Maa-, metsä-ja kalatalous Jord- och skogsoruk samt fiske Agriculture, Forestry and Fishery

umen virallinen tilast Finlands ffiiella statistik Offiial Statistis f Finland Maa-, metsä-ja kalatalus Jrd- h skgsruk samt fiske Agriulture, Frestry and Fishery Vapaa-ajankalastus 2010 Fritidsfiske 2010 Rereatinal Fishing 2010 www.rktl.fi RIISTA - J A KALATALOUS TILASTOJA 7/2011

f t 2 * RIISTA- JA KALATALOUS T I L A S T O J A 7 / 2 0 1 1 Vapaa-ajankalastus 2010 Fritidsfiske 2010 Rereatinal Fishing 2010 Riista-ja kalataluden tutkimuslaits, Helsinki Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet, Helsingfrs Finnish Game and Fisheries Researh Institute, Helsinki 2011 TILASTOKIRJASTO 1360178388

RIISTAN-JA KALANTUTKIMUS Julkaisija - Publierare - Publisher: R iista-ja kalataluden tutkim uslaits V ilt- h fiskerifrskningsinstitutet Finnish G am e and Fisheries Researh institute Helsinki 2011 Tiedustelut - Förfragningar - Inquiries: Pentti M ilanen Puh./Tel. 040 570 1070 (internatinal +358 40 570 1070) pentti.m ilanen@ rktl.fi Kannen kuva - Pärmbild - Cver pht: Ari Saura Julkaisujen myynti - Försäljning - Orders: w w w.rktl.fi/julkaisut w w w.juvenes.fi/verkkkauppa ISBN 978-951-776-870-2 (Painettu) ISBN 978-951-776-871-9 (Verkkjulkaisu) ISSN 1796-8909 (Painettu) ISSN 1796-8917 (Verkkjulkaisu) Painpaikka - Trykrt - Plae f printing: Tampereen Ylipistpain Oy - Juvenes Print

Sisällys Y h t e e n v e t t u l k s is t a...9 K u v a t... 12 T a u lu k t...1 4 L a a t u s e l s t e...4 6 K u v a t 1. V a paa-a ja n k a la s ta jie n suus väestöstä ik ä ry h m ittä in 2 0 0 0-2 0 1 0...12 2. V a paa-ajankalastuksen tilastinnissa k ä y te tty alu e ja k (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskusten kala ta l u s y k s ik ö t)... 12 3. Vapaa-ajankalastuksen tilastinnissa k ä y te tty a lu e ja k (sisävesialueella a lu e h a llin t v ira s t t ja m e rialu eella IC E S -alueet)...13 T a u lu k t K a la s ta n e e t k t it a l u d e t ja h e n k ilö t 1. K alastajat ik ä ry h m ittä in ja s u k u p u litta in...14 2. K alastajien suudet väestöstä ik äry h m ittä in ja s u k u p u litta in... 15 3. K alastaneiden ktitaluksien ja kalastajien lukum äärät asuinalueittain (a lu e h a llin t v ira s t )... 16 4. K alastaneiden ktitaluksien lukum äärät asuinalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö)...17 5. Kalastajien lukum äärät asuinalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö)...17 6. Eri pyydyksiä käyttäneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukum äärät sekä suudet kalastaneista ktitaluksista ja kalastaneista h e n k ilö is tä... 18 7. Eri pyydyksiä k ä y ttä n e id e n h en k ilö id en lu k u m ä ä rä t ik ä ry h m ittä in...19 8. Eri kalastajaryhm iin kuuluneiden henkilöiden lukum äärät k tita l u d e n k ä y ttä m ie n pyydysten m u k a a n...20 9. Kalastaneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukum äärät sekä suudet kalastusalueittain (sisävesillä a lu e h allin t v ira s t, m e ria lu e e lla IC E S -alu e)...21 10. Kalastaneiden ktitaluksien lukum äärät kalastusalueittain sisävesi-ja m erialueilla (elin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen k a lata l u syksikkö)...22 11. Kalastajien lukum äärät kalastusalueittain sisävesi- ja m erialueilla (elin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö)...23 K a la s tu s p ä iv ä t 12. Kalastuspäivät sisävesillä kalastusalueittain (aluehallintvirast ) ja pyydyksittä in... 24 13. Kalastuspäivien variaati kert im et sisävesillä kalastusalueittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja pyyd y k sittä in...25 14. K alastuspäivät m e ria lu e e lla kalastusalueittain (ICES-alue) ja p y y d y k s ittä in... 26 15. Kalastuspäivien variaati kert im et m erialueella kalastusalueittain (ICES-alue) ja p y y d y k s ittä in... 27 16. Kalastuspäivät sisävesillä kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin... 28 17. Kalastuspäivien variaati kert im et sisävesillä kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin... 29 18. Kalastuspäivät m erialueella kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ympäristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin... 30 19. Kalastuspäivien variaati kert im et m erialueella kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin... 31

S a a lis 2 0. Saalis p yyd yksittäin ja la je it t a in... 32 2 1. Saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t pyydyksittäin ja la je itt a in...33 22. Saalis sisävesillä kalastu salu eittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja la je itta in...34 23. Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t sisävesillä kalastusalueittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja la je itt a in... 35 2 4. Saalis m e ria lu e e lla kalastu salu eittain (ICES-alue) ja la je itta in...36 25. Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t m erialueella kalastusalueittain (ICES-alue) ja la je itta in... 37 26. Saalis sisävesillä kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in...38 27. Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t sisävesillä kalastusalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in...39 28. Saalis m erialueella kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in...40 29. Saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t m erialueella kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in...41 30. Saalis sisävesi- ja m e ria lu e e lla la je itta in...42 31. Saaliin arv sisävesi-ja m e ria lu e ella la je itta in... 43 32. T iettyä lajia saaneiden k tita l u k sie n lu k u m ä ä rä t sisävesi-ja m e ria lu e e lla...4 4 33. K alastaneid en k tita l u k s ie n saalisjakaum an tu n n u slu ku ja pyyd yksittäin...45

Innehall S a m m a n d r a g... 10 F ig u r e r...12 T a b e lle r...1 4 K v a lit e t s b e s k r iv n in g...5 0 F ig u re r 1. Fritidsfiskarnas a ndel av b ef lk n in g e n e n lig t äldersgru pp ären 2 0 0 0-2 0 1 0... 12 2. K arta över d e l m rä d e n (närings-, tra fik - h m iljö entra lernas fis k e rie n h e te r)...12 3. Karta över delm räden (i insjöm rädet reginförvaltningsverken h i havsm rädet IC E S -d el m räd en )...13 T a b e lle r A n t a le t h u s h ä ll h p e r s n e r s m f is k a t 1. Fritidsfiskare e n lig t älderskategri h k ö n... 14 2. Fritidsfiskarnas andel av b e f lk n in g e n e n lig t äldersgru pp h k ö n...15 3. A n ta le t hushäll h fiskare sm idkat fritidsfiske en lig t bningsm räde (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk )... 16 4. A n ta le t hushäll sm idkat fritidsfiske en lig t bningsm räde (närings-, tra fik - h m iljö entra lerna, fis k e rie n h e t)... 17 5. A n ta le t fritidsfiskare en lig t bningsm räde (närings-, tr a fik - h m iljö entra lerna, fis k e rie n h e t)... 17 6. A n ta le t hushäll h persner sm använt lika fängstredskap sam t andelen av de hushäll sm id k a t fiske h a n d e le n av d e persner sm id k a t fis k e... 18 7. A n ta le t persner sm a n v ä n t lika fängstredskap e n lig t ä ld e rs g ru p p... 19 8. A n ta le t persner sm hört tili lika fiskargrupper e n lig t redskap sm hushället a n v ä n t... 20 9. A n ta le t hushäll h persner sm fis kat e n lig t fiske m rä d e (i insjöm rädet reginförvaltningsverk h i havsm rädet ICES-delm räde)...21 10. A n ta le t hushäll sm id kat fritidsfiske en lig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö en tra lern a, fis k e rie n h e t)...22 11. A n ta le t fritidsfiskare en lig t fiskem räde i insjöm rädet h i havsm rädet (närings-, tra fik - h m iljö en tra lern a, fis k e rie n h e t)... 23 F is k e d a g a r 12. Fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (reginförvaltningsverk ) h fä n g s tre d s k a p... 24 13. V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (reg i n fö rvaltn in g sverk ) h fä n g s tre d s k a p...25 14. Fiskedagar i havsm rädet enlig t fiskem räde (ICES-delmräde) h fä n g s tre d s k a p... 26 15. V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i havsm rädet en lig t fiskem räde (IC ES-delm räde) h fängstredskap... 27 16. Fiskedagar i insjöm rädet enligt fiskem räde (närings-, tra fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p... 28 17. V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (närings-, tra fik - h m iljö en tralern a, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p... 29 18. Fiskedagar i havsm rädet enlig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p... 30 19. V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i havsm rädet en lig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p... 31

F á n g s te r 2 0. Fángster e n lig t redskap h a r t...32 2 1. V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter e n lig t redskap h a r t... 33 2 2. Fángster i n s jó m rád et e n lig t fiske m rád e (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk ) h a r t... 34 2 3. V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i nsjóm rádet e n lig t fiske m rád e (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk ) h a r t... 35 2 4. Fángster i havs m rá d e t e n lig t fiske m rád e (IC ES-delm ráde) h a r t... 36 2 5. V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter e n lig t fiske m rád e (IC ES-delm ráde) h a r t... 37 26. Fángster i nsjóm rádet e n lig t fiskem ráde (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t...38 27. V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i nsjóm rádet e n lig t fiske m rád e (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t...39 28. Fángster i havsm rádet e n lig t fiskem ráde (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t...40 29. V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i h avs m rád et e n lig t fiske m rád e (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t... 41 30. Fángster i insjö- h havs m rád et e n lig t a r t...42 31. V ä rd e t pá fä n g s t i insjö- h havsm rádet e n lig t a r t...43 32. A n ta l hushâll sm in m insjö- h havsm rádet fâ n g a t en viss a r t... 44 3 3. N ykeltal fö r fritidsfiskarnas fâ n g s tfô rd e ln in g e n lig t redskap... 45

Cntents S u m m a r y...11 F ig u r e s... 12 T a b le s... 1 4 Q u a lit y d e s r ip t i n...5 4 F ig u re s 1. Rereatinal fisherm en as pprtin f pp ulatin by age gup 2000-2 010... 12 2. The divisin f areas used in rereatinal fishing statistis (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E n vinm ent, fishery u n its )... 12 3. The divisin f areas used in rereatinal fishing statistis (Reginal State A d m in is tra tiv e Agenies in inland w a te r area and ICES subareas in sea a r e a )... 13 T a b le s F is h in g h u s e h ld s a n d p e rs n s 1. R ereatinal fisherm en by age g u p and s e x...14 2. Fisherm en as p p rti n f p p u la ti n by age g u p and sex...15 3. N um ber f fishing husehlds and fisherm en by regin f residene (R eginal State A dm inistrative A g e n y )...16 4. N um ber f fishing husehlds by regin f residene (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E nvinm ent, fishery u n it)...17 5. N um ber f fisherm en by regin f residene (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E nvinm ent, fishery u n its )... 17 6. N um ber f husehlds and persns using d iffe re n t gear types, and th e ir pprtins f fishing husehlds and fis h e rm e n...18 7. N u m b e r f persns using d iffe re n t g e a r types by age g r u p...19 8. N u m b e r f persns in d iffe re n t fisherm en gups arding t gear used by h u s e h ld... 20 9. N u m b e r f fishing husehlds and persns and th e ir pprtins by fishing area (Reginal State A dm inistrative Ageny in inland w a te r area and ICES subarea in sea a re a )...21 10. N um ber f fishing husehlds by fishing area (Centres f r Enmi D e vel p m e n t, Transprt and th e Envinm ent, fishery u n its )...22 11. N um ber f fisherm en by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery u n its )...23 Fishing d ays 12. Fishing days in inland w aters by fishing area (R eginal State A dm inistrative Ageny) and g e a r...24 13. Ceffiients f variatin f r fishing days by fishing area (R eginal State A dm inistrative Ageny) and g e a r... 25 14. Fishing days in sea area by fishing a re a (ICES subarea) and g e a r... 26 15. Ceffiients f variatin f r fishing days in sea area by fishing area (ICES subarea) and g e a r... 27 16. Fishing days in inland w aters by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and g e a r... 28

17. C effiients f v a ria ti n f r fishing days in inlan d w ate rs by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n vi n m en t, fishery units) and g e a r...29 18. Fishing days in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n vi n m en t, fishery units) and g e a r... 30 19. C effiients f v a ria ti n f r fishing days in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and g e a r... 31 C a t h 20. C ath by g e a r a n d speies... 32 21. C effiients f v a ria ti n f r ath by g e a r and speies...33 22. Cath in inland w aters by fishing area (R eginal S tate A d m in is tra tiv e Ageny) and speies...34 23. C effiients f variati n f r ath in inland w aters by fishing area (R eginal S tate A d m in is tra tiv e Ageny) and speies...35 24. Cath in sea area by fishin g area (ICES subarea) and speies... 36 25. C effiients f variatin f r ath in sea area by fishing area (ICES subarea) and speies...37 26. Cath in inland w aters by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n v i n m e n t, fishery units) and speies... 38 27. C effiients f v a ria ti n f r ath in inlan d w a te rs by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) a n d speies... 39 28. Cath in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt a n d th e E n vi n m en t, fishery units) and speies... 40 29. C effiients f v a ria ti n f r ath in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and speies... 41 30. C ath in in la n d w a te rs and sea area by speies...42 31. V a lu e f ath in inlan d w a ters and sea a re a by speies... 43 32. N u m b er f husehlds athing a ertain speies in in la n d w a te rs and sea a r e a... 44 33. P a ram ete rs f r d is trib u ti n f rereatin al fisherm en's ath by g e a r... 45

Vapaa-ajankalastus 2010 9 Yhteenvet tulksista Vapaa-ajankalastajia li Sumessa vunna 2010 nin 1,7 miljnaa nin miljnassa eri ktitaludessa. Lähes 200 000 henkilöä sallistui kalastukseen vain avustajina, kuten sutajina. Kalastaneiden henkilöiden suus väestöstä li 32 psenttia. Sumalaisista miehistä kalasti 42 psenttia ja naisista 21 psenttia. Tärkein tai lähes tärkein harrastus kalastus li nin 50 000 sumalaiselle. Kalastajien lukumäärä n laskenut 2000-luvulla nin kahdesta miljnasta nin 1,7 miljnaan henkilöön. Vunna 2010 käytetyin pyydys li nki, jta käytti 68 psenttia kalastajista. Heittvapaa käytti 41, pilkkivapaa 28, katiskaa, mertaa tai rysää 26, verkka 25 ja vetuistinta 21 psenttia kalastajista. Vunna 2010 vapaa-ajankalastuksen kknaissaalis li 29 miljnaa kila, jsta yli 80 psenttia pyydettiin sisävesiltä. Saaliista yli pulet li ahventa tai haukea. Rapusaalis li 4,6 miljnaa kappaletta. Täpläravun suus saaliista li yli 80 psenttia. Rapusaalisarvi n kuitenkin hyvin epävarma, sillä ravustajien suus li suhteellisen pieni ja saaliit vaihtelivat paljn. Verkilla, katiskilla ja rysillä pyydettiin 55 psenttia saaliista ja erilaisilla vapapyydyksillä 42 psenttia. Rapusaalis pyydettiin lähes yksinmaan rapumerilla. Pulet kalastaneista ktitaluksista sai enintään 7 kila saalista (=mediaani). Ktitaluden keskimääräinen saalis li 29 kila. Kalastaneista ktitaluksista 13 psenttia ei saanut saalista lainkaan. Vapaa-ajankalastajien kalansaaliin arv li 56 miljnaa eua ammattikalastajille maksetuilla hinnilla arviituna. Rapusaaliin arv li 11 miljnaa eua kalatukuilta kerättyjen hintatietjen perusteella. Saaliin arv n lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin sa saaliista käytetään kalastajan ktitaludessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samin n arviitu, että rapusaaliista suurin sa käytetään ravustajien ktitaluksissa tai yrityksissä. Asiasanat: kalastajien lukumäärä, pyyntipäivä, saalis, vapaa-ajankalastus Tilastn ktisivu: www.rktl.fi/tilastt Riista-ja kalataluden tutkimuslaits 2011. Vapaa-ajankalastus 2010. Riista- ja kalatalus Tilastja 7/2011. Sumen Virallinen Tilast Maa-, metsä- ja kalatalus. 57 s.

1 0 RIISTA- JA KALATALOUS Tl LASTOJA Sammandrag av résultat I Finland uppgik antalet fritidsfiskare är 2010 tili 1,7 miljner, fördelat pâ en miljn hushäll. Ungefar 200 000 deltg i fisket endast sm medhjälpare, t.ex. genm att. Fritidsfiskamas andel av beflkningen var 32 pent. Av männen i Finland idkade 42 pent fiske medan mtsvarande siffra för kvinnma var 21 pent. Fiske var det viktigaste eller i det närmaste det viktigaste fritidsintresset för ungefar 50 000 finländare. Antalet fritidsfiskare har pâ 2000-talet visat nedgàng ffân ungefar tvâ miljner till 1,7 miljner. Det vanligaste fängstredskapet är 2010 var metspöet, sm användes av 68 pent av fiskama. Kastspöet användes av 41 pent, pilkspöet av 28, katsan, mjärden eller ryssjan av 26 pent, nätet av 25 h dragdden av 21 pent av fiskama. Fritidsfiskamas ttala fangstmängd uppgik är 2010 tili 29 miljner kil, varav över 80 pent fängades i insjömrädet. Drygt hälften av fangstmängden utgjrdes av abhrre eller gädda. Kräftfängsten uppgik tili 4,6 miljner styken. Andelen signalkräftfängst var över 80 pent av ttalfängsten. Uppskattningen av kräftfangsten är dk rätt säker eftersm andelen kräftfiskare är relativt liten h kräftfängstema varierar myket. Av den ttala fiskefängsten erhölls 55 pent med nät, katsa h ryssja medan 42 pent fängades med lika spö. Största delen av kräftfängsten fängades enbart med mjärdar. Flälften av de hushäll sm idkade fiske redvisade en fangstmängd m högst 7 kg (median). Hushällens genmsnittliga fangstmängd var 29 kg. Â andra sidan erhöll 13 % av hushällen ingen fängst alls. Beräknat pâ basis av de pris sm betalades till yrkesfiskama uppgik värdet pâ fritidsfiskamas fiskfângst till 56 miljner eu. Enligt priser sm erhâllits ffân fiskgssister var krâftfângstens värde 11 miljner eu. Värdet pâ fângsten är närmast riktgivande eftersm fängsten säilän säljs vidare utan största delen används i fiskamas hushäll eller ges gratis till t.ex. släkt eller grannar. Likasä har man bedömt att största delen av kräftfängsten används i egna hushäll eller företag. Nykelrd: antal fritidsfiskare, fiskedag, fritidsfiske, fängst Webbplats för Statistik: www.rktl.fi/svenska/statistik Vilt- h fiskerifrkningsinstitutet 2011. Fritidsfiske 2010. Riista- ja kalatalus - Tilastja 7/2011. Finlands Offiiella Statistik - Jrd- h skgsbruk samtfiskeri. 57 s.

Vapaa-ajankalastus 2010 1 1 Summary f results In 2010, there were abut 1.7 millin rereatinal fishermen in abut ne millin husehlds in Finland. Nearly 200 000 fishermen partiipated in fishing nly by wing r steering bat. The pprtin f rereatinal fishermen was 32 per ent. Frty-tw per ent f men and 21 per ent f wmen engaged in fishing. Fishing was the mst, r almst the mst, imprtant hbby fr nearly 50 000 fishermen. The number f fishermen has dereased fm abut tw millin persn in 2000 t abut 1.7 millin persn in 2010. The mst mmn takle was the hk and line, whih was used by 68 per ent f fishermen. The spinning d was used by 41 per ent, the jig by 28 per ent, the fish trap, rayfish trap r trap net by 26 per ent, the gill net by 25 per ent and tlling gear by 21 per ent f fishermen. The ttal ath amunted t 29 millin kg, f whih ver 80 per ent was taken in inland waters. Perh and pike made up ver half f the ath. The rayfish ath was 4.6 millin piees. The pprtin f signal rayfish ath was ver 80 per ent f the ttal ath. The estimate fr rayfish ath is very unreliable beause rayfish ath is taken by nly a few husehlds and the athes have great variatin. Fifty-five per ent f the ttal fish ath was taken with gill nets, fish traps and trap nets; 42 per ent was taken with d and line. The ath f half f the fishing husehlds did nt exeed 7 kg (median). The average ath per fishing husehld was 29 kg. O f the fishing husehlds, 13 % did nt ath fish at all. The value f the fish ath was EUR 56 millin estimated arding t the pries paid t pfessinal fishermen. The value f rayfish ath was EUR 11 millin estimated using pries lleted fm whlesalers. The ath values are ugh estimates, beause rereatinal fishermen rarely sell their ath. Mst f the fish ath is used in fishermen s wn husehlds r it is given free f harge t relatives and neighburs. Als the rayfish ath is used mstly in fishermen s husehlds r enterprises. Keywrds: ath, fishing day, number f fishermen, rereatinal fishing Statisti s hmepage: www.rktl.fi/english/statistis Finnish Game and Fisheries Researh Institute 2011. Rereatinal Fishing 2010. Riistäjä kalatalus Tilastja 7/2011. Offiial Statistis f Finland - Agriulture, Frestry and Fishery. 57 p.

1 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA 60 Vapaa-ajankalastajien suus väestöstä Fritidsfiskarnas a ndel av b e f lk n in g e n Rereatinal fisherm en as pprtin f ppulatin :RS V) 01 :fu > V) 3 01 + > ( E 3 C Q. * S CL <D X I > 10 l/l "Hi ~ 50 < 10 1 0-1 7 1 8-2 4 2 5-4 4 4 5-6 4 > 6 4 Ikäryhm ä - Áldersgrupp - A ge gup Vusi 2000 Vusi 2002 Vusi 2004 Vusi 2006 Vusi 2008 Vusi 2010 K uva 1. Vapaa-ajankalastajien suus väestöstä ikäryhmittäin 2000-2010. Figur 1. Fritidsfiskarnas andel av beflkningen enligt áldersgrupper áren 2000-2010. Figure 1. Rereatinal fishermen as pprtin f ppulatin by age gup 2000-2010. Kuva 2. Elinkein-, liikenne-ja ympäristökeskukset, kalatalusyksikkö sekä Ahvenanmaa. Figur 2. Närings-, trafik- h miljöentralema, fiskerienhet h Äland. Figure 2. Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units and Äland 1 Uusimaa - Nyland - Uusimaa 2 Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi 3 Häme - Tavastland - Häme 4 Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland 5 Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav 6 Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia 7 Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav 8 Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland 9 Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia 10 Kainuu - Kaj analand - Kainuu 11 Lappi - Lappland - Lapland 12 Ahvenanmaa Äland - Äland

Vapaa-ajankalastus 2010 1 3 Kuva 3. Osa-alueet aluehallintvirastittain ja merialueittain. Figur 3. Delmräden enligt reginförvaltningsverken h havsmräden. Figure 3. The area divisin by Reginal State Administrative Agenies and by sea areas. Sisävesialue - Insjömräde - Inland waters 1 Etelä-Sumi - Södra Finland - Suthern Finland 2 Lunais-Sumi - Sydvästra Finland - Suthwestern Finland 3 Itä-Sumi - Östra Finland - Eastern Finland 4 Länsi- ja Sisä-Sumi - Västra h Inre Finland - Western and Inland Finland 5 Phjis-Sumi - Nrra Finland - Nrthern Finland 6 Lappi - Lappland - Lapland Merialue - Havsmräde - Sea area 7 Sumenlahti - Finska viken - Gulf f Finland 8 Saaristmeri ja Ahvenanmaa - Skärgärdshavet h Aland - Arhipelag Sea and Aland 9 Selkämeri ja Merenkurkku - Bttenhavet h Kvarken - Bthnian Sea 10 Perämeri - Bttenviken - Bthnian Bay

1 4 RIISTA JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 1. V a p a a -a ja n k a la s ta ja t ik ä ry h m ittä in ja su k u p u litta in vu n n a 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 1. Fritidsfiskare e n lig t ild e rs k a te g ri h kön I r 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 1. R ereatinal fisherm en by age g up and sex, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Ikäryhmä Äldersgrupp Age gup Alle 10-vutiaat Under 10 i r Under 10 years Sukupuli Kön Sex Naiset Miehet Yhteensä Kvinnr Män Ttalt Wmen Men Ttal Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Antalet fiskare K.i. Antalet fiskare K.i. Antalet fiskare K.i. Number f fishermen C.i. Number f fishermen C.i. Number f fishermen C.i. +/- +/- +/- 76 000 18 000 114 000 23 000 190 000 27 000 10-17 vutiaat 71 000 19 000 123 000 22 000 194 000 28 000 I r years 18-24 vutiaat 52 000 19 000 88 000 22 000 140 000 30 000 Ir years 25-44 vutiaat 161 000 23 000 300 000 31 000 461 000 41 000 är years 45-64 vutiaat 153 000 26 000 332 000 32 000 485 000 45 000 I r years Yli 64-vutiaat Over 64 i r Over 64 years Yhteensä Ttalt Ttal 67 000 18 000 139 000 21 000 206 000 29 000 579 000 39 000 1 096 000 42 000 1 675 000 109 000

Vapaa-ajankalastus 2010 1 5 Taulukk 2. V a p aa-ajan k alastajien suu det väestöstä ik ä ry h m ittä in ja su ku p u litta in vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 2. Fritidsfiskarnas andel av bef lkningen en lig t lld ersg ru p p h kön ä r2 0 1 0. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 2. R ereatinal fisherm en as p p rti n f p p u la ti n by age g u p and sex, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Ikäryhmä Äldersgrupp Age gup Alle 10-vutiaat Under 10 är Under 10 years 10-17 vutiaat Sr years 18-24 vutiaat Sr years 25-44 vutiaat Sr years 45-64 vutiaat Sr years Yli 64-vutiaat Over 64 är Over 64 years Naiset Kvinnr Wmen Miehet Män Men Yhteensä Ttalt Ttal Osuus väestöstä L.v. Osuus väestöstä L.v. Osuus väestöstä L.v. Delen av beflkningen K.i. Delen av beflkningen K.i. Delen av beflkningen K.i. Pprtin f ppulatin C.i. Pprtin f ppulatin C.i. Pprtin f ppulatin C.i. % +/- % +/- % +/- 26 6 38 6 32 5 30 7 50 7 40 5 23 9 38 7 31 7 25 4 45 4 35 3 20 3 44 3 32 3 13 3 36 4 22 3 Yhteensä 21 1 42 2 32 2 Ttalt Ttal

1 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 3. V a p a a -a ja n k a la s tu s ta harra s ta n e id e n k tita l u k s ie n ja kalastajien lu k u m ä ä rä t asu in alu eittain vunna 2010. Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 3. A n ta le t hushäll h fiskare sm id k a t fritidsfiske e n lig t b n ingsm räde ä r 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 3. N u m b e r f husehlds and fis h e rm e n pratising rereatin al fishing by reg in f residene, 2 0 1 0. C.i. = 9 5 % n fid e n e interval Aluehallintvirast Reginförvaltningsverken Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Lunais-Sumi Sydvästra Finland Sutwestern Finland Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Phjis-Sumi Nrra Finland Nrthern Finland Lappi Lappland Lapland Ahvenanmaa Aland Aland Kalastaneita ktitaluksia Antalet hushäll sm idkat fiske Numbeffishing husehlds L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista ktitaluksista Delen av alla hushäll Pprtin f ali husehlds L.v. Kalastajia L.v. Osuus väestöstä L.v. K.i. C.i. Antalet fiskare Number f fishermen K.i. C.i. Delen av beflkningen Pprtin f ppulatin +/- +/- +/- +/- 407 000 46 000 39 4 679 000 80 000 31 4 112000 22 000 33 7 173 000 32 000 25 5 148 000 17 000 53 6 257 000 32 000 46 6 207 000 36 000 37 6 345 000 57 000 29 4 84 000 13 000 39 6 141 000 23 000 30 5 40 000 10 000 48 12 71 000 22 000 39 12 5 000 1 000 35 8 9 000 2 000 33 7 Yhteensä 1 003 000 64 000 40 3 1 675 000 109 000 32 2 Ttalt Ttal K.i. C.i.

Vapaa-ajankalastus 2010 1 7 Taulu kk 4. V apaa-ajankalastusta harrastan eiden ktital u ksien lu k u m ä ä rä t a s u in a lu e itta in vunna 2010. Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 4. A n ta le t hushäll sm id k a t fritidsfiske e n lig t b n in g s m rld e ä r 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 4. N u m b er f husehlds pratising rereatin al fishing by reg in f residene, 2010. C i. = 9 5 % nfidene interval Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav 38 000 9 000 50 12 Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia 46 000 9 000 56 10 Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav 64 000 11 000 53 9 Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland 47 000 18 000 36 14 Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia 61 000 14 000 31 7 Kainuu - Kajanaland - Kainuu 84 000 13 000 40 6 Lappi - Lappland - Lapland 40 000 10 000 48 12 Ahvenanmaa - Aland - Äland 5 000 1 000 35 8 Yhteensä - Ttalt -Ttal 1 003 000 64 000 40 3 Taulukk 5. V a p aa-ajan k alastajien lu k u m ä ä rä t a s u in a lu e itta in vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 5. A n ta le t fritidsfiskare e n lig t bningsm räde ä r 2010. K.i. = 9 5 % k n fid en sin tervall. Table 5. N u m b er f fisherm en pratising re reatinal fishing by reg in f residene, 2 0 1 0. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais-Sumi - Egentliga Finland Varsinais-Sumi Häme - Tavastland - Häme Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Aland Y hteensä-ttalt-ttal Kalastajia L.v. Osuus väestöstä L.v. Antalet fiskare K.i. Delen av beflkningen K.i. Number f C.i. Pprtin f C.i. fishermen ppulatin Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalastaneita L.v. Osuus kaikista L.v. kalatalusyksikkö ktitaluksia ktitaluksista Närings-, trafik- h miljöentralerna, Antalet hushäll K.i. Delen av alla K.i. fiskerienhet sm idkat fiske hushäll Centres fr Enmi Develpment, Number f fishing C.i. Pprtin f ali C.i. Transprt and the Envinment, fishery units husehlds husehlds +/- +/- Uusimaa - Nyland - Uusimaa 263 000 34 000 37 5 Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi 112 000 22 000 33 7 Häme - Tavastland - Häme 163 000 31 000 40 7 Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland 82 000 21 000 52 14 +/- +/- 456 000 63 000 30 4 173 000 32 000 25 5 268 000 49 000 31 6 122 000 33 000 39 10 63 000 18 000 41 12 75 000 16 000 46 10 119 000 22 000 49 9 69 000 26 000 25 10 109 000 27 000 25 6 141 000 23 000 30 5 71 000 22 000 39 12 9 000 2 000 33 7 1 675 000 109 000 32 2

1 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 6. Eri pyydyksiä k ä y ttä n e id e n k tital u ksien ja h e n k ilö id e n lu k u m ä ä rä t sekä suudet kalastan eista k tital u ksista ja kalastaneista henkilöistä vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 6. A n ta le t hushäll h persner sm a n v ä n t lika fängstredskap sam t a n d e le n av de hushäll sm id k a t fis k e h a n d e le n av d e persner sm fiskat I r 2 010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 6. N u m b e r f husehlds a n d persns using d iffe re n t g e a r types, and th e ir pprtins f fishing husehlds and fisherm en, 2010. C.i. = 95% nfidene interval. Pyydys Pyydystä käyttäneitä L.v. Osuus kalastaneista L.v. Pyydystä käyttäneitä L.v. iosuus kalastaneista L.v. ktitaluksia ktitaluksista kalastajia henkilköistä Redskap Antalet hushäll sm K.i. Delen av hushäll K.i. Antalet fiskare sm K.i. Delen av K.i. använt redskap sm idkat fiske använt redskap fiskare Gear Number f huse- C.i. Pprtin f C.i. Number f fisher C.i. Pprtin f C.i. hlds using gear fishing husehlds men using gear fishermen +/- % +/- +/- % +/- Verkk 291 000 36 000 29 3 411 000 53 000 25 3 Nät Gill net Katiska, merta, rysä Katsa, mjärde, ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other 305 000 39 000 30 4 431 000 59 000 26 3 310 000 44 000 31 4 468 000 67 000 28 3 674 000 61 000 67 4 1 137 000 106 000 68 4 495 000 51 000 49 4 692 000 76 000 41 4 69 000 23 000 7 2 76 000 24 000 5 1 247 000 36 000 25 3 347 000 54 000 21 3 45 000 15 000 5 1 55 000 20 000 3 1

Vapaa-ajankalastus 2010 1 9 Taulukk 7. Eri pyydyksiä käyttäneiden henkilöiden lu ku m äärät ikäryhm ittäin vunna 2010. Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 7. A n ta le t persner sm a n vän t lika fäng stredskap e n lig t äldersgru pp är 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 7. N u m b e r f persns using d iffe re n t g e a r types by a g e g up, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Ikäryhmä - Äldersgrupp - Age gup Alle 10 vutiaat 10-17 18-24 25-44 45-64 Yli 64 vutiaat Yhteensä Under 10 är vutiaat vutiaat vutiaat vutiaat Över 64 är Ttalt Under 10 years Sr Sr Sr Sr Over 64 years Ttal years years years years Verkk 20 000 25 000 21 000 84 000 156 000 104 000 411 000 Nät L.v.- K.i.-C.i. +/- 10 000 9 000 11 000 21 000 26 000 21 000 53 000 Gill net Katiska, merta, rysä 18 000 48 000 35 000 100 000 152 000 77 000 431 000 Katsa, mjärde, ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net L.v. - K.i. - C.i. + /- 7 000 15 000 16 000 24 000 25 000 18 000 59 000 Pilkkivapa 40 000 50 000 36 000 134 000 152 000 57 000 468 000 Pilkspö L.v.-K.i.-C.i. +/- 13 000 14 000 22 000 27 000 26 000 17 000 67 000 Jig Onki 174 000 150 000 92 000 314 000 306 000 101 000 1 137 000 Metspö Hk and line L.v.-K.i.-C.i. +/- 26 000 24 000 28 000 38 000 38 000 22 000 106 000 Heittvapa 51 000 124 000 66 000 210 000 194 000 48 000 692 000 Kastspö Spinning d L.v. - K.i. - C.i. + /- 17 000 22 000 22 000 30 000 29 000 14 000 76 000 Perhvapa 1000 7 000 19 000 23 000 22 000 4 000 76 000 Flugspö L.v. - K.i. - C.i. + /- 2000 5 000 13 000 12 000 11 000 3 000 24 000 Fly d Vetuistin 26 000 45 000 26 000 125 000 94 000 31 000 347 000 Dragdd Tlling gear L v. - K. L - C.i. + /- 11 000 14 000 13 000 22 000 20 000 12 000 54 000 Muu pyydys 2 000 2 000 1 000 10 000 31 000 9 000 55 000 Övriga redskap Other 1 I < 1 p + /- 3 000 2 000 1 000 7 000 9 000 6 000 20 000

2 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 8. Eri kalastajaryh m iin k u u lu n e id e n h e n k ilö id e n lu k u m ä ä rä t k tita l u d e n käyttä m ie n pyydysten m ukaan vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 8. A n ta le t persner sm h ö rt tili lik a fis k a rg ru p p e r e n lig t redskap sm hush ället a n v ä n t är 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 8. N u m b e r f persns in d iffe re n t fisherm en gups arding t g e a r used by husehld, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Kalastajaryhmä Fiskargrupp Fishermen gup Osallistui kalastamiseen ainastaan sutamalla tai hjaamalla venettä Deltg i flsket endast genm at eller styra bäten Partiipated in fishing nly by wing r steering bat Kalastus li yksi vapaa-ajanvietttapa muiden jukssa Fiske var ett fritidsintresse bland andra Fishing ne f several hbbies Kalastus li tärkeä tai melk tärkeä harrastus Fiske var ett vlktlgt eller ganska viktigt fritidsintresse Fishing an imprtant, r fairly imprtant, hbby Kalastus li tärkein tai lähes tärkein harrastus Fiske var det vlktigaste eller i det närmaste det vlktigaste fritidslntresset Fishing the mst, r almst then mst, imprtant hbby Ktitaluden käyttämät pyydykset Redskap sm använts av hushället Gear used by husehld Vain vapapyydykslä Vain passiivisia Sekä vapapyydykslä että Yhteensä pyydyksiä passiivisia pyydyksiä Endast spöfiske Endast passiva Bäde spö h Ttalt redskap passiva redskap Rd and line nly Statinary gear nly Bth d and line and Ttal statinary gear Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.i. Number f C.i. Number f C.i. Number f fis C.I. Number f C.I. fishermen +/- fishermen +/- hermen +/- fishermen +/- 96 000 30 000 30 000 12 000 86 000 22 000 215 000* 38 000 707 000 53 000 57 000 17 000 445 000 51 000 1 209 000 57 000 74 000 30 000 17 000 9 000 110 000 26 000 202 000 40 000 18 000 11 000 7 000 6 000 24 000 9 000 49 000 16 000 Yhteensä -T ta lt- Ttal 895 000 45 000 111 000 23 000 665 000 51 000 1 675 000 109 000 * Sisältää 3 000 henkilöä, jiden ktitaludessa kukaan el käyttänyt pyydyksiä * Omfattar 3 000 persner, sm inte själv h vars husshällmedlemmar inte heller använde redskap * Inludes 3 000 persns in whse husehlds nbdy used gears

Vapaa-ajankalastus 2010 21 Taulu kk 9. Eri alueilla kalastaneiden k tita l u k s ie n ja hen k ilö id en lu k u m ä ä rä t sekä suudet kaikista kalastaneista ktitaluksista ja henkilöistä vun na 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 9. A n ta le t hushäll h persner sm fis k a t pä lika m r ld e n sam t a n d e le n av sam tliga h ush lll h persner sm fiskat under är 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 9. N u m b e r f husehlds and persns fishin g in d iffe re n t areas and th e ir p p rti n s f all fishing husehlds and fisherm en, 2010. C.i. = 95% nfidene interval. Aluehallintvirast Reginförvaltningsverken Reginal State Administrative Agenies Sisävesialue In sjöm räde Inland w aters Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Lunais-Suml Sydvästra Finland Sutwestern Finland Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Phjis-Suml Nrra Finland Nrthern Finland Lappi Lappland Lapland M e ria lu e H avsm räd e Sea area Sumenlahti Finska viken Gulf f Finland Saaristmeri ja Ahvenanmaa Skärgärdshavet h Aland Arhipelag Sea and Aland Selkämeri ja Merenkurkku Bttenhavet h Kvarken Bthnian Sea Alueella kalastaneita ktitaluksia Antalet hushäll sm fiskat i mrädet Number f fishing husehlds L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista kalastaneista ktitaluksista Delen av alla hushäll sm idkat fiske Part f ali fishing husehlds L.v. K.i. C.i. Alueella kalastaneita henkilöitä Antalet persner sm fiskat i mrädet Number f persns fishing in area L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista kalastaneista henkilöistä Delen av alla fiskare Part f ali fishermen 835 000 31 000 83 3 141 700 55 000 85 227 000 34 000 23 3 388 000 55 000 23 66 000 20 000 7 2 96 000 27 000 6 260 000 30 000 26 3 449 000 49 000 27 232 000 30 000 23 3 391 000 53 000 23 105 000 16 000 10 2 181 000 30 000 11 78 000 16 000 8 2 118 000 22 000 7 239 000 36 000 24 4 340 000 53 000 20 118 000 30 000 12 3 149 000 40 000 9 78 000 19 000 8 2 108 000 25 000 6 39 000 13 000 4 1 64 000 23 000 4 Perämeri 21 000 8000 2 1 38 000 20 000 2 Bttenviken Bthnian Bay +/- +/- +/- L.v. K.i. C.i. +/- 3 3 2 3 3 2 1 3 2 2 1 1

22 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 10. V a p a a -a ja n k a la s tu s ta harra s ta n e id e n k tita l u k s ie n lu k u m ä ä rä t kalastusalueittain vu n n a 2010. Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 10. A n ta le t hushäll sm id k a t fritid sfiske e n lig t fiske m rä d e är 2010. K.i. = 9 5 % k n fid e n s in te rv a ll. Table 10. N u m b er f husehlds fishing by fishing area, 2010. C.i. = 95% nfidene interval Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusykslkkö Närlngs-, trafik- h mlljöentralerna, flskerlenhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envlnment, fishery unlts Sisävesialue Insjömräde Inland waters Merialue Havsmräde Sea area Kalkki Alla Ali Alueella kalastaneita L.v. Alueella kalastaneita L.v. Alueella kalastaneita L.v. ktitaluksia K.I. ktitaluksia K.I. ktitaluksia K.I. Antalet hushäll sm C.I. Antalet hushäll sm C.i. Antalet hushäll sm C.i. idkat fiske idkat fiske idkat fiske Number f fishing Number f fishing Number f fishing husehlds husehlds husehlds +/- +/- Uusimaa - Nyland - Uusimaa 87 000 24 000 80 000 25 000 158 000 43 000 Varslnals-Suml - Egentllga Finland - 66 000 20 000 88 000 19 000 147 000 26 000 Varslnals-Suml Häme - Tavastland - Häme 187 000 28 000 187 000 44 000 Kaakkis-Suml - Sydöstra Finland - 62 000 19 000 37 000 17 000 97 000 34 000 Sutheastern Finland Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav 116 000 25 000 116 000 41 000 Phjis-Karjala - Nrra Karelen 63 000 13 000 63 000 18 000 - Nrth Karelia Phjls-Sav - Nrra Savlax 99 000 22 000 99 000 33 000 - Phjls-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland 99 000 20 000 99 000 34 000 -C e n tral Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia 45 000 12 000 26 000 11 000 69 000 20 000 Kainuu - Kajanaland - Kainuu 105 000 16 000 8 000 3 000 109 000 29 000 Lappi - Lappland - Lapland 78 000 16 000 10 000 7 000 87 000 26 000 Ahvenanmaa -A land-a land 4 000* 0 4 000 1 000 K a lk k i-a lla -A li 83S 000 31 000 239 000 36 000 1 003 000 64 000 * Sisältää myös Ahvenanmaan sisävesialueella kalastaneet * Innehäller ksä de sm fiskat pä Insjömrädet i Aland * Inludes als thse fishing in Inland waters in Aland

Vapaa-ajankalastus 2010 2 3 Taulukk 11. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n lu k u m ä ä rä t kalastusalueittain vu n n a 2010. L.v. = 95 %:n luttam usväli. Tabell 11. A n ta le t persner sm id k a t fritidsfiske e n lig t fiske m rä d e I r 2 0 1 0. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 11. N um ber f persns fishing by fishing area, 2010. C.i. = 95% nfidene interval Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö Närlngs-, trafik- h mlljöentralerna, fiskerienhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envlnment, fishery units Sisäveslalue Insjömräde Inland waters Alueella kalastaneita henkilöitä Antalet persner sm fiskat I mrädet Number f persns fishing In area L.v. K.I. C.I. Merialue Havsmräde Sea area Alueella kalastaneita henkilöltä Antalet persner sm fiskat 1mrädet Number f persns flshlng In area L.v. K.I. C.I. +/- +/- Kaikki Alla Ali Alueella kalastaneita henkilöltä Antalet persner sm fiskat i mrädet Number f persns fishing in area Uusimaa - Nyland - Uusimaa 155 000 40 000 97 000 30 000 241 000 43 000 Varslnais-Suml - Egentllga Finland -Varslnals-Suml 96 000 27 000 122 000 27 000 209 000 26 000 Häme - Tavastland - Häme 300 000 44 000 300 000 44 000 Kaakkis-Suml - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland 108 000 30 000 52 000 28 000 157 000 34 000 Etelä-Sav- Södra Savlax - Etelä-Sav 197 000 41 000 197 000 41 000 Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia 101 000 18 000 101 000 18 000 Phjls-Sav - Nrra Savlax - Phjls-Sav 170 000 33 000 170 000 33 000 Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland 148 000 34 000 148 000 34 000 Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnla 85 000 22 000 45 000 19 000 126 000 20 000 Kainuu - Kajanaland - Kainuu 181 000 30 000 13 000 6 000 188 000 29 000 Lappi - Lappland - Lapland 118 000 22 000 20 000 18 000 136 000 26 000 Ahvenanmaa Äland Äland 9 000* 1 000 9 000 1 000 Kalkki - Alla - Ali 1 417 000 55 000 340 000 53 000 1 675 000 109 000 * Sisältää myös Ahvenanmaan sisävesialueella kalastaneet * Innehäller ksä de sm fiskat pä Insjömrädet I Aland * Inludes als thse fishing In Inland waters in Aland L.v. K.I. C.i.

2 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 12. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät (1 0 0 0 päivää) sisävesillä kalastusalueittain ja pyydyksittäin vun na 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. T abell 12. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r (1 0 0 0 d a g a r) i in s jö m rld e t e n lig t fis k e m rld e h fän g stred skap är 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 12. Fishing days (1 0 0 0 ) f re re a ti n a l fisherm en in inlan d w a te rs by fishing area and gear, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunais-Sumi Itä-Sumi Länsi- ja Sisä-Sumi Södra Finland Sydvästra Östra Finland Västra h Inre Suthern Finland Finland Finland Sutwestern Eastern Finland Western and Inland Finland Finland Oulu Lappi Yhteensä L..v. Uleäbrg Lappland Ttalt K.i. Oulu Lapland Ttal C.i. 742 24 1 494 1 320 474 393 4 446 838 1 090 271 1 939 1 317 667 462 5 747 927 315 62 877 654 239 257 2 404 372 1 596 528 1 689 1 200 453 387 5 852 906 1 150 219 1 312 1 163 668 511 5 023 712 140 32 83 55 41 150 500 223 431 20 1 479 549 309 292 3 080 681 52 0 112 21 44 37 266 96

Vapaa-ajankalastus 2010 2 5 Taulukk 13. V a paa-ajankalastajien kalastuspäivlen v a rla a tl k e rt im e t (% ) sisävesillä kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna 2010. Tabell 13. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fisked ag ar i insjö m räd et e n lig t fiskem râde h fängstredskap är 2010. Table 13. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereati n al fisherm en's fishing days in inland w aters by fishing are a and gear, 2010. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Lunais-Sumi Sydvästra Finland Sutwestern Finland 23 52 24 44 23 46 24 27 19 26 66 60 22 73 46 110 Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Oulu Lappi Yhteensä Uleäbrg Lappland Ttalt Oulu Lapland Ttal 13 26 27 31 10 12 21 31 31 8 15 20 20 19 8 11 11 13 26 8 17 15 19 17 7 27 38 40 35 23 21 21 22 23 11 33 52 41 43 18

2 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 14. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät (1 0 0 0 päivää) m e ria lu e e lla kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 14. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r (1 0 0 0 d a g a r) i havsm rädet e n lig t fis k e m rld e h fäng stredskap är 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 14. Fishing days (1 0 0 0 ) f re re a ti n a l fisherm en in sea area by fishing area a n d gear, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemrlde i havsmrädet (ICES) Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä L..v. Finska viken Skärgärdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt K.i. Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnian Sea Bthnian Bay Ttal C.i. 168 273 150 121 712 235 183 23 54 78 337 206 183 74 40 73 369 126 360 169 163 101 793 232 807 370 160 28 1 366 587 1 2 15 2 20 30 274 76 52 59 461 282 71 10 1 1 83 100

Vapaa-ajankalastus 2010 2 7 Taulukk 15. V a paa-a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivlen v a ria a ti k e rt im e t (% ) m e rialu eella kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna 2010. Tabell 15. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fis k e d a g a r i havsm rädet e n lig t fiskem râde h fângstredskap är 2010. Table 15. Ceffiients f v a ria ti n (% ) f r rereatin al fisherm en's fishing days in sea area by fishing area and gear, 2010. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistln Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemräde I havsmrldet (ICES) Fishing area In sea area (ICES) Sumenlahti Saarlstmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä Flnska viken Skarglrdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenvlken Ttalt Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnlan Sea Bthnian Bay Ttal 42 27 33 39 17 53 55 41 38 31 27 30 41 33 17 26 22 33 29 15 30 26 28 35 22 105 80 100 83 77 42 45 37 55 31 71 46 103 78 62

2 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA ö LH ^ T- Il O O 3 > _ tn a (T3 >% O > rr< 0(0 0) u tn O i _ *w i<0. u * >» <D _Q <D > :f0 sio sfd > :(0 Q. O O O 1(0 > : u ö 0 rsi tj- <0 <D 01 "O (0 a> <D a. _ <D > CD O E 0 u 01 O 05 +» CD E >> _. E <D >* O JS <D E h. (D _C 0> +» 05 <D. O. tn O (S 5 3 ^ E «<0 >> ^ (0.i = O ai s P a> v T - a> -g <D Hz -Q C 0) 1 - - * E ai n *u u - S O) '* n e r m e <V > : : J ^ J VO a» t JB O. 3 f F. <y E O - I - tn <5 tr» > n.* S.ib.O,. ^ 1= > > > n n E O T3 5. s S w > ^ n n e «e 2 I J > ^ > E - S. S f 1 3 - *n V3 ^ ^ LL. h_ a_ ^ O Vetuistin Dragdd Tlling gear, t t i - OT k- CL> <t> Q. ^ ^ n m 13 Q. u_ LttD CTr t t rsj r - m un rsj *3" fm VO m I.

Vapaa-ajankalastus 2010 2 9 Taulukk 17. Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien variaatikertim et (% ) sisävesillä työvim a- ja elinkeinkeskuksittain ja pyydyksittäin vunna 2010. Tabell 17. Variatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fiskedagar i insjöm rädet enligt arbetskrafts- h näringsentralen h fängstredskap är 2010. Table 17. Ceffiients f variatin (% ) f r rereatinal fishermen's fiishing days in inland w aters by em plym ent and enmi develpm ent entres and gear, 2010. I O. i - Oi CCL I g -S s O CO S " i *E J S u e ~ > d E e E OO ÜÔ 3 OO.VO i ^ > > m m rs tn rs ng rs t rsi tn qj :(0 > 2 0 t rs tn rs m rsi r». tn rsi rsi tn a> C L y i n * g E :S. E! g! O m t rsi i t n** m m m rs m sj sj- O rsi rs m m O pm r - LH Oi rsi O r - rsi rsi O m tn rsi m m tn rg sr OO r s O «t rsi rs i <r tn i m t r g t n m rsi rsj rsi tn v r«. t O rn O r s r s t r s * rs m CL rp ö: r». u m rsi m rs «sr ai CL > ts I ie Oi Q_ C i Û - :0 tn a. 2 0 0

3 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 18. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät (1 0 0 0 päivää) m e ria lu e e lla ty ö v im a -ja elin kein kesku ksittain ja pyydyksittäin vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 18. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r (1 0 0 0 dagar) i havsm rädet e n lig t arb etskra fts- h n äringsen tralen h fängstredskap är 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. T ab le 18. Fishing days (1 0 0 0 ) f re re a ti n a l fisherm en in sea area by e m p l y m e n t and enm i d e v e l p m e n t entres and gear, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä L..v. Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt K.i. Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal C.i. 59 248 109 133 78 35 50 712 235 107 35 76 54 32 27 6 337 206 120 97 62 15 40 33 3 369 126 165 251 195 85 48 40 9 793 232 484 389 323 125 7 17 20 1 366 587 17 1 0 1 0 20 30 233 103 42 24 47 12 1 461 282 Muu pyydys 61 9 10 1 0 1 1 83 100 Övriga redskap Other

Vapaa-ajankalastus 2010 3 1 Taulukk 19. V a p aa-ajan k alastajien kalastuspäivien v a ria a ti k e rt im e t (% ) m e ria lu e e lla ty ö v im a - ja elinke inkeskuksittain ja pyydyksittäin vunna 2010. Tabell 19. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fis k e d a g a r i havsm rädet e n lig t arbetskrafts- h näringsentralen h fângstredskap är 2010. Table 19. C effiients f v a ria ti n (% ) f r re reatinal fisherm en's fiishing days in sea area by em plym ent and enm i d evel pm ent entres and gear, 2010. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal 36 30 62 34 57 48 27 17 75 47 73 54 47 56 50 31 34 28 44 47 45 47 50 17 27 23 43 35 41 48 43 15 34 25 56 32 50 52 28 22 90 105 101 98 102 77 47 36 78 57 68 49 93 31 Muu pyydys 82 48 60 103 113 102 92 62 Övriga redskap Other

3 2 RIISTA- JA KA L ATA LO U S TILASTOJA > : _ J ^ O ( \ m O D m r - -sr u i m O M L r - M C O L n en O r \ i r - m» «<3- sfo >LA 3 E S ^ O ( 3 - a» *2 ij^ i id i/i in O n i u i O r-- un rsi OO «m (N (Ti CTi I. ««l tn ^ 1 en OI M 'T OO i i O m m ««i (N «l 00 i m i m m O rsi *=3" i r «m rsi t r«*. LO ö m i II a -O. - I z C O w r ^ >p O ' fn vp LA *> 2i 01 O I II -I ~ 3._ : 8 t i t ^ O <-» 3 0 0 CL O JO «_ O j ( i - * < O :2 2 _ s s s > -S C IS g a».2 1 g - ^ " :S 'K S E - ~ S f- ai *-' "C qj = s2. JS E & *3 0 2 O «O I O l l C\ ^ r CM -sr U1 m ** r r m id n- lr» CO -3- CM l e 00 CM CM C>» «g- «gu r - l «* en m «CM l *=? «CM O 0 0 LO i e - < ^ r? a i i ^r m (N n m LO «CM LO LO LO CM I C M OO T O i CM en I l LD r». en r l m i CM «CM CM OO CM l «LO LO O «LO m ^r '0- «CM CM LO r- en CM l r-«o i CM CM 00 CM 00 CM LO LO OI LO LO i «CM «CM I I I I Cvj LO OO I I ^ r i «O I O I CM L O L O O CM CM L O O L A O I e E CM r CM O i CM CM O I CM «CM LO r CM «O -«- ««m «CM i LO m ««en l i CM N 'lj a. h- iyi a». v> 5 -C u+m _C ö k. fn LL. u 1 O e ö ra fn fn.jo u 3 "a3 0) 1 D.«3,<Q J5 h- 1- H I e l. OI I I 2 - K - S * 5 O - = ra. ^ le 1 le J2 s i ^ ' I S f 2 ls O t I -Q ^ _=.. vi r _f _l < = -S > H I I LO LO ^ ^ ^ ai + I I ra I m 1 2 ra.2 e ^ 2 I

Vapaa-ajankalastus 2010 3 3 CTl - - i/ l CO LT1 m rg «0"i m r*«. m rg in <- m m m r ^ g r r s g j m r g i i ^ m a i r m^* i i & m i m O r i_n i i rg rsi rsl ^3- m m O O') 00 m i C31 «i m C O ' T I N C O ' - m rg la la rsi r**. la m I Taulu kk 21. V apaa-ajan k alastajien saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t (% ) pyydyksittäin ja la je itta in vunna 2010. Tabell 21. V ariatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fängster en lig t redskap h a rt är 2010. Table 2 1. Ceffiients f variatin (% ) f r rereatinal fishermen's ath estim ates by gear and speies, 2010. i e & rsl LA LA Ol Q_ I ~D ru aa I TD :CU e O U? I en I j la rg ti ld ^ rg «i m m en eri r-» * *3- rvj LO LO t> rsl O < - S ^ CO N rg > * u i > I ^ 2 Ea> CO I 5 I La I LA s r i m m m i m la i «g- rsl m LA rsi r-» O CO O LA I CO la r m I LA CO S LA QJ ^ I O - *-* rsi n m rs. I n r-.» rsj I m m m i la I rsi I I rg m la ti LO la r«- rsi m la e? i <<. i.9 53 iq O ~Z I t I I e e :f. I i

3 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Taulu kk 22. V apaa-ajankalastajien saalis (1 000 kg, rapu 1 000 kpl) sisävesillä kalastusalueittain ja lajeittain vunna 2010. Lv. = 95 % :n luttamusväli. Tabell 22. Fritidsfiskarnas fln g s te r (1 000 kg, krä ft r 1 000 st) i insjöm rädet enlig t fis k e m rld e h art är 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 22. Cath by rereatinal fisherm en (1000 kg, 1000 rayfishes) in inland w aters by fishing area an d speies, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunais-Sumi tä-sumi Länsi- ja Phjis-Sumi Lappi Yhteensä L..v. Sisä-Sumi Södra Sydvästra Östra Västra h Nrra Finland Lappland Ttalt K.i. Finland Finland Finland Inre Finland Suthern Sutwestern Eastern Western and Nrthern Finland Lapland Ttal C.i. Finland Finland Finland Inland Finland +/- Hauki - Gädda - Pike 900 163 2 423 1 418 1 045 472 6 422 1 187 Ahven - Abbrre - Perh 987 335 2 380 880 1 102 350 6 033 1 2 0 f Särki - Mört - Rah 401 218 730 255 1 255 155 3 013 2 108 Kuha - Gös - Pikeperh 577 27 884 910 191 44 2 632 857 Muikku - Siklöja - Vendae 257-1 063 122 239 296 1 976 1 109 Lahna - Braxen - Bream 152 51 568 343 81 40 1 236 I «" Siika Sik Whitefish 84 8 213 134 74 196 709 263 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 44 13 125 16 128 37 362 208 Taimen - Öring - Bwn tut 11 18 81 43 34 71 257 66' Harjus - Flarr - Grayling 1-5 - 8 91 105 49 Merilhi - Havslax - Sea salmn 7 - - - 1 88 96 84 Järvilhi - Insjölax- Land-lked salmn 36-18 7 2 2 64 53 Muut lajit - Övriga arter- Other speies M ade-lake -B urbt 274 2 198 116 67 33 690 432 Säyne - Id - Ide 1 9 92 73 31 3 210 103' A n k e r ia s - Ä I- Eel 8-1 - - - 9 12 Muut lajit - Andra fiskarter - Other 41 65 23 99 5 8 241 164' Yhteensä - Ttalt - Ttal 3 780 909 8 801 4416 4 264 1 886 24 056 4 605 L.v. - K.i. - C.i. +/- 1 643 560 1 983 1 339 3 666 918 4 605 Täplärapu - Signalkräfta - Signal ray- 2 113-1 311 355 - - 3 780 2 892 fish Rapu - Kräfta - Crayfish 57 52 83 312 273 1 815* 789! * Sisältää 37 000 rapua Ahvenanmaan sisävesistä, Innehlller 37 000 kräfta frän insjömrädet pä Aland, Inludes 37 000 rayfish fm inland waters in Aland

Vapaa-ajankalastus 2010 3 5 Taulu kk 23. V a paa-a ja n k a la s ta jie n saalisarvilden v a ria a tl k e rt lm e t (% ) sisävesillä kalastusalueittain ja la je itta in vunna 2010. Tabell 23. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fln g s te r i insjö m räd et e n lig t fis k e m rld e h a rt är 2010. Table 23. C effiients f v a ria ti n (% ) f r re reati n al fisherm en's ath estim ates in inlan d w aters by fishing area and speies, 2010. Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunals-Suml Itä-Sumi Länsi- ja Phjis-Suml Lappi Yhteensä Sisä-Sumi Södra Finland Sydvästra Östra Finland Västra h Nrra Finland Lappland Ttalt Finland Inre Finland Suthern Sutwestern Eastern Western and Nrthern Lapland Ttal Finland Finland Finland Inland Finland Finland Hauki - Gädda - Pike 19 47 14 17 39 34 9 Ahven - Abbrre - Perh 25 37 13 15 38 21 10 Särki - Mört - Rah 48 49 18 19 83 34 36 Kuha - Gös - Pikeperh 38 72 21 38 40 82 17 Muikku - Siklöja - Vendae 53-48 43 42 78 29 Lahna - Braxen - Bream 46 43 23 34 43 102 16 Siika-Sik -W hitefish 69 66 22 40 26 48 19 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnblge - Rainbw tut 54 63 47 50 65 38 29 Taimen - Öring - Bwn tut 55 66 25 38 38 21 13 Harjus-Harr-G rayling 105-61 - 74 26 24 Merilhi - Havslax - Sea salmn 105 - - - 104 48 44 Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn 72-39 64 110 83 42 Muut lajit - övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt 76 134 45 29 72 34 32 Säyne - Id - Ide 74 68 33 51 64 90 25 A nkerias-ä I- Eel 72-103 - - - 68 Muut lajit - Andra fiskarter - Other 51 73 62 66 61 41 35 Yhteensä-T ta lt-t ta l 22 31 11 15 44 25 10 Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish 45-87 40 - - 39 Rapu - Kräfta - Crayfish 75 137 82 108 70 91 49

3 6 RIISTA- JA KALATALOUS Tl LASTOJA T a u lu k k 24. V a p aa-a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rap u 1 0 0 0 kpl) m e ria lu e e lla kalastusalueittain ja la je itta in vunna 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 24. Fritidsfiskarnas fä n g s te r (1 0 0 0 kg, k rä ft r 1 0 0 0 st) i h avs m räd et e n lig t fis k e m rld e h a rt är 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 24. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in sea area by fishing area and speies, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemrlde i havsmrldet (ICES) - Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä L..v. Finska viken Skärglrdshavet h Äland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt K.i. Gulf f Finland Arhlpelag Sea and Äland Bthnlan Sea Bthnian Bay Ttal C.i. +/- Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh 617 269 843 153 1 882 1 196 Hauki - Gädda - Pike 940 153 267 50 1 411 714 Särki - Mört - Rah 207 51 97 62 416 175 Siika - Sik Whitefish 151 66 42 124 383 202; Silakka - Strömming - Balti herring 175 127 15 40 357 292 Kuha - Gös - Pikeperh 149 72 7 4 231 185, Lahna - Braxen - Bream 107 44 16 42 209 138 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnlds Taimen - Öring - Bwn tut 2 10 26 18 56 43 Merilhi - Havslax - Sea salmn 2 9 5 5 20 2 2 Muikku - Siklöja - Vendae - - - 19 19 29 Kirjlhi - Regnblge - Rainbw 1 3 4 2 9 15' tut Harjus - Harr-Grayling - - - 0 0 1 Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt 5 10 0 24 40 23 Säyne - Id - Ide 3 11 16 5 35 2i, Kampela - Flundra - Flunder 1 9-1 12 7 T urska-t rsk-cd 2 9 - - 11 20 Kilhaili - Vassbuk - Sprat 10 0 - - 10 20 A n k e r ia s - Ä l- Eel 0 0-0 1 V Muut lajit - Andra fiskarter - Other 25 9 1 5 40 35 Yhteensä - Ttalt - Ttal 2 397 854 1 339 552 5 142 1 918 L.v.-K.i.-C.i. +/- 1 207 344 1 454 271 1 918

Vapaa-ajankalastus 2010 3 7 Taulu kk 25. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saallsarviiden v a rla a ti k e rt im e t {% ) m e rialu eella kalastusalueittain ja la je itta in vunna 2010. Tabell 25. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö rfritid s fis k a rn a s fä n g s te r i havsm rädet e n lig t fis k e m rld e h a rt är 2010. Table 25. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereatin al fisherm en's ath estim ates in sea area by fishing area and speies, 2010. Laji - Fiskart - Fish speies Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemräde i havsmrädet (ICES) - Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä Finska viken Skärglrdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnian Sea Bthnian Bay Ttal Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh 34 29 68 26 32 Hauki Gädda Pike 37 20 43 30 26 Särki - Mört - Rah 28 24 62 39 22 Siika Sik Whitefish 51 59 52 34 27 Silakka - Strömming - Balti herring 79 41 91 49 42 Kuha - Gös - Pikeperh 58 43 91 66 41 Lahna - Braxen - Bream 59 37 66 51 34 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Taimen - Öring - Bwn tut 78 47 79 36 40 Merilhi - Havslax - Sea salmn 96 84 96 93 55 Muikku - Siklöja -Vendae - - - 78 78 Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 457 64 146 92 86 Harjus-Harr-G rayling - - - 114 114 Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt 67 65 161 38 30 Säyne - Id - Ide 58 47 72 53 38 Kampela - Flundra - Flunder 79 37-101 33 Turska - Trsk - Cd 94 110 - - 92 Kilhaili - Vassbuk - Sprat 102 77 - - 98 A nke ria s -Ä I-Eel 254 133-113 157 Muut lajit Andra fiskarter - Other 65 52 115 113 45 Yhteensä-T ta lt-t ta l 26 21 55 25 19

3 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA ID O i II > O rm 3> *' * 3 i/) rö.2, > *0 >n Oi > :r Q. 3 Q_ U ) ' I := Q. > > s «3 E rsi rg O S O 3 3 3 F LT» Oi II 4-* 0> "O TO k_ E :0 : u. l "O O r d> u '. E. V/> u H (N <D = 2 d) -Q (2 5 "O C _ O i h- <y --- 4-».2 S 4-» Î- E - O) u ^ ï O. ^ U LO S CO (N U " " ( - <SI TO a; ' " => I f :0 g J2 1 t 5 "öj J ^ O :TO TO O Q. t S f M => X. TO 2 E ë I TO ^ -Q a» p O un un d i g -s V Wi u 1 S Oi _ O 0 E 1 _*.*= TO C 4-* iz LU _ a) u LO _C O en *- F.E >> :TO ra un»y» j ti _ z e ] A3 Q. d i Qj ~ > s = àî ÿ. _Q «t * I tr.2. t tr VO TO LO *6 O TO -n <? s J S n. :s E «E TO On TO E E H ra SL t > UI n «s: r»» m 00 P On 00 v n a- rg rg LO rg m 00 O O l O On VO VO sr 00 LO O «VO O n rsi 00» m rg rg sr»» v 00 rv rsi «- a- rg rsi m rsi v v n rg r» LH VO O n «v LO O * rsi r- O v u n VO n 5Î- LO O 00 LO O O v On rg r- rg «VO rg rg VO rv LO VO rg * arg 00 rsj LO ^r VO O VO r-- _ 00 rg 1 OO v CO 1 p LO un ^r On MT n r-. n 00 * rm * 00 n LH rsi LO On 00 r rg r- 1 v/n a- VO 1 *Q- O LO n 00 r- rg VO VO VO 1 O rsi rsi «rg v rg * ' ' v 00 r - rg n ^r 1 1 rg 1 r-- O 1 rg rsi LO n rg On a- a- 00 en O v 1 1 v 1 iv 1 rsi VO O rg rg r rv VO ^r ^ rsi VO VO VO r»i v VO rg r- CO ( rg rg 1 t LO LO i m v rg n rg ^r VO v 1 rsi en ^r rg LO rg v n v v LH 1 1 n VO 1 O LO LO r-- O rsi CO v rg rg O rg ^a- v»» O n rg r-«. en OO rg 1 u*n LT» -sf «O LO 1 O ><T VO LO 00 rg rg 00 r-«. i rsi en» rg rg rg 00 VO en r- MT r- VO On 1 1 VO O rv n n CO rg a- OO LO LO rsi rg rg On rsi v VO LO 1 1 O r» 00 rg n 00 1 VO LO rg Lm rg rg rg LO m rg n rg rg - rg rv,_ «rg un QJ t_l a» Un a JZ m Ln 00 I-S O 00 00 1 1 rg n 1 v On O 1 rg TO v rg LO VO O VO LO VJ rsi On LO _C t un s "O ' TO C _E n 00 rg O r- TO 00 1 1 1 On O 1 ph 00 LO O a> 1 LO rsi LO rg LT» un rg LO n tt «a- rg TO OI un jc O C Ô TO 0 a> TO 3 _E a) 0 TO ' unto un ai.2 'He * TO 1 01 LO ra _E <5 > i TO C O TO LO a> Cl.2 't is un -ra O <D + O - >. O TO U-l % Gädda - Pike - Abbrre - Perh M ö rt- Rah Gös - Pikeperh - Braxen - Bream - Sik Whitefish i - Regnbâge - R - Öring - Bwn - Harr - Grayling ai tr 't TO aî U> TO "ä t " TO *3 O Oi TO so un un 3 > ; 7 -! O :TO Lm C ai f I E un» e 3 JZ _C TO 1.2 Ü5 C TO 'ai Ji/. 1 O O _ TO i t i OI OI 1 :TO :TO 'S 3 <D 'E 3 1 s Sn 2 2 :TO " < 1 Je > O. S >- i= Hauki Ahven Särki - Lahna Taimei Harjus i - Havslax - Sea i - Insjölax - Lam Lake - Burbt Made Säyne - Other sä Ttalt Ttal ignal rayfish.. - C i pu - Signalkräfta Kräfta - Crayfish Kuha- Rapu- a e TO < C ai ~ TO E 2 vj rv. m ra»tr r v a» «tto E TO e a> < TO O. TO O rv. u

Vapaa-ajankalastus 2010 3 9 Taulu kk 27. V a p aa-ajan k alastajien saalisarviiden v a ria a ti k e rt lm e t (% ) sisävesillä työ v im a- ja elinkeinkeskuksittain ja la je itta in vunna 2010. Tabell 27. V ariatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fängster i insjöm rädet en lig t arbetskrafts- h näringsentralen h art är 2010. Table 27. Ceffiients f v a ria ti n (% ) f r rereatinal fisherm en's ath in inland w aters by e m p l y m e n t and enm i d e v e l p m e n t entres and speies, 2010..-2 S f i e ra & O 0 ^ -2 g -F /-> > u :nj 2 :<t3 m n> i *5 M I > ^ > (N OO (N CO m rsj m n n m m m O'* M (N rvl ^ - - (N IN (N m i n m m u"> r r^> m r-» T - i n n m t h n i at < < ^ i n t i n I tr .:=, 5. p ^ I rsj LH OO u~> m O l IN CO f N L A 1/1 < I I t is t I OO r i «5 s ^ I 2

4 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 28. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rapu 1 0 0 0 kpl) m e ria lu e e lla ty ö v im a -ja elinkeinkeskuksittain ja la je itta in vun na 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 28. Fritidsfiskarnas f ln g s te r (1 0 0 0 kg, k rä ft r 1 000 st) i havsm rädet e n lig t arbetskraftsh näringsentralen h a rt är 2010. K.i. = 95% knfidensintervall. Table 2 8. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in sea area by e m p l y m e n t an d enm i d evel p m en t entres and speies, 2010. C.i. = 95% nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Nyland Uusimaa Varsinais- Sumi Egentliga Finland Varsinais- Sumi Kaakkis- Sumi Sydöstra Finland SE-Finland Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Österbtten Kajanaland Lappland Äland Ttalt Ostbthnia Kainuu Lapland Äland Ttal Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh 317 335 299 723 89 60 59 1 882 1 196 Flauki Gädda Pike 611 162 329 229 24 21 34 1 411 714* Särki - Mört - Rah 121 54 85 104 32 8 11 416 175 Siika - Sik Whitefish 99 29 51 63 35 66 39 383 202' Silakka - Strömming - Balti herring 49 125 127 13 34-10 357 292 Kuha - Gös - Pikeperh 42 69 107 5 1-7 231 185 Lahna - Braxen - Bream 35 47 72 13 23 14 5 209 138 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Taimen - Öring - Bwn tut 2 28 0 9 5 10 2 56 43 Merilhi - Havslax - Sea salmn 1 8 1 5 0 4 1 20 22 Muikku - Siklöja - Vendae - - - 4 12 3-19 29 Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut - 2 1 4 0 1 0 9 15; Harjus - Harr - Grayling - - - - 0 - - 0 1 Muut lajit - Qvriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt - 9 5 0 3 21 1 40 23 Säyne - Id - Ide 2 9 1 18 2 2 2 35 26 Kampela - Flundra - Flunder 1 4 - - 1-5 12 7 Turska-T rsk-cd 2 - - - - - 9 11 20 Kilhaili - Vassbuk - Sprat 10 0 - - - - 0 10 20 A n k e r ia s - Ä l- Eel 0 0 0 0 - - - 1 2 Muut lajit - Andra fiskarter - Other 4 9 21 1 5 - - 40 35 Yhteensä - Ttalt - Ttal 1296 892 1101" 1190 267 210 186 " 5142' 1918 L.v.-K.i.-C.i. +/- 749 357 953 1438 170 183 189 1918 L..v. K.i. Ci. +/-

Vapaa-ajankalastus 2010 4 1 Taulu kk 29. V a p aa-aja n k a la s ta jie n saalisarviiden v a ria a tl k e rt lm e t (% ) m e rialu eella ty ö v im a - ja elinkeinkeskuksittain ja lajeittain vunna 2010. Tabell 29. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fln g s te r i h a v s m rld e t e n lig t arbetskraftsh näringsentralen h a rt I r 2010. Table 29. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereatinal fisherm en's ath in sea area by e m p l y m e n t and enm i d evel pm ent entres and speies, 2010. Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fângstarterna Main ath speies Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal Ahven - Abbrre - Perh 42 27 54 79 35 41 55 32 Hauki - Gädda - Pike 48 26 56 49 40 49 26 26 Särki Mört Rah 39 39 39 57 42 48 36 22 Siika Sik Whitefish 67 35 100 44 43 53 98 27 Silakka - Strömming - Balti herring 55 43 107 57 55-59 42 Kuha - Gös - Pikeperh 45 44 81 62 72-118 41 Lahna - Braxen - Bream 66 40 83 53 66 102 46 34 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnlds Taimen - öring - Bwn tut 83 75 121 50 50 54 68 40 Merilhi - Havslax - Sea salmn 133 98 457 96 86 101 61 55 Muikku - Siklöja - Vendae - - - 113 112 90-78 Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut - 72 457 146 114 102 76 86 Harjus-Harr-G rayling - - - - 114 _ - 114 Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt - 71 67 161 77 42 67 30 Säyne - Id - Ide 71 57 102 66 56 84 51 38 Kampela - Flundra - Flunder 79 60 - - 101-46 33 Turska -T rs k - Cd 94 - - - - - 110 92 Kilhaili-Vassbuk-Sprat 102 98 - - - - 105 98 Ankerias- A l- E e l 263 133 286 113 - - - 157 Muut lajit Andra fiskarter - Other 117 52 74 115 113 - - 45 Yhteensä -Ttalt-Ttal 28 20 44 60 33 45 52 19

4 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 30. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rap u 1 0 00 kpl) sisävesi-ja m e ria lu eella la je itta in vun na 2010. L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 30. Fritidsfiskarnas fä n g s te r (1 0 0 0 kg, k rä fta 1 0 0 0 st) i insjö- h h a v s m rld e t e n lig t a rt är 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 3 0. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in inlan d w a te rs and sea area by speies, 2010. C.i. = 95% nfidene interval. Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisävesialue Merialue Yhteensä Insjömräde Havsmrlde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Saalis L.v. Saalis L.v. Saalis L.v. Fängst K.i. Fängst K.i. Fängst K.i. Cath C.I. Cath C.i. Cath C.i. +/- +/- +/- Ahven - Abbrre - Perh 6 033 1 203 1 882 1 918 7915 1 659 Hauki - Gädda - Pike 6 422 1 187 1 411 714 7 833 1 332 Särki - Mört - Rah 3013 2 108 416 175 3 429 2 113 Kuha - Gös - Plkeperh 2 632 857 231 185 2 863 857 Muikku - Siklöja -Vendae 1 976 1 109 19 29 1 996 1 110 Lahna - Braxen - Bream 1 236 393 209 138 1 445 409 Siika Sik VVhitefish 709 263 383 202 1 092 332 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 362 208 9 15 370 209 Taimen - Öring - Bwn tut 257 66 56 43 313 79 Merilhi - Havslax - Sea salmn 96 84 20 22 117 86 Harjus-H arr-g rayling 105 49 0 1 105 49 Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn 64 53 - - 64 53 Muut lajit - Övriga arter- Other speies M ade-lake -B urbt 690 432 40 23 730 431 Silakka - Strömming - Balti herring - - 357 292 357 292 Säyne - Id - Ide 210 103 35 26 245 106 Kampela - Flundra - Flunder - - 12 7 12 7 Turska-T rsk-c d - - 11 20 11 20 Kilhaili - Vassbuk - Sprat - - 10 20 10 20 A n k e r ia s - Ä I- Eel 9 12 1 2 10 12 Muut lajit - Andra fiskarter - Other 241 164 40 35 281 168 Yhteensä - Ttalt - Ttal 24 056 4 605 5 142 1 920 29 198 4 875 Täplärapu - Slgnalkräfta - Signal rayfish 3 780 2 892 - - 3 780 2 892 Rapu - Kräfta - Crayfish 815 789 - - 815 789

Vapaa-ajankalastus 2010 4 3 Taulu kk 31. V a paa-aja n k a la s ta jie n saaliin arv (1 0 0 0 ) sisävesi-ja m e ria lu e e lla la je itta in vunna 2010. Tabell 31. V ä rd e t pä fritidsfiskarnas fängst (1 0 0 0 ) i insjö- h havs m räd et e n lig t a rt I r 2010. Table 31. V alue f re reatinal fisherm en's ath (1000 ) in inlan d w a te rs and sea area by speies, 2010. Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisavesialue Merialue Yhteensä InsjmrSde Havsmräde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Arv Arv Arv Varde Värde Värde Value Value Value 1 000 1 000 1 000 Ahven -Abbrre-Perh 10 196 3 180 13 376 Hauki - Gädda - Pike 8 348 1 834 10 182 Särki - Mört - Rah 452 62 514 Kuha - Gös - Pikeperh 14 054 1 233 15 287 Muikku - Siklöja - Vendae 4 467 44 4511 Lahna - Braxen - Bream 432 73 505 Siika Sik Whitefish 2 859 1 545 4 404 Muut lhensukuiset - övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 1 162 28 1 190 Taimen - Öring - Bwn tut 1 024 221 1 245 Merilhi - Havslax - Sea salmn 404 84 488 Harjus - Harr - Grayling 424 2 426 Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn 269-269 Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt 3 030 174 3 204 Silakka - Strömming - Balti herring - 71 71 Säyne - Id - Ide 40 7 47 Kampela - Flundra - Flunder - 30 30 T urska-t rsk-cd - 31 31 K ilhaili-v assbuk-sprat - 2 2 Ankerias - Ä l- E e l 49 4 53 Muut lajit - Andra fiskarter - Other 36 6 42 Yhteensä - Ttalt - Ttal 47 246 8 631 55 877 Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish 9 185-9 185 Rapu - Kräfta - Crayfish 1 982-1 982

4 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 32. T iettyä lajia saaneiden k tita l u k s ie n lu k u m ä ä rä t (1 0 0 0 ) sisävesi-ja m e ria lu e e lla v u n n a 2 0 1 0. L.v. = 95 % :n lu ttam u sväli. Tabell 3 2. A n ta l hushäll (1 0 0 0 ) sm in m insjö- h h a v s m rid e t t in g a t en viss a rt I r 2010. K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 32. N u m b e r f husehlds (1 0 0 0 ) athing a ertain speies in inland w aters and sea area, 2010. C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisävesialue Merialue Yhteensä Insjömrlde Havsmräde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Ktitaluksien lukumäärä L.v. Ktitaluksien lukumäärä L.v. Ktitaluksien lukumäärä L.v. Antalet hushäll K.i. Antalet hushäll K.i. Antalet hushäll K.i. Number f husehlds C.i. Number f husehlds C.i. Number f husehlds C.i. +/- +/- +/- Ahven - Abbrre - Perh 600 40 150 32 750 39 Hauki - Gädda - Pike 425 35 77 20 502 34 Särki - Mört - Rah 352 37 76 23 428 39 Kuha - Gös - Pikeperh 157 26 30 13 186 27 Muikku - Siklöja - Vendae 57 13 1 1 58 13 Lahna - Braxen - Bream 174 30 30 13 205 33 Siika Sik Whitefish 96 18 34 12 130 21 Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 43 17 1 1 44 17 Taimen - Öring - Bwn tut 78 20 12 7 90 21 Merilhi - Havslax - Sea salmn 10 10 5 6 15 12 Harjus-H arr-g rayling 30 11 0 0 30 11 Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn 16 11-16 11 Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt 74 19 8 5 82 20 Silakka - Strömming - Balti herring - - 25 10 25 10 Säyne - Id - Ide 38 13 9 5 46 14 Kampela - Flundra - Flunder - - 5 4 5 4 Turska-T rsk-c d - - 2 4 2 4. Kilhaili-V assbuk-s prat - - 1 1 1 1 Ankerias-ÄI - Eel 2 2 0 1 2 3 Muut lajit Andra fiskarter Other 36 16 5 5 41 17 Yhteensä -T talt-t tal 716 39 183 33 869 32 Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish 35 17 - - 35 17 Rapu - Kräfta - Crayfish 9 5 - - 9 5

Vapaa-ajankalastus 2010 4 5 Taulu kk 33. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalisjakaum an tu n n u s lu k u ja (kg) pyydyksittäin vunna 2010. Tabell 33. Nykeltal (kg) fö r fritidsfiskarnas fäng stförd elning en llg t redskap är 2010. Table 33. Parameters (kg) f r distributin f rereatinal fisherm en's ath by gear, 2010. Ktitaluden saaliin tunnusluku Nykeltal för husshillets fängst Parameter fr husehlds ath Keskisaalis Medelfingst Mean ath Alakvartlill Undre kvartll Lwer quartlle Mediaani Median Median Yläkvartllll Övre kvartll Upper quartile Verkk Katiska, merta Pilkkivapz tai rysä Nät Katsa, mjärde Pilkspö eller ryssja Gill net Fish trap, rayfish trap, trap net Jig 41 14 8 6 1 0 17 5 2 49 11 8 Nllasaalilden suus (%) 7 22 28 Andelen nllfängst (%) Pprtin f ze athes (%) Onki Pyydys Redskap Gear Heittvapa Perhvapa Vetulstin Muu pyydys Yhteensä Metspö Kastspö Flugspö Dragdd Övriga redskap Hk and Spinning Fly d Tlling Other line d gear Ttalt Ttal 4 7 3 13 13 29 0 0 0 1 0 1 2 2 2 5 4 7 4 8 4 12 10 26 23 32 41 21 28 13

4 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Laatuselste Jhdant Vapaa-ajankalastus 2010 -tilastssa esitetään kalastaneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukumäärät, eri pyydyksiä käyttäneiden lukumäärät, pyyntipäivien määrät sekä saalis lajeittain, pyydyksittäin ja alueittain. Tilastn n tuttanut Riista- ja kalataluden tutkimuslaits. Tilasttutant n yksi tutkimuslaitksen jatkuvista säädösphjaisista perustehtävistä, ja tilastinti rahitetaan valtin budjettivaista. Vapaa-ajankalastus 2010 -tilastn laati Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa tutkija Pentti Milanen. Sumen virallisen tilastn (SVT) neuvttelukunta määrittelee kriteerit, jtka SVT-tilastn tulee täyttää. Esitetty laatuselste sisältää neuvttelukunnan susituksen mukaiset asiakhdat. Lisätietja: http://www.stat.fi/meta/ svt/1 aatuselste.html Tilasttietjen relevanssi Vapaa-ajankalastustilastja käytetään seurattaessa kalastuksen kehitystä ja kalakantjen tilaa. Tietja tarvitaan myös arviitaessa esimerkiksi vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Osa esitetyistä saalisarvista sisältyy EU:n kalatalutta kskevan tiednkeruuhjelman (EY Asetus n 1639/2001) velvitteisiin. Vapaa-ajankalasuksen saalistiedt sisältyvät myös FAO:n tilast-hjelmaan. Tilast tehdään säännöllisesti jka tinen vusi. Aineist kerätään pstikyselyllä, jnka ts pimitaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietjärjestelmästä. Tiednkeruun khde ja tilastintiyksikkö n ktitalus. Vapaa-ajankalastuksella tarkitetaan kaikkea sumalaisten ktitaluksien kalastusta (mukaan luettuna ravustus) lukuun ttamatta ammattikalastajien ja heidän ktitaluksiensa haijittamaa kalastusta. Tilast ei sisällä ulkmaalaisten matkailijiden kalastusta Sumessa eikä sumalaisten kalastusta ulkmailla. Kalastamiseksi katstaan se, että henkilö n käyttänyt mitä tahansa pyydystä ainakin kerran vuden aikana. Kalastuslakia tulkiten henkilön katstaan myös kalastaneen, vaikka hän lisi vain sutanut tai hjannut venettä tisen kalastaessa. Kalastuspäivällä tarkitetaan vapapyydysten salta sitä, että yksi henkilö n kalastanut tietyn tyyppisellä vapapyydyksellä yhtenä päivänä. Verkkpyydysten sekä katiska-, merta- ja rysäpyydysten salta kalastuspäivällä tarkitetaan sitä, että henkilö n kkenut kyseisen tyyppisiä pyydyksiä yhtenä päivänä. Taulukissa käytettiin aluejakna elinkein-, liikenne-ja ympäristökeskusten kalatalusyksikköjaka (kuva 2). Lisäksi sisävesialueella käytettiin aluehallintvirastjaka ja merellä aluejaka, jssa sa-alueita ettivat maakuntarajat Uusimaa - Varsinais-Sumi, Varsinais- Sumi - Satakunta ja Phjanmaa - Keski-Phjanmaa (kuva 3). Jak pikkeaa hieman aikaisemmin käytetystä kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) aluejasta. Kalastuspäivät khdistettiin pyydystyypeittäin eri tilastintialueille. Saaliit pyydettiin ilmittamaan perkaamattmana painna ja ne khdistettiin tilastintialueille lajikhtaisesti tärkeimmän kalastusalueen mukaan.

Vapaa-ajankalastus 2010 4 7 Kalansaaliin arv laskettiin RKTL:n julkaisemien ammattikalastajille maksettujen vuden 2010 kalan keskihintatietjen perusteella (Kalan tuttajahinnat 2010, Riista- ja kalatalus - tilastja 2/2011). Kska kaikille lajeille ei llut tilastituja hintja, käytettiin harjukselle siian hintaa, järvilhelle merilhen hintaa ja kilhailille silakan hintaa. Muut lajit -ryhmälle käytettiin särjen hintaa. Hinnat livat muikkua lukuun ttamatta merialueen kalastajille maksettuja hintja. Ravun salta virallisen Kalan tuttajahinnat 2010 -tilastn tiedt kerätään kalatukuilta, jllin kyseessä n yleensä arvkkain, rukaravuiksi lajiteltu saaliin sa. Saaliin arv n lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin sa saaliista käytetään kalastajan ktitaludessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samin n arviitu, että vapaa-ajan ravustuksen saaliista suurin sa käytetään ravustajien ktitaluksissa tai yrityksissä. Osa ravuista myydään, jk suraan tai välittäjien kautta mm. ravintlihin, suurkeittiöihin, jalstukseen ja tisille ktitaluksille. Osa rapusaaliista vidaan myydä myös istutettaviksi järviin tai jkiin. Tilastn ja sen sisältöön liittyvä palaute ja kehittämisehdtukset pyydetään esittämään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen tilasttimelle (sähköpsti: tilast@rktl.fi). Tietjen tarkkuus ja lutettavuus Pimitun tksen kk li 6000 asuntkuntaa. Asuntkunnan mudstavat samassa asuinhuneistssa vakinaisesti asuvat henkilöt, ja se kstuu yhdestä tai useammasta ktitaludesta. Piminta khdennettiin 18-74-vutiaisiin henkilöihin. Otanta-asetelmana käytettiin sitettua tantaa. Ositteita mudstettaessa käytettiin khdehenkilön asuinkunnan sijaintia (pääkaupunkiseutu, muu Etelä-Sumi, Länsi-Sumi, Itä- Sumi, Oulun lääni, Lappi ja Ahvenanmaa), kuntatyyppiä (kaupunkimainen, taajaan asuttu ja maaseutumainen) sekä merellisyyttä kuvaavaa jaka (saaristkunta, rannikkkunta ja sisämaassa sijaitseva kunta). Ositteita li yhteensä kuusi. Kyselylmake li nelisivuinen. Kysymysten pääpain li ktitaluden ja kalastukseen sallistuneiden henkilöiden ikä- ja sukupulirakenteen, kalastusharrastuksen tärkeyden, pyyntitiminnan sekä saalismäärien selvittämisessä. Kysely tehtiin vuden 2011 alussa ja siinä käytettiin klmea kntaktia. Vastauksia saatiin yhteensä 2987 eli 50 psenttia lähetetyistä lmakkeista. Kaikki lmakkeet tarkistettiin tallennuksen yhteydessä. Tallennetulle aineistlle tehtiin lisäksi erilaisia lgisuus- ja raja-arvtarkistuksia. Ristiriitaisuudet ja mahdlliset virheellisyydet tarkistettiin alkuperäisistä lmakkeista ja tarvittaessa kljattiin aineistn. Vastauksista hylättiin 59, kska ei vitu päätellä lik ktitalus kalastanut vunna 2010. Ammattikalastajiksi lukiteltiin Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksen käytössä levien ammattikalastajarekistereiden perusteella yhteensä viisi vastausta. Laskenta-aineistssa kalastaneiden ktitaluksien vastauksia li 1337 ja kalastamattmien ktitaluksien vastauksia 1591. Pstikyselyyn vastaamattmille tehtiin puhelinhaastatteluna jälkitanta, jnka tskk li 963 ja vastauspsentti 57. Jälkikyselyllä haluttiin selvittää kalastaneiden ktitaluksien suus vastaamattmien jukssa. Kalastaneiden suus pstikyselyssä li ensimmäisessä kntaktiryhmässä 48 %, tisessa 55 % ja klmannessa 37 %. Jälkitannassa kalastaneiden suudeksi saatiin 39 %.

4 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Tulksia laskettaessa jkaiselle tilastyksikölle eli ktitaludelle mudstettiin ns. painkerin, jlla ktitalutta kskevat mittaustulkset (esim. saalismäärä) kerttiin. Painkerin mudstui pimintayksikön eli asuntkunnan sisältymistdennäköisyyden ja vastaustdennäköisyyden käänteisluvuista sekä ns. kalibintipainsta. Vastauskadsta aiheutuvan harhan kijaamiseksi käytettiin ns. hmgeenisten vastausryhmien mallia. Ots jaettiin sitteittain kahteen vastaushmgeenisuusryhmään, jiden sisällä vastaamistdennäköisyys letettiiin vakiksi. Ensimmäisen ryhmän mudstivat ensimmäisellä ja tisella kntaktilla kyselyyn vastanneet ja tisen ryhmän klmannella kntaktilla vastanneet. Kalibinnissa tksesta laskettavat jakaumat saadaan vastaamaan ns. reunajakaumia. Tällaisina reunajakaumina käytettiin Tilastkeskuksen tulnjaktilaststa saatuja ktitaluksien lukumääriä kuudessa eri ktitalusryhmässä, ktitaluksien lukumääriä elinkein-, liikenneja ympäristökeskusten kalatalusyksiköiden alueilla, väestötilaststa saatuja miesten ja naisten ikäjakaumia ja miesten ja naisten lukumääriä eri kalatalusyksiköissä sekä pstikysely- ja puhelinhaastatteluaineistn perusteella arviituja kalastaneiden ktitaluksien ja kalastaneiden henkilöiden lukumääriä eri kalatalusyksiköissä. Ktitalusryhmät mudstettiin ktitaluden kn ja ikärakenteen avulla. Kalibinti kijaa saltaan vastauskadsta arviihin aiheutuvaa harhaa, sillä ktitaluden kk, rakenne ja asuinpaikka vaikuttavat vastausaktiivisuuteen. Osittaiskadn eli yksittäisten puuttuvien tietjen humiimisessa käytettiin päättelyä tai ns. hierarkista imputintia eli paikkausta, jssa puuttuva tiet krvataan aineiststa saatavalla arvlla. Käytännössä estiminti tehtiin käyttäen SAS-hjelmista ja Rutsin tilastvirastssa kehitettyä SAS-maka CLAN97. Osittaiskadn imputinnissa käytettiin SOLAS-hjelmista. Otannasta jhtuvaa epävarmuutta n kuvattu taulukissa esitetyllä 95 psentin luttamusvälillä. Tulsten lutettavuutta kuvaa myös taulukissa esiintyvä variaatikerin. Sen tulkinta n yksinkertainen. Mitä pienempi variaatikerin n, sitä lutettavampi n myös arvi. Js variaatikerin n esimerkiksi 12,5 psenttia, luttamusvälin ala-ja yläraja pikkeavat arvista nin 25 psenttia, eli luttamusvälin kknaispituus n nin pulet arvista. Näitä arviita vidaan pitää tantavirheen salta kalastustutkimuksissa suhteellisen lutettavina. Js taas variaatikerin n 50 psenttia, luttamusvälin ala-ja yläraja pikkeavat arvista 100 psenttia, eli luttamusvälin kknaispituus n kaksi kertaa arvin suuruinen. Tietyn saalisarv n lutettavuus riippuu siitä kuinka mni kalastanut ktitalus n saanut kyseistä lajia, sekä siitä, kuinka suuria eja eri ktitaluksien saalismäärässä n. Näin llen epälutettavimpia arviita vat niiden lajien saaliit, jita vain harvat ktitaludet vat saaneet tai saaliit, jiden vaihtelut vat suuria. Asuntkunnat, jissa kaikki jäsenet livat vähintään 75-vutiaita, jäivät tannan ulkpulelle. Piminnan ulkpulelle jäivät myös ne henkilöt, jtka livat pysyväisluntisesti hidettavina erilaisissa laitksissa, esimerkiksi vanhainkdeissa. Vapaa-ajankalastuksen kannalta tätä alipeitta vidaan kuitenkin pitää lievänä. Mittausvirheen vaikutusta ei le vitu tässä yhteydessä selvittää. Tietjen ajantasaisuus ja ikea-aikaisuus Vapaa-ajankalastus -tilast julkaistaan jka tinen vusi (parilliset vudet) tilastintivutta seuraavan vuden syyskuun lppuun mennessä. Tietja tilastjen julkaisuaikatauluista n luettavissa Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen internetsivuilla http://www.rktl.fi/tilastt.

Vapaa-ajankalastus 2010 4 9 Tietjen yhtenäisyys ja vertailukelpisuus Ktitaluden kalastus ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärä mitattiin samaa määritelmää käyttäen kuin aikaisemmissa tilastissa 1990-luvulta alkaen. Kalastaneiden ktitaluksien ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärien vidaan tältä sin katsa levan vertailukelpisia vusien 1992-2006 tilastihin (S VT Ympäristö 1993: 8, 1995: 2, 1997: 8 ja S VT Maa-, metsä-ja kalatalus 2000: 1, 2002: 54, 2004:51, 2005:62, 2007:7, 2009:6). Verrattaessa seisvien pyydysten (verkk, katiska, merta ja rysä) kalastuspäivien lukumääriä n humattava, että vusina 1998-2010 mitattiin kkemiskertjen lukumäärää ja vusina 1992-96 pyynnissälaikaa. Vuden 1998 tilastssa aluejakna ryhdyttiin käyttämään sisävesialueella läänijaka ja merialueella käytettiin Kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) aluejaka. Vunna 2004 aluejaka uudistettiin siten, että sisävesialueelle vitiin tuttaa tilastja myös työvima-ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköiden mukaisella aluejalla. Vuden 2006 tilastssa uudistus laajennettiin kskemaan myös merialuetta. Tässä vuden 2010 tilastssa läänijak krvattiin aluehallint virastjalla. Lääneihin verrattuna e n se, että entinen Länsi-Sumen lääni n jaettu Lunais-Sumeen ja Länsi-ja Sisä-Sumeen. Tässä tilastssa esitetty arvit vapaa-ajankalastajien määristä ja saaliista vat jnkin verran pienempiä kuin 1990-luvun tilastissa j a myös vuden 2000 tilastssa. E j htuu pääsin käytetystä menetelmästä: vudesta 2002 alkaen n tilastinnissa pyritty humiimaan valikiva vastauskat aikaisempaa tarkemmin. Tarkempi kuvaus menetelmämuutksista löytyy internetistä sitteesta http://www.rktl.fi/tilastt/kalastustilastt/vapaa_ajankalastustilast Tietjen saatavuus ja selkeys Tiedt julkaistaan pdf-mudssa sitteessa http://www.rktl.fi/julkaisut. Tilastjulkaisun vi tilata paintutteena samasta sitteesta. Tilasttietja ja tieta tilastinnista julkaistaan myös sitteessa http://www.rktl.fi/tilastt. Aikaisemmin vapaa-ajankalastustilastja n julkaistu Sumen Kalatalus -sarjassa vusilta 1975, -78, -81, -84 ja -86, SVT Ympäristö -sarjassa vusilta 1988, -92, -94, ja -96 ja SVT Maa-, metsä-ja kalatalus -sarjassa jka tinen vusi vudesta 1998 lähtien. Vapaa-ajankalastuksen aikasaijatilast 1986-1998 n esitetty Kalatalus aikasarjina -julkaisussa (SVT Maa-, metsä- ja kalatalus 2001:60). Aineistista vidaan tuttaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineistn ja tietsujan sallimissa rajissa. Tilastn kysely-ja laskenta-aineist säilytetään Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa. Taulukissa käytetyt merkinnät Ei yhtään - Arv pienempi kuin pulet käytetystä yksiköstä 0 Tieta ei le saatu tai sitä ei vida esittää..

5 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Kvalitetsbeskrivning Inledning Statistiken ver fritidsfisket är 2010 presenterar antalet hushäll h persner sm fiskat, det antal sm utnyttjat nägn frm av fangstredskap, antalet fiskedagar h fängstmängder enligt art, fangstredskap h delmräde. Statistiken har uppgjrts av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Att uppgöra Statistiker är en av frskningsinstitutets frtgäende författningsbaserade grunduppgifter h statistikföringen finansieras med statliga budgetmedel. Statistiken över fritidsfisket är 2010 har uppgjrts av frskare Pentti Milanen vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Delegatinen för Finlands ffiiella Statistik (FOS) definierar de kriterier sm en FOS-statistik bör uppfylla. Den presenterade kvalitetsbeskrivningen innehäller de ämnesmräden sm rekmmenderas av delegatinen. Ytterligare infrmatin m FOS-statistikema finns under adress: www.stat.fi/meta/svt/laamselste_sv.html Relevans av statistikuppgifterna Statistikema över fritidsfisket används vid uppföljningen av fiskeriets utvekling h fiskstammamas simatin. Uppgiftema behövs även vid bedömningen av exempelvis fritidsfiskets samhälleliga betydelse. En del av de fangstuppskattningar sm presenteras ingär i de förpliktelser sm äläggs av EU enligt pgrammet för samling av uppgifter över fiskerinäring (EG fördning nr 1639/2001). Uppgiftema över ffitidsfiske ingär även i FAO:s statistikföringspgram. Statistiken över fritidsfisket görs upp regelbundet vartannat är. Materialet samlas in per pst, samplet tas ur Beflkningsregisterentralens datasystem. Vid uppgörandet av Statistiken över fritidsfiske används hushällen sm statistisk enhet. Med begreppet ffitidsfiske avses de finländska hushällens ttala fiske (medräknad kräftfiske), dk med undantag för det fiske sm bedrivs av yrkesfiskare h deras hushäll. Statistiken mfattar inte fiske sm idkats av utländska turister i Finland eller finländamas fiske utmlands. Sm fiske betraktas att en persn utnyttjat nägn frm av fangstredskap minst en gäng under äret. Enligt fiskerilagen anses en persn ha idkat fiske även m han endast har tt eller styrt bäten medan en annan fiskat. Med begreppet fiskedag avses för spöfisket att en persn fiskat med spö av nägt slag under en dag. Mtsvarande definitin i ffäga m fiske med nät, katsa, mjärde eller ryssja är att persnen prövat ifrägavarande fangstredskap under en dag. I tabellema följer indelningen av fiskemrädena arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter (figur 2). Dessutm används i insjömrädet en länsindelning h pä havsmrädet en indelning där delmrädena utgörs av landskapsgränsema Nyland - Egentliga Finland, Egentliga Finland - Satakunta h Österbtten - Mellersta Österbtten (figur 3). Indelningen är nägt awikande frän det intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning. Fiskedagama päfördas respektive statistikmräde pä basis av använt redskap. Fängstmängdema uppgavs sm rensad vikt h päfördes respektive statistikmräde enligt det viktigaste fiskemrädet för respektive fiskart.

Vapaa-ajankalastus 2010 51 Värdet pä fangsten beräknades enligt de uppgifter m det medelpris fr fisk sm betalats tili yrkesfiskare, vilka publieras av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet (Pduentpriset pä fisk 2010, Riista- ja kalatalus - Tilastja 2/2011). Eftersm prisuppgifter inte statistikförts fr alia arter användes för harr priset pä sik, för insjölax priset pä havslax h för vassbuk priset pä strömming. För kategrin övriga fiskar användes priset pä mört. Prisema är förutm ifräga m siklöja de priser sm betalts tili fiskare pä havsmrädet. Ifräga m kräftr insamlas prisen av fiskgssister genm den ffiiella Statistiken över Pduentpris för fisk 2010, varvid det i allmänhet är fräga m den värdefullaste delen av fangsten sm klassifieras sm matkräftr. Värdet pä fangsten är närmast riktgivande eftersm fangsten sällan säljs vidare utan stöfsta delen används i fiskamas hushäll eller ges gratis tili t.ex. släkt eller grannar. Likasä har man bedömt att största delen av fritidens kräftfangst används i egna hushäll eller företag. En del av kräftma säljs, antingen direkt eller genm förmedlare bl.a. tili restauranger h strkök, för förädling h tili andra hushäll. En del av fängsten säljs ksä för utplantering i sjöar eller älvar. Respns h utveklingsförslag i anslutning tili Statistiken h dess innehäll ber vi er sända tili statistikavdelningen vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet (e-mail: tilast@rktl.fi). Uppgifternas exakthet h tillförlitlighet Samplet utgjrdes av 6000 bstadshushäll. Med begreppet bstadshushäll avses de persner sm permanent br i samma bstad. Bstadshushällen kan bestä av ett eller flera hushäll. Plkningen inriktades pä persner i äldem 18-74 är. Samplingen gjrdes sm uppdelat sampel. Uppdelningen gjrdes enligt respndentemas bningsrt (huvudstadsreginen, Södra Finland, Västra Finland, Östra Finland, Uleäbrgs län, Lappland h Aland), kmmuntyp (stad, tättbeflkat mräde, landsbygd). Dessutm indelades bningsrtema i skärgärdskmmuner, kustkmmuner h inlandskmmuner. Beflkningen indelades i sex kategrier. Frägefrmuläret bestd av fyra sidr. Tyngdpunkten i frägefrmuläret läg vid älders- h könsfördelningen för de persner sm fiskat eller deltagit i fisket, fiskets betydelse sm fritidsintresse, fiskverksamhet samt fiskmängder. Förfrägan gjrdes i början av är 2010 h för ändamälet tgs tre kntakter. Antalet retumerade blanketter uppgik tili 2987 vilket mtsvarar 50 pent av de utsända frägefrmulären. Samtliga retumerade blanketter granskades vid registreringen. Dessutm granskades materialet med avseende pä lgik h gränsvärden. Vid mtstridiga uppgifter h fei granskades riginalblankettema h vid behv krrigerades materialet. 59 svar förkastades eftersm man inte künde sluta sig tili m hushället fiskat under är 2010. Sammanlagt 5 svar hänfördes tili kategrin yrkesfiskare pä basis av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets yrkesfiskarregister. Andelen svar ffän hushäll sm fiskat uppgik tili 1337 medan 1591 hushäll uppgav att de inte fiskat. Ett pstsampel av de persner sm inte retumerat frägefrmuläret intervjuades per telefn. Samplet mfattade 963 persner h svarspenten uppgik tili 57. Pä detta sätt ville man utreda hur stör andel de hushäll sm fiskat utgjrde av dem sm inte retumerat ffägefrmuläret. Andelen sm i det per pst utsända frägefrmuläret uppgett att de fiskat i den första kntaktgruppen uppgik tili 48 pent, tili 55 % i den andra h tili 37 % i den tredje. I pstsamplet var andelen persner sm fiskat 39 %.

5 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Vid uträknandet av resultatet för respektive statistikenhet, dvs hushäll, bildades en s k viktkeffiient, med vilken det erhällna resultatet (t ex fängstmängden) multiplierades. Viktkeffiienten utgjrdes av inversa värdet pä sannlikheten för att plkningsenheten, dvs bstadshushället, ingär i samplet h svarat samt den s k kalibreringsvikten. För att krrigera det bias sm rsakas av svarsbrtfallet användes den s k hmgena respndentgruppsmdellen. Samplet indelades i strata i tvä svarshmgena grupper för vilka svarssannlikheten antgs vara knstant. Den första gruppen utgjrdes av dem sm svarat vid första eller andra kntakten medan den andra gruppen bestd av dem sm svarat vid den tredje kntakten. Genm kalibrering far man fördelningen sm beräknats pä basis av samplet att mtsvara den s k marginalfördelningen. Hushällen indelades i sex grupper enligt strlek h medlemmamas älder. Statistikentralen utförde en uppskattning av hur de finländska hushällen fördelas pä lika kategrier. Detta uppskattade antal läg tili grund för marginalfördelningen. Dessutm beaktades antalet hushäll per arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter h fördelningen pä män h kvinnr enligt fiskerienheter, sä sm den registrerats i beflkningsstatistiken. Kalibreringen krrigerar det bias sm uppstär tili följd av svarsbrtfallet, eftersm hushällens strlek, Struktur h bningsrt päverkar svarsaktiviteten. För att beakta det partiella svarsbrtfallet dvs det faktum att enskilda data saknas, tillämpades s k hierarkisk imputering pä sä sätt att felande data ersatts med ett värde sm erhällits ur materialet. I praktiken gjrdes estimeringen med hjälp av ett SAS-pgram h SAS-makt CLAN-97, sm utveklats av Statistiska Centralbyrän i Sverige. Vid imputeringen användes pgrammet SOLAS. Den säkerhet sm ber pä samplet anges i tabellema sm knfidensintervall 95 pent. Resultatets knfidensnivä äterspeglas ksä av den variatinskeffiient sm anges i tabellerna. Tlkningen är enkel, ju lägre variatinskeffiienten är dest pälitligare är uppskattningen. Om variatinskeffiienten t ex är 12,5 pent innebär detta att knfidensintervallets övre h nedre gräns aw iker a 25 pent ffän det uppskattade värdet. Med andra rd mtsvarar knfidensintervallets ttallängd a hälften av det uppskattade värdet. Dessa uppskattningar kan med avseende pä sampelfel anses vara förhällandevis tillförlitliga. Om variatinskeffiienten är 50 pent innebär detta att knfidensintervallets övre h nedre gränsvärde tili 100 pent awiker frän uppskattningen, dvs att knfidensintervallets ttallängd är tvä gänger större än uppskattningen. Knfidensen för en viss fängstuppskattning ber pä hur mänga fiskande hushäll sm fatt ifrägavarande fiskart h hur stör differensen mellan de enskilda hushällens fangstmängder är. Detta innebär att knfidensen är lägre för sädana arter sm bara fangats av ett fatal hushäll h arter sm fangats i stärkt varierande kvantitet. Bstadshushäll vars samtliga medlemmar fyllt minst 75 är lämnades utanför stikpvet. Likasä utelämnades sädana persner sm är permanent intagna för anstaltsvärd, t ex pä äldringshem. För fritidsfiskets del kan denna underrepresentatin dk räknas sm lindrigt. Mätfelets inverkan har inte i detta sammanhang kunnat utredas. Uppgifternas aktualitet h punktlighet Statistiken Fritidsfiske publieras vartannat är (parvisa är) i September efter statistikäret. Utgivningstidpunkten för statistikema finns pä Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets intemetsidr www.rktl.fi/svenska/statistik.

Vapaa-ajankalastus 2010 5 3 Uppgifternas enhetlighet h jämförbarhet Hushällens fiske h antalet persner sm fiskat mättes enligt samma metd sm i tidigare Statistiker M n böijan av 1990-taIet. I detta avseende kan antalet hushäll h persner sm fiskat anses vara jämförbart med Statistiker för ären 1992-2004 (Finlands Offiiella Statistik, Miljö 1993:8, 1995:2, 1997:8 h Finlands Offiiella Statistik, Jrd-, skgsbruk samt fiske 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, 2007:7,2009:6). Vid jämförelse av antalet fiskedagar med stäende flngstredskap (nät, katsa, mjärde h ryssja) kan nteras att man under ären 1998-2010 mätte det antal gänger fängstredskapen vittjades h under ären 1992-96 den tid fängstredskapen var i användning. I Statistiken för är 1998 använde man sm mrädesindelning för insjömräden den nuvarande länsindelningen h för havsmräden en indelning enligt intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning. Är 2004 fömyades mrädesindelningen pä sä sätt att man för insjömrädet künde f l Statistiker ksä med en mrädesindelning enligt arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter. I Statistiken för är 2006 utvidgades förändringen att gälla även havsmrädet. Uppskattningen av antalet ffitidsfiskare h flngstmängder sm presenterats i denna Statistik är nägt lägre än i Statistiken M n 1990-talet h ksä i Statistiken M n är 2000. Skillnaden ber huvudsakligen pä den metd sm använts i Statistiken: M n är 2002 har man i statistikföringen i högre grad än tidigare försökt beakta det selektiva svarsbrtfallet. Metdförändringama har presenterats pä finska pä intemetsidan www.rktl.fi/tilastt/kalastustilastt/ vapaa_aj ankalastustilast Uppgifternas tiligänglighet h tydlighet Uppgiftema publieras i pdf-frmat irnder adress www.rktl.fi/sv/julkaisut Statistikpublikatinen kan beställas i trykt frm under samma adress. Statistikuppgifter h infrmatin m metder publieras ksä under adress www.rktl.fi/svenska/statistik Statistiker över ffitidsfiske har tidigare publierats i Serien Sumen Kalatalus ären 1975, -78, -81, -84 h -86, i Serien SVT Miljö ären 1988, -92, -94 h -96 h i Serien SVT Jrd- h skgsbruk samt fiske vartannat är sedan 1998. Tidsseriestatistik över ffitidsfiske 1986-1998 har presenterats i Publikatinen Kalatalus (SVT Jrd- h skgsbruk samt fiske 2001:60). Ur materialen kan pä beställning särskilda utredningar göras inm ramen för grundmaterialet h dataskyddsbestämmelser. Statistikern förfrägnings- h beräkningsmaterial förvaras vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Symbler i tabellerna Inget Värdet mindre än hälften av den använda enheten 0 Uppgift saknas eher kan inte presenteras..

5 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Quality desriptin Intdutin The statistis n rereatinal fishing in 2010 presents the number f fishing husehlds and persns, the number f thse using different gear types, the number f fishing days and the ath by speies, by gear type and by fishing area. These statistis have been pdued by the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. Pduing statistis is ne f the ntinuus basi duties laid dwn by law fr the researh institute and it is funded fm the entral gvernment Budget. The statistis n the rereatinal fishing 2010 were drawn up by Pentti Milanen, researher at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The Advisry Bard f the Offiial Statistis f Finland determines riteria fr the statistis. The quality desriptin presented here inludes items remmended by the Advisry Bard. Further infrmatin n the statistis is available at www.stat.fi/meta/svt/laatuselste_ en.html Relevane f statistial infrmatin Rereatinal fishing statistis are used t mnitr the state f fish stks and trends in rereatinal fishing. The data are als needed t evaluate the sial signifiane f rereatinal fishing. One part f the presented ath estimates inludes t the bligatins f fishery data lletin pgram f EU (EC Regulatin N. 1639/2001). The ath estimates f rereatinal fishing are als inluded t the statistial pgram f FAO. The data is lleted by pstal questinnaire using a sample drawn fm the ppulatin register maintained by the Ppulatin Register Centre. The statistial unit in the rereatinal fishing statistis is the husehld. The term rereatinal fishing inludes all the fishing pratised by Finnish husehlds with the exeptin f that arried ut by pfessinal fishermen and their husehlds. The statistis d nt inlude fishing by freign visitrs t Finland r by Finns abad. Fishing was nsidered as suh when a persn has used gear f sme kind at least ne in the year. With respet t the fishing law the persn is nsidered t have fished even if he r she had nly wed r steered the bat while smene else was fishing. The definitin f a fishing day depends n the type f gear used. In the ase f d and line, a fishing day mean that ne persn has used a ertain type f d n ne day. In the ase f gill nets, fish traps, rayfish traps and trap nets, a fishing day mean that the persn has inspeted the gear in questin n ne day. The divisin f fishing areas fllws the Fishing Industry Units f the Emplyment and Enmi Develpment Centres (Fig. 2). Anther divisin fllws the pvinial divisin (Fig. 3) in the inland water area. In the sea area the subareas were divided als by the bundaries f Uusimaa - Varsinais-Sumi, Varsinais-Sumi - Satakunta and Ostbthnia - Central Ostbthnia regins. The divisin is slightly different fm the Internatinal Cunil fr Explratin f the Sea (ICES) divisin in the sea area. The fishing days were allated t the

Vapaa-ajankalastus 2010 5 5 statistial areas by gear type. Cathes were reprted as ungutted weight and were allated by speies t the statistial areas arding t the mst imprtant fishing area fr the speies. Cath value was alulated using the average pries paid t pfessinal fishermen in 2010 (Pduer Pries fr Fish 2010, Riista- ja kalatalus - tilastja 2/2011). There are, hwever, n pries fr ertain speies. Thus the prie f whitefish was used fr grayling, that f sea salmn fr land-lked salmn and that f Balti herring fr sprat. The prie f ah was used fr the gup ther speies. With the exeptin f vendae, the pries were thse paid t marine fishermen. Cnerning grayfish the pries are lleted fm whlesalers, s the pries present the mst valuable part f ath. The ath values are ugh estimates, beause rereatinal fishermen rarely sell thenath. Mst f the fish ath is used in fishermens wn husehlds r it is given free f harge t relatives and neighburs. Als the rayfish ath is used mstly in fishermens wn husehlds r enterprises. One part f ath is sld fr example t restaurants, ther husehlds et. Small rayfishes are als sld fr stking in lakes and rivers. Feedbak relating t these statistis and ppsals fr impvement are invited t be sent t the statistis funtin f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute (email: tilast@ rktl.fi). Crretness and auray f data The sample mprised 6000 husehld-dwelling units. One husehld-dwelling unit nsists f the persns living permanently in the same dwelling and mprises ne r mre husehlds. The sampling was targeted at persns aged 18-74 years. The sample design was stratified sampling. The strata were frmed taking int aunt the latin f the persn s muniipality f residene (Helsinki metplitan area, ther Suthern Finland, Western Finland, Eastern Finland, Pvine f Oulu, Lapland and Aland), the type f muniipality (urban, densely ppulated r rural) and the latin f the muniipality in relatin t the sea (arhipelag, ast, inland). There were six strata in all. The questinnaire had fur pages, and the fus f the questins was n the age and gender f the persns in the husehlds and the persns partiipating in fishing, the imprtane f fishing as a hbby, fishing ativity by fishing area, and ath sizes. The survey was nduted at the beginning f 2011. Cntat was made three times. The number f returned questinnaires was 2987, r 50 per ent f thse psted. All the frms were heked befre data were rerded. The rerded data were als submitted t varius lgi and limit value editing pedures. Disrepanies and any errs fund were heked against the riginal frms and, if neessary, the data rerd was amended. A ttal f 59 respnses were rejeted beause it was nt lear whether the husehld had been fishing in 2010 r nt. Five f the respnses were lassified as pfessinal fishermen n the basis f the registers f pfessinal fishermen at the dispsal f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The mputatin data inluded the respnses f 1337 fishing husehlds and 1591 nn-fishing husehlds. Fr thse wh did nt respnd t the pstal questinnaire, pst-sampling was nduted as a telephne interview. The size f the sample was 963 and the respnse perentage was 57. The purpse f the pst-sampling was t establish the pprtin f fishing husehlds amng

5 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA nn-respnders. In the pstal questinnaire, the pprtin f thse fishing in the stratum used was 48% in the first, 55% in the send and 37% in the third ntat gup. The pst-sampling gave the pprtin f thse fishing as 39%. Fr the mputatin, a weighting fatr was frmed fr eah statistial unit, r husehld. The survey data (e.g. ath size) fr the husehld were then multiplied by that fatr. The weighting fatr was frmed fm the inverses f the inlusin pbability and respnse pbability f the sampling unit, that is, husehld-dwelling unit, and fm the alibratin weight. The bias aused by nn-respnse was rreted using the hmgeneus respnse gup mdel. The sample was divided by stratum int tw hmgeneus respnse gup sets within whih the pbability f respnding was nsidered t be nstant. The first gup mprised thse respnding t the questinnaire at first and send ntats, and the send gup thse respnding at the third ntat. In the alibratin, the distributins t be alulated fm the sample an be made t rrespnd t the marginal distributins. Suh marginal distributins were the number f husehlds in six husehld gups and the number f husehlds by the Fishing Industiy Unit btained fm the inme distributin statistis f Statistis Finland, the age distributin f men and wmen and the number f men and wmen by the Fishing Industry Unit btained fm ppulatin statistis, and the number f fishing husehlds by strata estimated using bth pstal questinnaire and telephne interview data. The husehld gups were frmed arding t the size and age distributin f the husehld. The alibratin rrets the bias in the estimates arising fm nn respnse, as the size, struture and plae f residene f the husehld all have an effet n respnse ativity. The partial lss due t missing data items was taken int aunt using hierarhial imputatin, in whih the missing item is replaed with a value btained fm the data rerd. In pratie, the estimatin was arried ut with SAS sftware and the SAS ma CLAN97 develped by Statistis Sweden. Imputatin f the partial lss was dne with SOLAS sftware. Unreliability due t sampling is depited by the 95 per ent nfidene interval presented in the tables. The reliability f the results is als indiated by the effiient f variatin in the tables. Its interpretatin is simple. The smaller the effiient f variatin, the mre reliable is the estimate. If the effiient f variatin is, fr instane, 12.5 per ent, the lwer and upper limits f the nfidene interval differ fm the estimate by abut 25 per ent, that is, the ttal length f the nfidene interval is abut half f the estimate. In terms f the sampling err these estimates an be nsidered relatively reliable in fishing surveys. If, hwever, the effiient f variatin is 50 per ent, the lwer and upper limits f the nfidene interval differ fm the estimate by 100 per ent, that is, the ttal length f the nfidene interval is twie the estimate. The reliability f a ertain ath estimate depends n hw many husehlds engaging in fishing have aught the speies in questin and n hw great the differenes are between the athes f varius husehlds. Thus, the mst unreliable estimates refer t athes f speies taken by nly a few husehlds r t athes with great variatin. Husehld-dwelling units in whih all persns were aged 75 r lder were nt inluded in the sampling. Nr were persns permanently resident in institutins, e.g., ld persns hmes. Fr rereatinal fishing, hwever, this under verage is small. The effet f the measuring err uld nt be established in this ntext.

Vapaa-ajankalastus 2010 5 7 Timeliness and pmptness f published data The rereatinal fishing statistis are issued every ther year (even years). The results are published by the end f September in the fllwing year. Infrmatin n the issue shedule is available n the Finnish Game and Fisheries Researh Institute s website at www.rktl.fi/english/statistis Cherene and mparability f data The numbers f fishing husehlds and f persns engaging in fishing were measured by the same methd as that used in statistis mpiled in the 1990s and in 2000-2004. These numbers an therefre be nsidered mparable with thse in statistis fr 1992-2004 (Offiial Statistis f Finland, Envinment 1993:8, 1995:2, 1997:8 and Offiial Statistis f Finland, Agriulture, Frestry and Fishery 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, 2007:7,2009:6). Nte when mparing the numbers f fishing days using statinary gears (gill net, fish trap, rayfish trap and trap net) in 1998-2010 with thse in 1992-1996 that the figures fr suh gears nw refer t the number f times the gears were inspeted, nt, as previusly, t the time the gears were used in fishing. The estimates presented here fr numbers f rereatinal fishermen and athes are smewhat lwer than thse given in statistis in the 1990s and als in the 2000 statistis. The differene is attributed largely t the methd used in the 2002-2010 statistis, whih has sught t take seletive nn-respnse int aunt mre aurately than befre. The hanges in methds are desribed mre lsely in Finnish in the Internet pages f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute www.rktl.fi/tilastt/kalastustilastt/vapaa_ajankalastustilast Aessibility and transpareny f data The infrmatin is issued in pdf frmat www.rktl.fi/english/publiatins. The statistis publiatins an be rdered in printed frm at the same address. Mre statistis and infrmatin abut statistis is als available at www.rktl.fi/english/statistis. Fm 1975 t 1986 the statistis fr rereatinal fishing were published in the Sumen Kalatalus series, fm 1988 t 1996 in the Envinment series and sine 1998 in the Agriulture, Frestry and Fishery series f the Offiial Statistis f Finland. The time series statistis fr rereatinal fishing fr 1986-1998 are given in the publiatin Finnish Fishery Time Series (Offiial Statistis f Finland: Agriulture, Frestry and Fishery 2001:60). Separate reprts an be pdued fm the data as rdered by lients within the limits set by the data and the ptetin f privay. The data used fr alulating the statistis is stred at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. Symbls used in the tables Nne - Value less than half f the unit used 0 Data nt available r t unertain fr presentatin..

JULKAISIJA Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511, faksi 0205 751 201 w w w.rktl.fi