemystä. Kunnan kehittämisessä jokainen kuntalainen, palvelujen käyttäjä, luottamushenkilö ja kunnalta palkkaa saava on voimavara. Parhaillaan on menossa useita sellaisia muutostrendejä tai tapahtumia, jotka syvällisesti muuttavat kunnan toimintaympäristöä. Takanamme, ja osin vielä edessämmekin, on taloushistorialle ennestään tuntematon globaali finanssi- ja reaalitalouden kriisi, sekä sen vielä tuntemattomat seuraukset. Samaan aikaan väestömme ikääntyy Japanin jälkeen kovinta vauhtia maailmassa. Valtiovallan suhde kuntaan ja kuntien keskinäiset suhteet ovat muuttumassa. Informaatioteknologian ulottuvillemme tuomiin mahdollisuuksiin ei tunnu löytyvän oikeanlaista tartuntapintaa. Tästä huolimatta kunnan vastuulla on tulevaisuudessakin jäsentensä turvaverkon ylläpito. Toimintaympäristöämme ei ole ainoastaan muodot ja rakenteet, vaan mitä suurimmassa määrin ihmiset. Miten ihminen on muuttunut ja muuttuu. Millaisia ovat ihmisten ajattelutavat, arvot ja kulttuuri tällä hetkellä. Ensimmäinen asia, mikä itselläni tulee mieleen on, että kysymyssana on monikkomuodossa. Meidän ajassamme ei tunnu enää olevan yhteisiä suuria asioita, aatteita, arvoja ja totuuksia. Todellisuus on pirstaloitunut ja suurien totuuksien tilalla on arvojen, käyttäytymistapojen, kulttuurien ja totuuksien moninaisuus. Jo pelkästään informaatioteknologian huima kehitys aiheuttaa välillä tunteen, että kokonaisvaltaisen tiedon hahmottaminen on mahdotonta. Toinen seikka, joka näyttää olevan tyypillistä nykyihmiselle, on individualismi. Yhteiskunnan keskellä näyttää elävän ihminen, joka korostaa yksilöä yhteisöllisyyden kustannuksella sekä kokee olevansa vapaa ja riippumaton tavoittelemaan omaa onnellisuuttaan. 3
Valinnanvapaus, yksilöllisyys ja riippumattomuuden tunne antavat mahdollisuuksia luovuudelle ja menestykselle, mutta sisältävät eriarvoisuuden siemenen ja saattavat aiheuttaa turvattomuutta ja ahdistusta. Voisin kuvitella, että viime vuosien traagiset tapahtumat koulumaailmassa ja yleisestikin ottaen huoli nuorten kasvamisesta turvallisuuteen liittyvät ainakin osittain tähän muutokseen. Mielenkiintoista on kysyä, onko ihmisen perusolemuksessa kuitenkin aina jotain samaa. Parin viime vuoden myllerrykset talouden toreilla ja turuilla näyttäisivät jälleen kaivavan ihmisten sydänten sopukoista esiin sitä yhteisöllisyyttä. Huonompina aikoina ihmisten itsekeskeisyys näyttäisi vähenevän, elämisen nopeus rauhoittuvan ja ihmiset näyttäisivät kaipaavan enemmän onnellisuutta, unelmia ja hyvää elämää kuin ahneutta. Vuonna 2007 säädetyn kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli paras-hankkeen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa maamme kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Se, mikä on ehkä jäänyt vähemmälle huomiolle, on, että uudistuksen lähtökohtana ja ytimessä tulisi olla kuntalainen - asukas. Jo se, että hankkeen painopiste on kunta- eikä palvelurakenneuudistuksessa, kertoo mistä on ollut, tai ainakin nyt on kysymys. Mikäli kunta hankkii uskottavuuden palvelujen järjestäjänä ja sillä on siihen taloudelliset resurssit, ei kuntia tulisi väkisin vääntää kohti malleja, jotka kuntalaisen näkökulmasta selkeästi heikentävät palvelutasoa. Tavoitteenahan tulisi olla vain ja ainoastaan kuntalaisten tarpeita vastaavat palvelut. Toki on niin, että uudenlaisten palvelukonseptien kehittäminen edellyttää kunnan perinteisten sisäisten hallinnonalojen ylittämistä, uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta arviointia, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta, mutta niiden pitää olla lähtöisin kunnasta itsestään. Kanasalaisten perusturvaan liittyvät tulonsiirtotehtävät ovat valtion vastuulla. Kuntien vastuulla on palvelujen järjestäminen. Asukkaiden elämään ja hyvinvointiin liittyvistä tehtävistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on merkittävin toimintalohko. Tämän palvelusektorin järjestämiseen kuluu n. 60% kunnan toimintamenoista. Palvelut rahoitetaan pääosin verotuloilla, mutta valtion rahoitusosuus ja asiakasmaksut ovat tässä lisänä. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voitaisiin vastata, tulee terveyttä ja hyvinvointia lisääviä toimintoja vahvistaa ja luoda kuntiin pysyviä terveyttä edistäviä rakenteita. Joustoja ja palvelujen käyttäjien valinnanmahdollisuuksia tulee myös lisätä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu ja huolellinen suunnittelu sekä ennakkoluuloton yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen tulevat auttamaan kuntalaisen ja hänen elämänkaarensa aikana vaihtelevien tarpeiden mukaisten palvelujen kustannustehokasta toteutumista. Kansakunnan, kunnan ja yksilön menestys kytkeytyy koulutukseen ja osaamiseen. Itsensä toteuttaminen ja pyrkimys henkiseen kasvuun ovat yksilön tarvemaailmassa varsin korkealla. Kunnat vastaavat siitä sivistyksellisiin perusoikeuksiin kuuluvasta julkisen vallan velvoitteesta, jonka mukaan jokaiselle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti perusopetusta ja muuta opetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Maamme on menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa. Saavutetun tason ylläpito ja kehittäminen on haaste kunnille ja koko kansakunnalle. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös uusia linjauksia. Ei ole varaa jäädä paistattelemaan päivää kansainvälisessä vertailussa, jos yhtäkkiä huomataankin, että on pärjätty hyvin testissä, joka mittaa vääriä asioita. Kaikki ihmiset tarvitsevat kulttuurielämyksiä rikastaakseen elämäänsä. Suomalaisessa kulttuuripalvelujen rahoituksessa ja tarjonnassa kunnat ovat monessa mukana ja keskeisiä toimijoita. Kulttuuri ja siihen liittyvä toimeliaisuus vahvistaa sekä kunnan että yksilön identiteettiä. Henkisesti virikkeellinen kunta on imagoltaan vahva ja viihtyisä. Se on mieluisa asuinpaikkakunta sekä yrityksille toimintaympäristönä ja sijoittumiskohteena kiinnostava. Liikunta ja nuorisotyö ovat välineitä suomalaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntalaisten terveys, työkyky ja viihtyvyys, sairauksien ennaltaehkäisy sekä syrjäytymisen ehkäiseminen vaikuttavat ihmisten 4
elämänlaatuun ja koko yhteiskuntaan merkittävästi. Itseensä luottava, hyvin koulutettu, henkisesti ja fyysisesti terve ja aktiivinen nuori on jokaisen kunnan tulevaisuusresurssi. Hyvä ympäristö on myös jokaisen kunnan kiistaton menestystekijä. Kunnan tehtäviin kuuluu alueiden käytön suunnittelu sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Kunnalla on vastuu oman alueensa kehittämisen ohjaamisesta. Viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön tarjoaminen kuntalaisille on yksi kunnan keskeisistä tehtävistä. Kunnan jäsenet käyttävät päivittäin kuin huomaamattaan paljon kotikuntansa vastuulla olevaa kunnallistekniikkaa. Vettä on juotavaksi, kulkemiseen on katuja ja teitä, elinympäristössä on huolehdittu jätehuollosta ja viemäröinnistä. Myös kuntien rakennusomaisuus on suuri, ja se vaatii huolenpitoa ja kehittämistä. Kuntien kilpailukyky ja elinvoima edellyttää panostuksia. Osaaminen ja osaava yhteistyö eri elinkeinopoliittisten toimijoiden, kunnassa olevien ja sinne tulevien yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa on avainasemassa kuntaa kehitettäessä. Kunta ja yritystoiminta tarvitsevat toisiaan. Yritykset tarvitsevat kuntia toimintaa palvelevan perusrakenteen ylläpitäjinä ja osin asiakkaina. Kunnat tarvitsevat yrityksiä työpaikkojen tarjoajina, yksityisten palvelujen tuottajina ja paikallistalouden moottoreina. Kunnallinen itsehallinto on edelleen vahva, velvoitteita ja palvelutehtäviä on paljon, vaihtoehtoisia toimintatapoja riittää ja kaikkien aktiivisuudelle on sijaa. 5
Hallintotoimi Kunnallisen maaseutuhallinnon uudistus Helena Lähteenmäki, Maaseutupäällikkö Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa tuli voimaan kuluvan vuoden huhtikuun alussa ja samalla kumottiin aikaisempi vuodelta 1991 peräisin oleva kuntien maaseutuhallinnosta annettu laki. Asian taustalla on Euroopan yhteisön rahoittamien viljelijätukien hallinto- ja valvontajärjestelmää valvovien toimielinten jatkuva epäluulo suomalaisen hajautetun järjestelmän suhteen. Erityisen ongelmalliseksi nykyisessä järjestelmässä on koettu maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston suoran määräysvallan puuttuminen tehtäviä hoitavien kuntien suhteen. Tavoitteena vähintään 800 maatilan yhteistoiminta-alueet Rakennekehityksen myötä tapahtunut kuntien maaseutuhallinnon toimintaympäristön muutos sekä maataloustukien säätelyn jatkuva kiristyminen ovat johtaneet uuden lain mukaiseen malliin, jossa kuntien edellytetään muodostavan maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi vähintään 800 maatilaa käsittäviä toiminnallisia yksikköjä. Näissä yksiköissä maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä tulisi hoitamaan vähintään viisi henkilöä, mikä mahdollistaa tehtävien eriyttämisen viljelijätukihakemusten käsittelyprosessissa sekä jossain määrin myös erikoistumisen. Jokainen kunta on edelleen vastuussa siitä, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat alueella hoidettua asiaan kuuluvalla tavalla. Ellei yksittäisen kunnan sisällä ole mahdollista perustaa vähimmäisvaatimukset täyttävää yksikköä, kunnan on liityttävä useamman kunnan muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Kunnan päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä tulee olla tehtynä 1.5.2011 ja sopimus edellytetään laadittavaksi vuoden 2012 alkuun mennessä. Toiminnan aloittamisen suhteen lakisääteisenä takarajana on vuosi 2013. Valmistautuminen Eurajoen kunnassa Satakunnassa ei ole yhtään kuntaa, joka yksinään pystyisi muodostamaan vaaditun kokoisen yksikön. Eurajoen kunta on usean muun kunnan kanssa mukana kuluvan vuoden alkupuolella käynnistyneessä Porin maaseutuhallinnon pilottihankkeessa. Pilotin aikataulutavoitteena on ollut yhteistoiminta-alueen muodostaminen kuluvan syksyn aikana. Lisäksi kunta on käynyt neuvotteluja yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi Rauman seudun yhteistoiminta-alueen (isäntäkunta Euran kunta) ja Keski-Satakunnan yhteistoiminta-alueen (isäntäkunta Kokemäen kaupunki) kanssa. Kaikki kolme tahoa ovat tehneet Eurajoen kunnalle esityksensä yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi 1.1.2011 alkaen. Tarjottujen maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen hoitamisesta peritään kunnalta vuosittainen korvaus, joka perustuu aktiivitilojen lukumäärään tai lohkojen, peltohehtaarien ja tukipäätösten määrään. Nykyinen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutusperiaatteella palveluja tuottavalle kunnalle. Lähipalvelut järjestetään joko säännöllisesti tapahtuvana tai hakuaikoina ja muina erikseen asiakkaan kanssa sovittavina aikoina tapahtuvana toimistopäivystyksenä. Eurajoen kunnassa maaseutuhallintouudistusta on valmistellut asiantuntijaelimenä maaseutulautakunta. Päätöksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä tekee kunnanvaltuusto. Artikkelin kirjoittamisajankohtana (15.10.) asian käsittelyprosessi on keskeytyneenä. Kunnanhallitus on siirtänyt asian käsittelyä ja pyytänyt lausuntoa maataloustuottajayhdistykseltä. Lopullisten päätösten valmistuttua asiakkaita tullaan tiedottamaan muodostettavasta yhteistoimintaalueesta, mahdollisesta siirtymäajasta, toimistopäivystyksistä ja muista käytännön asiointiin liittyvistä kysymyksistä. Lehden perhe muutti kyläkoulun naapuriin Raili Aitonurmi päivähoidon johtaja Raumalla ja Porissa aiemmin asunut Heli ja Jarno Lehden perhe etsi peräti viitisen vuotta maaseudulta hirsirunkoista vanhaa taloa maatilkulla, muuton edellytyksenä oli myös pieni kyläkoulu. Toiveena oli, että perheen eskarilainen, juuri kuusi vuotta täyttävä Lottapeppiina ja kolmevuotias Jooa saisivat käydä koulua ison koulun sijasta pienessä, turvallisessa ja viihtyisässä kyläkoulussa. Perhe ajeli innokkaasti myös Eurajoella taloa etsimässä, pysähtyen välillä katsomaan tyhjinä mahdollisesti olevia taloja ja ohikulkevilta kysellen, onkohan 6
talo myynnissä. Loppujen lopuksi Heli Lehden äiti löysi netin kautta talon Huhdalta, ja perhe muutti Eurajoelle elokuussa. Huhdan kyläkoulu on naapuritontilla, Lottapeppiinan ei tarvitse kuin pujahtaa talojen välissä olevan aidan välistä koulun pihalle. Jooa on päivähoidossa Irjanteen ryhmiksessä, jossa myös Lottapeppiina on hoidossa koulun eskarin lisäksi. Lottapeppiinan luokalla on yhdeksän eskarilaista. Perhe on pikkuhiljaa kotiutumassa Eurajoelle. Lähihoitajaksi opiskeleva Heli ja rakennusalalla työskentelevä Jarno ovat kiireisiä lapsiperheen vanhempia, mutta suunnitelmissa on mm. talon kunnostus pikkuhiljaa oman mielen mukaiseksi. Harrastuksiin ei juuri nyt ole aikaa, mutta esim. pesäpallo ja kuntosali kiinnostavat. Tällä hetkellä lapset saavat helliä kolmea kissaa ja hoitolampaita, mutta perheen haaveissa on myös kuttujen ja hevosten hoito. Huhdan koulun vanhempaintoimintaan on jo osallistuttu ja samalla tutustuttu muihin Huhdan kylän lapsiperheisiin. Lottapeppiina ikävöi aluksi vanhoja kavereita, mutta uusia kavereita on jo löytynyt. Perhe on tottunut etsimään netistä tietoja, ja kunnan kotisivut ovat tulleet tutuiksi, samoin kunnan hyvä liikunta- ja kulttuuritarjonta. Kirjastoon ollaan myös tyytyväisiä. Kesällä käytiin katsomassa mm. hevoskynnön sm-kilpailuja, ja myös Välimaan torppaan tutustuminen houkuttelee. Kehittämistäkin Eurajoella toki löytyy, epäkohtana perhe pitää esim. Irjanteen tien vaarallisuutta, hidastetta toivotaan erityisesti ryhmiksen kohdalle. Uusi pyörätie otetaan ilolla vastaan. Juha Jaakkolalle kunnallisneuvoksen arvonimi Anne Ahlsten, Hallintojohtaja Tasavallan presidentti myönsi 11.6.2010 Juha Jaakkolalle kunnallisneuvoksen arvonimen Juha Jaakkola on toiminut pitkään ja ansiokkaasti Eurajoen kunnan kehittämisen puolesta niin kunnallisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Hän on toiminut Eurajoen kunnan luottamustoimissa vuodesta 1968 lukien. Valtuuston jäsenenä hän on ollut vuosina 1977 2008 ja tästä ajasta puheenjohtajana viimeiset neljä valtuustokautta. Kunnanhallituksen jäsenenä hän on ollut vuosina 1981 1992. Juha Jaakkola on ollut kunnan johtotehtävissä aikana, jolloin on tehty valtakunnallisesti merkittäviä energiapäätöksiä. Kunnallisten tehtävien lisäksi hän on ollut lukuisissa eri yhdistysten ja yksityisen sektorin luottamustehtävissä. Eurajoen Säästöpankin hallituksessa hän on ollut vuodesta 1980 lähtien ja hallituksen puheenjohtajana 1985 alkaen. Edellisen kerran tasavallan presidentin myöntämä kunnan hakema neuvoksen arvonimi on myönnetty vuonna 1993. Kunnallisneuvos Juha Jaakkola Kuva Janne Rantanen 7
Koulutoimi Koulutoimen hankkeet Ilkka Heikkilä, Kouliutoimenjohtaja Opetushallitus on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, joihin peruskoulut voivat hakeutua mukaan. Eurajoen kunnan koulutoimi on muiden hankkeiden lisäksi mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Hankkeella pyritään tarjoamaan lapsille ja nuorille monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaaajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on tarjota harrastusmahdollisuuksia myös niille lapsille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kaikki Eurajoen koulut tarjoavat kerhotoimintaa. Seuraavassa esitellään Lapijoen koulun kerhotoiminta kuluvan lukuvuoden aikana. Kansainvälisen vaihdon keskus Cimo rahoittaa koulujen kansainvälisen vaihdon toimintaa. Eurajoen yhteiskoululla on takanaan yksi Comenius-hanke ja toiseen ollaan parast aikaa hakeutumassa. Keskustan koululla on niin ikään takanaan yksi Comenius-hanke ja menossa toinen hanke, joka seuraavassa esitellään. Kerhotoimintaa Lapijoen koulussa Lapijoen koulun opettajat Lapijoen koulu täyttää tänä vuonna kunniakkaat 115 vuotta. Juhlavuotta on vietetty työn merkeissä. Opetustoimen lisäksi koulussa on järjestetty jo useamman vuoden ajan kerhotoimintaa. Eurajoen kunnan sosiaalitoimi on vastannut aamu- ja iltapäiväkerhoista Lapijoella jo tämän vuosituhannen ajan. AP/IP-kerho toimii jokaisena arkipäivänä aamulla ennen koulun alkamista ja iltapäivällä aina klo 17 asti. Kerho tarjoaa esikoululaisille, ekaluokkalaisille ja tokaluokkalaisille turvallisen ja virikkeellisen hoitopaikan yhdessä samanikäisten kavereiden kanssa. Koulu on järjestänyt kerhoja jo muutaman vuoden ajan. Kerhotoiminnan tarkoituksena on tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä ja edistää oppilaan monipuolista kehittymistä. Kerhojen avulla koulu pystyy tarjoamaan oppilaalle mahdollisuuden osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentamaan oppilaan harrastusten kohteita. Lapijoen koulussa toimii alkaneella lukuvuodella kolme eri kerhoa. Kerhojen ohjaajat kertovat toiminnasta sanoin ja kuvien seuraavasti: Kuorokerho on tarkoitettu 3.-6.-luokkalaisille ja sen puitteissa kokoonnutaan kerran viikossa. Kerho on toiminut kaksi vuotta. Kerhossa harjoitellaan oikeanlaista äänenkäyttöä ja opetellaan myös huoltamaan ääntä. Kuoro esiintyy erilaisissa juhlissa ja tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on laulamisen ja esiintymisen ilon löytäminen ja uusien laulujen oppiminen. Tulevaisuudessa on tarkoitus keksiä kuorolle nimi sekä mahdollisesti hankkia esiintymisasut. Kerhoa ohjaa Elina Vanha-Patokoski. Keskiviikkoiltapäivisin noin parikymmentä energistä ja innokasta eka- ja tokaluokkalaista kokoontuu Lapijoen koululla liikunta-leikkikerhoon. Kerhon vetäjänä toimii Tiina Rantala. Kerhossa harjoitellaan ryhmässä toimimista liikunnan ja leikin keinoin. Leikin lomassa on hyvä harjoitella erilaisten tunteiden käsittelyä ja empatiaa. Tärkeintä ei ole olla nopein ja voimakkain, tärkeämpää on pelata reilusti ja olla reilu kaveri toisille. Sosiaalisten taitojen ohella harjoitellaan liikunnan keinoin monipuolista kehonhallintaa ja samalla kuntokin kasvaa. Liikunta-leikkikerhossa hypitään, pompitaan, tasapainoillaan, kiipeillään, juostaan ja nauretaan. Välillä tulee kolhujakin naarmuja polveen tai karvaita tappioita kisailuissa. Kuinka erilaisia nappuloita shakkilaudalla kulkee, loikkii ja viilettää. Jokaisella on omat tapansa ja omat mielihalunsa, jopa omat kasvonsakin, vaikka itse asiassa vain ratsulla on turpansa eikä muilla nappuloilla ole havaittavissa mitään kasvoja. Niin erilaisia nämä 8
nappulat ovat. Silti ne muodostavat yhdessä suurenmoisen pelin. (Grisin ja Iljin) Shakkipeli on yksi vanhimmista peleistä. Kuitenkin se on myös täysin nykyaikainen peli, joka saa yhä enemmän kannattajia kaikkialla maailmassa. Viime keväänä alkoi Lapijoen koululla shakkikerho ja tänä syksynä 4. lk:n ja 5.-6. lk:n kerhot kokoontuvat kerran viikossa tunnin ajan. Mottona on pelaamaan oppii pelaamalla. Kerhoa ohjaa Anna-Liisa Aro-Heinilä. Kansainvälisiä leikkejä, eri maiden kouluista Vesa-Pekka Leino Eurajoen Keskustan koulu osallistuu jo toiseen Comenius - projektiinsa. Comenius ohjelma on EU:n rahoittama koulujen yhteistyöhanke. Vuosien 2009-2011 aikana toteutettava projekti keskittyy lasten perinteisten leikkien ja uudempien leikkien harjoitteluun sekä niiden vaihtamiseen eri maiden kesken. Tavoitteena on koulun toimintakulttuurin rikastaminen, välituntiliikunnan monipuolistaminen sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulun arjessa. Lisäarvona saamme tutustua vieraiden kulttuurien leikkeihin ja koulukulttuureihin. Huhtikuun 17. 2010 koululla järjestettiin projektin puitteissa teemapäivä johon osallistuivat oppilaiden ohella vanhemmat ja ilahduttavan paljon myös paikalle kutsuttuja isovanhempia. Yhdessä tutustuttiin suomalaisiin perinnepeleihin kuten nurkkaukko, pikipata, kirkonrotta, viimeinen pari uunista ulos, kymmenen tikkua laudalla ja moniin muihin leikkeihin. Kumppanimme hankkeessa ovat: Szkola Podstawowa n:o7 Elkistä Puolasta Tiverton Primary School Lontoosta Iso- Britanniasta Albalat Sorells Escola Valenciasta Espanjasta Icadyie Oculu Istanbulista Turkista. Vuoden 2009 marraskuussa partnerikoulujen opettajat vierailivat Eurajoella. Muut vierailut tehtiin maaliskuussa 2010 Istanbuliin Turkkiin ja toukokuussa 2010 Elkiin Puolaan. Lukuvuoden 2010 2011 aikana tehdään vierailut Lontooseen ( lokakuu ) ja Valenciaan ( toukokuu 2011 ). Keväällä pidimme haastattelukilpailun oppilaille palkintona vierailumatka Lontooseen. 20 oppilasta osallistui kilpailuun, joka oli tasainen ja todisti selkeästi yhden asian. Suomalainen lapsi osaa jo nuorena reippaasti ilmaista itsensä englanniksi. Se on kovaa valuuttaa nopeasti kansainvälistyvässä Euroopassa. Kilpailussa parhaiten pärjäsivät oppilaat Katri Jalonen, Sarianna Pajunen, Alex Lymy ja Jonne Haapala. He lähtivät lokakuussa vierailumatkalle Lontooseen. Onnea voittajille! Nurkkaukkoa koulun varaston ympärillä Koulumme kotisivuilta osoitteesta: http://koulut.eurajoki.fi//html/fi/keskusta_etusivu.html pääsee tutustumaan projektin tuotoksiin. Yhteiselle internetissä olevalle platformille eri maiden koulut ovat kuvanneet videoita leikeistä. Kansainvälisyys näkyy voimakkaasti Eurajoella. Vierasmaalaisiin törmää torilla ja kaupassa. tiedotusvälineiden myötä koko maailma astuu olohuoneisiimme ja internetin kautta etäisyydet kaukomaihin supistuvat sekunnin osiin. Lasten opastaminen tähän maailmaan ja sen vaatimuksiin edellyttävät koululta valmiutta luoda toimintatapoja ja edellytyksiä kasvaa kansainvälisessä oppimisympäristössä Comeniuksen perusidea. Samalla pyritään paremman tietämyksen kautta suurempaan suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Se on projektimme henkilöstön tavoite. 9
Koulutoimi Uudet työntekijät Lapijoen koulun liikuntakerholaisia Koulutoimen sosiaaliohjaajan sijaisena on 21.10.2010 alkaen työskennellyt sosionomi Miia Jokinen. Sosiaali- ja koulutoimen yhteisenä psykologina on 13.10.2010 aloittanus psykologi Suvi Heino. Heino työskentelee syksyn 2010 kaksi päivää viikossa ja tammikuusta 2011 alkaen kokoaikaisesti. miia.jokinen@eurajoki.fi p. 044 312 4822 suvi.heino@eurajoki.fi p. 044 312 4353 10
Tekninen ja ympäristötoimi Jätteenlajittelu Eurajoella entistä helpompaa ja tehokkaampaa Eurajoen asukkailla on nyt käytössään yksitoista (11) paperin aluekeräyspistettä ja neljä (4) energiajätepistettä. Energiajätepisteet sijaitsevat neljässä kohteessa, Volttitalon edustalla, Lapijoella jääkiekkokaukalon vieressä, Irjanteen matonpesupaikalla ja Kuivalahden paloaseman edustalla. Näiltä paikoilta löytyvät myös keräysastiat keräyskartongille, pahville, metallille ja lasille. Pelkät paperinkeräyssäiliöt ovat Rantaperentiellä, Riikontiellä, Mattilantiellä, Runkotien leikkikentällä, Myllärintiellä kevyenliikenteenväylän päässä, Kaivettulantiellä vanhusten palvelutalon vieressä ja Viljamaantiellä kunnan vuokratalojen vieressä. OHJE ENERGIAJÄTTEEN LAJITTELUUN Energiajätteeseen saa laittaa: muovikanisterit ja sangot, ämpärit muovikassit, -pussit ja kelmut pakkaus- ja kutistemuovit muovivanteet muoviset pakkausalustat ja- kotelot muovikannet ja -korkit virvoitusjuomakorit muovinarut muoviset kertakäyttöastiat styrox, vaahtomuovi pienet muoviesineet esim. tiskiharja muovia ja paperia sisältävät pakkaukset atk-disketit (korput) tekstiilit ja vaatteet (ei pvc-muovia, nahkaa) kirjat kansineen, julisteet muovi- ja vahapinnoitettu paperi itsejäljentävä paperi osoite- ja muut pikkutarrat ja niiden taustapaperit liimautuvat muistilaput lahja-, kääre- ja pakkauspaperit paperinenäliinat karkkipaperit muu kuin painekyllästetty puujäte likaantunut, kostea pahvi ja kartonki muovipullot (Pantilliset pullot palautukseen!) muoviastiat ja rasiat, esim, viilipurkit 01 02 04 05 06 PET PE-HD PE-LD PP PS Energiajätteeseen ei saa laittaa PVC-muovi Muovit, jotka on merkitty numerotunnuksella 07 ja alla kirjain O ongelmajätettä painekyllästettyä puuta biojätettä metalleja makkaranpaistopusseja, kahvipaketteja CD/DVD-levyjä painepakkauksia esim. hiuslakkapullot sähkö- ja elektroniikkaromua paristoja ja sähkölamppuja lasia, posliinia, keramiikkaa fluoria sisältäviä esineitä hammastahnaputkiloita ja harjoja nahkaa, kumia vaippoja, siteitä pölyävää jätettä esim. siivousjäte pölynimuripusseja 03 07 PVC O 11
Kulttuuri, matkailu ja kirjasto Kulttuurista virtaa ikäihmisille Eurajoella Elina Heinilä Eurajoella käynnistyi 1.10.2010 uusi Paikallishistoriasta virtaa ikäihmisille -hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa eurajokelaisille ikäihmisille paikallishistoriaan keskittyvät kulttuurikierrokset Välimaan perinnetorpalle ja saada ne osaksi vanhuspalveluiden jokavuotista toimintaa. Välimaan perinnetorppa on kunnan omistuksessa oleva perinteen opetuksen paikka, jossa on keskitytty erityisesti lapsiin ja nuoriin. Nyt laajennetaan toimintaa myös ikäihmisiin. Hankkeen aikana ikäihmiset saavat mahdollisuuden tutustua oman paikkakuntansa kulttuuritarjontaan konserttien, moniaistisen näyttelyn ja teemailtojen avulla. Hankkeen avulla pyritään aktivoimaan ikäihmisiä muistelemaan oman kotiseutunsa historiaa. Hankkeen aikana päivitetään myös Välimaan perinnetorpan historiikki. Hanketta hallinnoi Eurajoen kulttuuritoimi ja tiivistä yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen kanssa. Hanketyöntekijän työhuoneen löydät kulttuuritoimesta Volttitalolta osoitteesta Tohtorinpolku 2. Lisätietoja hankkeesta päivitetään Eurajoen kunnan nettisivuille: www.eurajoki.fi Lisätietoja: Elina Heinilä p. 044 312 4916 elina.heinila@eurajoki.fi Itsenäisyyspäivän vietto Eurajoella 6.12.2010 Klo 10 messu Kustaa Adolfin kirkossa, jonka jälkeen kukkien laskut sankarihaudalle ja Irjanteen hautausmaalle vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkille. klo 11 juhlakahvit Yhteiskoulun ruokasalissa Juhlapuhe toimitusjohtaja Pekka-Juhani Kuitto klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Yhteiskoulun juhlasalissa klo 17.40 Kynttiläkulkue Kaharin nuoriso-kulttuuritalolta kirkkoon, jossa partiolippukunta Jokilaakson Rapujen lupauksenantotilaisuus klo 18. klo 18 Nuoret Kotkat sytyttävät kynttilät Irjanteen hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Eurajoen kulttuuritoimi 12
Joulun tahdit hyväntekeväisyyskonsertti su 28.11.2010 klo 18.00 Kustaa Adolfin kirkossa Mika Kares, basso Jonna Imeläinen, piano ja urut Käsiohjelma 10, saatavana ennakkoon Taidelahjasta ja kulttuuritoimistosta p. 869 4266, 044 312 4425 Eurajoen kulttuuritoimi ja seurakunta Välimaan perinnetorpan Wanhan ajan joulua vietetään 7.12. - 10.12.2010 Torpan opastettu joulutuokio sisältää vanhan ajan jouluvalmisteluja, joulukoristeiden tekoa, joulutarinan sekä mehun ja piparin. Varaa aika ryhmällesi etukäteen! Koululais- ja päiväkotiryhmille opastusaika varattavissa vp. 869 4266 / kulttuuritoimisto tai 044 312 4425 / Soili Veijonaho Välimaan torppa on avoinna yleisölle 8.12. klo 17 20. Torpassa voi kokea rauhallisen joulutunnelman ja herätellä itseään tulevan joulun valmisteluun ja odotukseen. Eurajoen kulttuuritoimi ja Torpan vapaaehtoiset Kirjaston joulun ajan aukiolot: Aatonaattona 23.12. auki 10-16 Jouluaattona ja joulupäivänä 24-25.12. Kirjasto on suljettu, Tapaninpävänä 26.12 auki klo 12-15 ; Uuden vuoden aattona 31.12. auki klo 10-16 Loppiaisaattona 5.1.2011 auki klo 10-16 ; loppiaisena 6.1.2011 suljettu Kirjaston väki toivottaa rauhallista joulua asiakkailleen! 13
Liikunta- ja nuorisotoimi Nuorisotyö Raketilla nettiin Tarmo Thorström, Hanketyöntekijä Tekniikan kehittyminen ja yhteiskunnalliset muutokset ovat aiheuttaneet suuria muutoksia myös nuorisokulttuuriin. Nuorten yhteisiksi kokoontumispaikoiksi ovat perinteisten nuorisotalojen lisäksi tai sijaan muodostuneet erilaiset nettiyhteisöt ja foorumit. Nuorisolain mukaan kunnallisen nuorisotyön tehtävänä on kasvatuksellisesti ohjata nuoria, tarjota toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluita, tukea nuorisoyhdistyksiä ja ryhmiä. Lisäksi kunnan tehtäviin kuuluvat kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, ympäristökasvatus sekä nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nykypäivän haasteisiin vastaamista varten perustettu Raketti-hanke selvittää Rauman seudun kuntien yhteistyömahdollisuuksia nettinuorisotyön saralla. Tarkoitus ei ole romuttaa olemassa olevia ja hyviksi havaittuja toimintamuotoja vaan täydentää niitä internetin suomin mahdollisuuksin. Suuret kysymykset kuuluvatkin, mitä lisäarvoa internet voisi tuoda nuorisotyöhön, minkälaisia toimintamuotoja tulevaisuudessa on ja tietenkin miten tämä kaikki toteutetaan. Näihin asioihin etsin vastauksia. Toimin moniammatillisesti yhteistyössä eri alojen ihmisten kanssa Rauman, Eurajoen, Euran, Säkylän ja Köyliön alueella, joten edellytyksiä uusille avauksille on. Otan ilomielin ideoita vastaan. tarmo.thorstrom@eurajoki.fi / 044 312 4273 Apua ja ohjausta nuoren elämään Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on saada yhteys niihin raumalaisiin ja eurajokelaisiin nuoriin, joilla on huolia koulunkäynnissä, ovat keskeyttämässä opinnot tai ovat jääneet kotiin ilman jatkosuunnitelmia. Ohjaan ja autan nuoria muissakin niin pienissä kuin isommissa nuoria mietityttävissä asioissa. Toiminta perustuu avoimen ja rennon ilmapiirin kautta luottamukselliseen keskusteluun sekä nuoren ohjaukseen ja tukemiseen elämäntilanteen selkeyttämiseksi. Nuori sitoutuu parhaiten toimintaan, kun työskentely lähtee nuoren omista tarpeista ja tavoitteista käsin. Nuoren oma halu ja tarve ovat ohjauksen lähtökohtana! Rea Siirasti rea.siirasti@rauma.fi / 040 833 0824 Nuori, haluatko kertoa mielipiteesi sinua koskeviin asioihin? Oletko kiinnostunut vaikuttamisesta? Haluatko olla mukana järjestämässä toimintaa nuorille? Osallistu nuorisovaltuustotoimintaan. Nyt voit ilmoittaa kiinnostuksestasi nuorisotoimeen sillä vanhan nuorisovaltuuston toimikausi on loppumassa p. 044-312 4265 / Pirita. 14
Eurajoen Kunnan Nuorten Työpaja Teemme ja Autamme pihatöitä pieniä remontteja maalaustöitä pieniä huonekalujen kunnostuksia ja korjauksia autamme muutoissa ja kuljetuksissa mattopesulan välityspalvelu ja muita sekalaisia töitä Ota yhteyttä ja tiedustele palvelujamme. Avoinna kello 09.00 14.00 Hanna-Leena Juhola Ilkka Ruonala Puh. 044 3124 272 Puh. 044 3124 269 Nuorten Työpaja Nosturissa nyt Uutena palveluna mattopesulan Vastaanottopiste! Vastaanotamme tai sovitusti haemme matot ja kaikkea muuta pyykkiä ja toimitamme ne Mattopesula Kotikarhuun. Puhtaat tuotteet voi noutaa viikon kuluttua meiltä tai kuljetamme ne kotiisi. Hinnat: Konepestävät matot 8 /kpl, yli 120cm 15 /kpl Laakapesut 6,50 /kpl Plyysi, villa,tuftatu, paperinaru ym. 9,30 /m2 Silkkimatot 20 /m2 Käyntiosoite: Linnaintie 1, II kerros (vanha paloasema) 15
Sosiaali- ja terveystoimi Muutoksia sosiaali- ja terveystoimessa 1.1.2011: Eurajoen kunta liittyy Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään 1.1.2011 alkaen. Perusterveydenhuollon palvelut jatkuvat lähipalveluna Eurajoen terveyskeskuksessa. Lisätiedot kunnan www-sivuilla osoitteessa www.eurajoki.fi tai terveyskeskuksesta. Perusterveydenhuollonpalvelujen lisäksi siirtyy sosiaalitoimen tehtäväalueelta lastenvalvojan tehtävät, vammaispalvelu ja psykososiaalisten palvelujen järjestäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän järjestettäväksi 1.1.2011 alkaen. Osoite: Harjavallan pääterveysasema, Koulukatu 2, 29200 Harjavalta puh. 02 677 3111 (vaihde) Eurajoen kunta liittyy Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen 1.1.2011 alkaen. Eläinlääkintähuolto, vastaanotto: Koivukuja 4, 27100 Eurajoki Puhelin 02 868 4158 tai 044 707 2451, puhelinaika arkisin 8.00 10.00 Terveystarkastajat: Puhelinnumerot 1.1.2011 alkaen 044 701 7035 ja 044 701 7037 Voi Hyvin -messut Eurajoella 9.10.2010 Anna Kivimäki Projektisihteeri Eurajoen kunnan järjestämät ensimmäiset Voi Hyvin -messut saivat hyvän vastaanoton lauantaina 9. lokakuuta. Messuilla arvioitiin käyneen päivän aikana jopa useita satoja messukävijöitä. Messujen tavoitteena oli innostaa ja rohkaista kuntalaisia terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kannustaa lähiruuan käyttöön ja lisätä kuntalaisten osallisuutta. Liikkeelle messut olivat ainakin ihmiset saaneet ja myös lähiruoka, jota oli messuilla runsaasti tarjolla, näytti menevän hyvin kaupaksi. Opettajien välipala sisälsi mm. lanttulaatikkoa 16
Vuoden 2010 Voi Hyvin -messuilla oli runsaasti tarjontaa kaiken ikäisille. Messuilla oli tanssiesityksiä, soittokunnan esityksiä, poniratsastusta, lasten peuhunurkka, sumopainia, testipiste sekä kattavasti esille asettajia. Vuoden 2010 Voi Hyvin ravinto-teemavuosi oli otettu huomioon niin messuvieraan valinnassa, esille asettajissa kuin ohjelmassakin. Messuvieraana Eurajoen nuorisosoittokunta vastasi messujen musisoinnista meitä ilahdutti televisiosta tuttu Aki Wahlman, joka teki messukävijöille ruokaa sekä antoi vinkkejä. Wahlman myös osallistui kokkisotakilpailuihin toiseen tuomarina ja toiseen kilpailijana. Kokkisotia oli messuilla 2 kappaletta, jossa toisessa toisiaan vastaan taistelivat opettajat ja oppilaat ja toisessa nähtiin 3 kansallisuuden maaottelu. Opet vs. oppilaat -kokkisodassa tehtävänä oli luoda annetuista raaka-aineista välipala. Messuvieraamme Aki Wahlman juonsi ja tuomaroi yleisön avustuksella kilpailua. Tiukan kisan lopputuloksena oppilaat/suomen Lasten parlamentin Eurajoen edustajat Ronja Aalonen ja Olivia Pohjanoksa veivät voiton opettajista Vesa Jalosesta ja Elina Käkelästä. Kansainvälisessä kokkisodassa toisiaan vastaan olivat ranskalainen IT-insinööri ja harrastelijakokki Jean-Baptiste Billet, romanialainen kotiäiti ja harrastelijakokki Simona Dumas Parquet, sekä suomalainen ammattilaiskokki ja messuvieraamme Aki Wahlman. Heidän tehtävänään oli valmistaa alkuruoka tai salaatti omaa kansallisuuttansa kunnioittaen. Tiukka raati valitsi yksimielisesti voittajaksi ranskalaisen Jean-Baptiste Billetin, joka valmisti raaka-aineistaan herkullisen salaatin. Messuilla vallitsi koko messupäivän mukava, lämmin ja kotoisa tunnelma. Messut saivat positiivista palautetta niin esille asettajilta, esiintyjiltä, Aki Wahlmanilta, messuvierailta kuin yhteistyökumppaneilta. Positiivisen palautteen lisäksi myös kehittämisideoita otetaan mielellään vastaan, jotta ensi vuoden messuista saadaan vieläkin paremmat! voihyvin@eurajoki.fi Ikäihmisten päiväkeskustoiminta Jokisimpukassa laajeni Marjo Hamilas Miehille oma ryhmä Usean vuoden ajan Palvelukeskus Jokisimpukassa on kokoontunut keskiviikkoisin päiväkeskusryhmä. Tämä ryhmä on pääsääntöisesti muodostunut naisista. Lokakuun alusta alkaen aloitti kokeiluluontoisesti oma miesten ryhmä. Ryhmään tuli heti useita jäseniä. Tällä hetkellä ryhmässä on mukana kuusi miestä. Toiminnalla pyritään tukemaan ikäihmisten kotona asumista. Päiväkeskustoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat yksinäisiä tai joiden puoliso toimii omaishoitajana. Omaishoitaja saa päivän ajaksi ansaitsemansa lepohetken, kun läheinen on päiväkeskuksessa. Miesten ryhmän ohjaajana toimii hoitaja Timo Katila. Päiväkeskuspäivään kuuluu jutustelua, pelailua, kuntoilua, ulkoilua ja ruokailua. Päiväkeskustoimintaan voi hakeutua ottamalla yhteyttä toiminnan ohjaaja Ritva Parjaseen puh. 044-3124329 ja täyttämällä hakukaavakkeen. 17
Sosiaali- ja terveystoimi Haemme perhepäivähoitajia Tarvitsemme joukkoomme uusia perhepäivähoitajia keskustan ja sivukylien alueille. Oletko kiinnostunut perhepäivähoitajan työstä omassa kodissasi? Omaatko hyvät vuorovaikutustaidot ja olet kiinnostunut lasten parissa työskentelystä? Olemme mielissämme, mikäli sinulla on alalta kokemusta tai mahdollisesti alalle soveltuva tutkinto. Ota yhteyttä ja keskustellaan asiasta lisää. Yhteydenotot: perhepäivähoidon ohjaaja Anne-Marita Toivonen p.044 312 4349, tai päivähoidon johtaja Raili Aitonurmi p.044 312 4440 Eurajoen Toimintakeskus on vaihtanut nimeä 1.10.2010 alkaen! Uusi nimi on Toimari on Eurajoen kunnan sosiaalitoimen alainen yksikkö ja tarjoamme kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille, OMATOIMISUUTEEN ohjaten, YKSILÖLLISET tarpeet ja TAIDOT huomioiden. Toimipaikkamme sijaitsee Kuusimäkelän alueella. Olemme avoinna arkisin klo: 7.00 16.00. Toimari, Kuusimäkeläntie 1, 27100 EURAJOKI, p. 868 0773, 044 312 4773 TOIMARISSA on AVOIMET OVET keskiviikkona 1.12.2010 klo: 9 18 TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Kahvila Kolmannen korvapuustista tuoreita munkkeja. Myynnissä laadukkaita, käsintehtyjä tuotteitamme. 18
Tapahtumakalenteri ti 16.11. Kirjansidonnasta työnäytös TAI- DELAHJASSA, Eurajoen Portissa, Arja Nummi klo 11-15. to 18.11. Paperinarusta ruusupuu-työnäytös TAIDELAHJASSA, Hely Falttu klo 17-20. ti 23.11. Tekstiinan tuotteista työnäytös TAIDELAHJASSA, Kristiina Sillanpää klo 12-16. to 25.11. Kettutuotteiden tekoa ja myyntiä TAIDELAHJASSA, Kaarina Lehtomaa klo 10-15. to 25.11., ma 29.11. ja ke 1.12. klo 18-21 Kotisivukoulutus Eurajoen kyläja paikallistoimijoille. Ilm. 22.11. mennessä p. 044-357 6181 tai sihteeri@satakylat.fi su 28.11. Hyväntekeväisyyskonsertti Kustaa Adolfin kirkossa klo 18, basso Mika Kares, säestys Jonna Imeläinen. Ohjelmassa mm.jean Sibeliuksen joululauluja, lauluja maailmalta ja Hoosianna. Ohjelmalehtisiä ovelta, tulot hyväntekeväisyyteen. Järj. Eurajoen srk. ja kulttuuritoimi ma 29.- la 4.12. Tuunaa joululahjasi teemaviikko Eurajoen kirpputorilla, Koivukuja 6. Avoinna ma-pe 12-17 ja la 11-15. Koko viikon glögi ja piparitarjoilu. ti 30.11. Irjanteen Nuorisotalolla ja ke 1.12. Koko perheen jouluaskartelukerho Kaharilla klo 18-19.30. 2 materiaalimaks. Ilm. nuorisotoimeen p. 044-3124 265. Järj. nuorisotoimi ja 4H yhdistys. to 2.12 ja to 9.12 Miesten ruuanlaittokurssi Yhteiskoulun opetuskeittiössä klo 18 21. Kurssimaksu 10 e sis. Penninvenyttäjän keittokirjan. Ilm. Voi Hyvin projektisihteerille Anna Kivimäelle voihyvin@eurajoki.fi / 044 312 4936. Huom! Paikkoja kurssille on rajoitetusti. su 5.12. klo 19 24 ma 6.12. klo 10 Itsenäisyystanssiaiset Vuojoen kartanolla. Lippuja ennakkoon TAIDELAHJAsta ja kulttuuritoimistosta hinta 40 e sis. cocktailillallisen. Järj. LC-Eurajoki ja kulttuuritoimi. Messu Kustaa Adolfin kirkossa ja kukkien laskut. Klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Yhteiskoulun juhlasalissa. 7.-10.12. Välimaan torpan (Tarvolantie 39) Wanhan ajan jouluvalmistelut. Ryhmätilaukset kulttuuritsto p. 02 869 4266. Yleisölle avoin ilta ke 8.12. klo 17 20. Valmistaudutaan jouluun vanhoja perinteitä noudattaen, kynttilänvalosta nauttien. Järj. kulttuuritoimi ja torpan vapaaehtoiset pe 10.12. Syksyn viimeinen perjantai Walkers. Avaamme jälleen tammikuussa pe 14.1.2011. la 11.12. Kartanon joulu Vuojoen kartanolla klo 10-15, joulumyyntiä, tonttupolku, opastuksia, kartanon kakkukahvila ja joulupöytä jne. Myyjät paikkatied. Vuojoen kartano p. 02-83997700 ma 13.12. Lapijoen viimeinen nuorten ilta. Avaamme ma 3.1. 2011 ti 14.12. Syksyn viimeinen Tiistai Walkers. Avaamme jälleen 4.1.2011 v. 2011 la 29.1. ma 21.2. Väinöttären konsertti, orkesterissa mukana Eurajoen oma poika, Miikka Laihonen. Yhteiskoulun uusitussa auditoriossa klo 17. Liput konserttiin a` 10 e. Lapset ja opiskelijat a` 5 e, ryhmätilaus väh. 10 hlö a`8 e. Lippuja ennakkoon kulttuuritoimistosta, TAIDELAH- JASTA ja EKO:sta.Järj. kulttuuritoimi Hiihtolomalla perinteinen Himoksen laskettelureissu. Järj. liikuntatoimi 19
Tapahtumakalenteri Taidenäyttelytarjontaa Eurajoella: TAIDELAHJA, Eurajoen Portissa, osoite: Riikontie 2, avoinna ma-pe 9-20, la 9-14. Ihanat käsityöt ja taidetuotteet jouluksi meiltä. 1.11. - 30.11. Tuula Solin, grafiikkaa 1.12. - 23.12. Anu Sukanen, Essin maailma 8.1. 29.1. Seija Levanto, Elämän iloa, raakasilkkimaalauksia Taide- ja kulttuuritalo Voltti Osoite: Tohtorinpolku 2, on avoinna ti-pe klo 14-18 ja la-su klo 12-15. Ihanat käsityöt ja taidetuotteet jouluksi meiltä. 2.11. 28.11. Tilkkutöitä, tekijät Seija Vikman, Pirjo Vaahensalo, Helinä Nisukangas ja Elisabeth Koskialho. 30.11. 19.12. Volttilaisten Kirppari näyttelytilassa Galleria Gylich, Vuojoen Kartanolla Osoite: Kartanontie 28, avoinna arkisin klo 9-16 sekä yleisötapahtumien aikana. 15.11.-22.12. Urpon ja Turpon jouluaskareita ja muita puuhia Jukka Lemmetyn kuvituksia 29.11.-22.12. Kansainvälinen seiminäyttely Vuojoen Kartanossa Eurajoen kirjastossa 8.11-28.11 KUTSUVA LUONTO-NÄYTTELY Valokuvaaja Pirjo Kosken luontoaiheisia kuvia. Kirjaston aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Näyttely avoinna kirjaston aukioloaikoina ma- to klo 13-19, pe klo 10-16, su klo 12-15 Eurajoen kirjaston taidelainaamossa upeita tauluja lainattavissa! Muista kirjastokäynnillä katsoa yläpalkkeihin! Tapahtumakalenteritiedot kunnan nettisivujen kalenteriin joulukuulle kulttuuritoimistoon p. 02 869 4266 tai matkailuinfo@eurajoki.fi tai pirjo.jaakkola@eurajoki.fi 25.11. mennessä. 20