YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 144/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 391

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 144/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 391 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2007 ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen meressä verkkoaltaissa Pukkiholman edustalla sekä kalojen tavisäilytys Hakan saaren koillispuolella Kustavin kunnan Laupusen kylässä Jannen Lohi Oy Jäädyttämöntie 66, 23360 Kustavi Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Jannen Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 23.12.2005 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 3.4.2006. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Pukkiholman itäpuolella Iniönaukon pohjoisosassa sijaitsevassa yksikössä sekä kalojen talvisäilytykseen Hakan saaren koillispuolella, kiinteistöön Vainionperä IV RN:o 13:1 kuuluvilla vesialueilla Kustavin kunnan Laupusen kylässä. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin 50 000 kg/a Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 22.11.2001 antamallaan päätöksellä nro 72/2001/4 myöntänyt Jannen Lohi Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Pukkiholman saaren itäpuolella sekä Pukkiholman ja Tiiraleton kalankasvatuslaitosten kalojen ja verkkoaltaiden talvisäilytykseen Hakan saaren koillispuolella Iniönaukon merialueella Kustavin kunnan Laupusen kylässä. Päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta ala saa yhteensä olla enintään 1 250 m 2, talvisäilytysyksikön verkkoaltaiden pinta ala enintään 2 650 m 2 ja kalaa sisältävien verkkoaltaiden pinta ala enintään 1 000 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa saa olla enintään 520 kg ja typpimäärä enintään

2 3 750 kg. Kaloja saa talvisäilytysyksikössä säilyttää enintään 16 000 kg ja ylläpitoruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 40 kg ja typpeä enintään 340 kg. Vaasan hallinto oikeus on 30.9.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/0186/3 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen koskien talvisäilytysyksiköiden verkkoaltaiden pinta alaa, säilytettävän kalan määrää ja talvivarastoinnin alkamisajankohtaa. Verkkoaltaiden pintaala saa olla yhteensä enintään 3 000 m 2 ja kalaa sisältävien altaiden pinta ala enintään 1 800 m 2. Kaloja saa säilyttää enintään 24 000 kg. Lupa on voimassa kunnes 31.12.2005 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Oikeus alueeseen Jannen Lohi Oy ja Janne Juslin ovat 15.12.2005 tehneet Pukkiholman itäpuolella ja Hakan saaren koillispuolella sijaitsevia Vainionperä IV:n kiinteistöön RN:o 13:1 kuuluvia vesialueita koskevan vuokrasopimuksen ajalle 15.12.2005 31.12.2017. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Kustavin kunnan Laupusen rantakaavassa kalankasvatuspaikan lähellä oleva Pukkiholman saari on merkitty maa ja metsätalousalueeksi (M). Pohjois ja eteläpuolen rannat on merkitty lomaasuntoalueiksi (RA) sekä saaren koillisniemi venesatamaksi (LV). Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Vesialue Kuormitus Veden laatu Kasvatuspaikka sijaitsee Iniönaukolla. Paikka on avointa ja syvää selkävettä ja lähialueiden rannat ovat jyrkkiä ja syviä. Kalankasvattamon kohdalla veden syvyys on yli 10 metriä ja laitoksen ulkopuolella vesi syvenee lähes 25 metriin. Laitoksen lähialueilla ei ole veden virtausta estäviä matalia kynnysalueita tai penkereitä. Vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Laitosta lähinnä toimiva kalankasvatuslaitos on Jannen Lohi Oy:n Tiiraleton laitos noin 3 kilometrin päässä. Alueen veden laatua on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Veden laadun yhteenvedon laatimisessa on käytetty myös hakemuksen kuuluttamisen jälkeen julkaistuja tarkkailututkimustuloksia. Vesinäytteitä on otettu laitosta lähimpänä olevasta tarkkailupisteestä kolmen vuoden välein. Piste on sijainnut noin 1,5 km Pukkeenluodon laitoksesta luoteeseen mutta vain 600 700 m Laupusessa sijaitsevasta perkaamon jätevesiputkesta. Veden laatu Pukkiholman laitosta lähimmässä tarkkailupisteessä on vuosina 2002 ja 2005 yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan ollut tyydyttävä sekä fosforin että a klorofyllin suhteen.

3 Perifyton Pohjaeläimistö Päällyslevästön kasvua on alueella mitattu kolmen vuoden välein. Vuonna 2000 kolmessa laitosta lähimpänä sijaitsevissa pisteissä kasvoi keskimäärin 5,1 mg/m 2 päällyslevää. Kahden lähimmän, Iniönaukolla sijaitsevien, vertailupisteiden keskimääräinen määrä oli 5,7 mg/m 2. Vuonna 2003 päällyslevästön klorofyllimäärät olivat pieniä, kuten myös suurimmassa osassa Kustavin merialueen pisteistä. Vuonna 2006 keskimääräinen päällyslevämäärä oli jopa pienempi (0,8 mg/m 2 ) kuin vuonna 2003. Vertailupisteiden keskimääräinen määrä oli vastaavasti 1,0 mg/m 2. Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu joka kolmas vuosi. Laitosta kahden lähimpänä sijaitsevien tarkkailupisteiden pohjan laatu oli tutkimusvuosina 2001 ja 2004 puolilikaantunut. Vuonna 2001 muiden, avoimempien vesialueiden pohjan laatu oli puoliterve tai puolilikaantunut ja vuonna 2004 lähinnä puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven, särki ja kuha. Laitoksen vaikutusalueella ei toimi ammattikalastajia. Kalankasvatuslaitoksen pohjoispuolella kulkee 5 m:n väylä noin 300 m:n etäisyydellä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja, kaivoja tai rantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Kalankasvatuspaikan läheisyydessä on lomaasutusta Pukkiholman saaressa lähimmillään noin 300 m vesiteitse saaren pohjoispuolella. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Jannen Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2001 2006 ovat olleet seuraavat 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 52 000 53 000 51 000 60 000 43 000 38 000 50 000 Rehun fosfori (kg/a) 570 630 480 590 450 380 500 Rehun typpi (kg/a) 4 300 4 400 3 700 4 000 3 200 2 700 3 700 Fosforipäästö (kg/a) 360 420 270 350 270 230 320 Typpipäästö (kg/a) 2 900 3 000 2 300 2 400 2 000 1 600 2 400 Rehumäärä (kg/a) 63 000 63 000 55 000 66 000 50 000 43 000 57 000 Rehukerroin 1,22 1,20 1,10 1,10 1,14 1,15 1,15 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,9 8,0 5,4 5,8 6,3 6,1 6,4 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 55 57 46 40 46 43 48 *) *) painotettu keskiarvo

4 Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin 50 000 kg vuodessa. Talvisäilytykseen siirrettävän kalan määrä on 10 000 kg Pukkiholman laitokselta ja 30 000 kg hakijan Tiiraleton laitokselta. Laitoksen rakenteet Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin 65 000 kg/a ja se sisältää fosforia enintään 520 kg/a ja typpeä enintään 3 900 kg/a. Kalat ruokitaan pendel automaattia käyttäen. Ruokinnan tarvetta seurataan. Talvikauden ylläpitoruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 6 000 kg/a ja se sisältää fosforia yhteensä enintään 50 kg ja typpeä enintään 360 kg. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu viidestä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 250 m 2 ja tilavuus 5 000 m 3. Altaiden syvyys on 4 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalojen talvisäilytystä varten käytetään seitsemän allasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 800 m 2, syvyys 4 m ja tilavuus 7 000 m 3. Alueella säilytetään seitsemää tyhjää kehikkoa, joiden pinta ala on yhteensä 2 500 m 2. Huoltotukikohta Kalat perataan Jannen Lohi Oy:n perkaamossa Kustavissa. Rehut säilytetään kotirannan varastohallissa suursäkeissä. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 320 kg fosforia ja noin 2 500 kg typpeä vuodessa. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat (100 300 kg/a) kuljetetaan Vehmaalle käsiteltäväksi Biovakka Oy:n laitoksella. Suur ja muovisäkit viedään jäteasemalle. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Laitoksen toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan haittoja ympäristölle ja laitoksen sijainti on aikanaan valittu hyvän veden vaihtuvuuden takia.

5 Merialueen käyttö Luonnonsoujelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle tai kalastukselle. Haittaa ei myöskään aiheudu ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto kuluneen vuoden tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja osallistuu alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kustavin ja Taivassalon kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 28.4. 29.5.2006 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että laitoksen vaikutusta ei ole 2000 luvun alkupuolen tarkkailutuloksissa havaittavissa. Veden laadun seurantapisteiden verkko on kuitenkin harva, joten laitoksen vaikutusta veden laatuun on vaikea arvioida. Iniönaukon avoimuus ja veden hyvä vaihtuvuus laimentavat laitokselta tulevaa kuormitusta nopeasti. Kuormitus ja kasvatusmääriä harkittaessa on kuitenkin syytä huomioida Saaristomeren yleinen rehevöityminen. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin 50 000 kg vuodessa Pukkiholman laitoksella. Verkkoaltaiden pintaala saa olla yhteensä enintään 1 250 m 2. Talvisäilytyspaikalla saa verkkoaltaiden pinta ala olla yhteensä enintään 3 000 m 2, joista kalaa sisältäviä verkkoaltaita saa olla yhteensä enintään 1 800 m 2. Kaloja saa säilyttää verkkoaltaissa enintään 24 000 kg. Talvisäilytystä saa harjoittaa 15.10. 15.5. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 520 kg fosforia ja 3 750 kg typpeä vuodessa. Talvisäilytyspaikalla saa ylläpitoruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä olla yhteensä enintään

6 40 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 340 kg vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua tulee suorittaa sekä sen vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) Merenkulkulaitos ei ole muistutuksessaan vastustanut kyseistä hakemusta. Kelluvat kala altaat on merkittävä merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimisen yleisillä vesikulkuväylillä. 3) Viliskerin Huolto Oy (Vidiskeri RN:o 3:43, Koelsuun kylä, Kustavin kunta) ja Vidiskerin rantakunta ovat muistutuksessaan tuoneet esille seuraavaa: 1960 ja 1970 luvulla Viliskerin saaren meren rannat ja vesialueet olivat puhtaita ja näkösyvyys oli useita metrejä. Rannat ovat nyt limaiset ja vedet samentuneet. Sinilevälautat ovat usein tehneet merestä uimakelvottoman. Kalankasvatus Kustavissa ja Taivassalossa on ajoittain edustanut jopa 90 % vesialueen fosforipäästöistä. Yhden lähteen mukaan sen päästöt ovat jopa suuremmat kuin Turun kaupungin. Kalankasvatus aiheuttaa näin ollen kohtuuttoman paljon saasteita verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Yhteisöt ja yksityiset kiinteistönomistajat joutuvat lakien velvoittamina puhdistamaan jätevesiään tiukkojen sääntöjen mukaan, kun kalanviljelyslaitosten sallitaan päästää mereen kohtuuttomat, puhdistamattomat määrät fosfori ja typpijätettä. 4) AA ja BB, (Kesäranta RN:o 1:70 ja Vesala RN:o 1:78, Laupusen kylä, Kustavin kunta) ovat muistutuksessaan vastustaneet kalojen talvisäilytystä ja tyhjien altaiden pitämistä nykyisellä alueella. Jos lupa myönnetään, tulisi altaat sijoittaa nykyisestä paikasta etelään lähemmäksi väljempiä ja syvempiä vesiä. Talvisäilytysaikaa ei saisi pidentää 1.11. 15.5. välisestä ajasta. Lähisaarissa on paljon kesäasutusta ja kyseinen alue on suppea ja ahdas. Vesialue on matala ja veden vaihtuvuutta rajoittavat kapeat salmet. Alueen virkistyskäyttöä rajoittaa altaiden synnyttämä likaantunut vesi ja liete. 5) CC (Tuukili 3:52), DD ja EE:n kuolinpesä (Tyrskyranta 3:86), FF ja GG (Majakkaniemi 3:38), HH ja II (Korppula 3:59) sekä JJ (Kuntola 3:60) ovat muistutuksessaan vastustaneet kalankasvatusluvan myöntämistä. Merivesi on Kutuniemen edustalla, jossa lomakiinteistöt sijaitsevat, rehevöitynyt ja samentunut hakijan toiminnan johdosta. Rakkolevän tilalle on tullut irtolevää, joka pintaan noustessa hai

7 see ja vaikuttaa virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Mikäli lupa myönnetään se tulee olla korkeintaan muutaman vuoden mittainen ja hakijalle on asetettava selvät vähentämisvelvoitteet mereen joutuville ravinnemäärille nykytasosta. Hakijan työllistävä vaikutus alueella on pieni. Kustavin kunnalle on suuri merkitys miten hyvin loma asukkaat viihtyvät alueella. Hakijan muut vireillä olevat ympäristölupahakemukset tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Verestysverien säilöönotto tulee järjestää niin, etteivät ne pääse mereen verestyksen tapahtuessa kalankasvatusaltailla. Lupaviranomaisten tulee määrätä asianosaisille lain edellyttämät korvaukset ja hakemuksen takia tulee toteuttaa YVA menettely. Hakijan selitys Hakija on 28.7.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on katsonut, että muistutuksissa ei ole esitetty mitään syitä, jotka olisivat esteenä hakemuksen hyväksymiselle. Hakija on kasvattanut kalaa samalla merialueella jo pitkään, eikä toiminnasta ole aiheutunut haittaa vesistölle tai muille rantojen omistajille. Lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti, sillä on kyse saariston hajaasutusalueen elinkeinoista ja työllisyydestä, joita ei pidä vaarantaa väärien mielikuvien taikka virheellisten tietojen perusteella. Hakija ei ole 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta tuonut esille mitään uutta. Hakijalla on 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksen johdosta todennut, että kala altaiden merkinnässä tullaan myös tulevaisuudessa huomioimaan muistutuksessa mainitut seikat. Hakija on 3) Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksen johdosta todennut, että muistuttajien omistamat kiinteistöt sijaitsevat noin 8 km:n merimatkan päässä Pukkiholman laitoksesta ja että laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa eikä vahinkoa kiinteistöille eikä niiden käytölle. Muistutuksessa on esitetty hakijayhtiön toiminnan vaikutuksista toteen näyttämättömiä, muistuttajien omia subjektiivisia näkemyksiä vesistön tilan muutoksesta ja väitettyjen muutosten aiheuttajista. Hakija on myös huomauttanut, että veden vaihtuvuus on Iniönaukolla erittäin hyvä eikä paikallinen pistekuormituskaan ole aiheuttanut rehevöitymisestä kertovia merkkejä. Kalankasvatus on toimialana saavuttanut sille asetetut vesiensuojelutavoitteet vuosille 1996 2005. Rehujen koostumus on parantunut ja sen annostelu on hyvin tarkkaa, joten kuormitusmäärät ovat alentuneet. Kalankasvatus on mm. poistettu HELCOM:in Hot Spot listalta. Lisäksi kalojen kasvattaminen umpikasseissa ei ole teknis taloudellisesti vielä mahdollista.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 Hakija on 4) AA:n ja BB:n muistutuksesta huomauttanut, ettei kalojen talvisäilytys kuormita eikä rehevöitä vesistöjä. Kalat syövät talvikautena vain hyvin pienen määrän rehua, jonka sisältämät ravinteet kuluvat käytännössä kalojen elintoimintojen ylläpitämiseen eikä lisäkasvua käytännössä tapahdu. Haettu talvisäilytysaika ei häiritse loma asuntojen virkistyskäyttöä, koska ajanjakso on saari ja rantakiinteistöjen käytön kannalta kaikkein hiljaisinta aikaa. Kalojen talvisäilytyspaikan tulee sijaita mahdollisimman suojaisassa paikassa, jotta vältyttäisiin sekä jäiden että syys ja talvimyrskyjen aiheuttamilta vahingoilta. Hakija on 5) CC:n ynnä muiden muistutuksesta todennut, että siinä on esitetty hakijayhtiön toiminnan vaikutuksista toteen näyttämättömiä, muistuttajien omia subjektiivisia näkemyksiä vesistön tilan muutoksesta ja väitettyjen muutosten aiheuttajista. Veden vaihtuvuus on Iniönaukolla erittäin hyvä, eikä paikallinen pistekuormituskaan ole aiheuttanut rehevöitymisestä kertovia merkkejä. Kalankasvatus on toimialana saavuttanut sille asetetut vesiensuojelutavoitteet vuosille 1996 2005. Rehujen koostumus on parantunut ja sen annostelu on hyvin tarkkaa, joten kuormitusmäärät ovat alentuneet. Hakija on myös huomauttanut, että lupakauden tulee olla riittävän pitkä, jotta hakijan toiminnan pitkäjänteisyys tulee turvattua. Yrityksen investoinnit tulee tehdä vähintään 5 10 vuoden suunnitteluajanjaksolla. Näin ollen vuoteen 2016 ulottuva lupakausi on perusteltu. Hakijayhtiö on kiistänyt, että muistuttajille olisi yhtiön toiminnasta aiheutunut korvattavaa vahinkoa tai että YVA menettely tulisi tehdä lupaprosessin yhteydessä. Hakijan toiminta ei ole laajuudeltaan eikä ympäristövaikutuksiltaan sellaista, että menettely tulisi toteuttaa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Jannen Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Pukkiholman saaren itäpuolella sekä kalojen talvisäilytykseen ja allaskehikoiden pitämiseen Hakan saaren koillispuolella kiinteistöön Vainionperä IV RN:o 13:1 kuuluvilla vesialueilla Kustavin kunnan Laupusen kylässä (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa kasvupaikalla olla enintään 1 300 m 2 ja talvisäilytyspaikalla enintään 1 000 m 2. Talvisäilytyspaikalla saa lisäksi säilyttää enintään seitsemää allaskehikkoa. Kaloja ja allaskehikkoja saa talvisäilytyspaikalla olla 15.10. 15.5. välisenä aikana

Toiminta ja päästöt 9 Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään 3 700 kg typpeä. Talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 45 kg fosforia ja enintään 360 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Kustavin ja Taivassalon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Kustavin ja Taivassalon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

11 Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille sekä Kustavin ja Taivassalon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vireille saatettavaan hakemukseen tulee muun ohella liittää yhteenveto tätä laitosta koskevista tarkkailutuloksista. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vesistön pilaantumista johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatustoimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

12 RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Laitos sijaitsee melko rehevällä merialueella Pukkiholman saaren itäpuolella. Vaikutusalueella veden syvyys vaihtelee 9 ja 23 m:n välillä. Alue sijaitsee Iniönaukon itäpuolella. Noin 300 m laitoksesta pohjoiseen kulkee 5,5 m:n väylä. Laitoksen keskimääräinen lisäkasvu on vuosina 2001 2006 ollut 50 000 kg/a. Fosforipäästö on ollut keskimäärin 320 kg/a ja typpipäästö 2 400 kg/a. Laitoksen vaikutusalueella päällyslevästön määrät ovat ajoittain olleet pienemmät kuin Iniönaukolla sijaitsevien vertailualueiden pisteissä. Lähimmät pohjaeläinpisteet ovat sijainneet noin 400 m etäisyydellä laitoksen etelä ja pohjoispuolella. Pohjien tila on vuodesta 1998 säilynyt puolilikaantuneella tasolla. Kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutuksia ei ole ollut juurikaan havaittavissa. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään 3 700 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 290 kg fosforia ja 2 300 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin 50 000 kg:n lisäkasvun vuotta kohti. Laitoksen vuosien 2001 2006 keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosforipäästöt vähenevät noin 10 % ja typpipäästöt pysyvät lähes ennallaan. Laitoskoko Talvisäilytys Luvan voimassaolo Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala 1 300 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen lisäkasvun 50 000 kg/a perusteella. Talvisäilytyspaikalla pidettävien verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala saa olla 1 000 m 2 ja säilytettävien kalojen enimmäismäärä 40 000 kg. Talvisäilytyspaikalla saa säilyttää lisäksi enintään seitsemää allaskehikkoa. Verkkoaltaita ja allaskehikoita saa pitää talvisäilytyspaikalla 15.10. ja 15.5. välisenä aikana, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloai

13 ka on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Lupaharkinta Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta ja kalojen talvisäilytyksestä, kun ne toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Kalojen talvisäilytys Kun talvisäilytystoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, koska sallittu käytettävä rehumäärä on niin pieni, ettei se aiheuta haittaa ympäröivän veden laatuun. Merialueen soveltuvuus kalojen talvisäilytykseen ja säilytettävä kalamäärä Merialueen soveltuvuus toimintaan Merialueen rehevöityminen Kalojen talvisäilytyksestä ei aiheudu sanottavia päästöjä mereen, joten edellytykset 40 000 kg/a kalojen talvisäilytykseen ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta.

14 Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g ja typen osalta 47 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Korvausvaatimukset Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Muut muistutukset Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 12). Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida ympäristövaikutusten arviointimenettelylain (468/1994) eikä asetuksen (713/2007) perusteella velvoittaa tekemään mainittujen säädösten mukaista arviointimenettelyä. Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.

15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2