Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS 4 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 9 Asukasosallistuminen 9 Energia 16 Hankinnat ja ympäristö 26 Hallintokuntien jätehuoltotilanne 29 Ympäristötietoisuus ja -koulutus 33 5. TALOUS JA YMPÄRISTÖ 39 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 46 Ekologinen jalanjälki 46 Yhteiset eurooppalaiset indikaattorit 48 7. KATSAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TILAAN 53 Ilmanlaadun seuranta 53 Turku jätteiden tuottajana, hyödyntäjänä ja käsittelijänä 56 VARMENNUSLAUSUNTO 58 PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 22 Julkaisija: Turun kaupunginkanslia ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitus: Johanna Korpikoski-Kaarela Kannen kuva: Tammi - Turun nimikkopuu. Laura Suhonen Taitto: Laura Suhonen Paperi: Lenza Top 15g ja 115g Painopaikka: Turun kaupungin painatusosasto, Turku 23 ISBN: 952-5217-4-2
Armas Lahoniitty, Turun kaupunginjohtaja 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Turun kaupungin strategiassa vuosille 21-24 kestävä kehitys on yksi kaupungin toimintaa ohjaavista perusarvoista. Samoin kaupunginvaltuuston vuonna 21 hyväksymä kestävän kehityksen politiikka painottaa ekologista ulottuvuutta kaupungin toimissa ja korostaa hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden toteuttamisessa. Nyt valmistunut Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 22 on järjestyksessään jo kolmas kaupungin laatima. Raportti sisältää ympäristön tilan raportoinnin, asetettujen tavoitteiden ja valittujen toimintatapojen toteuttamisen kestävän kehityksen kriteereillä arvioituna sekä ympäristön tilan parantamiseen käytettyjen resurssien selvityksen. Perusteiltaan se jatkaa viimevuotista, varsin edistyksellistä ja tunnustusta saanutta raportointia. Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 21 palkittiin viime vuonna valtakunnallisessa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailussa parhaana julkisten organisaatioiden sarjassa. Tunnustus osoittaa kaupungissa ympäristöraportointiin tapahtuneen panostuksen olleen kansallisestikin merkittävää ja se on herättänyt mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Ilman kaupungin eri hallintokuntien asian eteen tekemää panostusta ei kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös olisi nykyisellä tasolla. Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivittäminen on parasta aikaa käynnissä ja työhön asetetun toimikunnan on tarkoitus saada ohjelman päivitys valmiiksi vuoden 24 loppuun mennessä. Ohjelman näkökulmaa ollaan painottamassa ekologisesta kestävyydestä sosiokulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden suuntaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Sosiaalisen ulottuvuuden painotus on myös nähtävissä kaupunginvaltuuston 1.2.23 hyväksymän ympäristöstrategian useissa painopisteissä. Esimerkiksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmilla toteutetaan kestävän seudullisen kaupunkirakenteen painopistettä ympäristöstrategiassa. Kestävän kehityksen ohjelma on yhtenä ympäristöstrategian toimeenpanon välineenä yhdessä yleiskaavan, liikennejärjestelmäsuunnitelman, joukkoliikenneohjelman sekä asunto- ja maankäyttösuunnitelman kanssa. Huolimatta hyvistä lähtökohdista on ympäristötoimenpiteiden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittäminen edelleen tarpeen. Kaupungin hallintokunnissa ja kaupunkien välillä tapahtuvan kehittämistyön lisäksi työtä edesauttaa myös ulkopuolisen arvioijan raportista antamat kommentit ja lausunto. 3
2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Raportin sisältö Tämä on Turun kaupungin kolmas ympäristöraportti ja -tilinpäätös. Raportti on rakenteeltaan aikaisemmin julkaistujen kaltainen. Raportti on julkaistu myös pdf-versiona. Raportin asianmukaisuus on nyt toista kertaa puolueettomasti varmennettu. Työn on tehnyt Turun kaupungin tilintarkastusyhteisö SVH Julkistarkastus Oy yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n Sustainability Services -yksikön kanssa. Raportin varmentaminen ulkopuolisella puolueettomalla taholla on tuonut tullessaan tiedon keruuseen ja dokumentointiin liittyviä parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu jo tätä raporttia laadittaessa. Lukujen 4 ja 5 tiedot eivät koske koko Turku-konsernin toimintoja. Konsernin yhtiöistä mukana on vain Oy Turku Energia. Raportti kertoo vuoden 22 tuloksista. Joitakin tietoja on vuodelta 23. Raportissa esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä vuoden 21 raportoidun kanssa. Perustietoja Turku kaupunkina VÄESTÖ Vuodenvaihde 21/22 Asukasluku* 174 618 ruotsinkielisiä % 5,2 ulkomaan kansalaisia % 4,3 * Turun seudulla asukkaita on runsaat 285 PINTA-ALA Kaupungin pinta-ala, km 2 36,4 siitä maa-pinta-ala, km 2 243,4 siitä kaavoitettu alue, km 2 86,6 siitä vesialueet, km 2 63, Lisää perustietoja Turusta löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta www.turku.fi/turkuinfo/tilasto_turku_suomi.pdf 4
Turun kaupunkiorganisaatio Kuntalain 2 määrittelee kunnan tehtävät. Sen nojalla kunta tuottaa palveluja ja tuotteita kuntalaisille ja muille asiakkaille. Ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista ja niiden rahoituksesta. Toimielimet toteuttavat kunnanvaltuuston hyväksymiä, kunnan strategiaan ja talousarvioon kirjattuja tavoitteita. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo toimintaa. Turun kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaa 19 lautakuntaa alaisinaan virastot ja liikelaitokset. Kiinteistölautakunnan alainen kiinteistölaitos toimi 1.1.22 alkaen liikelaitoksena. Muita liikelaitoksia vuonna 22 olivat Tilalaitos, Turun jätelaitos, Turun liikennelaitos, Turun Satama, Turun tekstiilihuolto ja Turun vesilaitos. HENKILÖSTÖ 22 Palvelusuhteessa 31.12. 13 321 josta ulkopuolisia sijaisia 3836 Henkilöstön keski-ikä 46,9 Sairauspäiviä/henkilötyövuosi* sairauspäiviä, % 4,9 tapaturmapäiviä, %,2 *henkilövuosia oli 11 648 KAUPUNGIN TALOUS 22 Toimintatuotot, milj. EUR 198, Valmistus omaan käyttöön milj. EUR 31,6 Toimintakulut, milj. EUR 83,7 Verotulot, milj. EUR 491,9 Valtion osuudet, milj. EUR 155,8 Taseen loppusumma, milj. EUR 135,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. EUR 91,2 Vuosikate/Poistot, % 211,5 Omavaraisuusaste, % 64,9 Vero-% 17,5 Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot vuodelta 22 on julkaistu kaupungin seitsemännessä Henkilöstötilinpäätöksessä. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Lisätietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta tilikaudelta 22 löytyy osoitteesta www.turku.fi/etusivu/virastot/tal_asiainkeskus.html Visiosta päivittäisjohtamiseen Kerran valtuustokaudessa laadittava Turku-strategia muodostaa sisällöllisen pohjan kaupungin johtamiselle. Hallintokuntien omat strategiat ovat vastaavanlainen pohja niiden johtamiselle. Niiden lisäksi on laadittu vielä koordinoivia osastrategioita, kuten ympäristöstrategia, joilla kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ohjaavat useita lautakuntia koskevia asioita. Talousarvioissa hyväksyttävissä toimialojen strategioissa määritellään hallintokuntien toimintaa ohjaavat painopisteet, kriittiset menestystekijät ja niitä kuvaavat mittarit. Valtuuston erikseen hyväksymien hallintokuntien toimintaa koordinoivien osastrategioiden ja niiden toteuttamisohjelmien tehtävänä on määritellä hallintokuntien yhteistyönä hoidettavien merkittävien asioiden painopisteet, tavoitteet ja vastuut. Ympäristöstrategiaa ja sen toteuttamisohjelmia käsitellään luvussa kestävän kehityksen politiikka ja johtaminen. 5
3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 21 hyväksymässä Turun kaupungin strategiassa vuosille 21-24 kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi viidestä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Ympäristöstrategialla valtuusto määrittelee suunnan kaupungin ympäristö-, maankäyttö-, asunto- ja kaavoituspolitiikalle, joita kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo yleisellä tasolla. Ympäristöstrategia muodostaa niistä yhtenäisen kokonaisuuden, joka pohjautuu Turun kaupungin strategiaan. Ympäristöstrategian painopisteitä ovat seuraavat: kestävä kaupunkirakenne seudullisesti pientalorakentamisella kestävää väestökasvua keskusta kulttuurikaupungin sydän vetovoimaiset työpaikka-alueet ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä ympäristö. Kaupunginhallitus vastaa ympäristöstrategian ja sitä täydentävien valtuuston hyväksymien suunnitelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Toimeenpanon välineet ovat yleiskaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto- ja maankäyttöohjelma ja kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen politiikkansa Turun kaupunginvaltuusto määritteli ensimmäisen kerran keväällä 21, kun valtuusto hyväksyi vuoteen 22 ulottuvan kaupungin Ympäristöstrategia tärkeimpiä tavoitteita on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi. Kuva Laura Suhonen 6
kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n. Päätöksen mukaisesti Turun kaupunki haluaa vahvistaa kaupungin ekologista kestävää kehitystä ja sitä edistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Ohjelmassa määriteltyjen kuuden toiminta-alueen strategisten tavoitteiden etenemistä tarkasteltiin kattavasti vuoden 21 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös -julkaisussa. Seuraava tarkastelu tehdään kestävän kehityksen ohjelman päivityksen yhteydessä keväällä 24. Kaupungin virastojen, liikelaitosten ja yhtiöiden tulee huomioida ympäristöstrategia ja sen toimeenpanon välineinä olevat ohjelmat budjetoitaessa toimintamuutoksia ja tehtäessä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kestävä kaupunkirakenne seudullisesti Ympäristöstrategian keskeisin painopiste on kestävä kaupunkirakenne seudullisesti. Tärkein toimintakokonaisuus sen toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi, johon vaikutetaan ensisijaisesti maankäytön kehittämisellä, ei niinkään liikennepoliittisilla ratkaisuilla. Maankäytössä on tällöin oleellisinta toimintojen ja asumisen sijoittaminen niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä kevyen liikenteen keinoin. Palvelujen sijoittumisella on merkittävä vaikutus liikkumiseen. Kaupunginhallitus onkin hyväksynyt 23.6.23 palveluverkon kehittämissuositukset, jotka koskevat sekä alueellisten että lähipalvelujen kehittämistä. Lähipalvelujen osalta suunnittelu perustuu VTT:n tekemään tutkimukseen, jossa selviteltiin vaihtoehtoja mahdollisimman tiheän- ja elinvoimaisen lähipalvelukeskusverkon luomiseksi. Siinä suositeltiin hajakeskitetyn lähipalveluverkon säilyttämistä ja luomista. Tavoiteltava verkko on esitetty kuvassa sivulla 8. Lähipalvelujen suositeltava väestöpohja on noin 4 asukasta. Vanhoilla asuinalueilla se voi jossain tapauksissa olla pienempikin esimerkiksi alueen sijainnista, sisäisestä rakenteesta ja naapuriyhteistyöstä riippuen. Pääosa lähiöistä ja lähipalveluista on suunniteltu huomattavasti pienemmälle asukasmäärälle. Riittävän väestöpohjan saavuttaminen edellyttää usein täydennysrakentamista tai jopa lähiöiden uudelleenryhmittelyä ja uusien paremmin saavutettavien lähipalvelukeskusten kehittämistä. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Lähipalveluverkon keskeisin lähtökohta on palvelujen käyttötiheys. Mitä enemmän käyttötarvetta palveluille on tavanomaisessa eli päivittäisessä asumisessa ja elämisessä, sitä lähempänä tai helpommin saavutettavissa palvelun tulee olla. Käyttötiheydessä koulut, päiväkodit, päivittäistavarakauppa, kioski, pankkiautomaatti, lähiliikuntareitit (kuntoradat ja kevyen liikenteen väylät) ja joukkoliikenneyhteydet nousevat selkeästi omalle tasolleen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että seuraavan yleiskaavatarkistuksen yhteydessä hyväksytään tavoitteellinen lähipalveluverkko. Sen jälkeen lähiöiden uudistamisessa, kaavoituksessa ja suunnittelussa kehitetään toimenpiteitä lähipalvelukeskusten säilyttämiseksi tai uudelleenrakentamiseksi, henkilöautoliikenteen kasvun pienentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. 7
Lähipalveluverkko 22. Aluekohtaiset suositukset. 8
4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Kestävän kehityksen ohjelman käytännön toimenpiteiden toteuttaminen on Turku Agendassa määritelty hallintokuntien vastuulle. Painotus hallintokuntien toiminnan tarkastelussa on ekologinen, kuten Turku Agenda 21 -ohjelmassa. Seuraavassa tarkastellaan yhteisiä toiminta-alueita, joita ovat: Asukasosallistuminen (vuorovaikutus ja yhteistyö) osana hallintokuntien hankkeita ja palvelutoimintaa Energiankulutuksen ja kuljetusten tehostaminen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) Hankintojen ympäristöystävällisyys ja materiaalitehokkuus Ympäristötietoisuus ja -koulutus hallintokunnissa Vuoden 22 toimintaa koskevat tiedot koottiin keväällä 23 tehdyllä hallintokuntakyselyllä. Energiankulutustiedot on laatinut keskitetysti Tilalaitos. ASUKASOSALLISTUMINEN Rentukka-hankkeella uusia tuulia asukasosallistumiseen HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vuoden 22 lopussa päättynyt Rentukka-hanke oli yksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen rahoittamista Itä-Turun kehittämishankkeista. Hankkeessa työstettiin Itä- Turun viheralueohjelma vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden, toimijoiden, erilaisten yhdistysten sekä kaupungin hallintokuntien kanssa. Viheralueohjelma Itä-Turusta koko Turkuun Viheralueohjelma on pitkän aikavälin (1 vuotta) toimintasuunnitelma, joka ohjaa viheralueisiin kohdistuvia resursseja: hankesuunnitelmien laadintaa, puistojen suunnittelua sekä viheralueiden hoitoa. Viheralueohjelmatyöllä luotiin uudenlaista vuorovaikutteisuutta asukkaiden ja kaupungin eri hallintokuntien välille. Asukkaita kuunneltiin ohjelmatyön eri vaiheissa ja asukkaiden kommentit käsiteltiin kaupungin eri hallintokunnista kootuissa asiantuntijaryhmissä. Viheralueohjelman kolmeksi ydinasiaksi nousivat alueen viheralueiden 9
luonto- ja kulttuuriarvot, asukkaiden aktiivinen osallistuminen viheralueiden suunnitteluun ja ylläpitoon sekä viheralueiden ja niiden palveluiden saavutettavuus. Näistä muodostettiin Itä-Turun viheraluevisio. Itä-Turun viheralueohjelman kokemuksia hyödyntäen vuoden 23 alusta on Kiinteistölaitoksella lähdetty valmistelemaan koko Turun kattavaa viheralueohjelmaa. Viheralueohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu kesän aikana. Itä-Turun kokemusten perusteella ohjelmatyötä on hiottu ja vuorovaikutteisuutta sekä osallistumiskanavia pyritty parantamaan. Asukkaiden osallistuminen voimavaraksi Kaupungin viheryksikkö on järjestänyt talkoita asukkaiden kanssa jo vuodesta 1992. Rentukka-hankkeessa etsittiin uusia talkoo- ja asukasyhteistyömuotoja talkootyön aktivoimiseksi. Hyvänä yhteistyökumppanina hankkeelle toimi myös Itä-Turun aluekumppanuus. Vuosien 21 ja 22 aikana järjestettiin Itä-Turun alueella 84 talkoot, joissa oli yli 3 osallistujaa. Osa talkookohteista olivat alueella jo perinteiseksi muodostuneita, osa kokonaan uusia ja osa vuosien tauon jälkeen elvytettyjä. Myös alueen koulut ja päiväkodit osallistuivat talkoisiin. Asukkaiden talkootyö näkyy Itä- Turun kaupunkikuvassa - hankkeen aikana kerättiin roskaa ja rojua kymmeniä roskalavallisia. Lisäksi on pidetty muun muassa niittytalkoita ja raivattu metsänharvennuskohteita. Talkoot ovat myös avain uudenlaiseen vuorovaikutteisuuteen asukkaiden ja kaupungin välille. Tiedon kulku alueen mahdollisista epäkohdista helpottuu. Joistakin alueista on muodostunut asukkaiden jatkuvan huolenpidon kohteita, niitä voisi kutsua asukkaiden kummialueiksi. Rentukka-talkoot jatkuvat Viheryksikön toimesta koko kaupungin alueella. Viheryksikköön on palkattu talkootyönvetäjä, joka koordinoi yleisten alueiden talkootoimintaa koko kaupungin alueella. Kaupungin viheryksikön Rentukka-hankkeen talkoisiin ovat osallistuneet myös alueen koulut ja päiväkodit. Kuva Anna-Kaisa Kaukola 1
Lähiliikunta osa arkea tukee terveyttä ekoteko! Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta ympäristöön. Myös liikuntaharrastuksilla on oma ekologinen selkäreppunsa, jonka paino määräytyy sen mukaan, mitä valintoja ihminen tekee harrastamiensa lajien suhteen. Suurin yksittäinen liikunnan harrastamisen ympäristöhaitta on liikenne, eli automatkat liikuntapaikoille ja takaisin. Lähiliikunta on päivän termi liikuntasuunnittelussa. Tavoitteena on koteja lähellä sijaitsevat, monipuoliset ja helppokäyttöiset liikuntaympäristöt, jotka mahdollistavat ja innostavat asukkaita perusliikunnan harrastamisen. Yhden lajin tai kilpa- ja huippuurheilun kriteerien mukaan rakennettuja suorituspaikkoja ei tavoitella, vaan pyritään löytämään liikuntapaikkasuunnitteluun kokonaan uusia tuulia. Suunnittelu toteutaan vallitsevien olosuhteiden pohjalta. Valmista, joka paikkaan soveltuvaa lähiliikuntapaikkamallia ei ole olemassa. Turussa on tehty työtä lähiliikuntaolosuhteiden parantamiseksi jo pitkään. Liikuntalautakunta jakaa vuosittain avustusta muun muassa asunto- ja kiinteistöyhtiöille sekä asukasyhdistyksille pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Lähiliikunnan tarpeiden kartoitustyö on käynnistynyt systemaattisemmin kaupungin eri alueilla. Tässä työssä vuorovaikutus asukkaiden ja asukasryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Syksyllä 22 julistettu lähiliikunnan suunnittelukilpailu tuotti paljon hyviä lähiliikuntaideoita, joista toteutetaan jokipolku Paattistenjoen varrelle. Pisimmällä lähiliikunnan suunnittelussa ollaan Pansio-Pernon alueella Suunnitelma on tehty yhteistyössä Pansio-Pernon aluetyöryhmän kanssa. Pansion kisapuistoon sijoittuvan lähiliikuntapuiston rakentaminen aloitetaan kesällä 23. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Pansion kisapuiston suunnittelukuva. 11
Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat käytetyimmät liikuntapaikat Suomessa. Ne ovat keskeisimpiä kehittämiskohteita myös lähiliikunnan näkökulmasta. Parhainta liikuntaa on arjen muiden toimien yhteydessä saatu liikunta, kuten Koulupihojen ja - salien saaminen paremmin lähialueen asukkaiden käyttöön on yksi lähiliikunnan kehittämisen haaste. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä kaupunkisuunnittelun eri sektoreiden välillä. Osallistuminen Varsinais-Suomen AGENDA 21:een Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen prosessi, jossa on mukana 26 kuntaa. Kuntien yhteinen Agendatoimisto sijaitsee Turussa. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kehittäää erilaisia kestävän kehityksen työkaluja kuntien tarpeisiin. Turun kaupunki on sitoutunut Varsinais-Suomen Agenda 21:een kolmannen toimintakauden ajaksi, joka kestää vuoteen 26. Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä toimii 12 eri tahoista ja kunnista koottua työryhmää. Työryhmät suunnittelevat erilaisia kestävän kehityksen toimintamalleja, edistävät eri tahojen välistä vuorovaikutusta ja lisäävät kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi työryhmien jäsenet toimivat linkkinä toiminta-alueensa/kuntansa ja Agendatoimiston välillä. Turun kaupungin hallintokuntien edustajia on työryhmissä runsaat 3, muun muassa kaupunginkansliasta, koulutoimintakeskuksesta, kouluista ja päiväkodeista, kulttuurikeskuksesta, nuorisoasiainkeskuksesta, liikuntatoimesta, vesilaitokselta sekä ympäristönsuojelutoimistosta. Seuraavassa esimerkkejä niiden työryhmien toiminnasta, joissa Turun kaupunki on aktiivisesti mukana. Tiedotus- ja tapahtumaryhmä huolehtii Kestävän kehityksen -infopisteiden (Terhopisteiden) esitemateriaalin valinnasta ja vaihdosta. Vuonna 22 materiaalien aiheina olivat: luonto ja retkeily, vesiensuojelu sekä jätteiden kierrätys. Turussa on Terhopisteitä Hirvensalon, Ilpoisten, Maarian, Martin, Nummen, Runosmäen ja Varissuon Lasten luontokoulussa tutustuttiin luontoon myös tuntoaistin avulla. Kuva Minna Nummelin 12
kirjastoissa sekä Ruissalon Tammenterhossa ja Turun Ekotorilla. Ryhmä järjestää myös vuosittain pk-yrityksille suunnatun Ympäristötekokilpailun ja on mukana Pyörällä töihin -kilpailun suunnittelussa, joka järjestettiin kuudennen kerran. Turusta kilpailuun osallistui viime vuonna noin 4 työpaikkaa. Yritysprojektin ohjausryhmän toimesta laadittiin turkulaisia yrityksiä palveleva ympäristötietopankki vuonna 22. Kuntien hankkijoista koostuva Hankintatyöryhmä järjestää yhteistyöpäiviä kuntien hankkijoille ja eri alojen yrittäjille. Marraskuussa 22 järjestetyn yhteistyöpäivän aiheena oli Maanrakennus ja ympäristöasiat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoryhmä ohjaa AHA 21 -projektia sekä suunnittelee pohjavesien suojeluun liittyvää toimintaa. Ryhmä järjestää muun muassa vesiensuojeluun liittyviä seminaareja. Lietteen hyötykäyttöryhmän toimesta on tehty selvitys jätevesilietteen sisältämän fosforin ominaisuuksista, liukoisuudesta ja käyttökelpoisuudesta kasveille. Selvityksen tuloksilla pyritään vaikuttamaan lietteen sallittuihin peltolevitysmääriin sekä vähentämään lietteen kaatopaikkarasitusta. Varsinais-Suomen Agendatoimisto huolehtii yhdessä Ympäristökasvatusryhmän ja Koulu-Agendaryhmän kanssa Vihreä lippu -koulutuksista, tiedotuksesta ja muusta tuesta Varsinais-Suomen alueella. Työryhmät ovat mukana myös Lasten ja Nuorten Ympäristöviikon järjestelyissä sekä suunnittelevat erilaista kouluille ja päiväkodeille suunnattua ympäristökasvatusmateriaalia. Vuonna 22 Lasten ja Nuorten Ympäristöviikko järjestettiin Nuorisokeskus Palatsissa. Viikkoon osallistui oppilaita ja opettajia noin kymmenestä Turun koulusta sekä Turun Ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelman linjalta ja Ammatti-instituutista. Hallintokuntien yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö ympäristöasioiden merkeissä on ollut tiivistä. 15 virastoa ilmoitti yhteisistä projekteista kuluneen vuoden aikana. Kaupungin ympäristöraportointi on hallintokuntien yhteinen projekti, joka muun muassa on lisännyt yhteydenpitoa ympäristöasioissa hallintokuntien kesken. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vastaajat ovat tehneet yhteistyötä ympäristöasioissa myös omien sidosryhmiensä kanssa. Hankkeet ovat olleet hyvin erilaisia ja yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa koulut, päiväkodit, asiakkaat, alihankkijat ja kuntalaiset. On järjestetty erilaisia teemapäiviä sekä energiansäästötempauksia. Ensimmäistä kertaa hallintokunnilta kysyttiin myös hyviä käytännön vinkkejä muille jaettavaksi. Vinkkejä tuli toimiston energiansäästöstä, talkootapahtumien järjestämisestä, kannustamisesta polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla tehtäviin virkaajoihin sekä roskien lajittelukärryjen hankkimisesta työhuoneisiin. Lisäksi sähköisen tiedottamisen lisääminen nousi esille muutamissa vastauksissa. 13
Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Tarkastuslautakunta Revisiotoimisto Kaupunginhallitus K:ginkanslian keskukset Pelastustoimen lautakunta Palolaitos Terveyslautakunta Terveystoimi Sosiaalilautakunta Sosiaalikeskus Opetuslautakunta Koulutoimintakeskus Ammattiopetuslautakunta Turun ammattiinstituutti AKK:n hallitus Turun AKK Liikuntalautakunta Liikuntavirasto Nuorisolautakunta Nuorisoasiainkeskus Kulttuurilautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ Suositaan yhteiskuljetuksia koulutustilaisuuksiin Kopiokoneiden yhteiskilpailutus, ostolaskujen sähköinen kierrätys Kuljetusten tehostamiseksi perustettu työryhmä, osa päiväkodeista on järjestänyt lehtikeräystä yhdessä koulujen kanssa Koulutuskuljetuksia keskitetty, hankintoja yhdistetty, keskusvarasto muidenkin hallintokuntien käytössä, kannustus työmatkapyöräilyyn Tilalaitoksen ja talotoimen kanssa yhteistyötä energiankulutuksen pienentämiseksi liikuntapaikoilla SIDOSRYHMIEN KANSSA Ympäristötilinpäätöksen aikaansaaminen Turussa Alueen yritykset (TAD Centre), Itä-Turun koordinaatio -hanke (Linkki), aluekumppanuus-hanke, ympäristötilinpäätöksen kehittäminen Yhteistyötä palotarkastuksissa Jätehuoltofirman kanssa jätepisteet tarkistettu ja korjattu Lastenkodin asukkaita on informoitu ympäristöasioista, päiväkodit tuovat jatkuvasti esille kestävän kehityksen periaatteen Vanhempain- ja neuvotteluyhdistykset, ympäristötapahtumat oppilaille, paperinkeräys, Pansion aluetyöryhmä Varissuon energianseurantaryhmä, Runosmäen lähiöprojekti, ruokahuollossa huomioidaan tuottajien ympäristöohjelmat, ruokatarvikkeet suurissa pakkauksissa, käytetään lähituottajia, kuljetusten yhtenäistäminen Erilaisia teemapäiviä esim. Yhteinen ympäristöpäivä lapsille, Hyvän Mielen Viikko, yritysvierailuja L-S lääninhallitus/ Hanke ympäristöterveyshuollon kehittäminen,lounais- Suomen ympäristökeskus/ Pienten kalanjalostuslaitosten jätevesien käsittely, Suomen ympäristökeskus/ Flame Cleaner (öljyvahinkojen torjunta) Lähiliikennepaikkojen suunnittelu edellyttää yhteistyötä alueen asukkaiden ja muiden hallintokuntien välillä Ympäristökasvatusta ja osallistumista HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Sähköisen asioinnin lisääminen Viestintä: Asukasosallistumista aktivoiva yhteisöhanketoiminta Työkeskuksissa kuljetukset keskitetään.päiväkodeissa lapset tutustuvat lähiympäristöön ja oppivat pienestä pitäen ottamaan vastuuta luonnosta, Liinahaan vanhainkodin tehostettu jätelajittelu. Koulujen omat ympäristöohjelmat, henkilökunnan ympäristöopas, kouluagenda 14
Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Kiinteistölautakunta Kiinteistölaitos Tilalaitos Teknisten palveluiden johtokunta Kunnallistekniikka Kaupungin varikko Talotoimi ja kiinteistöjen hoito Talouskeskus Jätelaitos Liikennelaitos Tekstiilihuolto Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutsto Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Joukkoliikennelautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ JUHA,kiinteistölaitos toimii yhteistyössä ympäristöviraston kanssa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi saastuneilla ja roskaantuneilla maa-alueilla. Toteutetaan tilauksesta töitä,jotka liittyvät ympäristön tilan parantamiseen (viheralueiden hoito) Saatu konsultaatioapua ympäristötoimistolta ja palolaitokselta Tehostettu postikuljetusta, yhdistetty hankintoja, järjestetty kuljetuksia Alueellinen jätteenkäsittelyn kehittäminen Autoton Päivä, Turun Messut Autoton Päivä Koulujen energiansäästöprojektit Tilalaitoksen ja kouluviraston kanssa, Autottoman Päivän järjestelyt,energiansäästöviikon toteutus ja ekovinkit Agendatoimiston kanssa, TVT-asuntojen energiaeksperttien koulutus, uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä, neuvontaa SIDOSRYHMIEN KANSSA Itä-Turun viheralueohjelmaa on tehty asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Koulujen energiansäästöprojektit Tarjouspyynnöissä ympäristöasiat merkittävä hyväksymiskriteeri. Alihankkijat: kierrätys Aliurakoitsijat:energian säästö, jätteiden lajittelu Kaupunkiseudun jätehuoltostrategian YVA laajalla lausuntokierroksella, YVAtyö, eri sidosryhmiä paljon Asukkaat/Turun Messut/linja-autoesittely Kuntalaiset, suunnitelmien nähtävillä olo Tammenterhon luontokoulussa kävijät valistus, osallistuminen kierrätyskeskus Ekotorin järjestämään kierrätysviikkoon HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Viheralueohjelman laadinta -prosessi,haettu uudenlaisia osallistumisen käytäntöjä Roskien lajittelukärryt työhuoneissa, toimiston energiankäytön hallinta, Ympäristötalkoottapahtuman järjestäminen, kannustaminen polkupyörällä tai bussilla tehtäviin virkaajoihin HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Satamalautakunta Turun Satama Vesilaitoslautakunta Turun vesilaitos Turku Energia Ympäristö- ja kaavoitusvirasto: Pansion sataman YVA, Ruissalon rannan eroosiosuojauksen suunnittelu, ruoppaus- ja läjitystöiden seuranta Luennointi mm. Turun AMK:ssa ja Lasten ja Nuorten ympäristöviikolla. Henkilökunnan koulutuksissa saatu apua ympäristönsuojelutoimistolta. Energianjakeluverkkoja suunniteltaessa tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaistenkanssa. Asiakkaat:Suunniteltu saastuneen maan puhdistusmenettelyjä Alihankkijat: Jätehuollon menettelyt (työmaiden ympäristöohje) Veden kulutuksen vähentäminen, tiedotteet, haastattelut, lehtiartikkelit Jatkuva energiansäästöneuvonta asiakkaille, osallistuminen energiansäästöviikkoon yhteistyössä V-S energiatoimiston kanssa, Luontoja ympäristökansio koululaisille, ilman laadun seurantaryhmä Ympäristöjärjestelmä osana toiminnan johtamista Paikanpäällä tehtävät ensiapukoulutukset,harjoitukset, vedensäästötiedotus Vähennetty asiakkaille lähetettävien sähkölaskujen (arviolomakkeiden) määrää. Jatkossa tarjotaan suoraveloitettaville henkilöasiakkaille mahdollisuutta sähköpostilaskuihin. 15
ENERGIA Energian kulutus kaupungin toiminnassa Turun kaupunki liittyi Kauppa- ja Teollisuusministeriön (KTM) vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen 1998 ja jatkoi sitoutumista vuoden 23 alussa. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ja KTM sitoutuu näiden hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Koko kaupungin tasolla konkreettisiksi energiansäästötavoitteiksi on asetettu lämmön ominaiskulutuksen väheneminen kuusi prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 22, kahdeksan prosenttia vuoteen 25 ja edelleen 11 prosenttia vuoteen 21 eli tasolle 4,1 kwh/m 3. Vuoden 22 osalta välitavoitteeseen ei päästy. Vuodesta 21 lämpöindeksi kasvoi 3,6 prosenttia ollen 44,9 kwh/m 3. Pääsyy siihen, että välitavoitteeseen ei päästy oli se, että sisäilmaongelmien johdosta lisättiin rakennusten ilmanvaihtoa ja tätä kautta energian kulutusta. Edelleen pyritään pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen. Keinoina ovat Motiva-katselmuksissa havaittujen energiataloudellisten korjausten suorittaminen muun muassa Spar-Trim säästösopimusten avulla. Sähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Sähköenergian osalta kulutus on edelleen lievässä kasvussa ollen 17,8 kwh/m 3. Kasvua vuodesta 21 oli 2,3 prosenttia. Energian ja veden kulutus Energiakustannuksista Tilalaitoksen perimään sisäiseen vuokraan kuuluu rakennusten lämmitys. Sähkön ja veden kulutuksen vuokralaiset maksavat suoraan itse asianomaisille tuottajille. Tilalaitos on yhdessä teknisten palvelujen kiinteistöjenhoito-yksikön kanssa rakentanut järjestelmiä, joilla pystytään mittaamaan energian kulutusta keskitetysti koko palvelutoimen käytössä ja Tilalaitoksen omistamissa toimitiloissa. Saavutettavat säästöt eri kulutusten osalta ovat riippuvaisia paitsi käyttötottumuksista myös rakennusten ja niiden eri järjestelmien teknisestä kunnosta. Määritelmän mukaan korjausvelka on, kun rakennusten teknisen päivänarvon suhde jälleenhankinta-arvoon on 7 prosenttia (hyväksyttävissä oleva taso). 31.12.22 mainittu luku oli 57,5 prosenttia, jolloin korjausvelkaa oli 12,5 prosenttia rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Tavoitteena on päästä korjausvelasta eroon vuoteen 225 mennessä. Edellä esitettyä korjausvelkaa on myös rakennuksiin sisältyvien teknisten laitteiden osalla, mikä heijastuu myös lämpöenergian ja veden kulutukseen muun muassa epätarkkojen lämmönsäätölaitteiden ja vuotavien putkistojen myötä. Kaikkiaan Tilalaitoksen hallinnassa olevista tiloista kaupungin palvelutuotannon käytössä on toimitiloja noin 92 m 2 ( tilavuus noin 3,7 milj. m 3 ) ja niistä rakennuskohtaisen kulutusseurannan piirissä on noin 3,1 miljoonaa m 3 eli noin 84 prosenttia (295 kohdetta). Muut tilat ovat osake- ja vuokratiloja jotka eivät sisälly kulutusseuran- 16
takohteisiin. Turun kaupungin oma palvelutoiminta on suuri energiankäyttäjä ja tässä tarkastellaan sitä, miten energioiden mitattu kulutus on lämmön- ja sähkön osalta kehittynyt vuosina 2-22 vuoden 1996 toimiessa tarkastelun perusvuotena. Palvelutoimintoihin on otettu erikseen mukaan katuvalaistuksen sähkönkulutus. Sataman, vesilaitoksen, jätelaitoksen, tekstiilihuollon ja Turku Energian osalta kulutuksia tarkastellaan erikseen. Sekä lämmön- että sähkönkulutus on kasvanut koko kaupungissa. Vuoden 2 lukujen alhaisuus selittyy pääosin lauhalla talvella; vuoden 2 lämmöntarveluku (3 398) oli 25 prosenttia alhaisempi kuin normaalivuoden lämmöntarveluku (4 255). Normaalivuoteen normitetaan mitattu lämmönkulutus vuotuisten lämmöntarvelukujen avulla, jolloin saadaan eliminoitua suurimmaksi osaksi eri vuosien säävaihtelut. Vuosien 2 ja 21 osalta lämpöenergian kulutuksen kasvu on selitettävissä suurimmaksi osaksi lämpötilan vaihteluilla, vuoden 22 osalta lämmöntarveluku lähestyi normaalivuotta ollen ainoastaan neljä prosenttia sen alle. Veden kulutus on kasvanut vuodesta 21. Veden säästöön panostetaan jatkossakin. Jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset peittyvät osin rakennusten huonokuntoisiin ja vuotaviin putkistoihin ja etenkin tonttialueiden putkistovuotojen vaikutuksiin. MWh 16 14 12 1 8 6 4 2 Lämpöenergia Sähköenergia Katuvalaistus 1996 2 21 22 HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Lämmön ja sähkön mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. Veden mitattu kulutus (1 m3) palvelutuotannossa. 1 m 3 6 5 4 3 1996 2 21 22 Lämmöntarveluvut, paikkakunta Turku. Lämmöntarveluvut, Turku. MWh 5 4 3 2 1 1996 2 21 22 Normaalivuosi Veden mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. 17
Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Suurin osa rakennusten kuluttamasta energiasta käytetään lämmitykseen, arviolta noin 3 prosenttia kuluu veden lämmittämiseen. Lämpöenergian kulutuksen mittayksikkönä käytetään lämpöindeksiä kwh/m 3, joka on sääkorjattu eri vuosien yhteismitallistamiseksi. Lämpöindeksiin vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä toiminnalliselta puolelta käyttöaste, käyttötarkoitus ja toiminta. Vuonna 22 suurin lämpöindeksi oli hoitoalan rakennuksissa ja pienin kokoontumisrakennuksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna lämmön kulutus kasvoi kaikissa ryhmissä lukuun ottamatta kokoontumisrakennuksia. Lämmityksen kokonaiskulutus oli vuonna 22 noin 15 4 MWh. Kokonaisuudessaan Tilalaitoksella lämmitysenergian ostoon kului noin 3,7 miljoonaa euroa (ilman perusmaksuja ja arvonlisäveroa). Sähkönkulutus rakennustyypeittäin Lämmitykseen käytetty sähkö sisältyy edellä esitettyihin lämmönkulutustietoihin. Sähkön kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) avulla. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten tilassa tapahtuva toiminta ja siitä aiheutuva valaistuksen, jäähdytyksen, koneiden ja laitteiden vaatima virrankulutus. Eniten sähköä kuluu erilaisissa prosesseissa, jotka vaativat sähköä toimiakseen. Suurimmat mitatut sähkön ominaiskulutukset ovat ryhmässä Muut (paloasemat, varikko- ja korjaamorakennukset, kauppahalli, linja-autoasema ja muut erikoisrakennukset). Pienin mitattu sähkönkulutus oli opetusrakennuksissa. Ainoastaan kokoontumisrakennusten osalta ominaiskulutus laski. Tilalaitoksen omistamien toimitilojen sähkönkulutus oli vuonna 22 noin 61 MWh ja yhteensä hallintokunnilta kului sähkön hankintaan 4,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi katuvalaistukseen kului sähköenergiaa noin 17 MWh, noin 28 prosenttia rakennusten sähkönkulutuksesta. Vedenkulutus rakennustyypeittäin Veden kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (l/r-m 3 ) avulla. Veden kulutus vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin. Voimakkaimmin vedenkulutukseen vaikuttavat tilassa tapahtuva toiminta sekä toiminnan perusluonne. Hoitoalan rakennuksissa vedenkulutukseen vaikuttavat toiminnan luonteelle asetettavat vaatimukset sekä tilojen käyttöaste. Suuri osa näistä tiloista on käytössä ympäri vuorokauden. Veden kulutus väheni hieman ryhmän Muut rakennuksissa. Hoitoalan ja kokoontumisrakennuksissa veden kulutus kasvoi. Kokonaisuudessaan veden kulutus oli Tilalaitoksen omistamissa rakennuksissa vuonna 22 yhteensä noin 542 m 3. Hallintokuntien vesi- ja jätevesimaksut olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. 18
Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m 3 8 75 7 65 6 55 5 45 4 Päiväkodit Muut KESKIARVO 1996 2 21 22 Hoitoalan rakennusten lämpöindeksi. Huoltolaitosrakennusten ja lastenkotien lämpöenergian kulutus on vähentynyt. Muissa rakennustyypeissä kulutus on kasvanut. kwh/m 3 5 4 3 2 1 Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m 3 5 4 3 2 1 14 114 14 97 1996 2 21 22 Kokoontumisrakennusten lämpöindeksi. Uimahalleissa lämmönkulutus on eri rakennustyypeistä suurinta, kulutus on kuitenkin huomattavasti laskenut (Spar-Trim sopimukset). Kulutus on vähentynyt myös jäähalleissa sekä nuoriso- yms. taloissa, muissa kulutus on lievästi kasvanut. kwh/m 3 6 5 4 3 2 1 Toimisto- ja hallintorakennukset Muut HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 1996 2 21 22 Opetusrakennusten lämpöindeksi. Kummassakin ryhmässä kulutus on kasvanut. Eräänä syynä tähän on sisäilmaongelmien johdosta lisätyt ilmanvaihdon käyntiajat. 1996 2 21 22 Toimisto- ja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten lämpöindeksi. Molemmissa ryhmissä lämmönkulutus on kasvanut. Rakennustyypit eriteltynä vuodelta 22: Hoitoalan rakennukset 117 Terveydenhoitorakennukset 36 kpl (Kupittaan sairaala-alue, neuvolat, terveysasemat) Huoltolaitosrakennukset 1 kpl (vanhainkodit,erityisasuntolat) Lasten päiväkodit 59 kpl Muut 12 kpl (lastenkodit) Opetusrakennukset 11 kpl Peruskoulu- ja lukiorakennukset 8 kpl Ammatilliset opetusrakennukset 21 kpl Kokoontumisrakennukset 48 kpl Teatteri- ja konserttirakennukset 2 kpl Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset 16 kpl (kulttuurikeskus, seikkailupuisto, nuorisotalot) Jäähallit 4 kpl Uimahallit 3 kpl Muut 9 kpl (palloilu- ja liikuntahallit, jalkapallostadion) Toimisto-, hallinto- ja muut rakennukset 31 kpl Toimisto- ja hallintorakennukset 13 kpl Muut 18 kpl (paloasemat, varikot, teollisuusrakennukset, kauppahalli, linjaautoasema yms. erikoisrakennuksia) 19
Sähkönkulutus rakennustyypeittäin 3 Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m 3 Päiväkodit Muut KESKIARVO 5 4 Teatteri- ja konserttirakennukset Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset kwh/m 3 Jäähallit Uimahallit Muut KESKIARVO 25 3 2 15 2 1 5 1 1996 2 21 22 1996 2 21 22 Hoitoalan rakennusten sähkön ominaiskulutus. Lastenkodeissa kulutus on lievästi alentunut, terveydenhoitorakennuksissa. Päiväkodeissa ja huoltolaitoksissa kulutus on kasvanut. Kokoontumisrakennusten sähkön ominaiskulutus. Liikuntarakennuksissa kulutus on laskenut Spar-Trim sopimusten ansiosta. Teatteri- ja konserttitaloissa kulutus on vähentynyt. Muissa ryhmissä kulutus on pysynyt lähes ennallaan. kwh/m 3 2 Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m 3 3 25 Toimisto- ja hallintorakennukset Muut 15 2 1 15 1 5 5 1996 2 21 22 1996 2 21 22 Opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus. Kummassakin ryhmässä kulutus on selvästi kasvanut. Toimistoja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten sähkön ominaiskulutus. 2