KOPIOSTO RY Kopiosto on tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa luovan työn alaa laajasti. Kopiostoon kuuluu 44 eri kulttuurin ja viestinnän alojen jäsenjärjestöä. Jäsenjärjestöjensä kautta Kopiostolla on valtakirja noin 50.000 suomalaiselta luovan työn tekijältä. Kopiosto edustaa ulkomaisten sisarjärjestöjensä kanssa tekemiensä vastavuoroisuussopimusten nojalla myös ulkomaisia luovan toimialan tekijöitä. Kopiosto on voittoa tavoittelematon järjestö, jossa päätösvaltaa käyttävät sen jäsenjärjestöt luovan työn tekijöiden ja kustantajien omat järjestöt. Kopiosto järjestää teosten käyttöluvat useille yhteiskuntaelämän aloille, kerää korvauksia teosten käytöstä ja tilittää ne hallintokulujensa vähentämisen jälkeen teosten oikeudenomistajille. Tilityksiä maksetaan joko henkilökohtaisesti suoraan tekijöille (audiovisuaalisten teosten käytön korvaukset) tai näitä edustaville Kopioston jäsenjärjestöille (valokopioinnin korvaukset) sovituissa jakosuhteissa. Jäsenjärjestöt neuvottelevat jakosuhteista keskenään. Osa varoista jaetaan AVEKin kautta myös tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Kopioston asema teosten käyttäjiä ja luovaa toimialaa yhdistävänä linkkinä perustuu toisaalta kattavaan valtuutukseen jäsenistön luovuttamat valtakirjat ja toisaalta opetusministeriön päätökseen. Opetusministeriö hyväksyy oikeudenomistajia edustavan järjestön tietyksi määräajaksi kerrallaan toimimaan tekijänoikeuslupia myöntävänä järjestönä. Toimitus... Kirsi Gimishanov Graafinen suunnittelu... Hahmo Design Oy Painopaikka... Libris, Helsinki 2006
SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 Kopioston arvot... 3 KOPIOSTON TALOUS... 4 KÄYTTÖLUVAT ASIAKKAILLE... 5 Valokopiointi... 5 Katsaus toimintaympäristöön... 5 Tukea Suomen koulukirjastoille... 8 Televisio-ohjelmat... 10 AV-osaston toimintaympäristö... 10 LUKUNURKKA: BO CARPELAN... 13 TUTKIMUS JA KEHITYS... 14 Laulut.fi verkkopalvelu... 14 Televisiokanavien lisensointi uusissa jakeluteknologioissa... 14 Digitaalisen aineiston tutkimukset... 14 Lisenssilaboratorio... 14 CDR- ja DVDR-levykkeille tallentaminen... 14 NEUVONTA JA TEKIJÄNOIKEUDELLINEN TIEDOTUS... 15 YKSITYISEN KÄYTÖN KORVAUS... 16 Uuden lain mukainen hyvitysmaksu... 16 Hyvitysmaksutyöryhmä... 16 TILITYS OIKEUDENOMISTAJILLE... 17 Valokopiointikorvaukset... 17 Korvaukset televisio-ohjelmien käytöstä... 17 LUKUNURKKA: KIEKU JA KAIKU -PALKINNOT KIRJAN KUVITUKSISTA... 19 AUDIOVISUA ALISEN KULTTUURIN EDISTÄ MISKESKUS AVEK... 20 LUKUNURKKA: LASSE R ANTANEN... 22 YHTEISKUNTASUHTEET JA VAIKUTTA MINEN... 23 KOPIOSTO KOKOAVA VOIM A... 24 KOPIOSTON HALLINTO... 24
Toimitusjohtajan katsaus Kopioston hallitus hyväksyi elokuussa 2005 strategiset suuntaviivat, jotka toimivat pohjana suunniteltaessa lähitulevaisuuden toimintaa. Tärkeänä strategisen ajattelun elementtinä on resurssien kohdistaminen enenevästi toimintaympäristömme tuntemiseen ja hallitsemiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä tekijänoikeuksien hallintaan kokonaisuutena. Keskittyminen pelkkään perinteiseen ydinliiketoimintaan ei riitä muuttuvassa maailmassa, jossa luovan toimialan osuuden kasvu bruttokansantuotteesta ja siksi myös kiinnostus sen sisältämiin taloudellisiin arvoihin on jatkuvaa ja nopeutuvaa. Innovointi, muuttuvien olosuhteiden hyödyntäminen sekä verkkovälitykseen keskittyvän digitaalisen tietoyhteiskunnan ansaintalogiikan, tekniikan ja poliittisten paineiden ymmärtäminen ja niveltäminen osaksi Kopioston toimintaa ovat lähitulevaisuuden haasteista tärkeimmät. Näihin haasteisiin vastattiin ja niiden eteen tehtiin työtä monella sektorilla vuonna 2005. Tekijänoikeuslain uudistuksen yksityiskohdista käytiin pitkällisiä ja syvällisiä keskusteluja eduskunnassa, mediassa ja kansalaisten keskuudessa. Kopiosto osallistui keskusteluun aktiivisesti. Hedelmällinen yhteistyö luovan työn puolesta muiden alan järjestöjen kanssa Lyhty-projektissa auttoi osaltaan tuottamaan oikeaa tietoa päättäjille ja muille tahoille. Periaatteellisesti merkittävä debatti pohti kysymystä jakeluvelvoitteen alaisten tv-lähetysten korvausvelvollisuudesta. Eduskunta tulkitsi asiaa niin, että taloudellista lisäarvoa kaapelitelevisiotoiminnalle tuottava toiminta ei saa tuottaa lisäarvoa oikeudenhaltijoille, vaikka oli vahvoja signaaleita siitä, että tulkinta oli Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisen käytännön vastaista ja loukkasi oikeudenhaltijoiden perusoikeuksia. Muuten tekijänoikeuslaki hyväksyttiin eduskunnassa tyydyttävässä, osin hyvässäkin muodossa. Laki ja sen pohjalla olevat kansainväliset sopimukset luovat vahvan pohjan Kopioston toiminnalle. Koska myös Kopioston edustavuus on ennallaan, järjestöllä on vankka asema suomalaisessa tekijänoikeuskentässä. Vaikka julkisuudessa oli paljon tekijänoikeuksia vastustavaa polemiikkia, tutkimukset osoittivat, että kansalaisten suhtautuminen tekijänoikeuksiin on edelleen suopeaa. Lain käsittely osoitti, että samaa ymmärrystä löytyy runsain mitoin myös eduskunnasta. Vaikka uusi EU-komissio pyrkii rajoittamaan uusien direktiivien tulvaa, EU:n piirissä oli vireillä hankkeita, joiden toteutuminen saattaa muuttaa Kopioston asemaa tai toimintamuotoja. Komission suunnitelmat tekijänoikeusjärjestöjen yhteisön laajuisen kilpailun edistämiseksi, cross-border -lisensointi, hyvitysmaksun mahdolliset muutokset tehokkaiden kopiointisuojausten käyttöönoton vuoksi ja tekijänoikeusjärjestöjen läpinäkyvyysvaatimusten lisääntyminen ovat tärkeimpiä vireillä olevia, ehkä Kopiostonkin tulevaisuuteen vaikuttavia EU-hankkeita. Digitalisoitumisen aiheuttamat muutospaineet jatkuivat. YLE ilmoitti lopettavansa SVT:n jakelun kustantamisen viimeistään digitelevisioon siirryttäessä kesällä 2007. Kopioston kannalta tämä on merkittävää, koska SVT:n ohjelmien edelleen lähettämisestä välitettävät korvaustuotot ovat noin 30 prosenttia koko järjestön tuotoista. Kansainvälisesti aiheutti huolta Googlen lanseeraama kirjojen digitointi verkkoon. Tämän tapaiset kehityskulut saattavat aiheuttaa menetyksiä oikeudenomistajille. Kopiosto ylitti tuottotavoitteensa 1,8 prosentilla, mikä oli tyydyttävä suoritus. Valokopioinnin tuotot kasvoivat 22,3 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea oppilaitosten ja julkishallinnon kopiointia koskevasta opetusministeriön kanssa solmitusta sopimuksesta. Kopioston aktiivinen tutkimustoiminta antoi oman osansa valokopioinnin tuottojen lisäykseen: valtionhallintoa koskevan tutkimuksen soveltaminen lisäsi korvaustuottoja yli 90 prosenttia. Hyvitysmaksutuottojen lähes 15 prosentin lisäys johtui ennen kaikkea dvd-r -levyjen myynnin räjähdysmäisestä lisääntymisestä. TV-ohjelmien edelleen lähettämisestä saadut korvaustuotot olivat ennallaan, mutta opetusministeriön kanssa sovittu opetusnauhoitussopimus toi AV-osastolle nauhoitteiden osalta lähes 35 prosentin tuottojen lisäyksen. Koska vuosi 2005 oli täynnä uusia haasteita, lisäsimme henkilöresursseja varmistamaan kykymme vastata niihin. Kulut olivat silti yli 9 prosenttia budjetoitua pienemmät. Helsingin pörssin suotuisa kehitys ja omistamiemme tilojen vuokraus koko vuodeksi lisäsivät sijoitustuottojamme merkittävästi, mikä osaltaan helpotti kulupaineita. Kuluprosentti oli alempi kuin edellisenä vuonna eli 13,6 prosenttia (14 prosenttia vuonna 2004). Kopiosto seuraa aktiivisesti ja dynaamisesti aikaansa ja toimii samalla pitkäjänteisesti ydinalueellaan. Pohjatöineen useita vuosiakin kestävät sopimusneuvottelut, toistuvat tutkimukset lisensoinnin hinnoittelun ja korvausten jaon perustaksi ja hyväksi koettu, erinomaisen virheettömästi toimiva varojen keräysja tilitysprosessi luovat luotettavan pohjan Kopioston toiminnalle. Panostaminen ydinalueen hoitoon ei kuitenkaan estä Kopioston jatkuvaa kehitysprosessia. Muutamana esimerkkinä vuoden 2005 toiminnasta mainittakoon opetusministeriön kanssa yhteistyössä tehtävä digitaalisen aineiston käyttöä koskeva tutkimus, independent-tuotantojen raportoinnin systeemikehitys ja laulut.fi -verkkopalvelun laajentaminen yhteistyössä Suomen Musiikkikustantajien kanssa. Kopiosto seuraa innovatiivisesti toimintaansa sivuavien alojen kehitystä ja pyrkii varmistamaan toimintakykynsä ja häiriintymättömän palvelun niin maksaville asiakkaille kuin oikeudenomistajillekin. Pekka Rislakki 2 T O I M I T U S J O H T A J A N K A T S A U S
KOPIO STON ARVOT Kopioston arvot ryhmittyvät ydinarvon ympärille. Kopioston toiminnassa arvot ilmenevät muun muassa seuraavasti: misen kannalta eri skenaarioiden valossa tärkeimpiä. Kopiostolle maksetuista teosten käytön korvauksista tilitetään 85 prosenttia edelleen oikeudenomistajille. Hallintokulumme ovat vain 15 prosenttia. Tilitysprosessin laajuuteen nähden kustannukset ovat varsin pienet. Teosten käyttäjien maksamat lupahinnat ovat julkisia ja nähtävissä nettisivuillamme. Myös oikeudenomistajille maksamamme tilitykset perustuvat toisaalta tutkimuksiin käytön laajuudesta ja toisaalta jäsenjärjestöjemme yhdessä sopimiin tilitysperiaatteisiin. Esimerkiksi tv-ohjelmien suhteellista suosiota mitataan vuosittaisilla kotinauhoitustutkimuksilla. Mitä enemmän jotain ohjelmatyyppiä nauhoitetaan, sitä enemmän sen tekijöille maksetaan korvauksia. Kopiosto toteutti vuonna 2005 skenaarioprojektin, jolla kartoitettiin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja arvioitiin, mitkä toimenpiteet ovat Kopioston menesty Kopiosto on selvittänyt monivuotisessa opetusalan tutkimusprojektissa opetusministeriön kanssa teosten käyttöä ja käyttötarpeita digitaalisessa ympäristössä. Oikeudenhaltijat ja opetushallinnossa työskentelevät saavat niiden avulla aiempaa tarkemman kuvan teosten digitaalisen käytön määristä, kysynnästä ja käyttäjien preferensseistä. Tutkimukset koskevat pääasiassa tekijänoikeuslain uusia digitaalisia sopimuslisenssisäännöksiä ja niiden mahdollisia sovellusalueita. Suunnittelu ja toteutus tapahtui toimintavuoden aikana, lopulliset raportit julkaistaan keväällä 2006. Audiovisuaalisen teosten korvaukset tilitetään pääosin henkilökohtaisina korvauksina suoraan tekijöille. Järjestelmä on osoittautunut hyvin toimivaksi. Reklamaatiot Kopioston ohjelmaluokituksista ovat vähentyneet puolella vuodesta 2002 vuoteen 2004, jolloin tilitysreklamaatiolautakunta käsitteli enää 20 valitusta (vuodessa luokitellaan 36.000 ohjelmaa). K O P I O S T O N A R V O T 3
Kopioston talous 25 20 15 10 5 Kopioston korvaustuottoja kertyi vuonna 2005 yhteensä 23,8 miljoonaa euroa eli noin 3,1 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Valokopioinnin lisensointituotot olivat yhteensä 11,2 miljoonaa euroa, joka on noin 2,0 miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua edellisvuoteen oli 22,3 prosenttia. Televisio-ohjelmien jälkikäytön lisensioinnista perittiin 8,0 miljoonaa euroa, joka on noin 438.000 euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua edellisvuoteen oli 5,8 prosenttia. Hyvitysmaksulla hyvitetään televisio-ohjelmien laajamittaista kopiointia yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun osalta korvaustuotot olivat 4,5 miljoonaa euroa, joka on noin 586.000 euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua edellisvuoteen oli 14,8 prosenttia, mikä johtuu pääosin dvd-levyjen myynnin voimakkaasta kasvusta. Kopiosto sijoittaa korvausvarat perinnän ja tilittämisen väliseksi ajaksi. Kopioston rahoitustuotot vuonna 2005 olivat 699.954 euroa. Vuokralla olevista toimistotiloista saatiin sijoitustuottoja 46.734 euroa. Kertomusvuoden kulut olivat yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Kaikki kulut poistoineen olivat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa ja niiden osuus korvaustuotoista oli 13,6 prosenttia. Kopioston toimistossa työskenteli 40 henkilöä. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 K O P I O S T O N K O R V A U S T U O T O T J A K U L U T 2 0 0 0 2 0 0 5 ( M e u r ) Kulut Tuotot K O P I O S T O N T U O T O T 2005 2004 muutos-% Valokopiointi 11.245.751 9.193.442 22,3 Televisio-ohjelmat 8.006.847 7.568.798 5,8 Hyvitysmaksu 4.543.528 3.957.752 14,8 Korvaustuotot yhteensä 23.796.126 20.719.992 14,8 Rahoitus- ja sijoitustuotot 746.688 508.656 46,8 Jäsen- ja liittymismaksut 4.280 4.400-2,7 Kaikki tuotot yhteensä 24.547.094 21.233.048 15,6 K O P I O S T O N T U O T O T P R O S E N T T I O S U U K S I N A Valokopiointi 46 % Televisio-ohjelmat 33 % Hyvitysmaksu 18 % Muut tuotot 3 % 4 K O P I O S T O N T A L O U S
KÄYTTÖLUVAT ASIAKKAILLE: Valokopiointi Tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa valokopioidaan kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla; oppilaitoksissa, julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Kopiosto on linkki käyttäjien ja oikeudenomistajien välissä. Kopiosto tarjoaa käyttölupia asiakkailleen ja tilittää niistä perimänsä korvaukset oikeudenomistajille. KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Valokopiointiosaston toiminnassa korostuivat vuonna 2005 laajat selvitys- ja kehityshankkeet. Toisaalta myös perustoiminnassa päästiin hyviin tuloksiin pitkän ja onnistuneen tutkimus- ja neuvottelutyön tuloksena. Yhteistyössä Kopioston AV-osaston kanssa toteutetussa skenaarioprojektissa kiteytettiin Kopioston tulevaisuuden näkymiä. Tulokset olivat yksiselitteisiä. Vaikka valokopiointi näyttää säilyttävän erityisesti opetuksessa asemansa lähitulevaisuudessa, yhteen tekniikkaan ripustautuminen on pidemmällä tähtäimellä ilmeinen riski. Kopioston palvelujen laajentaminen valokopioinnin ulkopuolelle vaatii nykyistä yksilöllisempää otetta. Yksilöllisempiä käytäntöjä kehitettiin Kopioston ja Musiikkikustantajien yhteisessä laulut.fi verkkopalvelussa. Palvelu lähti käyntiin odotetusti ja toimintavuoden aikana tehtiin päätös sen laajentamisesta koskemaan myös kevyen musiikin nuotteja sekä kuoromusiikkia. Syksyllä toteutettiin yhteistyössä puhelinmarkkinointiyrityksen kanssa laaja valokopiointilupien markkinointiprojekti pienille ja keskisuurille yrityksille. Hanke onnistui odotettuakin paremmin. Huolellinen etukäteissuunnittelu ja koordinoitu yhteistyö tuottivat Kopiostolle yli 600 uutta luvan hankkinutta yritystä. Keväällä päättyi Kopioston koulukirjasto-projekti. Hanke oli ensimmäinen Kopioston laajempi PR-projekti ja se sai runsaasti myönteistä huomiota niin mediassa kuin kouluissakin. Kaikkiaan 1.028 koulua haki Kopiostolta tukea koulukirjaston kohentamiseen. Valokopioinnin oikeudenomistajakohtaista tilitystä selvittävä HETIprojekti oli työn alla koko toimintavuoden. Lisäksi opetusministeriön ja Kopioston yhteiset tutkimukset teosten digitaalisen käytön tarpeista ja käyttötarpeiden preferensseistä toteutettiin toimintavuoden aikana. Projektien loppuraportit julkistetaan vuonna 2006. TUTKIMUKSET AVAINASEMASSA Valokopiointiluvista neuvoteltaessa käytetään perusteena puolueettomia tutkimuksia tekijänoikeudella suojatun aineiston kopiointimääristä. Tutkimuksia tehdään eri toimialoilla säännöllisesti. Tutkimuksilla määritellään myös oikeudenomistajien jäsenjärjestöille tilitettävien korvausten jakosuhteet. Muilla kuin keskitetysti lisensioiduilla (s. 6) sopimusalueilla Kopiosto toteuttaa itsenäisesti valokopiointitutkimuksia ja tarjoaa organisaatioille tutkimukseen perustuvia standardoituja valokopiointilupia. Toimialoilla, joilta ei ole tutkimustietoa, asiakas arvioi kopioimansa suojatun aineiston määrän ja hankkii tarvittavan määrän kopiokonekohtaisia valokopiointilupia. Valokopioinnin korvaustuotot vuonna 2005 olivat 11,2 miljoonaa euroa. V A L O K O P I O I N T I 5
KÄYTTÖLUVAT ASIAKKAILLE: VALOKOPIOIN TI K O R V A U K S E N A L A I S E N K O P I O I N N I N M Ä Ä R I Ä K O P I O S T O N E R I S O P I M U S A L U E I L L A Sopimusalue Kokonais- Korvattava Korvattavan kopiointi*) kopiointi*) kopioinnin % -osuus Peruskoulut ja lukiot 312 107,3 34,4 Ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut 344 76,8 22,3 Korkeakoulut ja yliopistot 196 36,9 18,8 Musiikkioppilaitokset 12 2 16,7 Valtionhallinto 400 39 9,8 Kirkollishallinto 65 5,6 8,6 Kunnallishallinto 408 18 4,4 Yhteensä 1.737 285,6 16,4 *) miljoonaa sivua vuodessa. V A L O K O P I O I N N I N K O R V A U S T U O T O T 2005 2004 muutos-% Oppilaitokset 7.409.128 5.994.016 23,6 Julkishallinto 2.298.540 1.585.757 44,9 Elinkeinoelämä 1.433.476 1.337.949 7,1 Muut tuotot 104.607 275.720-62,1 Korvaustuotot yhteensä 11.245.751 9.193.442 22,3 O P P I L A I T O K S E T, E R I T T E LY 2005 2004 muutos-% Koulukopiointi, keskitetty 6.478.048 5.144.107 25,9 Koulukopiointi, hajautettu 931.080 849.909 9,6 Korvaustuotot yhteensä 7.409.128 5.994.016 23,6 J U L K I S H A L L I N T O 2005 2004 muutos-% Valtionhallinto 1.246.952 649.893 91,1 Kunnallishallinto 800.113 724.167 10,5 Kirkollishallinto ja uskonnolliset yhteisöt 251.475 211.697 18,8 Korvaustuotot yhteensä 2.298.540 1.585.757 44,9 E L I N K E I N O E L Ä M Ä 2005 2004 muutos-% Toimialakohtaiset luvat 864.942 772.468 11,9 Konekohtaiset luvat ja erillissopimukset 568.534 565.482 0,5 Korvaustuotot yhteensä 1.433.476 1.337.950 7,1 1. L I S E N S O I N T I A L U E E T, J O I L L A L U V I S TA S O V I TA A N J A K O R V A U K S E T M A K S E TA A N K E S K I T E T Y S T I Sopimusalue Neuvottelija Maksaja Opetusministeriön alaiset oppilaitokset... opetusministeriö... opetusministeriö Valtionhallinnon valokopiointiluvat... opetusministeriö... opetusministeriö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto... Kirkkohallitus... Kirkkohallitus Suomen ortodoksisen kirkon hallinto... Suomen ortodoksisen... Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus kirkkokunnan kirkollishallitus Vakuutus (VAKES:in jäsenyritykset)... Vakuutusyhtiöiden keskusliitto (VAKES)... Vakuutusyhtiöiden keskusliitto (VAKES)
Oppilaitokset Opetusministeriö sopii valtaosasta oppilaitosten kopiointilupia suoraan Kopioston kanssa. Nämä luvat kattavat kaikki oppilaille korvauksetta jaetut kopiot niin peruskouluissa, lukioissa, yläasteella kuin yliopistoissakin. Viimeisin keskitetty sopimus koskee vuosia 2005 2007. Opetusministeriön maksaman korvauksen merkittävä nousu, lähes 26 prosenttia, johtui edellisen sopimuskauden aikana valmistuneiden oppilaitostutkimusten osoittamasta korvattavan kopioinnin kasvusta. KURSSI- TAI MATERIAALIMAKSUJA PERIVÄT OPPILAITOKSET Kurssimaksuja perivien oppilaitosten korvaustuottojen budjetti ylittyi hieman, koska aikuiskoulutuskeskuksista oletettua suurempi osa hankki kopiointiluvan. Valokopiointimaksuja perivissä oppilaitoksissa, oppilaskunnissa ja korkeakouluissa kopiointi pysyi lähes ennallaan. VALOKOPIOINTITUTKIMUS KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOISSA Kansalais- ja työväenopistoja koskeva valokopiointitutkimus valmistui. Tutkimuksen mukaan opistoissa kopioidaan vuosittain noin 15,2 miljoonaa sivua, josta painotuotteita on noin 31 prosenttia (4,6 miljoonaa sivua). Uusien tutkimustulosten perusteella neuvotellaan kopiointikorvauksista vuodesta 2006 eteenpäin. Vuonna 1995 tehtiin vastaava selvitys, jossa kokonaiskopioinnin arvioitiin olevan 10,1 miljoonaa sivua. Painotuotteiden osuus oli tällöin 46 prosenttia (4,5 miljoonaa sivua). Uuden tutkimuksen mukaan työja harjoituskirjojen kopiointi opistoissa, mikä on sopimuksen mukaan kiellettyä, oli laskenut lähes 950.000 sivusta noin 230.000 sivuun (n. 76 prosenttia). Edellisen tutkimuksen valmistumisen jälkeen lupaehdoista ja sallitun kopioinnin rajoista tiedottamista tehostettiin, mm. Kopioston tarkastajat aloittivat henkilökohtaiset käynnit kouluissa vuonna 1997. Julkishallinto VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon keskitetty sopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Korvaustuottojen lähes kaksinkertaistuminen johtui uudesta valtionhallinnon tutkimuksesta, joka osoitti kopiointimäärien voimakkaasti kasvaneen. KUNNALLISHALLINTO Suomen kaikkien kuntien kanssa on solmittu kunnan asukaslukuun perustuva valokopiointisopimus. Nykyinen keskitetty sopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Kuntayhtymät ja terveydenhuollon kuntayhtymät sopivat valokopiointiluvista erikseen Kopioston kanssa. Myös suurin osa näistä on hankkinut valokopiointiluvan Kopiostosta. Terveydenhuollon kuntayhtymien korvaus perustuu työntekijämäärään. Korvaustuotot ylittivät budjetoidut työntekijämäärien osoittauduttua arvioitua suuremmiksi. Muille kuntayhtymille tarjottiin koeluonteisesti kaksivuotista lupamallia. Valtaosa tilasi lupansa kaksivuotisena. 2. L I S E N S O I N T I A L U E E T, J O I L L A L U P A E H D O I S TA S O V I TA A N K E S K I T E T Y S T I J A L U V A N H A N K K I I J A M A K S A A Y K S I T TÄ I N E N O R G A N I S A AT I O Sopimusalue Neuvottelija Maksaja Kunnallishallinto... Kuntaliitto... Kunta Pankit ja rahoitus... Suomen Pankkiyhdistys... Pankki Kansalais- ja työväenopisto... Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL ry... Opisto Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset... Yliopistojen aikuiskoulutusverkosto... Koulutuskeskus Kansanopistot... Kansanopistoyhdistys ry... Opisto Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset... Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liitto ry... Koulutuskeskus Kesäyliopistot... Suomen Kesäyliopistot ry... Kesäyliopisto
KIRKOLLISHALLINTO JA USKONNOLLISET YHTEISÖT Evankelis-luterilaisen kirkon hallintoa koskeva valokopiointitutkimus valmistui toimintavuoden aikana. Tutkimuksen perusteella määriteltiin kopiointikorvaus vuodelle 2005. Budjetoidut tuotot ylitettiin noin 8.000 eurolla. Tutkimuksen mukaan kirkollishallinnossa kopioidaan vuosittain noin 65 miljoonaa sivua. Tästä painotuotteita on noin 19 prosenttia eli 12,4 miljoonaa sivua. Vuonna 1996 tehdyssä vastaavassa selvityksessä kokonaiskopiointi arvioitiin 42 miljoonaksi sivuksi ja painotuotteiden kopiointi 10 miljoonaksi sivuksi (noin 24 prosenttia). Tutkimus osoitti aineistolajien suhteiden muuttuneen: nuottien kopiointi oli tutkimuksen mukaan laskenut, kun taas muun suojatun aineiston kopiointi oli kasvanut huomattavasti. Elinkeinoelämä Yritysten maksamat korvaukset perustuvat valtaosin toimialakohtaisiin tutkimuksiin. Niiden toimialojen yritykset, joilta tutkimuksia ei ole, hankkivat lupansa kopiokonekohtaisesti. Asiakas arvioi tällöin suojatun aineiston kopiointimääräänsä ja hankkii sitä vastaavat luvat. Kopioston kautta valokopiointiluvan hankkii noin 3.600 yritystä. Lupien kattavuus on hyvä etenkin suurten yritysten parissa. Kuuden suuryrityksen kanssa on solmittu erillissopimus, joka perustuu yrityskohtaiseen tutkimukseen. Näistä sopimuksista kertyy runsas 13 prosenttia elinkeinoelämän tuotoista. Elinkeinoelämän sopimusalueella valokopiointiluvan voi hankkia myös verkkokaupan kautta. Yritysasiakkaista jo noin 80 prosenttia tilaa lupansa verkkokaupasta. Pienille yrityksille suunnattiin loppuvuodesta markkinointikampanja yhteistyössä ulkopuolisen telemarkkinointiyrityksen kanssa. Kampanjan tuloksena saatiin noin 600 uutta asiakasta vuodelle 2006. Toimintavuonna elinkeinoelämän sopimusalueella testattiin valokopiointitutkimuksen toteuttamista internetkyselynä. Tässä yhteydessä tutkittiin myös laskutusperusteen muuttamista toimihenkilökohtaisesta työntekijäkohtaiseksi. Tutkimusmenetelmä vaatii vielä lisäkehitystä, joten laskutusperuste pysyi ennallaan. Vastavuoroisuussopimuksia solmittiin neljä: Cadran (Argentiina), Cedron (Espanja), Litterar-Mechanan (Itävalta) ja ProLitteriksen (Sveitsi) kanssa. Tukea Suomen koulukirjastoille Kopiosto käynnisti syksyllä 2004 peruskouluille ja lukioille suunnatun kampanjan, jossa parhaimmat ideat oman koulukirjaston kehittämiseksi luvattiin palkita. Kopiosto kerää ja maksaa korvauksia myös edustamilleen ulkomaisille oikeudenomistajille. Tietyn osuuden näistä korvauksista järjestö saa käyttää kansallisen kulttuurinsa kehittämiseen, ns. kansallisina varoina. Kampanja rahoitettiin näillä varoilla. Koulukirjaston kohentamiseksi saapui 1.028 hakemusta. Kannustusrahaa sai 90 koulukirjastoa, joille jaettiin yhteensä 313.100 euroa. Kampanjan pääpalkinnot jaettiin kolmen koulukirjaston kesken; Pikkolan yläkoulu Kangasalta sai 20.000 euroa, Ylikylän (Kempele) ja Keljon (Jyväskylä) koulut, molemmat alakouluja, saivat kumpainenkin 15.000 euroa. Kampanjan kummeina olivat kirjailijat Sinikka Nopola ja Jaakko Heinimäki. Kampanjan työryhmässä olivat mukana Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen, toimitusjohtaja Veikko Sonninen Suomen Kustannusyhdistyksestä, Pirjo Hiidenmaa Suomen Tietokirjailijat ry:stä sekä Kari Levola Suomen Kirjailijaliitosta. Suomen koulukirjastoyhdistys toimi asiantuntijana hakemusten käsittelyssä. Kaikkein hienointahan tässä kampanjassa on se, että varat, jotka on saatu kirjojen valokopioinnista ohjataan nyt alkuperäisteosten hankintaan, summasi kampanjaa Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola. Elektra ja Peri+ -palvelut Elektra ja Peri+ -palvelut on yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa toteutettu tieteellisten artikkelien pankki. Kopiosto lisensioi aineiston käyttöä oikeudenomistajien kanssa tehdyin sopimuksin. Palvelun aineiston käytöstä tilitetään korvauksia aineistojen oikeudenomistajille henkilökohtaisesti. Aineistoihin kuuluu tällä hetkellä yli 17.000 artikkelia yli neljästäkymmenestä lehdestä. Elektraan tuli toimintavuoden aikana mukaan uusi lehti, Informaatiotutkimus. Elektran luetuimpien lehtien kolmen kärki vuoden 2005 aikana oli: Aikuiskasvatus (6.000 sivulatausta) Lakimies (3.700 sivulatausta) Sosiologia (3.600 sivulatausta) Elektralle luotiin toimintavuoden aikana uusi käyttöliittymä. Elektraaineisto on löydettävissä myös yliopiston Arto-tietokannan kautta. www.doria.fi/elektra/ www.lib.helsinki.fi/elektra/periplus.html 8 V A L O K O P I O I N T I
KELJON KOULUN KIRJASTOHANKE M U U T A M A N O P E T T A J A N M I E L E S S Ä oli elänyt unelma: saisipa koulun entiseen vahtimestarin asuntoon perustettua kirjaston. Kopioston koulukirjastokampanja tuli sopivaan saumaan. Tilat olivat jääneet luokkakäytöstä pois oppilasmäärän vähennyttyä. Aloimme suunnitella unelmien kirjastoa. Selasimme kaluste-esitteitä ja selvitimme, mitä kirjastomme sillä hetkellä sisälsi. Hakemus lähti hartaiden toiveiden ja hurjien suunnitelmien kera. Eikä riemulla ollut rajoja, kun kuulimme voittaneemme 15.000 euroa. Ensi töiksemme julistimme oppilaille suunnittelukilpailun kirjaston maskotiksi. Valinta oli yksimielinen: Keljon kirjastokettu. Tekstiilitaiteilija aloitti suunnittelun kuvan pohjalta. Tilapalvelu ja opetustoimi tulivat vastaan ja kustansivat pintaremontin. Kalustaminen, pintaremontti ja tekstiilit valmistuivat kesän aikana. Sitten oli kirjatilausten vuoro. Hankinnoissa painotimme kaunokirjallisuuteen. Kaikki luokat ovat mukana suorittamassa kaupunginkirjaston lukudiplomia. Diplomikirjat muodostivat hankintalistamme rungon. Kaunokirjoja hankimme noin 5.000 eurolla, tietokirjallisuutta lähes 2.000 eurolla. Syyskuussa vietimme virallisia avajaisia. Valtaosa oppilaista ja opettajista oli pukeutunut kirjallisiksi hahmoiksi. Aloitimme juhlatilaisuudella ja jatkoimme luokittain kirjastovierailulla. Uutuuskirjoja kyseltiin jo kovasti. Vasta tammikuussa 2006 viimeisetkin kirjat oli luetteloitu ja päällystetty. Hankittujen kirjojen määrä on niin runsas, että ne erottuvat vanhojen kirjojen joukosta. Kirjaston käyttö on lisääntynyt. Uutuudet kiertävät ja lainausmäärät ovat kasvaneet. Aamulla ennen oppituntien alkua kirjastossa on pienten parkki. Tuntien alkamista ei tarvitse odotella ulkona, vaan voi tulla kirjastoon. Puolen päivän maissa vietämme 45 minuutin siestaa. Kirjasto on silloin avoinna kaikille oppilaille. 5- ja 6- luokkalaiset huolehtivat kirjastonhoitajan ohella lainaustoiminnasta. Aakkostaminen ja luokittelu tulevat tutuksi. Kirjastossa on myös lehtiä ja lautapelejä. Oppilaiden sekä opettajien kommentit uudesta tilasta ja hankituista kirjoista ovat olleet myönteisiä. Ylpeänä olemme esitelleet tilaa niin vanhemmille kuin talossa käyville vieraille. Marita Takatalo, Keljon koulun rehtori, Jyväskylä
KÄYTTÖLUVAT ASIAKKAILLE: Televisioohjelmat AV-OSASTON TOIMINTAYMPÄRISTÖ AV-osaston toimintaympäristön muutosprosessi jatkui voimakkaana. Digitaaliset teosten tallentamismuodot (dvd- ja kovalevytallentaminen) yleistyivät ja uusia av-sisältöjen jakeluteitä (laajakaista-ja mobiili-tv) ja niihin liittyviä liiketoimintamalleja kehiteltiin. Tekijänoikeuslain uudistus saatettiin loppuun. Dvd-levyjen myynti lähes nelinkertaistui vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna. Videokasettien myynti laski edelleen. Kiintolevytallentimien myynti oli vielä kohtuullisen vähäistä. Muutokset näkyvät vasta vuoden 2005 hyvitysmaksukertymässä. Kertymään perustuvat korvaukset tilitetään oikeudenomistajille vuonna 2006. Helsinki Mobile-tv pilottia jatkettiin 500 henkilön testiryhmän avulla. Tavoitteena oli selvittää kuluttajien valmiutta käyttää erilaisia maksullisia av-sisältöjä mobiilitv:n välityksellä. AV-osasto osallistui pilotointiin lisensioimalla siihen Viva Plus- ja France 2 -kanavaa. Uuden tekijänoikeuslain keskeisimmät muutokset audiovisuaalisen alan tekijöiden kannalta liittyivät jakeluvelvoitteeseen (ns. must carry), hyvitysmaksuun ja opetuskäyttöön liittyvään sopimuslisenssiin. Tekijänoikeuksista käytiin julkisuudessa paljon keskustelua ja tekijöiden yksinoikeutta päättää teoksistaan eritoten uusien digitaalisten käyttömuotojen osalta kritisoitiin monelta taholta. AV-osaston lisensioiman SVT Europa-kanavan jakelun tulevaisuus oli laajan huomion kohteena. Yleisradion hallintoneuvosto päätti, ettei YLE enää vuoden 2007 elokuun jälkeen rahoita SVT Europan jakelua. Kanavan jakelu tulee muuttumaan viimeistään silloin, kun Suomessa siirrytään täysin digitaalisiin televisiolähetyksiin. SVT EUROPA Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvityshenkilö Astrid Gartz julkaisi kesäkuussa 2005 raportin SVT:n kanavien jakelumahdollisuuksista Suomessa. Raportissa käsitellään SVT:n kanavien asemaa Suomessa sekä annetaan suosituksia SVT:n kanavien rahoitusrakenteesta ja tarjonnasta kokonaan digitaaliseen lähetysten jakeluun siirryttäessä. Raportissa suositellaan muun muassa SVT:n jakelun tekijänoikeuskorvausten laskutusperusteen muuttamista TV Finlandin Ruotsissa tapahtuvaa jakelua vastaavaksi, jolloin Kopioston korvaustuotot tältä osin laskisivat merkittävästi. Kopiosto antoi liikenne- ja viestintäministeriölle 10 T E L E V I S I O - O H J E L M A T
lausunnon asiasta syyskuussa. Kopioston lähtökohtana on laskutusperusteen säilyminen ennallaan. Syksyllä aloitettiin myös keskustelut asiasta liikenne- ja viestintäministeriön sekä SVT:n ja Kopioston Ruotsin sisarjärjestön Copysweden kanssa. MUST CARRY -KORVAUSOIKEUS Tekijänoikeuslakiin valmisteltiin vuonna 2005 muutos, jonka mukaan teleyrityksen, joka jakaa jakeluvelvoitteen (ns. must carryn) perusteella televisiokanavia verkossaan, ei tarvitse maksaa tekijänoikeuskorvausta tästä jakelusta. OIKEUKSIEN HALLINNOINNIN KEHITTÄMINEN Kopiosto ja sen audiovisuaalisen alan jäsenjärjestöt jatkoivat vuonna 2005 tekijöiden oikeuksien hallinnoinnin kehittämistä Kopioston av-valtuuksia uudistamalla. Tavoitteena on kehittää kokonaisjärjestely, jonka mukaan voidaan tehokkaimmin hallinnoida kotimaisten audiovisuaalisen alan tekijöiden oikeuksia palveluiden ja lähetystekniikoiden monimuotoistuessa. T E L E V I S I O - O H J E L M I E N K O R V A U S T U O T O T 2005 2004 muutos-% Edelleen lähettäminen 6.394.622 6.373.438 0,3 Nauhoitteet 1.612.225 1.195.360 34,9 Korvaustuotot yhteensä 8.006.847 7.568.798 5,8 E D E L L E E N L Ä H E T TÄ M I N E N 2005 2004 muutos-% Kaapelitelevisioverkot 1.323.180 1.229.955 7,6 Yhteisantenniverkot ja hotellit 616.865 716.626-13,9 Edelleen lähettäminen radioteitse ja satelliittivälitys 4.364.713 4.326.488 0,9 Kaapelijakelu, ulkomaat 89.864 100.369-10,5 Edelleen lähettäminen yhteensä 6.394.622 6.373.438 0,3 N A U H O I T TA M I N E N J A TA L L E N T E E T 2005 2004 muutos-% Opetusnauhoitus 1.350.000 925.000 46,0 Tallennekäyttö kirjastoissa ja laitoksissa 262.225 270.360-3,0 Yhteensä 1.612.225 1.195.360 34,9 EDELLEEN LÄHETTÄMINEN Kopiosto myöntää lupia ja perii korvauksia televisiokanavien edelleen lähettämisestä. Kopioston edustamien kanavien edelleen lähettämisen asiakaskuntaa Suomessa ovat kaapelitelevisio- ja yhteisantenniverkot sekä hotellit. Vuoden 2005 päättyessä digitaalinen tv-verkko kattoi koko maan, ja analogisten televisiolähetysten loppumiseen elokuussa 2007 valmistaudutaan. Verkkojen digitalisoiminen ja ulkomaisten tv-yhtiöiden siirtyminen yhä enenevässä määrin digitaalisten kanavien jakeluun luo haasteita usealla asiakasrajapinnalla. Taloyhtiöillä tämä tarkoittaa yhtiön oman tekniikan uusimista tai kaapeliverkkoon liittymistä. Yli puolet kotitalouksista on kytkettynä kaapeliverkkoon. Analogisten televisiokanavien kysyntä on vähentynyt vahvasti jo usean vuoden ajan. Kaapeliverkkojen kehitys on jo pitkään keskittynyt digitaaliseen tarjontaan. Taloyhtiöiden uusien jakelutekniikoiden seuraaminen ja muutoksiin vastaaminen ovat avainasemassa yhteisantenniverkoilta K O P I O S T O M Y Ö N TÄ Ä T E K I J Ä N O I K E U S L U P I A Televisiokanavien edelleen lähettämiseen kaapeli- ja yhteisantenniverkoissa sekä radioteitse Televisio-ohjelmien nauhoittamiseen ja tallennejakeluun. AV-osaston korvaustuotot olivat kertomusvuonna 8 miljoonaa euroa.
kerättävien lisensointitulojen laskun katkaisemiseksi. Vuoden 2005 aikana lisensoitiin Nokian ja Yleisradion mobiili-tv -hankkeisiin Viva Plus ja France 2 -kanavat. Lisäksi lisensoitiin ruotsalaiset TV3 ja ZTV laajakaistahankkeeseen Ahvenanmaalla. Kopioston lisensoimista noin 50 ulkomaisesta kanavasta suosituimpia olivat vuonna 2005 ruotsalaiset SVT1, SVT2 ja TV4, saksalaiset RTL ja VIVA sekä italialainen Rai Uno. Yhteisantenniverkkojen osalta Kopiosto lisensoi myös musiikin oikeuksia Teoston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti yli 50 tv-kanavan osalta. Ruotsin SVT:n televisiokanavia lähetetään Suomessa Kopioston lisensoimana mantereella ja Ahvenanmaalla. Etelä-Suomessa lähetetään SVT1:n ja SVT2:n ohjelmista koostettua SVT Europaa. Pohjanmaalla lähetetään SVT1- ja SVT2 -kanavia. Ahvenanmaalla edelleen lähetetään lisäksi SVT:n digitaalisia kanavia ja Ruotsin TV4-kanavaa. SVT:n kanavien jakelumahdollisuuksia Suomen siirtyessä kokonaan digitaaliseen jakeluun selvitetään. Ruotsissa Yleisradion ja MTV3:n ohjelmista koostettua TV Finlandia lähetetään Suur-Tukholman alueella Kopioston ruotsalaisen sisarjärjestön Copysweden luvalla. Lisäksi Kopiosto lisensoi TV Finlandin lähettämistä satelliitin välityksellä myös muualle Eurooppaan. NAUHOITUS JA TALLENNEJAKELU Kopiosto on sopinut opetusministeriön kanssa tv-ohjelmien opetuskäytöstä opetusministeriön alaisissa oppilaitoksissa. Vuosille 2005 2007 solmitun sopimuksen mukaan opetusnauhoituksesta maksettava korvaus nousee asteittain 1,66 miljoonaan euroon. Taustalla on televisio-ohjelmien lisääntynyt nauhoittaminen ja sopimuksen piiriin kuuluvien ohjelmatyyppien määrän laajentaminen. Kopiosto mahdollistaa kirjastoissa ja laitoksissa sellaisten audiovisuaalisten teosten jälkikäytön, joiden tekijänoikeudet on alun perin hankittu vain televisiolevitykseen. Näitä tallenteita voi hankkia YLE Tallennemyynnistä, ja asiasta on sovittu kuntien, Suomen Kuntaliiton ja Yleisradion kanssa. Yleisradion tuottamien ohjelmien lisäksi kirjasto- ja laitoskäyttöön on saatavilla myös tiettyjä MTV:n ohjelmia. U U S I A L I S E N S I O I TA V I A K A N A V I A Viasatin kanssa solmittiin sopimus ruotsalaisista TV3 ja ZTV kanavista. Sopimus koskee lisensointia kaapelitelevisio- ja laajakaistaverkoissa. MTV Oy:n kanssa solmittiin sopimus 16 kotimaisen televisio- ohjelman levityksestä laitos- ja kirjastokäyttöön Yleisradion tallennemyynnin kautta. 12 T E L E V I S I O - O H J E L M A T
Bo Carpelan Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista. Palkinnon suuruus on 26.000 euroa ja se rahoitetaan pääosin Kopiostolle maksetuilla tekijänoikeuskorvauksilla. Carpelan on saanut Finlandia-palkinnon romaanistaan ALKUTUULI vuonna 1993 sekä romaanista KESÄN VARJOT vuonna 2005. Hän on ensimmäinen kirjailija, joka on koko vuonna 1984 alkaneen Finlandia-palkinnon historian aikana palkittu kahdesti. Bo Carpelan sanoo kuvien olevan itselleen tärkeitä. Usein hänen tekstinsä lähtökohtana on juuri kuva; uni, muisto tai impressio. Kesän varjot -romaanin synnyssä todellisella paikalla on ollut tärkeä merkitys. Mielessäni oli kuva oikeasta talosta, sukuni omistuksessa olleesta kesäpaikasta, Carpelan sanoo, sen huoneista, tiloista, tuoksuista ja lattian narinasta. Muistot ovat hyvin yksityiskohtaisia. Hän sanoo muistavansa jopa saunakamarin kirjahyllyn kirjojen järjestyksen. Tähän kerran todelliseen, jo hävitettyyn taloon hän on sijoittanut fiktiivisiä henkilöitä. Kesän varjot kertoo Matiaksesta, jo vanhasta herrasta, joka palaa lapsuuteensa ja taloon, jossa hän vietti sotakesän 1944. Muistot ja nykyhetki punoutuvat toisiinsa unenomaisella ja lukijalta tarkkaavaisuutta vaativalla tavalla. Marinalla, Kesän varjojen romaanihenkilöllä, on kiintoisa näkemys kuvan ja tekstin synnyn yhtäläisyyksistä. Havainnointi vaatii tunteiden keskittämistä, Marina sanoo. Teen havaintoja niin kuin sinäkin, kutsun kuvan esiin. ------------- On löydettävä se mikä piilee kätkettynä, ihmisen läsnäolo huoneessa, jossa ei ole ketään, hän jatkaa. Kuvaako tämä myös Carpelanin omaa luomisprosessia? Keskeistä on tarinan kehiminen havainnoista, tarinan synty sen ottamasta muodosta riippumatta. Carpelanille myös unien kuvat ovat merkityksellisiä, ja ero todella nähdyn ja uneksitun välillä onkin huojuva. Kuvat menevät päällekkäin kuin negatiivi ja positiivi mutta muodostavat uuden, kolmannen todellisuuden. Hän korostaa, ettei ole realisti, eikä välttämättä edes usko realismin mahdollisuuteen kuvata maailmaa. Taiteilija tuo hänen mukaansa teokseen väistämättä oman tulkintansa, oman näkemyksensä, oman tarinansa. Carpelanin tuotanto käsittää sekä proosaa että lyriikkaa, myös lapsille. Runon ja proosan synty on prosessina hyvin erilainen. Romaani vaatii kehittyäkseen yleensä pidemmän ajan ja FINLANDIA-PALKITTU KIRJAILIJA VUOSILTA 1993 JA 2005 punaisen langan. Carpelan sanoo, ettei tarina suinkaan aina ole valmiina hänen päässään sillä on taipumus vain tulla ja vaatia oma tilansa. Tarina saattaa alkaa kuvasta ja kehittyä kaiken nähdyn ja koetun perusteella. Ja vielä enemmänkin: tarinan aihio vaikuttaa siihen, kuinka kirjoittaja näkee oman tietoisuutensa läpi. Runo puolestaan ilmestyy, se on oikosulku aivoissa. Runon Carpelan kirjoittaa nopeasti talteen ja laittaa pöytälaatikkoon lepäämään. Jonkin ajan kuluttua sitä tulee katsoa uudelleen kriittisin silmin, Carpelan sanoo. Silloin hän myös näkee, kestääkö runo vai ei. Carpelanin lyriikalla on taipumus tunkeutua proosan alueelle: esimerkiksi Kesän varjojen kieli on lyyristä, päähenkilön mielleyhtymien mukaan etenevää. Carpelan sanookin joskus joutuvansa putsaamaan ja skraapaamaan vähän, vetämään yli liikoja adjektiiveja. Kirjailijalle voivat Carpelanin kokemuksen mukaan liiat faktatkin olla myrkkyä. Ne lukitsevat mielikuvituksen ja kirjoittajalle hämärtyy toden ja mahdollisen toden raja. Tämän Carpelan totesi omakohtaisesti kirjoittaessaan romaania Axel (1987). Axel on päiväkirjan muotoon kirjoitettu romaani Bo Carpelanin isänisän veljestä Axel Carpelanista ja hänen suhteestaan Jean Sibeliukseen. Axelin elämästä oli saatavilla paljon faktatietoa samoihin aikoihin Erik T. Tawaststjernan työstämän Sibelius-elämäkerran myötä, ja se alkoi sementoida romaanin kirjoitusprosessia. Ensimmäinen versio olikin puiseva, sanoo Carpelan. Kaikki oli paikallaan, mutta teksti ei sanonut mitään. Siinä ei ollut kaikua, hän sanoo. Tietty spontaanius ja keveys ovat proosassa tarpeen, mutta siihen pääseminen saattaa paradoksaalisesti olla hyvinkin vaikeaa. Kesän varjoista Carpelan työsti viisi versiota, Axelia hän muistelee kirjoittaneensa kuusi vuotta. Carpelan oli ensimmäinen kirjailija, joka sai Finlandia-palkinnon toistamiseen. Mitä se hänelle merkitsee? Carpelan sanoo, että palkinnon merkitys on tietysti rahallisessa tuessa, mutta myös siinä, että teos jonka hän on tehnyt, puhuttelee lukijoita. Kirjailijana en koskaan kirjoita tyhjiölle, Carpelan sanoo, vaan vähintäänkin lukijalle itsessäni. Suorat lainaukset, Bo Carpelan: Berg, s. 94-95. Käsikirjoituksesta suomentanut Oili Suominen Kustannusosakeyhtiö Otava (2005) Kuva: Charlotta Boucht
Tutkimus ja kehitys Tutkimustoiminnalla on tärkeä rooli Kopioston aktiivisessa toimintaympäristön luotaamisessa ja kehityshankkeiden etsimisessä. Kopiosto kehittää aktiivisesti uusia lisensointialueita taatakseen oikeudenomistajille korvauksen näiden teosten käytöstä myös digitaalisessa maailmassa. LAULUT.FI VERKKOPALVELU Laulut.fi on Kopioston ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n yhteistyönä toteuttama palvelu, josta voi tilata laulujen sanoituksia. Samalla saa myös valokopiointiluvan sanoitusten kopiointiin. Palvelu julkistettiin marraskuussa 2004. Vuosi 2005 oli verkkopalvelun ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Palvelua kehitettiin helpottamalla maksamista verkkopankkiyhteydellä ja lisäämällä valikoimaa noin sadalla sanoituksella. Palvelussa on nyt noin 600 suosittua sanoitusta. Vuoden 2006 aikana valikoimaan lisätään myös nuotteja. Palvelua on markkinoitu yrityksille sekä kotimaisille ja ulkosuomalaisille yhteisöille. Suurin osa tilaajista on ollut kuitenkin yksityishenkilöitä. Toimintavuoden aikana tilauksia tuli noin 400. Sivustolla oli kävijöitä päivän aikana keskimäärin 400. www.laulut.fi TELEVISIOKANAVIEN LISENSOINTI UUSISSA JAKELUTEKNOLOGIOISSA Kopiosto osallistui televisio-ohjelmien uusien jakeluteknologioiden lisensointimallien kehittämiseen eri toimijoiden kanssa ja oli mukana yhdessä maailman ensimmäisistä mobiili-tv-pilottihankkeista. Kopiosto myönsi Nokialle luvan saksalaisen Viva Plus -kanavan jakeluun ja Yleisradiolle ranskalaisen France 2 -kanavan jakeluun erillisessä dvb-h-verkossa (Digital Video Broadcasting Handheld) mobiilipäätelaitteissa vastaanotettavaksi. Kesällä 2005 Kopiosto myönsi luvan TV3- ja ZTV-kanavien edelleen lähettämiseen Ålands Datakommunikationin laajakaistaverkossa. DIGITAALISEN AINEISTON TUTKIMUKSET Kopiosto ja opetusministeriö käynnistivät vuoden 2005 alussa yhteistyösopimuksella digitaalisen tutkimushankkeen. Useamman tutkimuksen sarjalla selvitetään, millaisia käyttötarpeita opettajilla on teosten digitaaliseen käyttöön, kun on kyse aineistojen jakamisesta tai monistamisesta oppilaille, sekä opettajien preferenssejä eri aineistolajien ja käyttötapojen välillä. Vastaavasti tutkitaan tv-ohjelmien nauhoitusta ja käyttöä uudella tekniikalla. Selvitykset koskevat tekijänoikeuslain uusien sopimuslisenssisäännösten soveltamisalueita ja niiden tarkoituksena on antaa pohjaa oikeudenomistajien päätöksenteolle. Lisäksi tehdään tutkimus valtionhallinnon lehtikopioinnin tilanteesta ja käyttötarpeista sekä kirjastojen ja museoiden käyttötarpeista. Kaikki käyttötarvetutkimusten raportit julkaistaan keväällä 2006. LISENSSILABORATORIO Tutkimushankkeisiin kuuluva lisenssilaboratorio-projekti kartoittaa erilaisia TV-ohjelmien tallentamisen ja jakelun vaihtoehtoja. AV-aineistojen digitaalinen opetuskäyttö voidaan jo lähitulevaisuudessa järjestää usealla eri tekniikalla. Projektin tavoitteena on varmistaa opetusnauhoitussopimusten soveltuvuus ja käyttökelpoisuus nopeasti muuttuvassa teknisessä ympäristössä ja kehittää digitaaliseen opetuskäyttöön parhaiten soveltuva lupamalli. CDR- JA DVDR-LEVYKKEILLE TALLENTAMINEN Kopioston hallituksen nimeämä hyvitysmaksutyöryhmä on jatkanut toimintaansa. Vuonna 2005 käytettiin uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Musiikin digitaalista käyttöä tutkittiin kotona tapahtuvilla henkilökohtaisilla haastatteluilla. Dvd-tallentamista puolestaan tutkittiin perinteisen puhelinhaastattelun lisäksi ns. nettipaneelikyselyllä. Pääosin tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisinäkin vuosina. Suojattua materiaalia tallennetaan sekä cdr- että dvdr-levykkeille noin puolet, joten tältä osin nykyinen hyvitysmaksutariffi vastaa todellista käyttöä. Cdr-tallennuksista noin 40 prosenttia on suojattua musiikkia ja noin 10 prosenttia suojattuja av-teoksia. Dvdr-tallennuksista noin 60 prosenttia on suojattuja av-teoksia ja 5 prosenttia suojattua musiikkia. C D R - TA L L E N N U S T E N P R O S E N T T I O S U U D E T Suojattua musiikkia 40 % Suojattuja av-teoksia 10 % Muuta aineistoa 50 % D V D R - TA L L E N N U S T E N P R O S E N T T I O S U U D E T Suojattua musiikkia 5 % Suojattuja av-teoksia 60 % Muuta aineistoa 35 % 14 T U T K I M U S J A K E H I T Y S
Neuvonta ja tekijänoikeudellinen tiedotus Kopiosto neuvoo tekijänoikeuteen liittyvissä asioissa ja tarjoaa jäsenjärjestöilleen valvontapalveluja. Palvelut voivat olla esimerkiksi luvattoman käytön seurantaa, selvitystä, arviointia sekä korvaustai rangaistusvaatimuksia. Valvontapalveluja toteutetaan yhteistyössä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n kanssa. Ammattimaiset luvattoman kopioinnin tapaukset Kopiosto vie yhteistyössä TTVK:n kanssa tuomioistuimeen. Toimintavuonna oli kaksi tapausta rikostutkinnassa, ne käsiteltäneen oikeudessa vuonna 2006. Toisessa tapauksista päästiin sopimukseen korvausten määrästä (yhteensä 67.000 euroa) oppikirjojen tekijöille ja kustantajille. Vuoden 2005 aikana laajempia epäiltyjä uusia luvattoman valokopioinnin tapauksia ilmeni kaksi. Niissä toteutettiin tavanomaiset selvitystoimenpiteet. Luvattoman käytön määrää ja valvontapalveluiden kysyntää kartoitettiin jäsenistölle tehdyllä kyselyllä. Vaikka luvaton käyttö oli melko satunnaista, valvontapalveluja pidettiin jäsenjärjestöille hyödyllisenä. JUHA KALLANRANTA KAHDEKSAN VUOTTA KOPIOSTON TARKASTAJANA Minusta tuntuu että yleisin väärinkäsitys sekä opettajien keskuudessa että yleisemminkin on oletus siitä, että Kopiostolle maksetaan K AIKESTA valokopioinnista. Näinhän ei ole ei oman aineiston kopioimisesta tarvitse maksaa kenellekään korvauksia. Kopiostolle maksetaan korvauksia vain tekijänoikeuden suojaaman materiaalin käytöstä, koska siitä ei teoksen oikeudenomistaja muuten yleensä mitään korvausta saisi. Kopiosto on julkaissut esitteen, jossa kerrotaan, mitä koulujen kopiointisopimus pitää sisällään. Myös Kopiraitista (www.kopiraitti.fi) löytyy tarkempaa tietoa kopioinnista ja tekijänoikeudesta. Epätietoisuus valokopiointiluvan kattavuudesta yhdessä tarkastaja nimikkeeni kanssa aiheuttaa väärinkäsityksiä ja usein hupaisiakin tilanteita. Törmään edelleen siihen, että minut mielletään kouluhallinnon omaksi koulutarkastajaksi. Minun pääasiallinen tehtäväni on kuitenkin tiedottaa ja luennoida tekijänoikeudesta sekä vastata kysymyksiin. Mielenkiintoista on ollut havaita, että se tekninen laite, joka on koulumaailmassa herättänyt eniten kysymyksiä tekijänoikeuksista, ei suinkaan ole tietokone vaan datatykki. Datatykki on yleistynyt, ja kun se on nykyisin lähes joka luokan vakiovarusteena, sitä myös käytetään ihan eri tavalla. Datatykillä voi näyttää mitä erilaisimpia materiaaleja. Esimerkiksi elokuvien esittämisestä kysellään paljon. Myös koulun omasta opetusmateriaalin aineistopankista on tullut kyselyjä. Tähän Kopioston lisenssilaboratorio-projekti pyrkii etsimään ja kartoittamaan toteuttamistapoja. Verkko-oppimateriaalin tekeminen onkin yleisin kimmoke kutsua tarkastaja kouluun. Uudet mahdollisuudet tuottaa aineistoa verkkoon aiheuttavat pohdintaa kuvan ja tekstin käytöstä. Minua pyydetäänkin usein luennoimaan tekijänoikeuksista digitaalisessa maailmassa. Todellisuudessahan tekijänoikeus pätee ihan samalla tavalla digitaalisesti kuin perinteisessä maailmassa. Tekijänoikeuden perusteet eivät ole muuttuneet mihinkään. POIMINTOJA ESITELMISTÄ JA LUENNOISTA VUONNA 2005 STADIA Ulla Simonen: Tekijänoikeudet käytännön tuottajan työssä, Helsinki, 28.1.2005 DIAK Ammattikorkeakoulu Juha Kallanranta: Tekijänoikeuden perusteet, Järvenpää, 17.2.2005 Ingmannin taideteollisuusoppilaitos Juha Kallanranta Tekijänoikeuden perusteet, digitaalisuus ja sopiminen, Siilinjärvi, 23.3.2005 Satiyat Ray Instituutti Ulla Simonen: Eurooppalaiset dokumenttielokuvan rahoitusjärjestelmät, Kalkutta, Intia 23.3.2005 Pääosassa: elokuva. Tuottajat tulevat maakunnista! -teemapäivä Juha Samola: AVEKin tuotantorahoitus mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Joensuu, 30.3.2005 ARTO Ulla Simonen: Tuottajan työ ja suomalaiset rahoitusjärjestelmät, AVEK-esittely, Helsinki 8.4.2005 Oikeudenomistajaseminaari Tommi Nilsson: Av-alan tekijöiden oikeuksien hallinnointi, Helsinki, 20.9.2005 Suomen Kuntaliitto, Verkkotiedottajien koulutuspäivät Juha Kallanranta: Tekijänoikeuden perusteet, uudistuva laki, sopiminen, Kuopio, 13.10.2005 WIPO-kurssi, 19. 20.10.2005 Pekka Rislakki: General about Kopiosto Jukka-Pekka Timonen: Reprography in general Katri Soramäki & Suvi Oinonen: Reprography: Licensing, surveys and distribution Tommi Nilsson: Audiovisual works: Licensing Rainer Vallius: Distribution Juha Samola: Promotion of audiovisual culture Jukka-Pekka Timonen: Different models how to manage copyright (yhdessä Martti Kivistön kanssa) Helsingin yliopisto/ Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Pääkaupunkiseudun kaupunkien lakimiesten täydennyskoulutus Juha Jukkara. Tekijänoikeudesta sopiminen, Helsinki, 21.10.2005 Lahden ammattikorkeakoulu Tommi Nilsson: Visuaalisen alan tekijänoikeudet, Lahti, 21.10.2005 Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunnan seminaari Tommi Nilsson: Tekijänoikeuden perusteet ja oikeuksien yhteishallinnointi, Helsinki 1.11.2005 Satakunnan ammattikorkeakoulu/täydennyskoulutus, Opettajasta ohjaajaksi verkkoon -koulutus Juha Jukkara: Tekijänoikeus verkkomaailmassa, Pori, 25.11.2005 Opettajien jatkokoulutus, elokuvakasvatus Juha Kallanranta: Tekijänoikeuden perusteet, uusi laki, sopiminen, Helsinki, 29.11.2005 N E U V O N T A J A T E K I J Ä N O I K E U D E L L I N E N T I E D O T U S 15
Yksityisen käytön korvaus 2002 2003 2004 T Y H J I E N V H S - J A D V D - K A S E T T I E N M Y Y N T I V U O S I N A 2 0 0 2 2 0 0 4 VHS 43.000 501.000 DVD 4.048.000 3.666.000 2.893.000 2.997.000 Julkistetusta teoksesta on sallittua ottaa muutama kopio yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on luonnollisen henkilön perhe- tai ystäväpiirissä tapahtuva käyttö. Yksityisen käytön vastapainoksi tyhjistä tallennealustoista ja erikseen määriteltävistä tallentavista laitteista peritään hyvitysmaksua kompensaatioksi oikeudenomistajille. Opetusministeriö päättää vuosittain sekä hyvitysmaksun suuruudesta että hyvitysmaksuvarojen käytöstä. Hyvitysmaksun tuotto jaetaan ääntä ja kuvaa edustaville järjestöille. Järjestöt jakavat varat osin suoraan tekijöille ja osin yhteisiin tarkoituksiin. Opetusministeriö laajensi 1.3.2005 voimaan tulleessa asetuksessa hyvitysmaksun koskemaan myös digitaalisia videotallentimia (kovalevylliset videonauhurit ja digiboksit). Lisäksi hyvitysmaksua peritään tyhjistä analogisista vhs- ja c-kaseteista, minidisc-levyistä ja tallentavista cdr- ja dvdr -levyistä sekä muistillisista mp3-soittimista. Uusi laki edellyttää, että maksun piirissä olevaa laitetta käytetään merkittävässä määrin teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön, kun laki aiemmin edellytti ainoastaan, että laite soveltui kappaleen valmistamiseen suojatusta teoksesta. Uudet säännökset myös velvoittavat opetusministeriön kuulemaan sekä liikenne- ja viestintäministeriötä että kauppa- ja teollisuusministeriötä ennen päätöstään siitä, mitkä laitteet kuuluvat hyvitysmaksusäännösten piiriin. HYVITYSMAKSUTYÖRYHMÄ Kopioston hallituksen nimeämä hyvitysmaksutyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kehittänyt hyvitysmaksuun liittyviä linjauksia ja tutkimustoimintaa. Opetusministeriö oli vuonna 2005 entistä tiiviimmin mukana H Y V I T Y S M A K S U N P E R I N TÄ J A T U L O U T U S tutkimuksissa. Myös teollisuuden edustajat kutsuttiin mukaan tutkimusten kehittämiseen. Tutkimuksista ja selvityksistä saadaan tietoa siitä, missä määrin erilaisia laitteita käytetään suojatun aineiston yksityiseen kopiointiin. Maksun taso voidaan tutkimusten avulla suhteuttaa teosten käyttöön. Tämä on myös EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin mukaan hyvitysmaksun perusta. Kopioston hyvitysmaksutyöryhmä osallistui Teoston yhteydessä toimivan hyvitysmaksuyksikön teettämien tutkimusten kehittämiseen. Jo viidennen kerran toteutettujen tutkimusten avulla selvitettiin eri teoslajien digitaalista kotikopiointia. Tutkimukset on julkaistu Hyvitysmaksuyksikön kotisivuilla www.hyvitysmaksu.fi. Kopiosto tilittää hyvitysmaksua sekä henkilökohtaisina korvauksina että tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Henkilökohtaiset korvaukset tilitetään yksittäisille tekijöille AV-osaston kautta. AVEK kanavoi yhteisiin tarkoituksiin osoitetut varat kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin edistämistoimintaan. UUDEN LAIN MUKAINEN HYVITYSMAKSU Uudistetun tekijänoikeuslain hyvitysmaksua koskevat säännökset astuvat voimaan vasta vuonna 2007. Keskeiset muutokset liittyvät maksun piiriin kuuluvien laitteiden määrittelyyn. H Y V I T Y S M A K S U N K O K O N A I S P E R I N TÄ* ) 2005 2004 muutos-% Audio 5.633.929 4.539.684 24,1 Video 6.151.816 5.367.260 14,6 Kokonaisperintä yhteensä 11.785.745 9.906.944 19,0 *) Vuoden 2004 hyvitysmaksu tuloutetaan vuonna 2005. K O P I O S T O N O S U U S H Y V I T Y S M A K S U N T U O T O S TA 2005 2004 muutos-% Henkilökohtaiset korvaukset yhteensä 2.318.398 2.010.516 15,3 AVEK 2.225.130 1.947.236 14,3 Kopioston osuus yhteensä 4.543.528 3.957.752 14,8 16 Y K S I T Y I S E N K Ä Y T Ö N K O R V A U S