Meriroskan lähteet ja reitit

Samankaltaiset tiedostot
ITÄMEREN ROSKAANTUMINEN JA mikromuovit. Outi Setälä

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

SIISTI BIITSI JENNY GUSTAFSSON PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY

MARLIN-projektin loppuraportti tiivistelmä Suomen tuloksista

Maailman meriin kerääntyy valtavasti muovijätettä

Mikromuovien lähteitä Suomessa: Helsingin lumenkaato ROSKATPOIS!-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI KAISA PIKKARAINEN

Mikä on (meri)roska? Jätevedenpuhdistamot mikromuovin kulkureittinä vesistöihin

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä

Ehdotus direktiiviksi eräiden muovituotteiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi U 72/2018

UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

A8-0317/106. Frédérique Ries Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentäminen (COM(2018)0340 C8-0218/ /0172(COD))

Kalastus ja kalankasvatus muoviroskan lähteenä Itämerellä

Valtamerten roskaantuminen ja UNEP-raportti: Marine Plastic Debris and Microplastics Suomen ympäristökeskus Päivi Fjäder

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

RoskatPois! ja Kapyysi - SYKEn hankkeita roskaantumisen vähentämiseksi. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE

MUOVITIEKARTTA Suomelle. CircWaste teemakokous muoveista SYKE Merja Saarnilehto, YM

Globaali ja lokaali - glokaali näkökulma roskaantumiseen Suomen ympäristökeskus Päivi Munne

UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

Roskaa näkyvissä! Vesien roskaantuminen hallintaan

RANTAROSKARAPORTTI

Lääkejäämät ja mikromuovit vesistöissä kulkeutumisreitit, päästölähteiden hallinta ja ohjauskeinot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. toukokuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Roskapostia. kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta OUTI SETÄLÄ JENNY GUSTAFSSON HANNA HAAKSI MAIJU LEHTINIEMI

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Kansallinen muovitiekartta ensiaskeleet toteutukseen

Mustialan navetan jäteopas

Mitäs jos jätettä ei ole?

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Vedenalaisen roskan kartoitus Helsingin edustan merialueella pilottiprojekti

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

A8-0317/137. Frédérique Ries Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentäminen (COM(2018)0340 C8-0218/ /0172(COD))

LAJITTELUOHJEET. Pienasema Keravan kierrätysmateriaalin tuotantolaitos Karhuntassuntie Kerava

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Autathan seikkailijoita löytämään korkit?

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

TOIMIALAKATSAUS 2010

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Muovit Suomessa nyt: mihin muovitiekartta johdattaa?

Jätehuollon toimipisteiden roskaamispotentiaali. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE RoskatPois! -hankkeen sidosryhmäseminaari 12.4.

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Merenhoidon suunnittelu 2014

Luonnonvarat vesivarat työpaja

LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO

Puhtaat Suomen rannat totta vai tarua?

Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori

Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Merten roskaantuminen, Itämeri ja SYKEn meriroskatyöt

TOIMIALAKATSAUS 2010

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Itämerihaaste simpukankuoressa

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

ARVIOLAUSUNTO. Morsiussaaren asemakaava-alueen tonttien arvosta

Jätelainsäädäntö ja muut ajankohtaiset asiat. Anna-Maija Pajukallio jätealan strateginen yhteistyöryhmä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Jean-François Jalkh ENF-ryhmän puolesta

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Mikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

KARTONKIPAKKAUKSET. SAA LAITTAA tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovit kiertoon! Maija Pohjakallio,

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Kiinteistölle on osoitenumerokyltti: kyllä ei (Viranomainen täyttää)

U 86/2013 vp. Ympäristöministeri Ville Niinistö

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Muovi osana kiertotaloutta. Muovin kierrättäminen Sari Kauppi Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (9) Kaupunginvaltuusto Asia/

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalouden mittaustuloksia maakunnista

Kiinteistöveroprojekti

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki

SULAA HULLUUTTA. together possible TM ...KUN JÄÄ SULAA JA MUOVIROSKAT PÄÄTYVÄT MERIIN PÄIVÄTYÖKERÄYS

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

Transkriptio:

Meriroskan lähteet ja reitit Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskus SYKE 12.4.2019 Kuva: Outi Setälä

Mitä meriroska on? Ihmisen tuottamaa kiinteää jätettä, joka on päätynyt tarkoituksella tai vahingossa, suoraan tai epäsuorasti (esim. vesireittien välityksellä) meriympäristöön Materiaaleja: keinotekoiset polymeerit (muovit), kumi, kangas, paperi/pahvi, metalli, puu, lasi/keramiikka, kemikaalit, elintarvikkeet Suurin osa erilaisia muoveja, jotka kulkeutuvat helposti ja säilyvät pitkään ympäristössä Pinja Näkki Nanoroska <1 µm Mikroroska n. 1 µm 5 mm Mesoroska 5 mm 2,5 cm Makroroska >2,5 cm PSS ry.

Makro- ja mesoroskat PSS ry. Seurataan yleensä rannoilla, vaikka jopa 70 % mereen tulevista roskista on arvioitu päätyvän merenpohjalle EU:n rantojen yleisimpiä roskia: erikokoiset muovipalat, -narut, -köydet, -korkit, -kannet, -kääreet ja -kassit, sekä tupakantumpit ja vanupuikot 84 % kaikista EU:n rantaroskista muovia ja 50 % erilaisia kertakäyttöisiä muovituotteita SUP -direktiivi Merenpohjan roskista vain vähän tietoa Suomessa, mutta Etelä-Itämerellä pohjaroskat yleensä luonnonmateriaaleja (puu, paperi, luonnonkuidut; 45 %) ja muovia (31 %) 3 Susanna Hyvärinen

Meriroskan lähteet ja reitit Roskaa syntyy materiaalien tuotannossa, kuljetuksessa, käytössä ja hävityksessä paljon mahdollisia lähteitä, paikallisia ja kaukaisia Roska voi päätyä mereen maa- tai meriperäisten toimintojen kautta n. 80-90 % meriroskasta on peräisin maalta, mutta eri lähteiden tärkeysjärjestys vaihtelee Lähteet tiedossa, määriä vaikea arvioida toimialoittain: lähteen, reitin ja maantieteellisen alkuperän selvittäminen usein hyvin vaikeaa 4 Outi Setälä

Makroroskan maaperäiset lähteet ja reitit Lähteitä: Teollisuus Jätehuolto Maatalous Rakentaminen Turismi Reittejä: Pintavaluma Hulevedet Joet, purot, ojat Jätevedet Maalta peräisin olevan makromuovin päätyypit ja kulkeutumisreitit mereen. (P. J. Kershaw; UNEP 2016) 5

Makroroskan merilähteet ja reitit Lähteitä: Kalastus ja vesiviljely Merenkulku, veneily Meriteollisuus Reittejä: Jätevedet Makromuovien merilähteet ja kulkeutumisreitit mereen (P. J. Kershaw; UNEP 2016). ALDFG = hylätyt tai kadonneet kalastusvälineet. 6

Makroroskien lähdeselvitys RoskatPois!-hankkeessa Mahdolliset roskanlähteet Suomen merialueilla ja niiden osuus meren roskaantumisessa suhteessa toisiinsa Apuna käytetään mm. rantaroskaseuranta-aineistoa ja erilaisia kyselytutkimuksia 7

Rantaroskaseuranta-aineiston lähdeanalyysi PSS ry: rantaroskaseuranta 2012 3x/vuosi 14 urbaanilla, luonnontilaisella ja välimuotoisella merenrannalla >2,5 cm:n kokoiset roskat väh. 100 m x 10 m:n tutkimusalueelta lasketaan ja luokitellaan materiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan Tupakantumpit vain 10 m x 10 m:n alalta Lähdeanalyysi perustuu todennäköisyyksiin ja taustatietoon tutkimusrannoista Musta = urbaani ranta, harmaa = välimuotoinen ranta, valkoinen = luonnontilainen ranta 8

Rantaroskaseuranta-aineisto: matriisipisteytys Jokaiselle roskatyypille arvioidaan kunkin roskalähteen todennäköisyys, ja arvioidut todennäköisyydet muutetaan matriisipisteiksi: Todennäköisyysluokka Arvioitu Matriisipisteytys todennäköisyys Erittäin todennäköinen >90 % 16 Todennäköinen >60 % 4 Mahdollinen 30-60 % 2 Epätodennäköinen <30 % 1 Erittäin epätodennäköinen <10 % 0,25 Lasketaan todennäköisyydet kunkin roskatyypin eri lähteille ja lopuksi eri roskaantumislähteiden osuus tietyllä rannalla Menetelmä huomioi mahdollisuuden, että tietty roskatyyppi voi olla peräisin useammasta kuin yhdestä lähteestä Ei huomioitu (äärimmäisen epätodennäköinen tai mahdoton) ~0 % 0 9

Roskia / 1000 m2 Rantaroskan määrä ja laatu Roskien keskimääräinen lukumäärä on suurin kaupunkirannoilla, mutta kaikilla rannoilla noin 90 % roskista on muovia Tupakantumppeja jopa 70 % kaupunkirantojen roskista 1200 1000 800 600 400 200 0 10

SUP-tuotteiden osuus rantaroskasta EU Suomi, kaikki rantatyypit 34 % 16 % 21 % 9 % Muut kertakäyttömuovit 7 % 50 % Muuta kuin muovia Kertakäyttömuovia Tumpit 63 % 70 % Ei-kertakäyttömuovia 11

Suomen rantojen 10 yleisintä roskatyyppiä muovit SUP-direktiivin mukaiset kertakäyttömuovit Järjestysnro Urbaanit rannat Välimuotoiset rannat Luonnontilaiset rannat 1 Savukkeet, tumpit ja filtterit Savukkeet, tumpit ja filtterit Muu muovi >2,5 cm 2 Muu muovi >2,5 cm Muu muovi >2,5 cm Muoviset ruokapakkaukset (pikaruokakääreet, pikarit, eväsrasiat ja vastaavat) 3 Vaahtomuovi (eriste ja pakkaus) Muovikassit (himmeät ja kirkkaat) Muoviköydet 4 Muoviset ruokapakkaukset (pikaruokakääreet, pikarit, eväsrasiat ja vastaavat) Muoviset ruokapakkaukset (pikaruokakääreet, pikarit, eväsrasiat ja vastaavat) Savukkeet, tumpit ja filtterit 5 Muoviset pullonkorkit ja kannet Muoviköydet Jalostettu puu ja lavalaatikot 6 Jalostettu puu ja lavalaatikot Muoviset pullonkorkit ja kannet Muoviset pullonkorkit ja kannet 7 Lasikuitupalaset Vaahtomuovi (eriste ja pakkaus) Vaahtomuovi (eriste ja pakkaus) 8 Lasi- tai keramiikkasirut Lasi- tai keramiikkasirut Muovikassit (himmeät ja kirkkaat) 9 Metalliset pullonkorkit, kannet ja vetorenkaat 10 Muoviset veitset, haarukat, lusikat, pillit, sekoituspuikot (ruokailuvälineet) Jalostettu puu ja lavalaatikot Rakennusmateriaalit (tiili, sementti, hormi) Muoviset monofilamenttilangat Muoviset suojapeitteet tai muut kudotut muovipussit, lavakelmut 12

Roskanlähteen osuus Rantaroskan lähteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Laiton jätteen dumppaaminen Kalastus Vene- ja laivaliikenne Rakentaminen Kaupunkien valumavedet Turismi ja rannankäyttäjät 13

Meriroskakysely rannikkokaupungeille Toimenpiteet makroroskien vähentämiseksi kannattaa suunnitella kaupunkitasolla Merenrantakaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille lähetettiin BLASTIC-hankkeen laatima kysely kaupunkien meriroskalähteistä ja -reiteistä Arvioitavat roskanlähteet: virkistyskäyttö ja turismi, yleinen roskaaminen, viemäröinti, jätehuolto, julkisten tilojen puhtaanapito, teollisuus ja kaupan ala, maatalous 14

Rantakaupunkien tunnistamia ongelmakohtia Roskan lähde Kysymys Pisteytystasot Isot Keskisuuret Pienet Viemäröinti Hulevesien puhdistuksen riittävyys/tehokkuus 1: fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen puhdistus 2: vain fysikaalinen puhdistus 3: ohjataan luonnonvesiin ilman puhdistusta 2,5 2,8 2,9 Jätehuolto Kuinka usein tapahtuu ylivuototilanteita, jolloin jätevesiä joudutaan ohjaamaan käsittelemättömänä vesistöihin? Kuinka monta kunnallisjätteen dumppaustapausta kaupungissa tapahtuu vuosittain? 1: hyvin harvoin: enintään kerran viim. 20 v. aikana 2: toisinaan: ainakin kerran 10 vuodessa 3: usein: joka vuosi 1: 0-5 2: 6-20 3: >20 2,0 2,6 2,0 2,7 1,7 1,0 Julkisten tilojen puhtaanapito Mihin kaduilta poistettu lumi varastoidaan/hävitetään? 1: maalle, kauas meren tai jokien/kanavien rannoilta, sulamisvedet eivät varmasti pääse mereen 2: maalle, muttei voida taata että sulamisvedet eivät pääsisi mereen 3: mereen 2,5 1,8 1,9 Teollisuus ja kaupan ala Tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden riittävyys Pidetäänkö rakennus- ja purkutöitä mahdollisina roskanlähteinä? 1: hyvä 2: kohtalainen 3: huono 1: ei 2: mahdollisesti 3: kyllä 2,5 1,9 1,8 15 2,5 2,3 2,3

Kyselystä toimenpiteisiin Kyselyn tulosten ja hankkeessa kootun toimenpidelistan perusteella pyritään määrittelemään parhaat maaperäisen makroroskan vähentämistoimenpiteet Kustannusvaikuttavuusanalyysi: mitkä toimenpiteistä soveltuvat parhaiten kullekin kaupungille, kun kustannukset ja vaikutukset otetaan huomioon onko toimenpiteillä mahdollisuus saavuttaa meriroskaan liittyvät määrälliset vähennystavoitteet 16