OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 HKLjk 10.11.2015
Osavuosikatsaus 1 (12) Yhteisön nimi: Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta HKL toimii raitiovaunu- ja metroliikenteen tuottajana sekä Helsingin raideliikenneinfran kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavana organisaationa. HKL tuottaa liikenne- ja infrapalveluja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. HSL vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen järjestämisestä. HKL:n toiminta perustuu raitiovaunu- ja metroliikennettä sekä Suomenlinnan liikennettä koskeviin liikennöintisopimuksiin sekä joukkoliikenneinfran kehittämistä ja ylläpitämistä koskevaan infrasopimukseen. Liikennöintisopimuksilla HSL ostaa HKL:ltä liikennepalveluja, infrasopimuksella HSL taas osallistuu HKL:n omistaman infran pääoma- ja ylläpitokustannuksiin. Metroliikenteessä matkustajamäärä on noussut 1,6 % tammi-syyskuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Metroliikenteessä tehtiin 46,6 milj. matkaa (2014: 45,9). Raitioliikenteessä matkustajamäärä on laskenut 1,1 %, matkustajamäärä oli 40,4 milj. matkaa (2014: 40,9). Tuottavuuden parantaminen ja mittaus HKL-Liikelaitoksen tuottavuusmittarin suoritteena käytetään raitio- ja metroliikenteen paikkakilometri-indeksiä painotettuna liikennöinti- ja infrakorvauksilla. Panoksena mittarissa käytetään kokonaismenoja ilman korkomenoja ja varauksia. HKL-Liikelaitokse tuottavuusindeksi alkaa vuodesta 2012 (2012=100). Ennusteen mukaan tuottavuuden indeksiluku on 97 (2014tp: 100). Liikevaihto ja tulos Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan 78,3 milj. euroa eli 1,3 milj. euroa tulosbudjettia vähemmän. Liikevaihto koostuu pääosin HSL:ltä laskutettavista joukkoliikenneinfran ylläpitotuloista. Kaupungin tukea HKL arvioi käyttävän 10,9 milj. euroa vuonna 2015. Aineiden ostoja on toteutumassa 0,8 milj. euroa budjetoitua enemmän, koska HKL- Metroliikenteen liikennöintisähkö kiertää HKL-Liikelaitoksen kautta, vaikka budjetoitaessa ennakoitiin, että sähkö kirjattaisiin suoraan HKL-Metroliikenteen ulkoiseksi menoksi. HKL- Liikelaitos laskuttaa sisäisesti liikennöintisähkön osuuden HKL-Metroliikenteeltä. Palvelujen ostoja on kertymässä 1,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Rakennusten sii-
Osavuosikatsaus 2 (12) vous- ja ulkopuhdistusmenoista on säästymässä 0,5 milj. euroa. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönoton siirtyminen vuodelle 2016 vähentää palveluostoja budjetoidusta 0,4 milj. euroa. HKL-Liikelaitoksen ennusteessa on varauduttu vanhojen asetinlaitteiden alaskirjauksiin 0,5 miljoonalla eurolla. Koko vuoden tulosennuste ennen tilinpäätössiirtoja on 1,5 milj. euroa eli budjetin tasolla (ilman korvausta peruspääomalle tulosennuste ennen tilinpäätössiirtoja on 4,8 milj. euroa). Investoinnit HKL-Liikelaitoksen investointien toteutumisennuste on 44,3 milj. euroa, kun tulosbudjetin investoinnit ovat 59,4 milj. euroa. Tilikauden suurimmat investoinnit ovat Myllypuron metroaseman peruskorjaus 8,2 milj. euroa, Paloheinän bussitunneli 9,5 milj. euroa, raitioratojen peruskorjaukset 4,6 milj. euroa ja Ilmalan raitioratatyöt 3,2 milj. euroa. Rahoitus HKL-Liikelaitoksen kassavarat ovat 34,1 milj. euroa 30.9.2015 (31.12.2014: 35,3). Vuoden 2015 lopussa käytettävissä olevien kassavarojen (rahavarat ja kaupungin yhdystili) ennustetaan olevan 12,3 milj. euroa. ei nosta uutta lainaa vuonna 2015. Vastuusitoumukset HKL-Liikelaitoksella on 183,5 milj. euroa lainaa 30.9.2015. Lainoista 165,4 milj. euroa on nostettu Euroopan investointipankilta ja 18,1 milj. euroa Pohjoismaiden investointipankilta. Raportointikaudella ei ole nostettu uutta lainaa. Henkilöstö HKL-Liikelaitoksen henkilöstömäärä oli 140 henkilöä 30.9.2015 (30.9.2014: 152). Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli 146. Keskimäärin tammi-syyskuussa henkilöitä oli 146, kun vastaavalla kaudella vuonna 2014 henkilöitä oli keskimäärin 151. Henkilöstökuluja on kertynyt tammi-syyskuussa 6.685.399,91euroa (2014: 6.739.404,26).
Osavuosikatsaus 3 (12) Merkittävät tapahtumat liikelaitoksen toiminnassa raportointijaksolla ja tulevaisuuden näkymät HKL:n tulevaisuuden kannalta keskeisessä asemassa on vuoden 2015 alussa käynnistetty johtamisjärjestelmän kehittäminen. Johtamisjärjestelmän kehitystyö on HKL:n vuoden 2015 tärkeimpiä tavoitteita. Valmistelu lähtee tavoitteesta kehittää vahva, kasvava ja yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin palveleva HKL, jossa henkilöstöpolitiikan merkittävästi aiempaa suuremman painoarvon johdosta henkilöstö voi hyvin. Johtamisjärjestelmä antaa puitteet toisaalta sille, kuinka tehokkaaksi toiminnassaan HKL voi kehittyä ja toisaalta sille, kuinka mielekäs, kannustava ja motivoiva työpaikka HKL on. Johtamisjärjestelmän valmistelua on koko vuoden tehty intensiivisesti niin HKL:n johdon, päälliköiden, esimiesten, asiantuntijoiden, henkilöstöjärjestöjen edustajien kuin muunkin henkilökunnan toimesta. HKL:n johtokunta päätti kokouksessaan 27.5. yksimielisesti HKL:n uudesta johtamisjärjestelmästä. HKL jakaantuu 1.1.2016 alkaen seuraaviin yksiköihin: liikennöinti, kunnossapito, infra- ja kalusto, toiminnanohjaus sekä yhteiset palvelut. Muutos nykyiseen on merkittävä, sillä liikennemuotokohtaisesta (metro- ja raitioliikenne) jaosta luovutaan. Uudella johtamisjärjestelmällä pyritään vahvistamaan liikennemuotojen välisiä synergioita sekä hyödyntämään täysimääräisesti kisko-pyörärajapinnan potentiaali tuottavuuden kehittämiseksi. Johtokunnan esityksestä kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22.6. HKL:n johtajien vanhojen virkojen lakkauttamisesta ja uusien virkojen perustamisesta. HKL:n johtokunta päätti kokouksessaan 11.9. valita liikennöintiyksikön johtajaksi Arttu Kuukankorven, kunnossapitoyksikön johtajaksi Toni Jurvan, infra- ja kalustoyksikön johtajaksi Artturi Lähdetien ja toiminnanohjausyksikön johtajaksi Karoliina Rajakallion. Lisäksi yhteiset palvelut yksikön johtajan virkaa hoitaa nykyinen hallintojohtaja Yrjö Judström. Loppuvuonna uuden HKL:n yksiköiden rakenteet viimeistellään ja ratkaistaan päällikkö- ja esimies- ja asiantuntijatasojen henkilövalinnat. Uuden johtamisjärjestelmän täytäntöönpanon kannalta erittäin keskeisessä asemassa ovat mm. uuden rakenteen mukainen budjetointi, tehtävänkuvien määrittely ja vaativuuksien arviointi, tavoiteasetanta ja tarvittavat tietojärjestelmämuutokset. HKL:n nykyinen tavoiteohjelma koskee vuosia 2010-2015. HKL käynnisti loppukesästä uuden tavoiteohjelman valmistelun vuosille 2016-2024. Tavoiteohjelmassa määritetään mm. HKL:n strategiset ja toiminnalliset vaihtoehdot, tehdään valinnat ja asetetaan tavoitteet. Tavoitteena on, että tavoiteohjelman perusta (perustehtävä, arvoperusta, tavoitetila, palvelulupaus) valmistuu vuoden 2015 aikana ja yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat heti vuoden 2016 alussa. Tavoiteohjelman laatimiseen osallistuu niin HKL:n poliittinen johto, sidosryhmien edustajat kuin mahdollisimman kattavasti HKL:n henkilöstö. Joukkoliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmät edellyttävät sekä metroliikenteessä että raitioliikenteessä keskeisten toimintojen, menettelytapojen ja prosessien määrittelyjä täsmällisesti. HKL:ssä on vuodesta 2013 tehty laatu-, ympäristö- ja työterveys- sekä turvalli-
Osavuosikatsaus 4 (12) suusjärjestelmien kehittämishanketta, jonka tuloksena syntyvän toimintajärjestelmän sertifiointi tapahtuu vuoden 2015 lopulla. Toimintajärjestelmä on keskeisessä asemassa HKL:n valmistautuessa 1.3.2016 voimaan astuvan kaupunkiraideliikennelain vaatimuksiin. Länsimetron (Ruoholahti-Matinkylä) rakentaminen on vuonna 2015 edennyt ilman yllättäviä viiveitä niin, että näillä näkymin Länsimetro avautuu matkustajaliikenteelle 15.8.2016. Kaupunginvaltuuston 12.3.2014 hyväksymää Länsimetron hankesuunnitelman tarkistettua kustannusarviota 217,5 milj. euroa ei näillä näkymin ole tarpeen tarkistaa. Länsimetron asetinlaitteen toimittaa HKL:n johtokunnan 24.3.2015 päätöksen mukaisesti suomalainen Mipro oy. HKL ja Länsimetro Oy ovat vuonna 2015 valmistelleet sopimusta, jolla HKL:n tehtävät Länsimetron infrastruktuuriin ja operointiin liittyen vahvistetaan. Jo aiempina vuosina mittaviksi kasvaneet ongelmat automaattimetrohankkeessa johtivat siihen, että HKL:n johtokunta valtuutti kokouksessaan 18.12.2014 HKL:n purkamaan automaattimetron sopimukset HKL:n ja Siemensin väliltä. HKL ja Siemens käyttivät paljon voimavaroja ratkaisun löytämiseen, mutta lopulta sellaista vaihtoehtoa ei löytynyt, joka olisi ollut niin toiminnallisesti, taloudellisesti kuin aikataulullisesti hyväksyttävissä. Siemensin viimeisetkin ehdotukset jäivät useiden kymmenien miljoonien eurojen päähän ratkaisusta, joka olisi ollut yhteiskunnalle hyväksyttävissä. Heti vuoden 2015 alussa kaupunginhallitus vahvisti sopimusten purun ja tämän jälkeen HKL lähetti purkukirjeet Siemensille. Sopimusten purku vaikuttaa merkittävästi HKL:n toimintaan, kuten metron päivittäiseen liikennöintiin, metrokalustohankintaan ja länsimetron toteutukseen. Samanaikaisesti turvatessaan metroliikenteen päivittäistä toimintakykyä on HKL:n huolehdittava metron pitkän aikavälin toimintakyvystä. Alkuvuonna 2015 laadittiin selvitys, jossa tarkasteltiin metron kulunvalvonnan kehittämisen vaihtoehtoja ja automatisoinnin toteutusajankohtaa. Selvityksen perusteella johtokunta käsitteli metron automatisointia kokouksissaan 16.6. ja 8.10. ja ohjeisti HKL:n kehittämään metrojärjestelmää siten, että manuaaliseen liikennöintiin perustuvan metron toimintakyky turvataan 2020-luvun loppupuolelle asti. Paloheinäntunneli ja Kuusmiehentien joukkoliikennekatu valmistuivat elokuussa suunnitelmien mukaisesti siten, että runkolinjan 560 (Jokeri 2) liikenne voitiin aloittaa suunnitellun mukaisesti. Kyseessä on seudun liikennejärjestelmän merkittävä kehitysaskel, sillä edellinen bussiliikenteen runkolinja (Jokeri, 550) aloitti liikenteen vuonna 2006 ja linja on saavuttanut huomattavan matkustajasuosion. Paloheinäntunneli ja Kuusmiehentien joukkoliikennekatu alittivat hankesuunnitelman mukaisen kustannusarvion noin 25 %:lla. Koskelan varikon kehittämishanketta on valmisteltu yhdessä kiinteistöviraston, kaupunginkanslian, kaupunkisuunnitteluviraston ja Staran kanssa. Hankkeen valmistelussa on noussut esiin joitain lisäselvitystä kaipaavia asioita, kuten Raide-Jokerin ja Laajasalon raitioliikenteen vaunupituudet sekä Staran varikon ja pääkonttorin mahdollinen siirto Koskelan alueelle, jotka aiheuttavat lisätarkasteluja siten, että päätösesitys valmistellaan valtuuston käsiteltäväksi alkuvuodeksi 2016. Myllypuron metroaseman peruskorjaustyöt jatkuivat hankesuunnitelman aikataulun mu-
Osavuosikatsaus 5 (12) kaisesti. Peruskorjauksen on määrä valmistua heinäkuussa 2016. Hakaniemen metroaseman peruskorjaussuunnitelman mukaisten töiden alkamista viivyttivät suunnitelmien tarkennukset, jotka tehtiin aiemmin saatujen korkeiden urakkatarjousten johdosta. Tarkoituksena oli löytää ratkaisu, jolla työt voitaisiin toteuttaa valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman kustannusraamissa, mutta suunnitelmatarkennukset eivät tuottaneet toivottua tulosta. Tältä pohjalta johtokunta hyväksyi hankesuunnitelman kustannusarvion korotuksen toukokuussa ja kaupunginvaltuusto syyskuussa. Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjaus alkaa alustavan aikataulun mukaan keväällä 2016. Kaupunkipyöräpalvelun hankinta eteni vuonna 2015 neuvottelumenettelyn mukaisena hankintana niin, että palveluntoimittaja valitaan HKL:n johtokunnassa lokakuussa. Tarjousvertailussa painotettiin erityisesti pyörien käyttäjäystävällisyyttä. Kaupunkipyöräpalvelu avataan kaupunkilaisten käyttöön toukokuussa 2016 ensi vaiheessa 500 pyörän laajuisena. Palvelu laajenee 1500 pyörän laajuiseksi vuonna 2017. Uusien M300-sarjan metrojunayksiköiden toimitus on myöhässä kaksitoista viikkoa verrattuna alkuperäiseen aikatauluun. Tämä viivästys johtuu siitä, että junia ei toimitetakaan automaattisina, vaan manuaalisina. Myöhästyminen ei vaikuta länsimetron aikatauluun. HKL:n uusia raitiovaunuja koskevassa toimituksessa kaksi ensimmäistä Transtech Oy:n toimittamaa Artic-raitiovaunua ovat olleet säännöllisessä linjaliikenteessä. Sarjavaunujen valmistus etenee aikataulussa. Ensimmäiset sarjavaunut saapuvat Helsinkiin vuoden 2015 lopulla ja tulevat liikenteeseen vuoden 2016 alussa. LIITTEET Liite 1: Tuloslaskelmaennuste Liite 2: Tuloslaskelma Liite 3: Tase Liite 4: Rahoituslaskelmaennuste Liite 5: Investoinnit Liite 6: Tunnusluvut Liite 7: Tunnuslukujen laskentaperusteet
Osavuosikatsaus 6 (12) LIITE 1 TULOSLASKELMAENNUSTE KOKO VUOSI Tilinpäätös 2014 Tulosbudjetti 2015 Ennuste 2015 Liikevaihto 75 631 79 521 78 262 Valmistus omaan käyttöön 4 903 4 766 4 369 Liiketoiminnan muut tuotot 28 949 25 876 26 479 Aineet, tarvikkeet -8 757-7 497-8 305 Palveluostot -31 408-36 627-35 111 Henkilöstökulut -9 147-9 679-9 075 Poistot -23 650-23 785-23 611 Muut kulut -12 606-12 720-12 891 Liikevoitto 23 914 19 854 20 118 Rahoitustuotot 95 49 91 Rahoituskulut -17 924-18 432-18 674 Voitto ennen satunnaiseriä 6 085 1 472 1 534 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 6 085 1 472 1 534 Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) -2 861 1 272 1 272 Vapaaehtoisten lisäys (-)/vähennys (+) -1 419-2 744-2 806 Tilikauden voitto/tappio 1 805 0 0
Osavuosikatsaus 7 (12) LIITE 2 TULOSLASKELMA TOTEUMA JAKSOLTA : 1.1.-30.9 2015 2014 Liikevaihto 58 637 57 090 Valmistus omaan käyttöön 3 070 2 932 Liiketoiminnan muut tuotot 19 433 20 724 Aineet, tarvikkeet -5 601-5 816 Palveluostot -24 131-22 744 Henkilöstökulut -6 685-6 739 Poistot -17 153-16 998 Muut kulut -8 782-8 353 Liikevoitto/-tappio 18 787 20 096 Rahoitustuotot 79 77 Rahoituskulut -14 060-13 272 Voitto ennen satunnaiseriä 4 805 6 901 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 4 805 6 901 Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) 954 854 Tilikauden voitto/tappio 5 759 7 755
Osavuosikatsaus 8 (12) TASE LIITE 3 VASTAAVAA Ennuste Tase 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 899 839 Aineelliset hyödykkeet 473 119 452 510 Sijoitukset 38 301 38 300 Pysyvät vastaavat yhteensä 512 319 491 649 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 079 2 079 Saamiset 68 017 91 942 Rahat ja pankkisaamiset 87 85 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 70 183 94 107 VASTAAVAA YHTEENSÄ 582 502 585 755 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 322 022 322 022 Ed.tilikausien voitto/tappio -773-2 578 Tilikauden voitto/tappio 0 1 805 Oma pääoma yhteensä 321 250 321 250 POISTOERO 31 516 32 788 VAPAAEHTOISET VARAUKSET 12 658 9 851 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 175 804 180 592 Lyhytaikainen 41 274 41 274 Vieras pääoma yhteensä 217 078 221 866 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 582 502 585 755
Osavuosikatsaus 9 (12) RAHOITUSLASKELMAENNUSTE Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tilinpäätös 2014 Tulosbudjetti 2015 Ennuste 2015 Tulorahoitus Liikevoitto 23 914 19 854 20 118 Poistot 23 650 23 785 23 611 Rahoitustuotot ja -kulut -17 829-18 383-18 583 Investoinnit -19 196-59 444-44 281 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 10 539-34 187-19 136 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset 47 826 10 119-3 881 Muut maksuvalmiuden muutokset -58 346 24 068 23 018 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -10 520 34 187 19 137 Kassavarojen muutos Kassavarat tilikauden alussa 01.01. 66 66 85 Kassavarat tilikauden lopussa 31.12. 85 66 87 LIITE 4
Osavuosikatsaus 10 (12) KÄYTTÖOMAISUUSHANKINNAT, 1000 Toteutunut Ennuste Tulosbudjetti 31.9.2015 2015 2015 TUOTANTOINVESTOINNIT Aineettomat oikeudet 66 126 60 Tehdas- ja tuotantorakennukset 694 998 1 145 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 90 90 15 Henkilö-, paketti- ja erikoisautot 0 0 30 Atk-laitteet 101 121 220 Yhteensä 951 1 335 1 470 LIITE 5 JOUKKOLIIKENTEEN PERUSINVESTOINNIT Aineettomat oikeudet 13 13 0 Muut pitkävaikutteiset menot 28 278 0 Hallinto- ja laitosrakennukset 5 818 9 303 14 140 Tehdas- ja tuotantorakennukset 0 0 200 Muut rakennukset 880 2 933 8 280 Maa- ja vesirakenteet 11 576 13 118 15 306 Johtoverkostot ja laitteet 692 1 279 1 705 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 6 944 15 988 18 333 Muut koneet ja kalusto 29 34 10 Osakkeet ja osuudet 1 1 0 Yhteensä 25 981 42 946 57 974 yhteensä 26 932 44 281 59 444
Osavuosikatsaus 11 (12) TUNNUSLUVUT Ennuste 2015 Tilinpäätös 2014 TOIMINNAN LAAJUUS Liikevaihto (1 000 ) 78 262 75 631 Liikevaihto/henkilö 521,5 503,1 Liikevaihdon muutos % 3,5 8,2 Investoinnit (1 000 ) 44 281 19 196 Taseen loppusumma (1 000 ) 582 502 585 755 Henkilöstökulut (1 000 ) 9 075 9 147 Henkilöstökulut liikevaihdosta % 11,6 12,1 Henkilöstö keskimäärin 150 150 KANNATTAVUUS JA PÄÄOMAN TUOTTO Oman pääoman tuotto-% 5,5 6,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 3,7 4,6 Liikevoitto (1 000 ) 20 118 23 914 Liikevoitto - % 25,7 31,6 MAKSUVALMIUS Quick ratio 0,8 1,4 Current ratio 0,9 1,5 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 62,7 62,1 LIITE 6
Osavuosikatsaus 12 (12) LIITE 7 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET TOIMINNAN LAAJUUS Liikevaihto / henkilö (1 000 ) Liikevaihto / Henkilöstö keskimäärin Liikevaihdon muutos, % 100 x Liikevaihdon muutos / Liikevaihto edellisellä kaudella Henkilöstökulut liikevaihdosta % 100 x Liikevaihto kaudella KANNATTAVUUS JA PÄÄOMAN TUOTTO Oman pääoman tuotto, % 100 x (Liikeylijäämä ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut) / (Oma pääoma+ vapaehtoiset varaukset ja poistoerot(keskimäärin tilikaudella)) Sijoitetun pääoman tuotto, % 100 x (Liikeylijäämä ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut) / (Oma pääoma+ Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Liikevoitto, % 100 x Liikeylijäämä / Liikevaihto MAKSUVALMIUS Quick ratio (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainenvieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste, % 100 x Oikaistu oma pääoma / (Oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut)