Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys
VVY on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. VVY valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus... 3 2. Vuosi 2012 vesihuoltoalalla... 4 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio... 6 4. Edunvalvonta... 9 4.1 Yleistä... 9 4.2 Edustusvuosi 2012... 9 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot... 10 4.4 Edustukset... 10 5. Kehittäminen... 12 5.1 Yleistä... 12 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä... 12 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto... 12 5.4 Muut kehittämishankkeet... 13 6. Koulutus... 14 7. Vesihuoltopäivät... 15 8. Jäsenpalvelut... 16 8.1 Yleistä... 16 8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu... 16 8.3 Viestintä... 17 8.4 Julkaisut... 17 9. Kunniamaininnat... 18 9.1 Numeroidut ansiomerkit... 18 9.2 Ansiomerkit 2012... 18 9.3 VVY:n stipendit... 19 10. Hallituksen toimintakertomus... 20 10.1 Tuloslaskelma ja tase... 22 11. Jäsenkunta... 24 12. Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 26
1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toimintavuosi 2012 oli työntäyteinen ja mielestäni tuloksiltaan onnistunut. Vesihuoltoalalla ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia, mutta pienin askelin mentiin eteenpäin. Yhdistyksen oman toiminnan kehittäminen jatkui vuonna 2010 käynnistetyn strategiatyön linjausten mukaisesti. Vuoden 2012 aikana toimintaa arvioitiin ja uudistettiin erityisesti edunvalvonnan ja kehittämistoiminnan alueilla. Seuraavina vuosina käymme vastaavalla tavalla muiden ydintehtävien kimppuun. Yhdistyksen toiminnassa on strategiatyön myötä kirkastunut ajatus siitä, että kaikki ydintoimintomme (edunvalvonta, kehittäminen, koulutus, jäsenpalvelut ja viestintä) ovat toisiaan kiinteästi tukeva kokonaisuus. Tämän muistaminen arkipäivän toiminnassa tuo linjakkuutta ja tehokkuutta toimintaamme tulevaisuudessa. Toimiston henkilökunnan resurssit ja ajankäyttö ovat alati koetuksella, minkä vuoksi toisinaan joudumme tekemään vaikeitakin valintoja keskittyessämme olennaisiin tehtäviimme. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2012 lopussa oli 301. Jäsenmäärä nousi pienen tauon jälkeen yli 300, mutta vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen se jälleen pieneni. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä kasvoi samoin edelleen ja oli vuoden lopussa 159. Yhteistoimintajäsenten määrä on kokonaisuutena ollut jatkuvasti kasvussa, mikä lienee heijastusta vesihuoltolaitosten ja ulkopuolisten palvelujen tarjoajien yhteistyön jatkuvasta lisääntymisestä. minnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen oli edelleen käynnissä toimintavuoden päättyessä. Vuoden 2013 alkupuolella lakiehdotukset viimein tulivat lausuntokierrokselle. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EUREAU:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa tiivistyi entisestään. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistamista jatkettiin vuonna 2012. Kehittämisrahaston rahoittamiseen osallistuvat nykyisin kaikki yhdistyksen jäsenlaitokset. Kehittämishankkeet jaetaan nykyisin ns. laitoslähtöisiin hankkeisiin ja yleisen haun hankkeisiin. Sisältöuudistuksen pohjaksi tehtiin vuonna 2012 kehittämistarveselvitys, jonka pohjalta muun muassa lähivuosien kehittämisen painopistealueet hahmottuivat. Ensimmäiset laitoslähtöiset kehittämishankkeet saatiin käyntiin vuoden 2012 aikana. Kehittämis- ja jäsenpalvelu- Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja yhdessä jäsenpalveluiden kanssa työmäärältään merkittävin osa-alue toityön tuloksena laadittiin ja uusittiin useita ohjeita ja oppaita laitosten käyttöön. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2012 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Oman koulutuksen ohella VVY oli muun muassa myötävaikuttamassa vesihuoltoalan johtamisvalmiuksia kehittävän VETO -täydennyskoulutusohjelman käynnistymiseen jo kolmannen kerran. Valtakunnalliset Vesihuolto 2012 -päivät järjestettiin Oulussa ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. VVY, Kuntaliitto ja ympäristöministeriö allekirjoittivat vesiensuojelun vapaaehtoisen suositussopimuksen tammikuussa 2012. Yhteistyö Kuntaliiton kanssa edunvalvonnassa oli muutenkin tiivistä. Siitä esimerkkinä on yhteinen esitteemme Elämme puhtaasti vedestä, joka suunnattiin ensisijaisesti uusille kuntapäättäjille. VVY osallistui syksyllä 2012 myös Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Vesihuollon merkitystä tuodaan yleisön tietoisuuteen myös uudella Hanaa!-tietoteoksella, jonka VVY julkaisee vuonna 2013. Yhdistyksen taloudellinen tulos jäi satunnaisten kulujen takia jonkin verran suunniteltua heikommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3
... 2. Vuosi 2012 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen. Vuoden sademäärä oli yleisesti 10 35 % keskimääräistä suurempi. Vuosisadanta oli maan etelä- ja keskiosasta Etelä-Lappiin 600 950 mm ja Keski- ja Pohjois-Lapissa 450 700 mm. Erityisesti maan itäosassa ja Kainuussa satoi erittäin paljon. Pinta- ja pohjavesivarojen muodostumisen ja varastoitumisen kannalta sateinen vuosi oli hyväksi, mutta vesihuollon kannalta toisaalta erittäin haasteellinen. Runsaat tulvat aiheuttivat haasteita sekä pintavesien johtamiselle että vesilaitosten veden laadulle. Runsaita kevättulvia oli Lapissa toukokuussa, kesätulvia Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa elokuussa, syystulvia Pohjanmaalla ja Satakunnassa lokakuussa. Lokakuinen tulva saartoi laajoja alueita ja aiheutti useiden miljoonien vahingot. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on viime vuosina kiinnitetty vesihuoltoalalla lisääntyvää huomiota. Vuonna 2012 valmistui Kuntaliiton julkaisuna hulevesiopas, jossa on otettu huomioon kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan ratkaisujen tarve ja toteuttaminen maankäytön suunnittelusta olemassa olevien rakenteiden käyttöön ja kunnossapitoon. Oppaan laadinnassa oli mukana kuntien, vesihuoltolaitosten, tutkijoiden, viranomaisten ja alalla toimivien yritysten edustajia. Taloudellinen tilanne Vuosi 2012 ei valitettavasti ole ollut yleisen taloudellisen tilanteen osalta sen valoisampi kuin edellinenkään, mieluummin päinvastoin. Vakavat taloudelliset vaikeudet koettelivat maailman, Euroopan ja Suomen taloutta edelleen kovalla kädellä. Suomi ponnisteli muiden euromaiden mukana, jotta muun muassa Kreikan totaalinen taloudellinen romahdus saataisiin estettyä ja syöksykierteen eteneminen muihin vaikeuksissa oleviin euromaihin pysäytettyä. Pahin kierre saatiinkin hallintaan, mutta uhka monien euromaiden romahtamisesta ei liene vieläkään ohi. Suomessa kuntatalous ei osoittanut ainakaan selviä elpymisen merkkejä, vaan tilanne jatkui vaikeana. Kuntavaalivuonna keskustelu kuntien taloudesta ja kuntien kyvystä selvitä peruspalveluvelvoitteistaan kävi vilkkaana. Vesihuoltopalvelut eivät tärkeydestään huolimatta kovin usein näissä keskusteluissa esiintyneet. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien lukumäärässä ei tapahtunut vuoden 2012 aikana muutoksia, mutta vuoden 2013 alkaessa tapahtui useita kuntaliitoksia. Kuntien lukumäärä vuoden 2012 alkaessa oli 336, mutta vuoden 2013 alkaessa 320 eli kuntia oli 16 vähemmän. Merkittävimpiä oli Oulun seudun kuntaliitos, jossa yhteensä viisi kuntaa muodosti uuden Oulun vuoden 2013 alkaessa. Hallitusohjelman mukaisesti maamme kuntarakenteeseen on muutaman vuoden aikajänteellä odotettavissa rajuja muutoksia. Kuntauudistuksessa kaavaillaan kuntien lukumäärän vähenemistä kuntaliitosten myötä jopa selvästi alle sadan. Koska kuntaliitoksia ei vuonna 2012 tapahtunut, vesihuoltolaitosten yhdistymisiä ei suuressa määrin tapahtunut ennen kuin vasta vuoden 2013 alussa. Osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten määrän jopa lisääntyessä laitosten kokonaismäärä maassamme todennäköisesti silti jopa kasvoi vuoden 2012 aikana. Joidenkin yhdistymisten ohella muutamassa kunnassa organisoitiin vesihuoltolaitoksia uudelleen, pääosin yhtiömuotoon. 4
Monessa kunnassa oli vireillä tai mietinnässä energialaitoksen ja vesihuoltolaitoksen yhdistäminen. VVY esitti näkemyksiään ns. monialatoimijaorganisaatioihin liittyvistä varauksistaan mm. erillisessä kannanotossaan sekä erityisesti uusille kuntapäättäjille suunnatussa, Kuntaliiton kanssa yhdessä laaditussa Elämme puhtaasti vedestä -esitteessä. Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta Toimintavarmuuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät pitämään yllä yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät palvelunsa kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva vesihuoltopooli, jonka toimistona VVY toimii, tekee osaltaan merkittävää työtä vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi erityisesti erityistilanteiden näkökulmasta. Vesihuoltopoolin toiminnan piirissä olevat, huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut vesihuoltolaitokset saivat vuonna 2012 toisen kerran tehtäväkseen Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-portaalissa oman jatkuvuudenhallinnan tason ja kehittymisen arviointimenettelyksi tarkoitetun kypsyysanalyysin. Vuonna 2012 analyysiin vastasi 13 vesihuoltolaitosta. Kypsyysanalyysin lisäksi portaalissa on tietoa varautumisesta. Marraskuun Antti-myrsky aiheutti paikallisia sähkönjakelun katkoksia ja vaikutti paikoin vesihuoltolaitosten toimintaan. Sähkön toimitusjärjestelmän varmuus ei parannu hetkessä ja äärevöityvä ilmasto tulee lisäämään sähkön toimitushäiriöitä aiheuttavia myrskyjä. Vesihuoltolaitosten on siis jatkossakin varauduttava sähkönsaantihäiriöihin ja myös omalla toiminnallaan varmistettava järjestelmänsä toimivuus ja vesihuoltopalveluiden jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Sähköyhtiöitä on syytä informoida vesihuollon sähkönsaannin kannalta kriittisistä kohteista, jotta ne osataan huomioida sähköverkon korjausten ja sen toimintavarmuuden parantamisen yhteydessä. Vesihuoltopooli järjesti vuonna 2012 useita yhteistilaisuuksia Voimatalouspoolin kanssa koskien vesihuoltolaitosten sähköntoimitusvarmuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma WSP (Water Safety Plan), jonka tavoitteena on varmistaa Suomessa turvallinen talousvesi kaikissa tilanteissa. WSP-valmistelu käynnistyi vuonna 2012 ja työtä varten muodostettiin useita työryhmiä. Tavoitteena on kehittää muun muassa isommille vesilaitoksille soveltuva verkkopohjainen WSP-työkalu ja pienemmille laitoksille soveltuva WSP-malli. Myös jätevesipuolelle kehitetään vastaavanlainen SSP-konsepti (Sanitation Safety Plan). Vesihuoltopalvelujen toimintavarmuus ja häiriöttömyys riippuu suurelta osin vesihuoltoverkostojen toiminnasta. Vesihuoltoverkostojen ja -laitosten ikääntyminen ja uhka vesihuoltopalvelujen toimintavarmuuden heikkenemisestä huolestuttaa. Vesihuollon infrastruktuurin heikentynyt tila tiedostetaan laitoksilla hyvin ja saneerausinvestoinnit ovat monilla laitoksilla viime vuosina kasvaneet. Investointitarve on silti moninkertainen nykyiseen saneeraustasoon verrattuna. Vesihuoltolain uudistamisessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että laitosten tulee olla selvillä verkostojensa kunnosta ja suunnitella verkostosaneerauksia systemaattisesti. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön uudistus on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2012 valmistelu eteni edelleen virkamiestyönä ja eräiden erillisselvitysten muodossa. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. On odotettavissa, että lausuntokäsittelyn jälkeen hallituksen esitys menee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden 2013 kuluessa. Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat siten voimaan aikaisintaan vuonna 2014. Talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksia koskevan talousvesiasetuksen uudistaminen eteni siten, että asetusehdotus oli lausunnoilla syksyllä 2012. Asetuksessa täsmennettäisiin muun muassa säädöksiä talousveden laadun turvaamiseksi tarkoitettujen erityistilannesuunnitelmien laatimisesta. Vesihuoltolaitoksilla on huoli siitä, että varautumiseen ja erityistilannesuunnitteluun liittyvät säädökset ovat jatkossa selkeitä eikä määräyksissä ole päällekkäisyyksiä tai epäselvyyksiä. Asetusehdotuksessa on myös velvoite kuuden tunnin desinfiointivalmiuteen raakaveden tai talousveden mikrobiologisen saastumisen epäilytilanteessa. Uusi jätelaki ja jäteasetus tulivat voimaan 2012. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uudistuksen yhteydessä tehtiin joitain muutoksia puhdistamolietettä koskeviin säädöksiin sekä edellytettiin siirtoasiakirjoja sako- ja umpikaivolietteille, mikä edellyttää toimenpiteitä myös vastaanottavilla puhdistamoilla. Vuoden 2013 aikana jätelain nojalla tullaan säätämään orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta. Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistelivat vuoden 2012 aikana valtakunnallisen viemäröintiohjelman. Ohjelma luo puitteet ja linjaukset valtion tuen suuntaamiseksi vuoteen 2016 ulottuvalle vesienhoidon suunnittelukaudelle ja hajajätevesiasetuksen siirtymäkaudelle. Ohjelma keskittyy haja-asutuksen viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn edistämiseen, mutta siinä linjataan myös valtion rahoitustukea siirtoviemärihankkeille. VVY pitää tärkeänä, että siirtoviemäreiden ja myös yhdysvesijohtojen toteuttamiseen saadaan valtion tukea, jotta tärkeät vesihuollon alueelliset hankkeet voidaan onnistuneesti toteuttaa. Vuonna 2012 Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys solmivat suositussopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Suositussopimus on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla. Suositussopimuksessa on asetettu tavoitteet yhdyskuntien puhdistamoiden typpi- ja fosforikuormituksen alentamiselle vuoteen 2015. Sopimuksen nojalla vesihuoltolaitoksia kannustetaan vähentämään kuormitusta vapaaehtoisesti, jotta lupaehtojen kiristymisen sijaan parempi puhdistustulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten omaehtoisilla tehostamistoimilla. Suositussopimuksessa on sovittu myös yhteisesti edistettävistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Suositussopimuksen nojalla toteutettavista hankkeista useita käynnistyi jo vuoden 2012 aikana. Näistä hankkeista jätevedenpuhdistamoiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn tähtäävä hanke valmistuu vuonna 2013. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy osaltaan valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka. 5
3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 1. Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 19.4.2012. Saapuvilla oli 36 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 109 ääntä 590 äänestä. 2. Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Pekka Pesonen, Tampereen Vesi, 2011-2013, puheenjohtaja Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta, 2012-2014 Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, 2013-2015. 3. Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Varajäsen... Puheenjohtaja Timo Heinonen, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Varapuheenjohtaja Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Esa Jokela, Kokkolan Vesi Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Jouko Grön, Loimaan Vesi Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Esko Jouhten, Muhoksen Vesihuolto Oy Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouko Varis, Imatran Vesi Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Kaarlo Komulainen, Vesi-Mega Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka, Vesihuolto Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 6
4. Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Timo Heinonen, puheenjohtaja, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Seppo Väliaho, varapuheenjohtaja, Keuruun Vesi Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Markku Komulainen, varajäsen, Limingan Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, VVY 5. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, vastuullinen tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, osastonjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 6. Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut kolme asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun. 6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Hallinto- ja talousryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten valmistelua ja toimialansa kannalta keskeisiä kehittämishankkeita sekä vaikutti niihin yhdessä VVY:n toimiston kanssa. Ryhmä osallistui aktiivisesti mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EUREAU:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Hallinto- ja talousryhmä aloitti toimintavuonna vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mallin päivittämisen. Ryhmän edustajia oli muutenkin mukana kehittämistoiminnassa, kuten vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunnassa ja kehittämistyöpajoissa. Lisäksi hallinto- ja talousryhmä seurasi edelleen vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista ja keskusteli niihin liittyvistä linjauksista. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös yhdistyksen viestinnästä ja toimialaansa liittyvästä koulutuksesta. Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta (alkuvuoden) Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy (loppuvuoden) Anneli Tiainen, sihteeri, VVY 6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja Euroopan komission esitystä talousveden radioaktiivisuutta käsitteleväksi direktiiviksi. Vesilaitostekniikka ja hygienia-oppaan päivitys, Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys, Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus-opas sekä Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Markku Kaksonen, puheenjohtaja, Pietarsaaren Vesi Tapio Helenius, Keravan kaupunkitekniikka, Vesihuolto Markku Lehtola, Kuopion Vesi Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Mika Rontu, VVY Riina Liikanen, sihteeri, VVY 6.3. Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2012 aikana viemärilaitosryhmä käsitteli ja kommentoi vesienhoidon suunnitteluun taustadokumentteja sekä lannoitevalmisteita koskevia asetusluonnoksia. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat uuden jätelain edellyttämät siirtoasiakirjat, vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimukset sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Riitta Moisio, puheenjohtaja, Lappeenrannan Energia Oy Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Juha Menonen, Nokian kaupunki Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy (loppuvuoden) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi (alkuvuoden) Mika Rontu, VVY Saijariina Toivikko, sihteeri, VVY 7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää kahdeksanhenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kolme kokousta. Jouni Lähdemäki, puheenjohtaja, Oulun Vesi Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Ilkka Mikkola, Porin Vesi Ilari Myllyvirta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Anneli Tiainen, VVY Saijariina Toivikko, VVY Riina Liikanen, sihteeri, VVY 8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti seitsemänjäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Juha Menonen, puheenjohtaja, Nokian kaupunki Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mats Blomberg, Porvoon vesi Ilari Myllyvirta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7
Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Annika Rautanen, Kuopion Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, VVY 9. Koulutustyöryhmä Koulutuksen suunnittelua johti koulutustyöryhmä. Ryhmä piti kaksi kokousta. Ryhmä valmisteli VVY:n vuoden 2012 koulutusohjelmaa, päätti koulutuksista ja ajankohdista sekä ideoi sisältöjä. Joulukuussa 2012 VVY:n hallitus päätti virallistaa koulutustyöryhmän neljänneksi asiantuntijaryhmäksi. Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Anna-Maija Hallikas, sihteeri, VVY 10. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Tarja Aarnio, jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, YT-näyttelyn sihteeri Koulutuspäällikkö Antti Forsberg, koulutus (eläkkeellä 1.2.2012 alkaen) Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, YT-näyttelyn näyttelypäällikkö Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus (lapsenhoitovapaalla, toimessa 6.1.2012 alkaen) Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus (lapsenhoitovapaalla) Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat Tiedottaja Tuuli Toivikko, tiedotus (20.1.2012 saakka) 8
4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EUREAU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu valtion asettamien useiden työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2012 EUREAUN hallitus Osmo Seppälä, VVY Hallitus kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EUREAU:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. EUREAU:n strategiaa vuoteen 2020 saakka sekä toimintasuunnitelmaa vuosille 2011-2013 käsiteltiin hallituksessa. EUREAU:n komissioiden valmistelun pohjalta hallitus käsitteli myös Euroopan vesivarojen tulevaisuutta koskevaa ns. Blueprint -asiakirjaa ( Blueprint to safeguard Europe s water resources ) ja ns. Fitness check -prosessia. Prosesseissa arvioidaan vesiä koskevien nykyisten säädösten tehokkuus, mahdolliset puutteet ja päällekkäisyydet sekä tarkastellaan vesivarojen herkkyyttä oletettavissa oleviin ympäristön muutoksiin ja laaditaan ehdotukset EU:n vesipolitiikan ja vesiä koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Vuoden 2012 aikana EUREAU:n organisaatiota muutettiin siten, että jatkossa hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistetään. EUREAUN komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, VVY Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi sekä juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi. Muita komission seuraamia aiheita olivat Euroopan vesivarojen turvaamiseksi laaditun Water Blueprint -tiedonannon valmistelu, prioriteettiainedirektiivin täydentäminen vesiensuojelun huomioiminen Euroopan maatalouspolitiikan uudistamisessa, liuskekaasun tuotannon vaikutukset vesivaroihin ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tuotehyväksyntä. Pohjoismaiden edustajat kokoontuivat kokousten yhteydessä keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, VVY Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin täydentäminen uusilla prioriteettiaineilla, kompostin ja mädätteen tuotteeksi määrittelyn kriteerit, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, REACH:n uudistaminen ja toimeenpano, komission tiedonannot hormonitoimintaa häiritsevistä aineista sekä kemikaalisekoituksista. Euroopan vesivarojen turvaamiseen liittyvän Blueprint -tiedonannon valmistelua seurattiin erityisesti jätevesiin liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin, ja uimavesi- 9
direktiivin toimeenpanoa sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin tulkintaa unionin tuomioistuimessa. EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation and Economics Anneli Tiainen, VVY Pekka Pesonen, Tampereen Vesi Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komission ja sen työryhmien kokouksissa käsiteltiin muun muassa useiden direktiivien valmistelua ja vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttamista. Toimintavuonna komissio seurasi Euroopan vesivarojen turvaamiseen liittyvän Blueprint -tiedonannon valmistelua ja viimeistelyä erityisesti hallinnollisten ja taloudellisten kysymysten osalta. Komissiossa jatkettiin lisäksi vaikuttamista EU:n julkisia hankintoja sekä toimeksiantosopimuksia koskeviin direktiiviehdotuksiin. Komission kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. IWA International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä. Vesihuoltopooli Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin kuudes täysi toimintavuosi. Toiminnassa keskityttiin parantamaan vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmuutta järjestämällä voimatalouspoolin kanssa viisi alueellista yhteiskokousta. Lisäksi edistettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tarkoitetun HUOVI-portaalin käyttöönottoa toimialalla. 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja, kannanottoja ja kommentteja seuraavasti: Kannanotto sammutusveden toimittamisen vastuista ja kustannuksista vesihuoltolaitoksen näkökulmasta Eduskunnan maa ja metsätalousvaliokunta Lausunto koskien valtion vuoden 2013 talousarviota (HE 95/2012 vp) Liikenne- ja viestintäministeriö Vesihuoltolinjojen sijoittaminen tiealueelle esitys ohjeistuksen laatimisesta Maa- ja metsätalousministeriö Esitys vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimuksien käsittelemiseksi meneillään olevassa vesihuoltolain tarkistamistyössä Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi viemäröintiohjelmaksi Lausunto ehdotuksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) lannoitevalmisteista muuttamisesta Nordkalk Oy Ab Kommentti kalkkikivirouheen hygieenisyyden varmistamisesta Oikeusministeriö Lausunto ehdotuksesta uudeksi osuuskuntalaiksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VAHTI -järjestelmästä kerätyt kommentit Rakennustietosäätiö Kommentit Infra BIM (BIM = Building Information Model) suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistöstä Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) muuttamisesta Suomen Kuntaliitto Kommentit luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain 58 :n ja verotusmenettelystä annetun lain 65 :n muuttamisesta Suomen Vesiyhdistys ry Kommentit Suomen Vesiyhdistys ry:n vesihuoltojaoston lausuntopyynnöstä Vesihuoltoverkkojen suunnittelutehtävien määrittely- ja hankintaohje 2012. Ohje on käytännönläheinen apuväline suunnittelutarjouksen pyytämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö Kommentit EU-komission ehdotuksiin direktiiveiksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (ns. erityisalat) ja käyttöoikeussopimusten tekemisestä (ns. konsessiot) Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta toimenpiteiksi sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi sekä sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi Pohjoismaisten vesi- ja viemärilaitosyhdistysten yhteinen esitys siitä, että viemärilaitokset sisällytetään erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisalaan Ympäristöministeriö Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi jätteistä ja valtioneuvoston asetukseksi ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta Lausunto ohjeluonnoksesta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta Lausunto vesien kunnostustyöryhmän ehdotuksesta Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista ja valtioneuvoston asetukseksi jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Lausunto kemikaaliohjelman väliarviointia ja tarkistamista koskevasta ehdotuksesta Kommentit luonnoksista vesienhoidon suunnittelun vesihuoltolaitoksia koskeviksi toimenpide-ehdotuksiksi kaudelle 2016 2021 Kuuleminen pohjavesien suojeluun liittyvän sääntelyn kehittämistä valmistelevassa työryhmässä Merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta meren nykytilasta, tavoiteltavan hyvän tilan määrittelystä ja hyvään tilaan johtavista ympäristötavoitteista annettiin lausunto Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesienhoitoalueiden vesienhoidon suunnittelusta annettiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan, Etelä- Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 4.4 Edustukset Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä: Osmo Seppälä Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalouslehti) Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) VETO -täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Suomen vesifoorumi ry:n hallitus Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC), Steering Committee -jäsen NordIWA, Steering Committee -jäsen Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ohjausryhmä (MMM) Omaisuudenhallinta (Asset management) -seurantaryhmä (SR 212) (SFS) Anna-Maija Hallikas YT13-näyttelytoimikunta Ympäristöosaajat2025 -asiantuntijatyöryhmä (Sykli) 10
Riina Liikanen CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 164/WG15 Security of drinking water supply (CEN) Hyväksymismenettely juomaveden kanssa kosketuksissa oleville rakennustuotteille, kansallinen tukiryhmä (YM) Ilmastonmuutostyöryhmä (EUREAU) Isojen laitosten WSP-työryhmä (STM) Laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista testaavan järjestelmän kehittämisen ohjausryhmä (Valvira) Pienten laitosten WSP-työryhmä (STM) Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (SYKE) Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta (Svenskt Vatten) Polaris-johtoryhmä (THL) Regbis-johtoryhmä (VTT) Riskityöryhmä (EUREAU) Talousveden turvallisuussuunnitelman johtoryhmä (STM) Veden kemiallisen laadun työryhmä (EUREAU) Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) Äärevien sääilmiöiden vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin hankkeen ohjausryhmä (Huoltovarmuuskeskus) Mika Rontu CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22 rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN) Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC) Infra 12 -kehittämisryhmä Kaivantojen turvallisuus -hankkeen johtoryhmä (Liikennevirasto) Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen hallinta -johtoryhmä (Vesi-Instituutti WANDER) Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto) Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä (Muoviteollisuus) Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin neuvottelukunta (INSTA-CERT) PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) SÄVEL - Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen hallinta -hankkeen johtoryhmä (Aalto-yliopisto) TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta (Rakennustietosäätiö) Vesijohtojen saneerauspinnoitusten kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen -johtoryhmä (Vesi-Instituutti WANDER) Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen hankeryhmä (MMM) Vesihuoltoverkkojen suunnittelutehtävien määrittely ja ohjeistuksen laatiminen (Suomen Vesiyhdistys ry) Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta SerVesi -johtoryhmä (VTT) Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien saneerausmenetelmien kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen (Vesi-Instituutti Wander) YT13-näyttelytoimikunta Ympäristöosaajat2025-ohjausryhmä (Sykli) Anneli Tiainen Maksut työryhmä (EUREAU 3) Vesihuollon markkinat ja johtaminen työryhmä (EUREAU 3) Pohjoismaiden järjestöjen juristit Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaan ohjausryhmä (MMM) Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi -hankkeen ohjausryhmä (Pöyry Finland Oy) Saijariina Toivikko Haitalliset aineet -työryhmä (MMM) Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä (YM) Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM) Priorioteettiainedirektiivin uudistamisen asiantuntijatyöryhmä (YM) Lietteiden karakterisoinnin standardisointi (SYKE) Hulevesiopas-ohjausryhmä (Kuntaliitto) Sanitation Safety Plan -ohjausryhmä (STM) Puhdistamo-BAT kansallinen työryhmä (SYKE) Biosafe- ja LAVITESTI-ohjausryhmä (MTT, Evira) Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi PRrecover, ohjausryhmä (VTT, MTT) Modernit menetelmät yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisessa, johtoryhmä (Kuopion yliopisto) Control of hazardous substances in the Baltic Sea region, yhteistyöryhmä (SYKE) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) HELCOM EUREAU observer (HELCOM) Kestävä toimeenpano -työryhmä (EUREAU) Teollisuusjätevesityöryhmä (EUREAU) Kemikaali-työryhmä (EUREAU) Lietetyöryhmä (EUREAU) Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta (NORDIWA) Timo Heinonen, HS-Vesi Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja (Huoltovarmuuskeskus) Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vesimikrobiologian standardisointityöryhmä (THL) Marja-Leena Helin, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta (SYKE) Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelytoimikunta Lisäksi VVY:n henkilökunta osallistui epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla. Vuoden 2012 työtuntien jakauma Projektit 0,2 Hallinto 12,9 Laskutettava työ 8,1 Koulutus 28,5 Kehittäminen 5,4 Jäsenpalvelut 14,8 Edunvalvonta 30,2 0 5 10 15 20 25 30 35 % kokonaistyötuntimäärästä 11
5. Kehittäminen 5.1 Yleistä Kehittämistyössä VVY tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä erilaisia teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. VVY:n ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki VVY:n jäsenet ovat olleet myös kehittämisrahaston jäseniä. Jäsenpohjan laajentumisen lisäksi rahaston toimintaa uudistettiin ottamalla perinteisten kaikille avoimien yleisen haun hankkeiden rinnalle ns. laitoslähtöiset hankkeet. Laitoslähtöiset hankkeet toteutetaan vesihuoltolaitoksilla havaittujen kehittämistarpeiden perusteella. 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vuosi 2012 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän seitsemäs toimintavuosi. Vuoden lopussa järjestelmässä oli 48 jäsenlaitosta. Ne on merkitty sivujen 24-25 luetteloon. Tunnuslukujärjestelmä on web-pohjainen järjestelmä, jossa liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu VVY:n jäsenmaksuun. Tunnuslukujärjestelmässä on 74 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 153 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla voi seurata oman toiminnan kehitystä. 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vuosi 2012 oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston yhdeksäs toimintavuosi. Kehittämisrahasto tukee vesihuoltolaitosten käytännön toiminnan kannalta hyödyllisiä ja laajasti alaa hyödyttäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahaston myötä alan yhteinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2012 Kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville 26 hankkeelle yhteensä 322.325 euroa. Vuoden jäsenmaksukertymä oli noin 298.000 euroa. Loput myönnetyt rahat vapautuivat peruuntuneista hankkeista. Laitoslähtöiset hankkeet: Jätevedenpuhdistamoiden BAT ja parhaat käytännöt, SYKE, 15 000 Kehittämistarveselvitys, Gaia Consulting Oy, 30 000 Maailman vesipäivän Facebooksivu, Briiffi Oy, 5 000 Opas puhdistamolietteen maatalouskäyttöön, Pro Agria, 6 150 SSP Sanitation Safety Plan, HSY, 20 910 Vaaralliset jätteet -kampanjan jatko (BSAG/Itämerisitoumus), VVY, JLY ja HSY, 10 000 Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi, Pöyry Finland Oy, 25 215 Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen, Infratec Oy, 12 300 Vesilaitostekniikka ja hygienia-oppaan päivitys, FCG Finnish Consulting Group Oy, 11 000 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat, Kuntaliitto, 10 000 Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus (opas), RIL, 15 000 Viemäritulvavahinkojen korvauskäytännöt, Mari Viiman, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, 10 000 Yleisen haun hankkeet: Elintarviketeollisuus vesihuoltolaitoksen asiakkaana, Aalto-yliopisto, 10 000,00 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa osa 1. Selvitys aineiden käyttömääristä Suomessa sekä esiintymisestä jätevesissä, Envieno Ky, 8 000,00 12
Hengitystiepatogeenin esiintyminen jäteveden käsittelyn eri vaiheissa yhdyskuntaperäisen jäteveden puhdistamoilla (HEYPPA), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 16 000,00 Juomaveden desinfiointi otsonoinnilla: CT-yhtälöiden käyttäminen desinfiointitehon määrittämiseksi ja otsoniannoksen optimoimiseksi, HSY, 5 000,00 Juomaveden mikrobiologinen riskinarviointi: Verkkopohjaisen riskinarviointityökalun kehittäminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 15 000,00 Jätevedenpuhdistamoiden suunnittelun ja käytön hyvät käytännöt, Aalto-yliopisto, 7 000,00 Jätevesi ja typpi Perämeren rannikkovesissä: Toimintamallin kehittäminen typen vaikutuksen arviontiin rannikkovesien tilaan, Oulun yliopisto, 30 000,00 Kumppanuusmallit kuntateknisissä hankkeissa, FCG Finnish Consulting Group Oy, 10 000,00 Käsiteltyjen jätevesien sisältämien mikrobien kulkeutumisen mallintaminen Pohjois-Päijänteellä, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, 12 300,00 Taitava kuntarakennuttaja, RIL, 6 150,00 Vesihuollon toteutussuunnittelun tehtäväluettelo, Pöyry Finland Oy, 12 300,00 Vesihuolto ja Wikipedia, FCG Finnish Consulting Group Oy, 5 000,00 Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien saneerausmenetelmien kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen, Prizztech Oy/Vesi-Instituutti WANDER, 5 000,00 Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys 2012 Kehittämisrahaston uusimuotoisen toiminnan tehokkaaksi käynnistämiseksi toteutettiin vuonna 2012 selvitys vesihuoltolaitosten tärkeimmistä haasteista, kehittämistarpeista ja -ideoista. Kehittämistarveselvityksen toteutti Gaia Consulting Oy. Pohjoismainen viemärikaivoprojekti VVY ja Svenskt Vatten, Norsk Vann sekä DANVA laativat yhteispohjoismaista viemärikaivojen tutkimusopasta. Hanketta rahoittavat kahdeksan VVY:n jäsenlaitosta, Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT, Putkistosaneerausyhdistys PSY, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä VVY. Opas valmistuu vuonna 2013. Opas puhdistamolietteen maatalouskäyttöön VVY koordinoi vuonna 2012 puhdistamolietteen maatalouskäyttöä koskevan oppaan laadintaa. Pro- Agria Keskusten Liitto vastaa oppaan laadinnasta tukenaan laajapohjainen ohjausryhmä. Opas valmistuu vuonna 2013. Vaarallinen jäte -kampanja VVY, Jätelaitosyhdistys ja HSY toteuttivat yhteistyössä Vaarallinen jäte -kampanjan. Tavoitteena on vähentää ongelma- eli vaarallisten jätteiden päätymistä viemäriverkostoon sekä keventää puhdistamoille ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kampanjassa toteutettiin www.vaarallinenjate.fi sivusto. Vesihuoltolaitosten viestintää tukemaan tehtiin alakohtaiset esitteet, jotka sisältävät tietoa ja ohjeita vaarallisten jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn. Kampanjalla VVY osallistuu Baltic Sea Action Groupin sitoumuskampanjaan. Uusittu Vesilaitostekniikka ja hygieniaopas julkaistiin 2012 Vuonna 2007 laadittu Vesilaitostekniikka ja hygienia-opas päivitettiin Vesityökorttitestejä järjestävien tahojen antaman palautteen perusteella. Sisältöä tarkennettiin kauttaaltaan ja erityisesti verkoston, huollon ja kunnossapidon sekä varautumisen osalta. Oppaan päivitti Finnish Consulting Group Oy ohjausryhmän avustuksella. 5.4 Muut kehittämishankkeet Hanaaa! Suomen vesihuolto kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys Tapio S. Katkon teos jatkaa vuonna 1996 julkaistun VETTÄ!-kirjan kuvausta Suomen vesihuollon kehityksestä nykypäivään sekä osin tulevaisuuteen. Vesilaitosyhdistys kustantaa tietokirjan, jonka julkaisu ajoittuu vuodelle 2013. Vesiensuojelun suositussopimus VVY, Kuntaliitto ja ympäristöministeriö allekirjoittivat vesiensuojelun suositussopimuksen. Sopimuksessa vesihuoltolaitoksia kannustetaan parantamaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta vapaaehtoisin keinoin. Suositussopimuksen nojalla toteutetaan useita yhteishankkeita, jotka tukevat suositussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Viestintäverkosto VVY:n jäsenlaitosten Viestintäverkosto kokoontui kaksi kertaa, lisäksi pidettiin pienryhmätapaamisia. Osallistujat ovat laitosten viestinnästä vastaavia ja oman toimen ohella viestintää hoitavia. Tavoitteena on tukea laitosten viestinnän kehittämistä. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Svenskt Vatten ja NORDIWA järjestävät kolmannentoista pohjoismaisen jätevesikonferenssin 8. 10.10.2013 Mälmössä, Ruotsissa. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. 13
6. Koulutus Vesilaitosyhdistys tarjoaa monipuolista koulutusta jäsenlaitostensa ja yhteistoimintajäsentensä henkilöstölle. Tilaisuuksia järjestetään vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien edustajille. Koulutuksia on ympäri maata. Vuonna 2012 yli 80 % koulutuskalenterin mukaisista tilaisuuksista järjestettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin 16 paikkakunnalla. Vuoden 2012 alussa tuli kuluneeksi viisi vuotta talousvesihygieenisten osaamistestausten aloitta- misesta. Vesityökorttien uusiminen käynnistyi jo alkuvuonna ja vilkastutti koulutustoimintaa läpi vuoden. Viereisellä sivulla olevaan listaan koulutustilaisuuksista on merkitty Vesilaitostekniikka ja hygienia koulutusten perään koulutukseen osallistuneet sekä pelkkään osaamistestaukseen osallistuneet. Vuoden 2012 aikana järjestettiin 38 koulutustilaisuutta sekä muiden koulutusten yhteydessä neljä osaamistestausta. Tilauskoulutuksia oli kaikkiaan 12, ne kaikki olivat Vesilaitostekniikka ja hygienia -koulutuksia. Koulutustilaisuuksista 25 oli yksipäiväisiä ja 12 kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Tahkovuoressa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 1 538 henkilöä. Lisäksi 73 henkilöä osallistui pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. VVY:n toimihenkilöt osallistuivat koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana 171. 14
Koulutustilaisuudet 2012... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 24.1. Rovaniemi Vesilaitostekniikka ja hygienia 20 + 1 1.2. Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia 29 + 1 2.2. Hämeenlinna Haja-asutuksen vesihuoltoasiat laitosten kannalta 14 7.2. Kuopio Vesilaitostekniikka ja hygienia 49 + 1 15.-16.2. Vantaa Verkostomestaripäivät 36 21.2. Jyväskylä Vesilaitostekniikka ja hygienia 59 + 5 1.3. Kouvola Vesilaitostekniikka ja hygienia 38 6.3. Helsinki Teollisuusjätevesiopas 27 14.-15.3. Pori Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät 10 21.-22.3. Tampere Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja saneeraus 23 27.3. Oulu Teollisuusjätevesiopas 15 28.3. Vaasa Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 32 18.-19.4. Helsinki Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 45/41 24.4. Oulu Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset 27 25.4. Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia 38 + 3 26.4. Lahti Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset 26 8.5. Tampere Sammutusvesi- ja sprinklauskoulutus 26 22.-23.5. Oulu Vesihuoltolaitosten asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät 30 29.8. Helsinki Vesilaitostekniikka ja hygienia 9 + 5 4.-6.9. Tahkovuori Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät 82 12.-13.9. Rovaniemi Alueelliset vesilaitoshoitajien koulutuspäivät 17 18.9. Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia 9 + 3 19.-20.9. Oulu Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät 66 26.9. Hämeenlinna Asiakaspalvelukoulutus 11 2.10. Mikkeli Vesilaitostekniikka ja hygienia 10 + 7 3.-4.10. Jyväskylä Vesilaitosten vastaavien hoitajien neuvottelupäivät 21 9.10. Helsinki Viestintäpäivä 10 10.-11.10. Vaasa Va-verkens tekniska dagar 9 30.10. Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia 8 + 4 31.10. Tampere Varautumissuunnittelu 20 6.11. Seinäjoki Vesilaitostekniikka ja hygienia 19 7.-8.11. Seinäjoki Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 36 13.11. Kuopio Vesilaitostekniikka ja hygienia 42 + 9 14.-15.11. Kuopio Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 21 20.-21.11. Rovaniemi Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 25 22.11. Helsinki Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 8 27.11. Oulu Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 19 29.11. Helsinki Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 20 Tilauskoulutukset 2012... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 26.1. Kemi Vesilaitostekniikka ja hygienia 41 15.2. Vantaa Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi 6 22.2. Jyväskylä Vesilaitostekniikka ja hygienia 58 14.3. Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia 27 23.3. Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia 26 11.4. Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia 32 3.5. Joensuu Vesilaitostekniikka ja hygienia 72 9.5. Turku Vesilaitostekniikka ja hygienia 96 + 1 10.5. Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia 17 22.5. Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi 5 6.9. Tahkovuori Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi 16 7.9. Kantvik Vesilaitostekniikka ja hygienia 21 10.9. Kantvik Vesilaitostekniikka ja hygienia 25 + 1 13.9. Rovaniemi Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi 5 24.10. Turku Vesilaitostekniikka ja hygienia 98 5.12. Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia 19 7. Vesihuoltopäivät Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 2012 -tapahtuman Oulussa. Kevään alueellinen vesihuoltopäivä pidettiin Porissa ja syksyn alueellinen vesihuoltopäivä Kuopiossa. Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä ja alan yritysten pystyttämästä näyttelystä. Vesihuoltopäiville osallistui 1099 kuntien ja vesihuoltolaitosten luottamus- ja toimihenkilöä sekä viranomaisten edustajaa. Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 2012 -tapahtuman Oulussa. Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt Aika Paikka Osallistujat Näytteilleasettajat osastoa/ hlöä 15.3. Pori 138 49/79 23. 24.5. Oulu 774 91/278 15.11. Kuopio 187 49/79 15
8. Jäsenpalvelut 8.1 Yleistä Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi VVY:n varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä kirjalliset lausunnot. Lisäksi www-sivujen yhteydessä oleville jäsensivuille kerätään listaa usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Muita jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, jäsenkirjeet sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki VVY:n julkaisut jaetaan jäsenille. Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista sekä vesihuoltopäivistä perittävät maksut ovat jäsenille edullisempia kuin muille. 8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta palvelusta muodostuu puhelimitse, sähköpostitse ja neuvotteluissa tapahtuvasta neuvonnasta. Lisäksi jäsenille annetaan kirjallisia lausuntoja ja kommentteja. Kertomusvuonna on annettu jäsenille laitoskohtaista palvelua muun muassa seuraavissa asioissa: sammutusveden toimittamisen vastuut vesihuoltolaitoksen näkökulmasta kiinteistöjen yhteiset jakelujohdot oikeus laitoksen johdon sijoittamiseen toisen maalle johdon siirtäminen ja siirtämisen kustannukset vastuu vesivahingosta ja viemäritulvasta vahingonkorvaus ja hinnanalennus veloittaminen hukkaan vuotaneesta vedestä huonolaatuisen putkimateriaalin korvaaminen laitevalmistajan vastuu veden toimituksen keskeyttäminen vesihuoltolaitoksen velvollisuus verkoston laajentamiseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittely liittämisvelvollisuus liittämiskohdat tiedottaminen toiminta-aluepäätöksen valmistelun aikana muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen soveltaminen vesihuoltoon viemäriosuuskunnan arvonlisäverovähennykset käyttöomaisuuden poistot yleisen arvonlisäverokannan muutos vedentoimitussopimus sopimus jäteveden johtamisesta vesihuoltolaitosten yhteistyötä koskeva sopimus osakassopimuksen tulkinta verkoston vuokraaminen sopimuksen siirtäminen sopimuksen irtisanominen erillisen käyttösopimuksen tekeminen pitääkö vesihuollosta tehdä kirjallinen sopimus maksujen yhtenäistäminen vesihuoltolaitosten yhdistymisessä vesiosuuskunnan sääntöjen muuttaminen vesihuoltolaitoksen maksuperusteet ja hinnasto epäselvyys laitoksen taksassa maksujen hyvitykset ja lisäveloitukset tiedottaminen maksujen muutoksista laskun päiväys arviolaskutuksessa paljousalennus käyttömaksussa perusmaksut eri suuruiset perus- ja liittymismaksut eri alueilla liittymismaksun laskuttaminen, pumppaamon ja muiden arvonlisäverollisten erien laskuttaminen maksujen perintä menettely yrityksen velkasaneerauksessa maksusaatavan vanhentuminen liittymismaksun käsittely kirjanpidossa liittymismaksun veloittaminen rakennettaessa uusi rakennus puretun tilalle vesikalusteiden biofilminkasvu kovuuden poisto pohjavedestä varautumissuunnittelu talousveden radon päivystyksen järjestäminen talousveden desinfiointi vesijohtoverkostojen käyttöönotto kriisiviestintä maalämpökaivojen sijoittaminen pohjavesialueelle valvontatutkimusohjelman laatiminen Huovi-portaalin kypsyysanalyysi sako- ja umpikaivolietteiden siirtoasiakirjat hajunpoisto hajunpoisto bakteerivalmisteilla työturvallisuutta koskevat ohjeet jätevedenpuhdistamoilla potentiaaliset kadmiumin lähteet viemäriverkostossa teollisuusjätevesimaksut puhdistamolietteen hyödyntäminen metsien lannoituksessa. 16
8.3 Viestintä Uutiskirje Vuoden 2012 alusta alkaen VVY:n Jäsentiedote kulkee nimellä Uutiskirje. Uutiskirje ilmestyi vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Jäsenkirje Vuoden 2012 aikana lähetettiin 11 jäsenkirjettä, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: Suositussopimus yhdyskuntajätevesien pintavesiä rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämiseksi vuoteen 2015 Vesihuoltolaitokset mukaan Vaarallinen jäte -kampanjaan Palkkaa tuleva ammattilainen kesätöihin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto uudistuu Sako- ja umpikaivolietteillä sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteillä tulee olla siirtoasiakirjat Vesityökortin voi nyt suorittaa joko vesilaitostai vesijohtoverkostotestillä Vesihuoltomaksut 1.2.2012 -julkaisu ja uudet ansiomerkit Välttämätön vesi - infopaketti vesihuoltoalasta tavallisille vedenkäyttäjille Esite vesihuollosta erityisesti kuntapäättäjille Puhdistamoiden velvoitetarkkailun toteuttaminen Vierasesineiden pääsyn estäminen vesijohtoverkostoon verkostotöissä WWW-sivut ja jäsensivut VVY:n nettisivut ovat osoitteessa www.vvy.fi. VVY:n julkisen verkkosivun rinnalla ylläpidetään vain VVY:n varsinaisille jäsenille tarkoitettua jäsensivustoa. Jäsensivuille pääsee kirjautumaan www.vvy.fi sivun vasemmasta alareunasta löytyvän ruudun kautta. Vesitalous-lehti Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä koko vesialan kattava julkaisu. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa käsitteleviä artikkeleita. Vuoden kolmas lehti oli vesihuollon teemanumero, jossa julkaistiin Vesihuolto 2012 -päivien esitelmiä. Lehden omat kotisivut ovat osoitteessa www.vesitalous.fi. Uusi Välttämätön vesi -julkaisu Välttämätön vesi -julkaisu kertoo vesihuoltopalveluiden nykytilasta tavalliselle veden käyttäjälle. Julkaisu perustuu Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmän tietoihin. Infopaketissa esitetään havainnollisesti muun muassa kuinka paljon käytämme vettä, kuinka hyvää vettä juomme, mistä veden hinta muodostuu, vesihuoltoverkoston tila ja vesihuoltopalvelun hiilijalanjälki. Jäsenlaitokset voivat painattaa ja toimittaa julkaisun asiakkailleen ja alueensa päättäjille. teiskunnan toimivuudelle. Julkaisussa perustellaan, miksi kuntapäättäjien tulisi omalla toiminnallaan varmistaa kuntien omistamille vesihuoltolaitoksille hyvät toimintaedellytykset. Keskeiset viestit liittyvät muun muassa vesihuollon hyvään organisointiin ja omistajaohjaukseen kunnissa. Jäsenlaitokset voivat hyödyntää esitettä ja sen sisältöä omassa viestinnässään ja edunvalvonnassaan kuntasektorilla. 8.4 Julkaisut Julkaisusarja Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Myytävänä olevat julkaisut: WATER -englanninkielinen lyhennelmä VETTÄ! - kirjasta, 1997 Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997 Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesilaitokseen, 1997 Pohjavesien suojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen, 1999 Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, 1999 Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000 Tillämpningsinstruktion gällande förordningen för hushållsvatten 461/2000 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat 2000 Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 2001 Kalkkikivialkalointi - opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi, 2002 Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla, 2003 Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje, 2005 Torjunta-aineet pohjavesissä opas vesilaitoksille, 2006 Talousveden klooraus, 2006 VVY:n historia-kirja 50 vuotta vesihuollon asialla, 2006 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2007 Vattenverksteknik och hygien, 2008 Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 2008 Anvisningar om krisinformation för vattentjänstverk, 2009 Vesihuoltomaksut 1.2.2011 (myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008, 2009 ja 2010) Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon, 2011 Opas varavedenjakelun järjestämisestä, 2011 Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, 2011 nro 50 Teollisuusjätevesiopas Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, 2011 nro 51 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2012 Esite vesihuollosta erityisesti kuntapäättäjille VVY:n ja Kuntaliiton uusille kuntapäättäjille suunnattu esite valottaa vesihuollon keskeistä merkitystä yhnro 52 Vattenverksteknik och hygien, 2012 nro 53 Vesihuoltomaksut 1.2.2012, VVY:n jäsenlaitokset Monistesarja Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut: nro 1 Vedenkulutuksen väheneminen ja sen vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 1998 nro 3 Johdatus mediasuhteiden kehittämiseen, 1999 nro 5 Tehdasvalmisteiset jätevedenpumppaamot, 1999 nro 6 Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun kehittäminen, 1999 nro 7 Talousveden laadun parantaminen verkostossa tehtävin toimenpitein, 1999 nro 8 Ravinteidenpoiston tehostaminen, 2001 nro 9 Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja -viemäreiden saneeraus, KTVVS-tutkimus, 2002 nro 10 Muovisten vesijohtojen pitkäaikaiskestävyys, 2003 nro 12 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2002, 2003 nro 13 Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 2003 nro 14 Water Safety Plans -pilotti, 2004 nro 15 Jätevedenpuhdistamojen toiminta ja toteutukset, 2004 nro 16 Vesihuoltolaitosten viestinnän kehitysprojekti, 2005 nro 17 Vesihuollon verkostojen ylläpidon perusteet, 2005 nro 19 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006 nro 20 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 2007 nro 21 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2006, 2008 nro 22 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008 nro 23 Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, 2008 nro 24 Haitallisten aineiden esiintyminen suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä, 2008 nro 25 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2007, 2008 nro 26 VIRIKE - Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 2009 nro 27 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2008, 2009 nro 28 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2009, 2010 nro 29 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2010, 2011 nro 30 Vuotovesien hallinta, Vesijohtovuotojen vähentäminen, 2012 17
Anne Majaniemi Mari Heinonen 9. Kunniamaininnat Olli Keski-Saari ja Aarne Miettunen Saijariina Toivikko, Heli Lindberg, Kaisu Albeni, Marita Honkasalo, kuvasta puuttuu Marja-Leena Helin. 9.1 Numeroidut ansiomerkit Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen hyväksi. VVY:n hallituksen myöntämät merkit luovutettiin Vesihuolto 2012 -päivillä Oulussa seuraaville henkilöille: 109 Toimitusjohtaja Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy 110 Tarkastaja Aarne Miettunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 9.2 Ansiomerkit 2012 VVY:n ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. VVY:n hallitus myönsi kertomusvuoden aikana 68 kpl kultaisia, 33 kpl hopeisia ja 10 kpl pronssisia ansiomerkkejä. Econet Oy vientijohtaja Veijo Hassinen projekti-insinööri Veli Räsänen Hangon vesi- ja viemärilaitos pumppukoneenkäyttäjä Jerry Stenlund Haukiputaan Vesi maanrakennusurakoitsija Esko Annala toimistosihteeri Taina Takalo maanrakennusurakoitsija Pentti Takkula vesilaitoksenhoitaja Jorma Vesa erikoisammattimies Jarmo Kinnunen verkostomestari Risto Laitinen erikoisammattimies Matti Leivo vesihuoltojohtaja Riitta Lindström erikoisammattimies Heikki Mikkonen verkostoinsinööri Jukka Sorvisto Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos toimistotyöntekijä Tuulikki Hilvo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) laitosasentaja Raimo Aaltonen myyntisihteeri Anja-Liisa Eronen toimistosihteeri Leila Hagelberg verkostodokumentoija Kirsi Hallikas vanhempi putkiasentaja Lauri Heinonen vanhempi putkiasentaja Pertti Heinonen valvontainsinööri Marja-Leena Helin vastaava mestari Olli Ihanainen putkiasentaja Ismo Jokinen yksikön päällikkö Jari Kallio huoltoteknikko Santtu Keso sopimuskäsittelijä Carola Kleimola vanhempi putkiasentaja Esa Koponen sopimuskäsittelijä Seija Kuisma vanhempi putkiasentaja Pertti Kytömäki labboratorioteknikko Tero Lahti ryhmäesimies Hannele Laurila laborantti Liisa Lehtonen viemärinpuhdistaja Hans Lejonqvist Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki 18
putkiasentaja Robert Lindström aluemestari Jorma Linna vanhempi putkiasentaja Caj Löfman viemärinpuhdistaja Kari Malmström mittarikorjaaja Pertti Meriluoto etumies Kari Murtonen projekti-insinööri Seppo Niskanen koneenhoitaja Timo Ollikainen koneasentaja Leif Pettersson putkiasentaja Ari Saaristomaa pumppaamomestari Jarmo Salonen vanhempi putkiasentaja Jouni Seppälä putkiasentaja Timo Teerikangas etumies Juhani Vidgren huoltomies Armas Väänänen laitosmies Seppo Äijäläinen näytteenottaja Timo Aurassalo sähköasentaja Aki Degerholm vastaavaputkimestari Dan Holmström laskutusasiantuntija Sinikka Hurme kirvesmies Jukka Ihalainen automaatiomestari Mika Kuikka vanhempi putkiasentaja Timo Kurppa vanhempi putkiasentaja Marko Laitila vanhempi putkiasentaja Jukka Mainiemi putkiasentaja Tapio Majanen koneasentaja Eero Minkkinen asiakasneuvoja Minna Nuutinen mittausmies Seppo Panula etumies Kari Pesonen markkinointisuunnittelija Tuula Pirhonen valvoja Hannu Poutiainen putkimestari Jani Pukkinen vuoromestari Jarmo Sani vanhempi putkiasentaja Heikki Strömberg viemärinpuhdistaja Timo Östman Iisalmen Vesi jätevedenpuhdistamon hoitaja Ensio Siimento Inarin Lapin Vesi Oy vesihuoltoasentaja Seppo Karppinen vesihuoltoasentaja Juha Mikkola LVI-teknikko Mauri Portti toimitusjohtaja Antti Partanen vesihuoltoasentaja Mauri Ranta Jokioisten kunta teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pentti Kirkkola kunnallistekniikan insinööri Risto Klemelä kunnaninsinööri Markku Nikander puhdistamonhoitaja Olli Salonen vedenottamon hoitaja Heikki Blixt putkimies Kunto Eteläkoski toimistoesimies Jaakko Heinonen putkimestari Markku Malin maanrakennusalan ammattimies Timo Rantanen paikkatieto- ja vesihuoltosihteeri Jaana Uusi-Laitila Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy koneasentaja Eino Hyvärinen taloussihteeri Kirsi Puttonen KRS-Vatten / KRS-Vesi johtaja Sven Söderlund Kurikan Vesiliikelaitos vesilaitoksen asentaja Eero Kuusisto vesilaitoksen asentaja Mauri Rätti Kuhmon kaupungin vesihuoltolaitos jätevedenpuhdistamon hoitaja Rainer Ahonen Lahti Aqua Oy automaatiosuunnittelija Jarmo Rinne Levin Vesihuolto Oy huoltomestari Urpo Ranta toimitusjohtaja Pentti Kangas hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurula vesihuoltotyöntekijä Sakari Hakala puhdistamonhoitaja Marko Rossi Loimaan Vesi työpäällikkö Ritva Laurikkala Marttilan vesihuoltolaitos kunnanjohtaja Juhani Tynjälä Muuramen kunta tekninen johtaja Tapio Jauhiainen Palo- ja vesitekniikka PA-VE Oy tuotepäällikkö Kai Lappalainen Porin Vesi laitospäällikkö Hannu Ruohomaa Pudasjärven kaupunki energiainsinööri Pentti Partanen Tornion Vesi Oy putkiasentaja Jarmo Alkku Turun Vesiliikelaitos työnjohtaja Aarne Laine työnjohtaja Antero Oinonen laatupäällikkö Pirkko Pajakko vanhempi putkiasentaja Rauno Saariainen rakennusalan ammattimies Eero Laitinen johtokunnan puheenjohtaja Kristiina Hellstén Tuusulan seudun vesilaitos ky toimistosihteeri Terttu Helenius 9.3 VVY:n stipendit 50-vuotisjuhlastipendi VVY:n 50-vuotisjuhlastipendi myönnettiin diplomiinsinööri Anne Majaniemelle. Hänen diplomityönsä Sekaviemäröintijärjestelmän mallintaminen Case: Helsingin Rautatientorin ympäristö palkittiin Vesihuolto 2012 -päivillä Oulussa. Myönnetyn stipendin suuruus on 2.500. VVY:n stipendirahasto perustettiin vuonna 1997. Stipendirahastoa ovat VVY:n lisäksi kartuttaneet VVY:n jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti vesihuoltolaitostoiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Kemira-palkinto VVY myönsi vuoden 2012 Kemira-palkinnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vs. osastonjohtaja Mari Heinoselle. Mari Heinosen johdolla HSY:n jätevedenpuhdistamoilla on tehty uraauurtavaa kehitystyötä jäteveden käsittelyn ilmastovaikutusten tutkimiseksi sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Palkinto (4.000 ) luovutettiin Vesihuolto 2012 -päivillä Oulussa. Kemira-palkinto perustettiin vuonna 1996 nimellä Kemwater-palkinto. Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään lahjoitukseen. Palkinto myönnetään merkittävästä veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä. Erityisstipendit viemärilaitostoiminnassa ansioituneille Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy lahjoitti 40-vuotisjuhliensa yhteydessä keräämänsä muistamiset VVY:n stipendirahastoon. Näin kertyneet stipendivarat lahjoitettiin vuonna 2012 viemärilaitostoiminnassa erityisesti ansioituneille henkilöille tai tahoille. Stipendi jaettiin kahteen kohteeseen: teollisuusjätevesioppaan projektiryhmälle jaettiin yhteensä 2.100 ja vesihuoltolaitoksen hoitaja Pauli Kotalammelle Virtain kaupungin vesihuoltolaitoksesta jaettiin 1.050. Teollisuusjätevesioppaan projektiryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt Heli Lindberg, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Kaisu Albeni, Kymen Vesi Oy Marja-Leena Helin, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Marita Honkasalo, Hyvinkään Vesi Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys 19
Timo Heinonen Seppo Väliaho Manne Carla Juha Hiltula Markku Komulainen Ari Melakari Irina Nordman Jukka Piekkari Kirsi Rontu Jukka Ruuska Helena Valta Hanna Yli-Tolppa Raili Äijälä 10. Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 1.1. 31.12.2012 Jäsenistö Yhdistyksen varsinaisina jäseniä ovat vesihuoltolaitokset ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille palveluja, urakointia ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä muita yhteisöjä. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 301 varsinaista jäsentä. Jäsenistön toiminta kattaa lähes 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä oli vuoden lopussa 159 kappaletta. Toiminta VVY osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. EU-tason edunvalvontatyö EUREAU:n puitteissa on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi. VVY:n edustajat toimivat aktiivisesti EUREAU:n toimielimissä ja työryhmissä. Vesilaitosyhdistyksen edunvalvonnan kehittämistä valmisteltiin VVY:n hallituksen asettamassa väliaikaisessa edunvalvontaryhmässä. Kuntien määrä vuoden 2012 alussa oli 336, mutta vuoden 2013 alussa tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen lukumäärä oli 320. Kuntaliitoksia, laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia koskevat asiat olivat esillä VVY:n koulutuksessa, tiedotuksessa ja jäsenpalvelussa. Edunvalvonta Edunvalvonta oli edelleen VVY:n tärkein tehtäväalue, jonka tehostamista valmisteltiin strategian mukaisesti. Vesihuoltolain valmistelu oli eräs keskeisiä VVY:n edunvalvontatehtäviä. Vesihuoltolain tarkistamistyö jatkui vuonna 2012 pääosin virkamiesvalmisteluna. Vesihuoltolaitosten kannalta vesihuoltolain tarkistamistyössä tärkeitä kysymyksiä olivat muun muassa hulevesien hallinta, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittäminen ja hyväksyminen, erityistilanteisiin varautuminen, vesihuoltoliiketoiminnan talouden valvonta sekä vesihuoltopalvelun keskeytymisestä aiheutuvat vakiohyvitys asiakkaille. Valmistelutyöhön liittyi useita erillisselvityksiä, joiden seuraamiseen ja kommentoimiseen Vesilaitosyhdistys osallistui aktiivisesti. VVY antoi vuoden 2012 aikana useita lausuntoja ehdotuksista uusiksi laeiksi tai asetuksiksi. Näitä olivat mm. lannoitevalmisteita koskevan asetuksen muuttaminen, talousvesiasetus, jäteasetus ja kaatopaikka-asetus, ympäristönsuojeluasetuksen muuttaminen, uusi osuuskuntalaki sekä hankintadirektiiviehdotukset. VVY antoi lausuntoja tai kommentteja myös mm. valtakunnallisesta viemäröintiohjelmasta, vesienhoidon toimenpiteistä, merenhoitosuunnitelmasta, pohjavesien suojelun sääntelystä, sekä sähkönjakelun varmuuden parantamisesta ja johtojen sijoittamisesta tiealueelle. VVY antoi lausuntoja myös mm. maa- ja metsätalousvaliokunnalle valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen liittyen, erityisesti vesihuollon valtiontukea koskeviin ehdotuksiin liittyen. VVY esitti lisäksi kannanottonsa mm. vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimuksista ja sammutusveden toimittamisen vastuista ja kustannuksista vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys allekirjoittivat tammikuussa 2012 vesiensuojelun suositussopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on yhdyskuntien vapaaehtoisten toimenpiteiden seurauksena päästä kuormituskehityksen kannalta valtakunnallisella tasolla vuodelle 2015 asetettuihin vesiensuojelun tavoitteisiin. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin vesihuoltolaitosten riskienhallintaan ja varautumiseen liittyen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vesiturvallisuussuunnittelutyökalujen kehittäminen (ns. Water Safety Plan, WSP, ja Sanitation Safety Plan, SSP). Kehittämistoiminta Merkittävä muutos kehittämistoiminnassa on vuoden 2011 vuosikokouksessa hyväksytty sääntömuutos, jonka mukaan vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto koskee vuoden 2012 alusta lähtien kaikkia Vesilaitosyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Kehittämistoiminnan sisällöllistä uudistamista jatkettiin vuoden 2012 aikana. Uudistamisen pohjaksi tehtiin erillinen kehittämistarveselvitys. Uudistuksen tarkoituksena on muuttaa kehittämishankkeita jatkossa aikaisempaa tarvelähtöisemmiksi ja palvelemaan entistä paremmin koko 20