LIITE 2 Vuosikokous Toimintakertomus Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piiri ILOA AUTTAMISESTA

LIITE 2 Vuosikokous 27.4.2019 Toimintakertomus 2018 Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piiri ILOA AUTTAMISESTA 1

Saatesanat Vuosi 2018 oli yleiskokouskauden ensimmäinen vuosi. Vuosittaisen toimintasuunnitelman lisäksi piirille laadittiin kolmivuotissuunnitelma, jonka painopisteiksi valittiin valmiuden parantaminen, ensiapuryhmien kehittäminen, ystävätoiminnan monimuotoistaminen, uudistuva ja vetovoimainen vapaaehtoisjärjestö sekä Punainen Risteys-toimintatavan jalkauttaminen. Monien kolmivuotissuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa päästiin alkuun, mutta vuositason tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu. Toimintavuotta leimasivat vahvasti henkilöstöpuolen haasteet, mm. toteutuneet henkilövaihdokset ja valmistautuminen tuleviin henkilöstömuutoksiin. Pienessä organisaatiossa muutoksilla on heti vaikutuksensa tuloksiin. Punainen Risteys-konseptin etenemistä hidasti se, että hankeelle ei saatu kuin pieni osa haetusta ulkopuolisesta rahoituksesta. Kummitoiminta ei saavuttanut tavoitteitaan. Syyskauden lopulla ryhdyttiinkin pohtimaan uudenlaisia tapoja toteuttaa kummitoimintaa. Osastotuen merkittävin uusi kokeilu oli lokakuun alussa toteutettu Superviikonloppu. Yhteen viikonloppuun oli koottu runsas tarjonta vapaaehtoiskoulutusta. Superviikonloppu toteutettiin Imatralla ja siihen osallistui yli 50 vapaaehtoista. STEA-rahoitusta piiri sai Vapepa-koordinaatioon, Maahanmuuttajaohjelmaan, Omaishoitajien tukitoimintaan sekä Terveyden edistämisen ohjelmaan. Lisäksi hankerahoitusta saatiin Starttivoimaa-hankkeeseen, joka päättyi vuoden lopussa sekä alaikäisenä yksintulleiden turvapaikanhakijoiden tukihankkeeseen. Toimintavuoden pättyessä piirillä oli edelleen kaksi vastaanottokeskusta: 150-paikkainen Mikkelin vastaanottokeskus ja 200-paikkainen Imatran vastaanottokeskus. Kotkan Laajakosken yksikkö suljettiin kesäkuun lopussa. Vapaaehtoiset toimivat edelleen jäljellä olevissa keskuksissa. Uutena toimintamuotona käynnistettiin vapaaehtoistoiminta Joutsenon säilöönottoyksikössä. Piiri osallistui myös Joutsenon vastaanottokeskuksessa toteutettuun kaikkien aikojen ensimmäiseen järjestelykeskusharjoitukseen. Piirin henkilöstön merkittävin yhteinen panostus oli osallistuminen Hamina Tattoo-tapahtumaan elokuun alussa. Piirin esittelypiste ja jalkautuminen tapahtumavieraiden joukkoon toi runsaasti myönteistä näkyvyyttä piirille ja koko järjestölle. Nälkäpäivätulos oli 100 236,53 (v. 2017: 96 783,39). Kerääjien määrä pysyi ennallaan. Jäsenmäärä jatkoi laskuaan. Vuoden lopussa jäseniä oli yhteensä 6221 (2017: 6578) eli laskua oli 5,4%. Piirin talous tiukkeni vastaanottokeskuskapasiteetin pienenemisen myötä. Vastaanottotoiminnan tuloveropalautus vuosilta 2016-2017, yhteensä 339 000 käänsi tuloksen kuitenkin ylijäämäiseksi. Tulos oli 205 159,63 eur ja taseen loppusumma 3,664 milj. eur. Lappeenranta 26.3.2019 Piirin hallitus 2

Päätavoite 1: Tehokas auttaminen meillä ja maailmalla 1.1 Auttaminen äkillisissä onnettomuuksissa ja kriiseissä perustuu arjen toimintaan, jatkuvaan läsnäoloon ja valmiuden ylläpitoon ja varautumiseen Parannamme valmiussuunnittelun laatua Valmiussuunnittelu pysyi samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. Vuoden loppuun mennessä päivitetyn valmiussuunnitelman oli tehnyt 11 osastoa. Vapepalle on laadittu oma toimintakertomus. Osastoilla on valmius käynnistää hätäapukeräys Vuoden aikana osastoja on kannustettu nimeämään yksittäisen keräysjohtajan avuksi keräystiimejä, jolloin vastuu ja keräyksen käynnistämisen osaaminen ovat laajemmalla pohjalla. Useissa toiminnan ja monimuotoisen toiminnan osastossa näin on toimittu. Kaikkiaaan keräyssuunnitelmia on piiriin toimitettu 23, ajantasaisen suunnitelman on lähettänyt 11 osastoa. Keräystoiminnan aktiivien neuvottelupäivät eivät toteutuneet. Sen peruunnuttua yritettiin järjestää tutustumismatka Kalkun logistiikkakeskukseen, mutta sekään ei saanut osallistujia liikkeelle, syynä ajankohdan haasteet. Matkaa kuitenkin toivottiin, joten se toteutetaan 2019. Hätäapukeräyksiä ei toimintavuoden aikana järjestetty. Parannamme osastojen välistä yhteistyötä varmistaaksemme valmiuden alueellisen kattavuuden Mikkelin seudulla saatiin jonkin verran lisättyä osastojen yhteistyötä Essoten kanssa tehtävän yhteistoiminnan merkeissä. Etelä-Karjalan alueen, varsinkin Imatra Savitaipale akselilla osastojen yhteistyön edistämistä on saatu lisättyä harjoitusten kautta. Myös Kymenlaakson alueella järjestettiin maakunnallinen ensihuoltoryhmien yhteistoimintaharjoitus. Piiri oli mukana Etelä-Karjalan alueella KAT2 -hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on iäkkäiden ihmisten kotien asumisturvallisuus-työskentelyn kehittäminen koordinoidulla toimijaverkostomallilla. Hankkeessa arvioitiin iäkkäiden ihmisten asumisturvallisuutta ja kehitettiin koordinoitua toimijaverkostomallia. Hankkeen aikana toimijaverkosto rakentuu yrityksien, järjestöjen, Eksoten, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sekä asukkaiden (kehittäjäryhmä) kesken. Osastot eivät vielä innostuneet mukaan toteuttamaan toimintaa. Lisäämme hälytysvalmiudessa olevien osaavien vapaaehtoisten määrää Hälytysjärjestelmään OHTO:on oli kirjautunut kaikkiaan 17 eri osastosta hälytysryhmä, mikä kertoo onnistumisesta toiminnan kehittämämisessä. Muutamia uusia henkilöitäkin saatiin hälytysvalmiuteen. Kotimaan avun ryhmiä kirjautui hälytysjärjestelmään. Lisäämme sopimuksiin ja suunnitelmiin perustuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa Uusia sopimuksia ei alueelle saatu. Jo olemassa olevia sopimuksia päivitettiin. Kouvolan Kaupungin kanssa tehty yhteistyösopimus siirrettiin 2019 aloittaneeseen KYMSOTE:en 3

Valmiuden parantaminen Piirin toimenpiteet 2018 Mittarit Valmiussuunnittelun laatu Osastojen valmiusyhteistyö Yhteistyö viranomaisten kanssa Henkisen tuen koulutettujen määrä lisääntyy Ensihuollon koulutettujen määrä lisääntyy Kummit huolehtivat osastojen valmiussuunnitelmien päivityksestä. Valitaan piirin alueesta kaksi kehittämiskohdetta. ESSOTE:n kanssa tehdään yhteistyösopimus 20 osastolla on päivitetty valmiussuunnitelma Kehittämiskohteissa alueellinen yhteistyö sujuu Sopimus on olemassa. 100 uutta koulutettua 30 uutta koulutettua Kotimaan apua annettiin kuluneen vuoden aikana 20 kertaa seitsemän eri osaston toimesta ja 14 461,44 euron arvosta. Ensihuollon koulutuksia pidettiin kaksi ja niihin osallistui 15 henkilöä. 1.2 Toimimme onnettomuuksissa ja kriiseissä suunnitelmallisesti ja nopeasti koko järjestön voimavarojen avulla Varmistamme, että Punaisen Ristin hälytysryhmät toimivat tehokkaasti Hälytysryhmäläiset osallistuivat viranomaisten ja Vapepan paikallistoimikuntien järjestämiin harjoituksiin. Etelä-Karjalan alueella oli useampikin harjoitus, joissa hälytysryhmäläiset pääsivät harjoittelemaan toimintaa. Suurimmat harjoitukset olivat Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen järjestämä etsintäharjoitus Savitaipaleella, johon osallistui toimijoita Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta noin 60 vapaaehtoista. Savitaipaleen osasto oli isona apuna järjestelyissä. Luumäellä toteutettu valmiuskeskusharjoitus oli linkitetty sote-uudistukseen. Tämän harjoituksen toteutuksesta vastasi EKSOTE, pelastuslaitos ja Luumäen kunta. Harjoitukseen osallistui 20 vapaaehtoista. Toiminta suuronnettomuustilanteissa ja laajamittaisessa maahantulossa Migrin järjestämä, kaikkien aikojen ensimmäinen järjestelykeskusharjoitus pidettiin Joutsenossa 19.10. Mittavassa harjoituksessä päästiin harjoittelemaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa (Migri, Rajavartiolaitos ja Tulli). Harjoitukseen osallistui piiristä noin 10 vapaaehtoista sekä työntekijöitä Kaakkois-Suomen piirin lisäksi tarkkailijoina muista jäke-piireistä ja keskustoimistosta. 1.3 Olemme kriisien jälkeen tukemassa, jälleenrakentamassa ja vahvistamassa yhteisöjä tulevan varalle Tuemme vapaaehtoisia toimimaan onnettomuudesta tai kriisistä toipumisen tukena. Henkisen tuen peruskurssi järjestettiin Parikkalassa. Jatkourssi toteutettiin Kangasniemellä, Imatralla, Miehikkälässä ja Parikkalassa. Lokakuussa pidetyssä Superviikonlopussa toteutettiin 4 tunnin henkisen tuen intro, 4 tunnin henkisen tuen jatkokoulutus sekä 8 tunnin purkukoulutus. Vastaanottokekuksissa henkinen tuki oli yhtenä kehittämisen painopisteenä. Sekä Imatran että Mikkelin keskusten henkilöstölle järjestettiin henkisen tuen peruskurssi ja Imatralla lisäksi jatkokurssi. 4

Päätavoite 2: Vahvan yhteisöllisyyden rakentaminen sekä hyvinvoinnin ja turvallisen elämän vahvistaminen Punainen Risteys toimintamalli Punaista Risteystä toimintamallina ja osaston toimintapaikkana on tiedotettu osastoille koulutuksissa ja alueellisissa osastotapaamisissa. Piirille yritettiin myös hakea rahoitusta toimintamallin kehittämiseen ja jalkauttamiseen, mutta sitä ei saatu, joten asiaa on edistetty pienimuotoisesti. Osastoja, joilla on kiinnostusta toimintamalliin tai jo jotain pohjaa olemassa, on kartoitettu vuoden kuluessa. Yhdessä osastossa Punainen Risteys on saatu käyntiin, Hirvensalmella toimintamuotoina on mm. hyvinvointipiste ja ruokajakelu. 2.1 Vahvistamme arjen turvallisuutta sekä erilaisuutta kunnioittavia yhteisöjä Ensiapuryhmien kehittäminen Toimintavuonna on pidetty kaksi ensiapupäivystäjän peruskurssia, joilta saatiin yhteensä 28 uutta päivystäjää. Ensiapu- ja valmiusviikonloppuun osallistui 32 henkilöä. Ryhmien aktiiveille pidettiin kaksi tapaamista, joista toinen oli toiminnallinen koulutuspäivä. Vuoden aikana on vierailtu 13 ryhmässä kuulumisien ja ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Ilmarisen tuki ry:ltä saatiin lahjoituksena kolme automaattista defibrillaattoria Etelä-Savon alueella toimiville ensiapuryhmille. Laitteet menivät Savonlinnaan, Pieksämäelle ja Rantasalmelle. Piiri toteutti yhdessä Hämeen piirin kanssa EA3-kurssin, johon osallistui 13 ensiapuryhmäläistä Kaakkois-Suomen piiristä. Rantasalmelle perustettiin uusi ensiapuryhmä, joka vuoden aikana kouluttautui harjoitusryhmästä päivystysryhmäksi. Ensiapupäivystysten kehittäminen Ensiapuryhmille järjestettiin jatkokoulutus Ensiapupäivystyksen johtaminen Superviikonlopussa Imatralla. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. HUPSIS-ensiapuryhmien oman tapahtumienhallintajärjestelmän koulutukset aloitettiin. Ensiapupäivystyksen laatuohjeet sekä päivystyksessä käytetyt kaavakkeet ovat uusiutuneet. Näiden vieminen kentälle toteutettiin ryhmien kanssa. Lisäksi otettiin käyttöön ensiapupäivystysten laatuauditointi ja ISBAR-raportointitapa. Ensiapukoulutuksen kehittäminen Kaksi kokenutta ensiapuryhmäläistä (Kuusankoski, Hamina) on kouluttautunut ensiapuryhmien kouluttajiksi. Piiri sai edustuksen valtakunnalliseen ensiaputoiminnan Kehittäjät-työryhmään. Arjen turvallisuus ja erilaisuutta Piirin toimenpiteet 2018 Mittarit kunnioittavat yhtei- söt Punainen Risteys-toimintataplutusten Jalkautus kummitoiminnan, viestinnän ja kou- Kuusi (6) Punaista Risteystä avulla Ensiapuryhmien määrä Toimivien ryhmien määrän lisääminen. Päivystävien ensiapuryhmien määrä lisääntyi yhdellä. Ensiapupäivystys Vapaaehtoisten määrä Koulutettujen ensiapäivystäjien määrän lisääminen. Vapaaehtoisten rekrytoinnin tehostaminen ensiaputoimintaa mainostamalla eri yhteyksissä. Ensiapupäivystäjän peruskurssin on käynyt 28 vapaaehtoista. Uusia vapaaehtoisia ainakin 2o. 5

2.2 Edistämme hyvinvointia ja terveyttä Terveyden edistäminen Piiri oli aktiivisesti mukana yhtenä neljästä pilottipiiristä terveyden edistämisen hankkeessa. Hankkeelle on anottu ja saatu STEA:lta jatkorahoitus vuodelle 2019. Hankkeen kehitystyö ei kuluneen vuoden aikana paljon näkynyt osastoille, koska esimerkiksi terveyden edistämisen koulutusmoduulit eivät ehtineet valmistua. Jotta kehitystyö saadaan kunnolla alkuun osastoissa, hankkeessa palattiin selvittämään useita perusasioita kuten osaston terveydenedistämisen yhteyshenklön työnkuvaa. Lisäksi työn alla oli pro bono-projekti Fujitsun kanssa, jonka tuotoksena tulee olemaan tabletti ja oma toiminta-alusta terveyspisteille. Piirin tilastoiduista kolmesta terveyspisteestä on vierailtu kahdessa; Savitaipale ja Kotka. Useat suunnitteilla olleet ja valmistellut koulutukset tai tapaamiset peruuntuivat osallistujen vähäisen määrän vuoksi. Näitä olivat Varpu-varhaisen puuttumisen koulutus, terveyden edistämisen tapaamispäivä ja keskustoimiston terveyden edistämisen kiertue. Piiri organisoi tapahtuman ehkäisevän päihdetyön viikolla Mikkelissä. Seksuaaliterveyttä edistettiin mahdollistamalla kondomiajokortin suorittaminen Kouvolan yläkoulujen kahdeksasluokkalaisille. Uusia terveyspisteitä ei kuluvana vuonna ole saatu perustettua. Pohjatyötä ja osastojen kiinnostusta on selvitetty ja koetettu kannustaa osastoja mukaan tähän vapaaehtoistoimintaan. Edistämme hyvinvointia ja terveyttä Terveyspisteiden määrän ja laadun lisääminen Piirin toimenpiteet 2018 Toiminnassa olevien terveyspisteiden (3 kpl) vahvistaminen. Uusien terveyspisteiden perustaminen. Mittarit Terveyspisteiden palvelut monipuolistuvat ja vapaaehtoisten määrä kasvaa. Uusia terveyspisteitä ei saatu perustettua. 2.3 Lievitämme yksinäisyyttä ja vahvistamme sosiaalista hyvinvointia Sosiaalipalvelusuunnittelija aloitti työskentelyn piirissä usean vuoden tauon jälkeen. Tauon aikana ystävätoiminta ei ole päässyt kehittymään valtakunnallisten tavoitteiden tahdissa. Toimintavuoden aikana oli tavoitteena keskittyä ystävätoiminnan laadun kehittämiseen samalla kun viedään osastoihin sähköistä ystävävälitystä. Kuitenkin työntekijän pitkä sairausloma vaikutti tulosten saavuttamiseen. Tiedotusta ja viestintää alettiin tehostaa sähköisen ystäväkirjeen muodossa, mutta uutiskirje jäi yhteen kirjeeseen. Ystävävälityksen kehittäminen Ystävävälitystä oli tarkoitus jalkauttaa osastoihin ja kouluttaa ystävävälittäjiä. Yksi koulutus järjestettiin Superkoulutusviikonlopussa ja siihen osallistui 6 vapaaehtoista. Yhtään ystävävälitystä ei kuitenkaan avattu vuoden 2018 puolella. Ystävätoiminnan koulutusten ja laadun kehittäminen Ystäväseminaari järjestettiin yhteistyössä monikulttuurisuustoiminnan kehittäjän kanssa. Paikalla on noin 70 monimuotoisen ystävätoiminnan vapaaehtoista. Asiakasryhmänohjaaja-koulutuksia ei järjestetty. Sairausloman takia niitä ei suunniteltu tai ne peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 6

Ystävätoiminnan monimuotoisuuden tukeminen Tavoitteena oli tukea koulutusten avulla osastoja järjestämään monipuolista ystävätoimintaa ryhmissä, kodeissa, laitoksissa ja vastaanottokeskuksissa alueellisista tarpeista lähtien. Piirin järjestämistä ystävätoiminnan peruskursseista kolme toteutui ja lisäksi Superkoulutusviikonlopussa järjestettiin yksi Haastavat tilanteet vapaaehtoistoiminnassa-kurssi. Lyhytkestoista ja kertaluontoista toimintaa ei kyetty kehittämään sairauslomasta johtuen. Samoin uusien vapaaehtoisten, etenkin nuorien saaminen mukaan viestintää tehostamalla jäi aika tavoitteesta. Omaishoitajien tukitoiminta Vuoden 2018 alussa aluetyöntekijän työnkuvaa muokattiin ja hänen työpanoksestaan 50% suunnattiin ystävätoiminnan kehittämiseen ja 50% omaishoitajien tukitoimintaan. Kevään aikana työntekijä jäi pitkälle sairaslomalle, palasi osa-aikaisesti syksyllä takaisin jääden taas loppuvuodesta uudelleen pois töistä. Tämä aiheutti sen, että jo aloitetut suunnitelmat osastojen kanssa jäivät kesken, toimintaa ei käynnistetty ja osa suunnitelluista koulutuksista ja tapahtumista peruuntui. Toimintaa oli vuoden aikana kolmessa osastossa: Kuusankoskella, Hirvensalmella sekä Mikkelissä, jossa piirin työntekijä oli myös vahvasti mukana toimintaa toteuttamassa. Toimintaa yritettiin käynnistää Iitissä, siinä ei kuitenkaan onnistuttu. Toimintaa on myös esitelty useille osastoille. Hyvinvointipäivät järjestettiin yhteistyössä Savo-Karjalan piirin kanssa Siilinjärvellä Vesileppiksessä. Aluetyöntekijä on markkinoinut omaishoitajien tukitoimintaa ainakin piirin vapaaehtoisille järjestetyssä Superkoulutusviikonlopussa Imatralla sekä ystäväseminaarissa. OSSI-hanke Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon eli OSSI-hanketta toteutettiin vuosina 2016-2018. Hanke oli valtakunnallisesti ainoa omaishoitoon kohdistuva kärkihanke ja se on saanut runsaasti julkisuutta niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Eksote oli myös yksi hankekumppaneista ja näin olleen hanke kattoi piirin alueesta 2/3. Kumppanuus hankkeessa oli tärkeä. Piirin mukanaolo hankkeessa keskittyi erityisesti omaishoitajille suunnattujen koulutusten kehittämiseen ja pilotointiin. Toimintavuoden aikana omaishoitajille kohdennetun ensiapukoulutuksen pilotointia jatkettiin. Vuoden aikana koulutuksia järjestettiin viisi, ja niihin osallistui yhteensä 44 henkeä. Koulutuksiin osallistui pääasiassa kunnallista omaishoidontukea saavia omaishoitajia, mutta mukana oli myös ollut epävirallisia omaishoitajia. Vuoden 2018 aikana avattiin Mikkeliin Omatori, jonka toimintaa hankkeessa on oltu mukana kehittämässä. Omatorilla hyvinvoinnin palvelut ja eri ammattilaiset ovat helposti saavutettavissa. Toiminta perustuu kumppanuuteen ja yhteistyöhön julkisen (Essote), yksityisten sekä yhdistysja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Omatori tarjoaa palveluja ja toimintaa erityisesti ikääntyville, vammaisille ja kaikenikäisille omaishoitoperheille, mutta myös laajasti muille asiakkaille. Ystävätoiminta Piirin toimenpiteet 2018 Mittarit Ystäväryhmät Toiminnan painopisteet Kartoitetaan piirin ystäväryhmien tilanne ja toiminnan taso sekä turvataan toiminnan jatkuminen. Rekrytoidaan uusia vapaaehtoisia mukaan ystävätoimintaan koulutusten ja toiminnan monimuotoistamisen kautta. Kehitämme ystävävälitystä koulutuksen ja ohjauksen avulla. 7 Toimintaryhmien määrä pysyy ennallaan. Uusia ystävätoimijoita 100 mukaan toimintaan. ARVIO 50 UUTTA(PERUSTUU YS- TÄVÄKYSELYN VASTAUKSIIN) Järjestetään Ystäväseminaari. JÄRJES- TETTY OSALLISTUJIA N. 70 Ystävävälittäjä-koulutuksen on käynyt 30 vapaaehtoista 6 VAPAAEHTOISTA

Omaishoitajien tukitoiminta Tuemme ystävätoiminnan monimuotoisuutta monipuolisen koulutuksen kautta. Keskitymme ensisijaisesti osastojen vastuuvapaaehtoisten kouluttamiseen. Toiminnan jatkuminen turvataan toiminnassa mukana olevissa osastoissa. Toimintaa laajennetaan piirin alueella. Tarjotaan Kanssakulkijat-koulutusta piirin alueella. 15 osastoa täyttää ystävävälityksen vähimmäistason EI TIEDOSSA 10 osastoa on ottanut käyttöön sähköisen ystävävälitysjärjestelmän 0 OSASTOA Asiakasryhmäohjaaja- koulutukseen on osallistunut 30 vapaaehtoista 0 VAPAAEH- TOISTA Vanhoja toimijoita on mukana toiminnassa 4 osastoa. 3 OSASTOA Uusia osastoja saatu mukaan toimintaan 2. EI Koulutuksiin osallistuu 30 vapaaehtoista. YKSI KOULUTUS 2.4 Toimimme maahanmuuttajien ja kotoutumisen tukena Vastaanottokeskustoiminta Kotkan Laajakosken vastaanottokeskus suljettiin Migrin päätöksellä kesäkuun lopussa.toimintavuoden päättyessä piirillä oli jäljellä kaksi vastaanottokeskusta, Imatralla ja Mikkelissä. Imatran paikkaluku oli 200 ja Mikkelin 150. Mikkelin keskuksella oli lisäksi hoidettavana yli 100 yksityismajoittujaa. Henkilökuntaa vastaanottokeskuksissa oli vuoden lopussa 39. Henkilöstötilanne tasaantui loppuvuotta kohti kun aikaisemmista keskusten sulkemisista työnantajalle syntyvä takaisinottovelvollisuus päättyi. Vastaanottokeskuksissa toiminta oli jo varsin vakiintunutta. Kehittämistyötä tehtiin kuitenkin edelleen erityisesti asiakastyön parantamiseksi. Myös henkilökunnan osaamiseen panostettiin voimakkaasti, työntekijät osallistuivat Migrin ja SPR:n koulutuksiin ja työkokouksiin ja keskuksissa toteutettiin myös yksikkökohtaisia omia koulutuksia. Molempien keskusten kiinteistöissä tehtiin suunnitelmien mukaisia korjauksia ja parannuksia. Kummassakin yksikössä tehtiin kesällä Migrin toimesta toiminnan ja talouden tarkastus eikä kummastakaan keskuksesta löytynyt huomautettavaa. Yhteistä arviointia ja kehittämistyötä tehtiin säännöllisissä johtajatapaamisissa. Vastaanottokeskuksiin on ollut erittäin vaikea saada lain edellyttämiä päteviä sosiaalityöntekijöitä. Syksyllä käynnistettiin kokeilu, jossa piiri osti sosiaalityöntekijän palvelut molemmille keskuksille HUP:n piiriltä. Ryhmä Imatran VOKin turvapaikanhakijoita ja työntekijöitä vieraili marraskuussa Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Kalkussa. He toimittivat kaikkiaan 500 kappaletta turvapaikanhakijoiden ompelemia lastenvaatteita logistiikkakeskukseen, josta vaatteet lähtivät vielä ennen vuoden vaihdetta Kirgisiaan. Imatran vastaanottokeskuksessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat ammattiräätäleitä tai vaattureita. Keskuksessa tapahtuvan ompelutoiminnan ideana oli alusta alkaen lähettää vaatteet kriisialueille. Vastaanottokeskukset ovat tehneet erilliset toimintakertomukset. 8

Maahanmuuttajaohjelma Maahanmuuttajaohjelman vakinainen työntekijä palasi piiriin vuoden alusta 2,5 vuoden toimivapaan jälkeen. Vuosina 2016 ja 2017 maahanmuuttajaohjelman totuttamisessa haasteena olivat henkilöstövaihdokset, sijaisuutta on vuodesta 2016 lähtien hoitanut kolme eri henkilöä. Monista vaihdoksista johtuen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ohjelman toteuttamisessa ovat kärsineet. Painopisteenä vuodelle 2018 olikin osastojen toiminnan ja tuen tarpeen kartoitus ja päivittäminen, jotta piiri voi tukea vapaaehtoisia paremmin. Kevään aikana monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä tapasi kaikkien niiden osastojen vapaaehtoisia ja ryhmän vetäjiä, joissa on monikulttuurista toimintaa. Osastolaiset toteuttivat yhteensä 22 ohjelmaan kuuluvaa toimintaryhmää. Toimintamuotoina olivat mm. kansainväliset klubit, kieli-, läksy-, käsityö- ja kokkikerhot. Toimintaryhmistä seitsemän kerhoa toteutettiin vastaanottokeskuksissa. Mikkelin osaston vetämät kerhot ansaitsevat erityisen huomion ja kiitoksen. Vapaaehtoiset pyörittivät läksykerhoja Mikkelin viidessä koulussa sekä neljää kerhoa Mikkelin vastaanottokeskuksessa. Kerhoja oli erikseen naisille ja miehille ja muidenkin ryhmien muoto ja sisältö olivat erittäin monipuolisia, mm. kohderyhmän ikä oli huomioitu. Osastojen vapaaehtoiset toimivat myös maahanmuuttajien tukihenkilöinä sekä Suomessa jo oleskeluluvalla asuville että turvanpaikanhakijoille. Vuoden aikana vapaaehtoiset pitivät aikuisille turvapaikanhakijoille mm. urheilukerhoja, ompelu- ja keramiikkatyöpajoja ja luontoretkiä. Lapsille ja nuorille oli askartelua ja maalausta sekä nuorille kuvataidetyöpajaa. Toimintaa oli myös suunnattu koko perheelle. Maahanmuuttajaohjelman tilanteen päivittämisen yhteydessä kuultiin myös maahanmuuttajien mielipiteitä SPR toiminnan tarpeista: piiri järjesti kaksi asiakasraatia Kouvolassa ja Lappeenrannassa, mihin osallistui yli 70 maahan muuttanutta. Keväällä käynnistyi uusi toiminta Lappeenrannan osastossa kun vappaaehtoiset aloittivat vierailut Joutsenon säilöönottoyksikössä. Tämä on toinen ryhmä laatuaan Suomessa. Vaikka ryhmän kotipesä on Lappeenrannan osastossa, toiminnassa on mukana vapaaehtoisia Savitaipaleen ja Mikkelin osastoissa. Vapaaehtoisille järjestettiin kaksi koulutusta. Vuoden aikana panostettiin vapaaehtoisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kesän alussa piiri järjesti monikulttuuristen ryhmien vetäjille ja aktiiveille vapaaehtoisille suunnitelu- ja virkistämispäivän Imatran kylpylässä. Päivään osallistui lähes 20 vapaaehtoista viidestä eri osastosta. Kaikkiaan 12 osaston vapaaehtoiset osallistuivat syksyllä voimavarailtoihin Kotkassa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Illat järjestettiin yhteistyössä Maahanmuuttajaohjelman, Starttivoimaa hankkeen ja TEM:n kotouttamistuen kanssa. Mukana oli piirin alueella toimivia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ystäviä, Arjen apu -vapaaehtoisia ja läksykerhonvetäjiä. Piirissä otettiin syksyllä uudelleen käyttöön monikulttuurisuus- ja pakolaistyön kouluvierailut, joita mallinnettiin keväällä 2015. Piiri perehdytti Kouvolassa neljä suomen kieltä opettelevaa maahanmuuttajataustaista harjoittelijaa, joiden kanssa se teki yhdessä Punaisen Ristin toimintaa sekä monikulttuurisuus- ja pakolaistyötä koskevan esityksen kouluille. He kävivät neljässä viikossa esiintymässä 26 koululuokalle seitsemässä eri koulussa. Kaikkiaan he tavoittivat yli 470 oppilasta 5.-9. luokilla. Verkostoituminen on Maahanmuuttaja-ohjelman yksi päätavoitteista. Ohjelman työntekijä edusti Suomen Punaista Ristiä ja piiriä mm. Kouvolan kaupungin Maahanmuuttoasioiden neuvostossa, Etelä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueiden monikulttuurisen toiminnan yhteistyöverkostoissa. 9

Starttivoimaa hanke Hankkeen viimeisenä vuotena pääpaino oli hankkeen tuotosten jalkauttamisessa ja olemassa olevin toimintojen tukemisessa. Puolessa välistä vuotta piirin hankkeesta vastaava henkilö vaihtui, mikä osaltaan vaikutti hankkeen tuloksiin, kun uuden henkilön perehtyminen hankkeeseen ja verkostojen uudelleen rakentaminen vei aikaa muulta tekemiseltä. Arjenapu-toimintaa tehtiin Lappeenrannassa, Imatralla ja Simpeleellä. Uutena osastona arjenapuun lähti Kuusankoski. Muuta ryhmätoimintaa järjestettiin hankkeen kohderyhmälle edellä mainittujen osastojen lisäksi myös Pieksämäellä. Starttipajoja järjestettiin vuoden aikana kaksi, toinen Juvalla ja toinen loppuvuodesta Kouvolassa. Pajojen tuloksena ei syntynyt toivotunlaista jatkumoa, mutta Kouvolan illan seurauksena toinen toimija alkaa pitää ainakin pienimuotoisia järjestöiltoja maahanmuuttaja-asiakkailleen ja näin tuoda tietoa järjestötarjonnasta asiakkailleen. Hankkeen malleja esiteltiin laajasti monenlaisissa tapahtumissa kuten toimialapäivillä, järjestöristeilyllä, valtakunnallisessa Integration 2018 tapahtumassa, ELY-keskuksen järjestämissä tilaisuuksissa ja monikulttuuristatyötätekevien verkostoissa piirin alueella. Lisäksi Kouvolassa järjestettiin Hankemylly yhteistyössä ELY-keskusten, Kotona Suomessa- hankkeen ja paikallisen Myttyverkoston kanssa. Mukana oli eri toimijoita esittelemässä hankeideoitaan ja eri rahoittajien edustajia kertomassa toiminnastaan. Starttivoimaa hankeen tuotokset esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa ja mallit jalkautettiin osaksi järjestön monikulttuurista toimintaa, niin että kukin piiri voi halutessaan käyttää hankkeessa testattuja malleja. Alaikäisenä yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tuki hanke Kaksivuotisessa SPR:n Helsinki-Uudenmaan piirin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen piiri ja Kaakkois-Suomen piiri. Hanke käynnistyi alueen kartoittamisella, jonka tuloksena hankkeen pääpainoksi muodostui Kouvolan alueella yksin asuvat täysiikäiset nuoret. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä Kirkkopalveluiden vastaavan hankkeen kanssa. Heillä on toimintaa Pieksämäellä ja Imatra-Ruokolahti alueella. SPR:n hankkeessa tuotettiin koulutus vapaaehtoisille tukihenkilöille ja näistä vapaaehtoisten työstä tuli osa paikallisten osastojen toimintaa. Koulutuksia järjestettiin kolme. Kouvolassa tavoitettiin vähän alle 20 nuorta, joista toimintaan jäi mukaan alle kymmenen nuorta. Hankkeessa on tavattu nuoria paikallisesti ja suunnitellut toimintaa heidän kanssaan. Lisäksi ollaan mukana valtakunnallisessa toiminnassa. Kouvolassa koulutettiin seitsemän tukikummia, joista viidelle löytyi tuettava. Yksi tukisuhde katkaistiin ja kaksi uutta muodostui vuoden aikana. Tämä toiminto tuli osaksi Kouvolan osaston monimuotoista ystävätoimintaa. Tukikummit kokoontuivat työntekijän ohjauksessa. Osallistavaa toimintaa on tehty yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden, ohjaamon, monikulttuurikeskus Saagan ja Marttojen kanssa. Oletus oli, että nuoret kaipaavat kesäksi tekemistä ja siksi järjestettiin kerran viikossa ruokakurssi Marttojen tiloissa ja kielikerho Saagassa. Osallistujamäärät olivat kuitenkin kummassakin vähäiset. Osa nuorista osallistui vapaaehtoistehtäviin Hamina Tattoo -tapahtumassa sekä nälkäpäivätapahtumassa Kotkassa. Lisäksi nuorille järjestettiin kaksi EA-kurssia, josta toisessa oli mukana myös Ohjaamon nuoria, jotta saataisiin aikaan kontakteja paikallisten nuorten ja uusien kuntalaisten välille. Nuorille järjestettiin sieniretki yhdessä osaston tukikummien kanssa. Loka-marraskuussa nuorille järjestettiin viikoittain ryhmätoimintaa yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Ryhmää vetivät yhteistyössä hanketyöntekijä, ohjaamon työntekijä ja vapaaehtoiset tukikummit. 10

Vok-vapaaehtoisuuden kehittäminen Seitsemän vapaaehtoistoimijoiden vetämää ryhmää on toiminut Mikkelin ja Imatran vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on lapsille, naisille ja miehille erikseen sekä myös perheille tarkoitettuja ryhmiä. Ryhmien sisältö vaihtelee lasten läksy- ja askartelukerhoista aikuisten taidekerhoihin. Säännöllisen toiminnan lisäksi on järjestetty kertaluonteisia tapahtumia ja retkia. Toiminta organisoitu vastaanottokeskusten henkilökunnan ohjauksessa ja vastaa turvapaikanhakijoiden tarpeisiin. Toiminnan merkitys kasvaa koko ajan kun asiakkaiden turvapaikkaprosessit pitkittyvät. Vapaaehtoisten määrä on laskenut edellisestä vuodesta kummassakin vastaanotokeskuksessa eri syistä. Maahanmuuttajien ja kotoutumisen tukena Monikulttuurinen toiminta Starttivoimaa -hanke TET-hanke Säilövapaaehtoisuus Yhteistyö Piirin toimenpiteet 2018 Kartoitetaan osastojen monikulttuurinen ryhmätoiminta ja tuetaan olemassa olevia ryhmiä. Kartoitetaan uusien toimintamuotojen tarve. Kehitetään osastojen välistä yhteistyötä monikulttuurisessa toiminnassa. Hanketyöntekijä kartoittaa viranomaisten kanssa kunnat, joissa on tarvetta uusille toimintaryhmilla ja käynnistää ne. Lisäksi tuetaan olemassa olevia ryhmiä. Piiristä käsin tuetaan vastaanottokeskusten yhteyshenkilöitä työyhteisössään niin, että he saavat myös kollegat sitoutumaan hankeeseen Piiri tukee vahvasti ryhmää ja järjestää koulutksen sekä pitää huolta heidän jaksamisesta Aktiivinen toiminta olemassa oleviss verkostoissa. Kehitetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Piiri ja osastot esittelevät SPR toimintaa ja mahdollisuutta suorittaa opintoihin liittyvä harjoittelujakso. mittarit Selvitetty mitä toimintaa osastoissa on ja mitä tukea osastot tarvitsevat (raportti) Maahanmuuttajien kuulemistiaisuudet kolmella paikkakunnalla. KYLLÄ Ryhmien vetäjille ja aktiiveille toteutettu koulutus- ja virkistyspäivä.kyllä Seitsemän toimiviaa ryhmää vuoden lopussa ja niistä neljä on uusia. TOIMINTAA VUODEN AIKANA 5 OSASTOSSA, JOISTA 2 UUTTA 50 % kaikista vastaanottokeskusten asiakkaista on käynyt läpi osaamisen kartoituksen vuoden loppuun mennessä KYLLÄ, VOKEISSA TEHTY Toimintaa kaksi kertaa kuukaudessa säännöllisesti KYLLÄ Osallistuminen kolmeen isoimpien kaupunkien monikulttuuriseemn verkostoon.kyllä Yhteisten tilaisuuksien määrä, joissa piiri ja osastot mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa. LASKE TÄMÄ Päätavoite 3: Rohkea vaikuttaja asiantunteva inhimillisyyden puolustaja 3.1 Kuuntelemme avun tarpeessa olevia ja vahvistamme heidän ääntään Rasismin vastainen työ Rasisminvastaista viikkoa vietettiin 19.-25.3.2018. Kampanja kohdistui yksilötasolle ja se oli myös yhdenvertaisuutta edistävä, kaikkia koskeva kampanja. Piirin Rasisminvastainen kampanjan päätapahtuma oli Kouvolassa. Piiri ja kaupunki järjestivät seminaarin "Minä onnistuin, sinäkin onnistut!", jossa maahanmuuttajat kertoivat omista kotoutamistarinoistaan ja omista poluistaan työllistyä. Kouvolan viikko-ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, leffailta, tyttöjen iltoja sekä muita tapahtumia. Kotkan osasto on muiden yhteistyökumppanien kanssa järjestämässä erilaisia tapahtumia koko viikon ajan. Haminassa avattiin valokuva- ja taidenäyttely. Mikkelissä avattiin Kulttuuritori ja viikko-ohjelmassa oli myös Yövaras - elokuvan esittäminen sekä paljon muita erilaisia tapahtumia ympäri Mikkeliä. Imatran osaston vapaaehtoiset pitivät monikulttuurista kahvilaa yhteistyössä monikulttuurikeskus Kipinän kanssa, osallistujia oli lähes 300. 11

Piiri päätti poikkeuksellisesti jakaa kaksi Ennakkoluuloton edelläkävijä-huomionosoitusta. Saajat olivat Hymiö Hammaslääkärit - hammaslääkäriasema Kouvolassa ja Kouvolan vastaanottokeskuksen vapaaehtoinen Jaakko Hietsalo. Tehostamme tiedonkulkua järjestön sisällä. Tiedonkulku järjestön sisällä oli edelleen haasteellista. Piirin viestinnän toimenpiteet eivät tavoittaneet kaikki vapaaehtoisia eikä osastoissa ole kirkkaana vastuuvapaaehtoisten rooli myöskin tiedonlevittäjinä. Tiedotuksen vastuut ovat olleet esillä koulutuksissa ja rooleja on pyritty kirkastamaan. Tässä ja Nyt -järjestötiedotteet sisältöä kehitettiin vuoden aikana. Se ilmestyi neljä kertaa ja on ollut luettavissa myös piirin RedNet -sivuilla. Piiri on myös lisännyt näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Osana osastojen tiedotuskoulutusta oli osaston sisäinen viestintä vapaaehtoisille ja jäsenille. Kampanjoista ja muista valtakunnallisista tapahtumista on tiedotettu osastokenttää aktiivisesti, samoin eri toimintaalueiden vastuuvapaaehtoisten tiedotusta on keskitetty ja lisätty vuoden aikana. Kampanjat Vuoden 2018 toimintatilastojen mukaan osastot toteuttivat Punaisen Ristin pääkampanjoita seuraavasti: Ystävänpäivä: 14 osastoa Rasisminvastainen viikko: 6 osastoa Punaisen Ristin viikko: 17 osastoa Nälkäpäivä: 38 osastoa Hyvä joulumieli Hyvä Joulumieli kampanjassa oli mukana 34 osastoa. Nukkuvia alueita hoidettiin naapuriosastoien toimesta, joten kampanja toteutui hyvin koko piirin alueella. Osastot jakoivat lahjakortteja yhteistyössä sosiaaliviranomaisten, seurakunnan yms. kanssa vähävaraisille lapsiperheille. Kaakkois-Suomen piirin alueella jaettiin yhteensä 1400 kpl 70 euron arvoisia lahjakortteja. Osallistuminen valtakunnallisiin kampanjoihin Punaisen Ristin viikko Nälkäpäivä Hyvä Joulumieli Ystävänpäivä Rasisminvastaisen viikon tapahtuma Piirin toimenpiteet 2018 mittarit 80% osastoista on mukana Punaisen Ristin viikon kampanjoinnissa Kaikki toimivat osastot toteuttavat Nälkäpäivän Kaikki osastot osallistuvat 15 osastoa toteuttaa tapahtuman 10 osastoa toteuttaa tapahtuman TARKISTA LKM 3.2 Puolustamme inhimillisyyttä Humanitaarinen oikeus Humanitaarisen oikeuden koulutukset eivät päässeet vauhtiin vuonna 2018. Superkoulutusviikonlopussa pidettiin yksi lyhytkoulutus vapaaehtoisille. Yhtään humanitaarisen oikeuden peruskurssia ei pidetty. 12

Painopisteet Piirin toimenpiteet 2018 Mittarit Humanitaarinen oikeuden koulutuksen uudelleen käynnistäminen Toteutetaan vähintään kolme lyhytkoulutusta vapaaehtoisille Toteutetaan vähintään yksi lyhytkoulutus vastaanottokeskusten henkilökunnalle 30 uutta koulutettua vapaaehtoista 20 uutta koulutettua työntekijää Päätavoite 4: Vetovoimainen ja uudistuva vapaaehtoisjärjestö 4.1 Olemme hyvä paikka jäsenille, vapaaehtoisille ja työntekijöille Kehitämme uusia tapoja tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan Vuonna 2018 tuettiin ja kouluttettiin osastojen vapaaehtoisia kertomaan toiminnastaan tehokkaammin ja hyödyntämään paremmin mm. sosiaalisen median väyliä. Tiedotus on ollut tärkeänä teemana järjestökoulutuksissa ja erillisä osastojen tiedotuskoulutuksia pidettiin kaksi. Rekrytointi ja uusien vapaaehtoisten vastaanottaminen on ollut vahvasti esillä kaikissa piirin kouluksissa ja alueellisissa osastotapaamisissa. Osastoille on tarjottu tukea ja malleja uusien vapaaehtoisten mukaan saamiseksi. Osaan osastoista on onnistuttu luomaan myös vapaaehtoistehtäviä, jotka eivät vaadi säännöllistä ja pitkäaikaista sitoutumista. Vakiinnutamme tavoitteellisen jäsenhankinnan osaksi kaikkea toimintaa Jäsenhankinnan tukitoimenpiteet eivät riittäneet. Piirin kokonaisjäsenmäärä jatkoi laskuaan. Vuoden lopussa jäseniä oli 6221 (2017: 6578), eli laskua oli 5,4%. Uusia jäseniä koko piirin alueella saatiin vain 166. Valtakunnallisen selvityksen mukaan uusien jäsenten hankinta ontuu erityisesti Kaakkois-Suomen piirissä. Seitsämän osastoa onnistui kuitenkin kasvattamaan jäsenmääräänsä ja kaksi sai pidettyä sen ennallaan. Keväällä järjestettiin yksi jäsenhankinnan ilta, toinen suunniteltu peruuntui osallistujien vähyyden vuoksi. Kehitämme vapaaehtoistoimintaa tukevia digitaalisia palveluita Toimintavuoden aikana on ajettu pikkuhiljaa sisään uutta vapaaehtoisten tietojärjestelmää Oma Punainen Risti. Piiriin koulutettiin neljä digikummia, jotka piirin pääkäyttäjien ohella toimivat osastojen tukena käyttöönotossa. Hitaasti mutta varmasti Oma Punainen Risti on otettu käyttöön osastoissa. Vuoden loppuun mennessä järjestettiin viisi alueellista koulutusta, joihin osallistui 81 osastolaista 14 osastosta. Uuden järjestelmän käyttöön otto vaatii aikaa ja totuttelua, mutta pääsimme hyvään alkuun. 13 osastoon on nimetty järjestelmän pääkäyttäjä ja saatu luotua ryhmiä tai toimintaa. Painopisteet/tavoitteet Piirin toimenpiteet 2018 mittarit Vapaaehtoisten määrä kasvaa Vapaaehtoisten vastaanotto Nuorten vapaaehtoisten määrä Uusien vapaaehtoisten rekrytointi toimenpiteenä kaikissa toimintamuodoissa Osastoja tuetaan näkyvyydessä ja toiminnan vetovoimaisuuden lisäämisessä Vahvistetaan osastojen kykyä vastaanottaa uudet vapaaehtoiset koulutuksen kautta Vapaaehtoisten määrä kasvanut 10% piirin alueella Jokainen uusi vapaaehtoinen löytää tehtävän Nuorten vapaaehtoisten määrä kasvanut 10% piirin alueella 13

4.2 Toimivat osastot huolehtivat jokaisesta vapaaehtoisesta Työ toimivan osastoverkon vahvistamiseksi jatkui vuonna 2018. Nukkuvien osastojen osalta jatkettiin toimenpiteitä joko käynnistämällä yhdistymisneuvotteluja naapuriosaston kanssa tai tukemalla osaston elpymistä. Kolmea vuoden 2018 alusta yhdistynyttä osastoa tuettiin sekä järjestötoiminnan että kummitoiminnan kautta. Osastojen luottamus- ja avainvapaaehtoisille suunnatun tyytyväisyyskyselyn toteuttaminen siirtyi vuodelle 2019. Kyselyn toteuttaa Xamk:in opiskelija opinnäytetyönään. Varmistamme, että kaikilla osastoilla on osastokummin tuki Tavoitteena oli, että osastojen saama lähituki on yhtenäistä ja tasalaatuista koko piirin alueella. Keskeisinä toimintamuotoina on osastokummitoiminta ja alueelliset kummien vetämät osastotapaamiset. Kummitoiminnan sisällöllinen kehittäminen aloitettiin vuonna 2017 ja sitä jatkettiin vuonna 2018. Kummitoiminnassa ei onnistuttu määrällisissä tavoitteissa, eli vähintään yksi käynti jokaisessa toimivassa osastossa. Yksittäisiä käyntejä toteutettiin vain 17. Laadullinen kummitoiminnan mittaus toteutetaan osana osastokyselyä vuonna 2019. Alueellisia osastotapaamisia toteutettiin keväällä neljä, joihin osallistui 50 vapaaehtoista 14 osastosta, ja syksyllä neljä, joihin osallistui 39 vapaaehtoista 12 osastosta. Uudistamme vapaaehtoisten koulutusjärjestelmää Vapaaehtoiskoulutusten valtakunnallinen uudistaminen jatkui vuonna 2018. Uusia kevyempiä koulutuksia on otettu käyttöön sitä mukaa kun niitä on valmistunut. Kokeilimme vuonna 2018 uudenlaista koulutusviikonloppua, mikä kokosi kaikkien toimialojen vapaaehtoiset yhteen. Syksyllä järjestettyyn Superkoulutusviikonloppuun osallistui 50 vapaaehtoista ja viikonlopusta saatu palaute oli erittäin positiivista. Koulutusviikonlopun aikana vapaaehtoisille pidettiin 4 tai 8 tunnin koulutusmoduuleja jatko- ja täydennyskoulutuksina. Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehtiminen Kummitoiminnalla tavoitetaan kaikki alueen osastot Alueelliset osastotapaamiset Piirin toimenpiteet 2018 Järjestäminen, tiedottaminen, kannustaminen mittarit Kummikäynti toteutunut jokaiseen osastoon Tapaamisiin osallistuu 30 osastoa 4.3 Päätöksenteon läpinäkyvyys ja hyvä hallinto takaavat luotettavan auttamisen kaikissa tilanteissa Uuden oiminnantarkastusmallin jalkauttaminen Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen toiminnantarkastusmalli. Tällöin 12 osastoa valitsi uuden järjestelmän mukaisen toiminnantarkastajan ja heidät koulutettiin maaliskuussa toteutetussa peruskoulutuksessa. Syksyllä rekrytoitiin kuusi uutta toiminnantarkastajaa lisää. Toimintavuoden päättyessä 25 osastoa on mukana uudessa järjestelmässä ja uusia toiminnantarkastajia oli 17. 38 osastoa lähetti keväällä piiriin taloustietonsa. 14

Hallinto,talous ja henkilöstö Lisää osastoja mukaan toiminnantarkastusmalliin Rekrytoida lisää toiminnantarkastajia Osastojen taloustilanteen seuranta Piirin toimenpiteet 2018 Tiedotus ja koulutukset Tiedotus ja koulutukset Varmistamme että osastot lähettävät piiriin tilinpäätöstiedot mittarit Tavoite: 20 uutta osastoa mukaan Tavoite: 10 uutta toiminnantarkastajaa Kaikki osasto ovat lähettäneet taloustiedot Varmistamme riittävän järjestöosaamisen Järjestökoulutusten osalta toimintavuosi oli aktiivinen. Alkuvuodesta järjestettiin Lippu Korkealla koulutuskierros osastojen luottamushenkilöille. Koulutuskiertueen vahvana osana oli sääntöuudistus, joka herätti kiinnostusta. Koulutuksia pidettiin neljä ja niihin osallistui 87 osastojen luottamushenkilöä. Neuvontaa tehtiin myös paljon yksittäisten osastojen perehdyttämiseksi. Uuden tietosuoja-asetuksen astuttua voimaan pidettiin osastoille viisi tietosuojakoulutusta, osallistujia niissä oli 67. Valtakunnalliseen vapaaehtoisristeilyyn marraskuussa osallistui seitsemästä osastosta 22 vapaaehtoista. Osastojen puheenjohtajat kokoontuivat Puheenjohtajaparlamenttiin syksyllä. Teemana oli osaston johtaminen. Työskentelyä oli vetämässä keskustoimiston järjestökehityskoordinaattori Kati Kuusela. Osastojen sääntömääräisten asioiden hoidon tueksi kaikki tarvittavat pohjat on tallennettu piirin RedNet-sivuille, mistä ne olivat käytettävissä. Järjestöosaaminen Piirin toimenpiteet 2018 Mittarit Osastoilla on riittävä sääntömääiräinen Koulutus, neuvonta, seuranta Osastot hoitavat sääntömääräiset asiat ajallaan osaaminen Uudet säännöt jalkautettu Koulutus ja neuvonta Järjestetty neljä sääntökoulutusta ja koulutuksia järjestetty myös osastojen pyynnöstä 4.4 Tasapainoinen talous kaikissa järjestöyksiköissä turvaa tehokkaan auttamisen kaikissa oloissa Varmistamme, että jokainen osasto osallistuu Nälkäpäivään Nälkäpäivä onnistui piirin alueella erittäin hyvin. Itsenäisesti sen toteutti 38 osastoa, mutta keräys onnistuttiin levittämään myös nukkuvien osastojen alueille joko piirin tai lähiosastojen toimesta. Keräystulos parani hieman edellisestä vuodesta: 100 236,53 (v. 2017: 96 783,39). Kerääjien määrä pysyi ennallaan, mutta monessa osastossa oli saatu mukaan uusia vapaaehtoisia. Ensimmäistä kertaa testattiin OHTOa keräyksen hälyttämisessä, ja siihen lähti mukaan 17 keräysjohtajaa. Kokeilu oli onnistunut. Uusia keräystapoja otettiin käyttöön, muutama osasto testasi menestyksekkästi myös sähköisiä keräysvälineitä. Mukana olevien koulujen määrä laski hieman edellisistä vuosista, mutta edelleen mukana oli 97. Piiri oli mukana järjestämässä Kotkan alueen keräystapahtumaa Kotka torilla. Keräystä vauhdittamassa tapahtumassa oli mukana nallesairaala ja kirpputori sekä arpajaiset. 15

Näpä Piirin toimenpiteet 2018 mittarit Alueen kattava osallistuminen Nälkäpäivään Keräysresurssit kunnossa Jokainen toimiva osasto toteuttaa Nälkäpäivän Jokaisessa osastossa keräysjohtaja Puolessa osastoista nimetty keräystiimi PIIRIN TALOUS JA HENKILÖSTÖ Tuloslaskelma Vuoden 2018 talousarvio oli laadittu niin, että tuotot olivat 8 495 215 eur ja kulut 8 407 005 eur, josta vastaanottokeskusten osuus oli 7 604 695 eur ja ylijäämä 88 209 eur. Tilinpäätöksen kokonaistuotot olivat 8 215 854 eur ja kokonaiskulut 8 010 694 eur, josta kolmen vastaanottokeskuksen (Imatra 12 kk, Mikkeli 12 kk, Kotka Laajakoski 6 kk) kulut olivat yhteensä 7 104 115 eur. Vastaanottotoiminnan tuloveropalautus vuosilta 2016-2017, yhteensä 339 000 käänsi tuloksen ylijäämäiseksi. Tulos oli 205 159,63 eur. Maahanmuuttovirasto korvasi täysimääräisenä vastaanottotoiminnan kulut sekä hallintokorvauksen. STEA-rahoitusta (ent. RAY) saatiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatioon, omaishoitajien tukitoimintaan ja maahanmuuttajaohjelmaan sekä EU AMIF-rahaston rahoitusta Starttivoimaa-hankkeeseen, myönnettyjä avustuksia yhteensä 237 372 eur. Opintokeskus Siviksen avustusta koulutukseen saatiin 8673,38 eur. Keskustoimistolta saadut avustukset olivat yhteensä 164 000 eur käsittäen yleisavustuksen ja Kontin tuotto-osuuden. Jäsenmaksujen piiriosuus oli 30 746 eur. Merkittävinä kertaluontoisina erinä tuloslaskelmassa näkyvät sijoitusinstrumenttien arvonalennus 134 000 eur ja Asunto Oy Kiiskinkartanon (Mikkelin aluetoimisto) alaskirjaus 102 000 eur. Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä, yhteensä 2 431 528,27 eur (2017: 3 679 424,43 eur). Tase Taseen loppusumma oli 3 664 000 (2017: 4 977 987,95 eur). Piirillä oli vuoden lopussa sijoitusomaisuutta 2,7 milj. eur ( 2017: 2,3 milj. eur) ja pitkäaikaista lainaa 296 000 eur (2017: 310 996,00 eur), joka oli kaikki keskustoimistolta. Lyhytaikaisia saamisia ja rahoitusomaisuutta oli 1,276 milj eur ja lyhytaikaista vierasta pääomaa 844 000 eur. Henkilöstö Henkilökunnan määrä vähentyi vastaanottokeskusten sulkemisten myötä ja vuoden lopussa henkilökuntaa oli yhteensä 50, joista 39 vastaanottokeskuksissa Imatralla ja Mikkelissä ja 11 piiritoimistossa. Toimintakertomuksen liiteosassa on luettelo henkilökunnasta. Vastaanottokeskuksissa henkilöstömäärä ja toimet perustuivat Maahanmuuttoviraston määrittelemään mitoitukseen. Työsuhteessa olevan henkilöstön lisäksi Imartalla oli vuoden mittaan siviilipalvelusta suorittavia henkilöitä. Maahanmuuttoviraston päätös Kotkan Laajakosken sulkemisista aiheutti yt-neuvottelut ja yksikön henkilöstö irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanomisista syntyvä takaisinotto- ja työntarjoamisvelvollisuus piti kesällä ja syksyllä huomioida jäljelle jääneiden keskusten henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinneissa. 16

Piirin pitkäaikainen talous- ja hallintopäällikkö siirtyi eläkkeelle tammikuun lopussa. Taloussihteerin nimike muutettiin vuoden alusta talous- ja henkilöstöpäälliköksi. Hänen siirtymisensä loppuvuodesta perehvapaalle aiheutti sen, että keskustoimiston kanssa sovittiin syksyllä nopeutetusta aikataulusta palvelukeskusprosessissa. Piirin ja keskustoimiston tukipalveluiden välisentyönjaon tarkistamisen seurauksena piirin talous- ja henkilöstöhallintoon jäi enää yksi työntekijä kun toimistosihteerin tehtävä muutettiin talous- ja henkilöstösihteeriksi. Valtakunnallinen palvelukeskusprosessi eteni vuoden aikana ja yhteistä suunnittelua jatkettiin suunnittelukokousten ja työpajojen muodossa. Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä palasi 2,5 vuoden toimivapaalta ja ohjelmaa päästiin vakiinnuttamaan useiden sijaisuuksien jälkeen. Starttivoimaa- ja tukikummihankeen työntekijä vaihtui kesällä. Usean vuoden tauon jälkeen piirille saatiin sosiaalipalvelusuunnittelija kun omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijän kokopäiväinen tehtävä muutettiin 50%:ksi ja toinen 50% sosiaalipalvelusuunnittelijan työksi. Piiritoimistossa työskenteli palkkatuella osa-aikainen (60%) toimistoapulainen. Palkkatuella rekrytoidun osa-aikaisen huoltomiehen työsuhde päättyi elokuussa. Piiritoimiston siivous hoidettiin ostopalveluna. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut sekä piiritoimistossa että vastaanottokeskuksissa käytiin tammi-maaliskuussa. Piiritoimiston työhyvinvointipäivä pidettiin toukokuussa. Henkilöstön viikkopalaverit pidettiin joka toinen viikko ja ohjelmatiimi kokoontui noin kerran kuukaudessa. Lisäksi pidettiin erillisiä kummitiimin kokouksia. Henkilöstön hyvinvointia mittaava Pulssi-kysely toteutettiin kaksi kertaa. Vuonna 2017 aloitettu valmiusteeman yhteinen käsittely jatkui tammikuussa toteutetulla valmiusharjoituksella. Piiritoimiston henkilöstö osallistui keskustoimiston järjestämille järjestöpäiville ja toimialatapaamisiin. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Syksyllä käynnistettiin valtakunnallinen työterveyshuollon kilpailutus, johon piirikin osallistui. Kilpailutus ei vielä johtanut toimenpiteisiin, joten työterveyshuollon palvelut ostettiin edelleen Suomen Terveystalolta. Hallinto Piirin vuosikokous pidettiin 24.4. Mikkelissä. Kokoukseen osallistui 41 virallista edustajaa 16 osastosta. Kaikkiaan kokouksessa oli mukana 65 henkilöä. Aamupäivän miniseminaarin teemana oli valmius ja osastojen välinen valmiusyhteistyö. Seminaarin alustajina toimivat valmiuskoordinaattori Marko Korhonen keskustoimistosta ja valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen EKSOtesta. Piirin hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Toimintavuonna hallitusta työllistuivät sääntömääräisten asioiden lisäksi erityisesti tulevat henkilövaihdokset, Mikkelin aluetoimiston tulevaisuus ja arvioinnin kehittäminen. Perinteiset piirin hallituksen alaiset valiokunnat muutettiin johtosääntömuutoksella toimikunniksi, pl. talousvaliokunta, joka jatkaa entisellä nimellä. Valiokuntien toimenkuvat ja nimet muokattiin toimintalinjauksen päätavoitteiden pohjalta. Huhtikuun loppuun päättyneessä ehdokasasettelussa ei tullut riittävästi ehdokkaita ja esitysten jättämisaikaa jatkettiin elokuun loppuun. Kun ehdokkaita ei tällöinkään tullut tarpeeksi, piirin hallitus päätti, että toimikuntien nimeämistä harkitaan uudelleen vuonna 2019. Järjestön hallituksessa on jäsenenä Eija Karine Savitaipaleelta. SPR:n valtuuston varsinaisia jäseniä ovat Mari Huttunen Haminasta ja Esko Käki Iitistä. Varajäseninä ovat Juha Siira Kouvolasta ja Anne Kosonen Savonlinnasta. 17

LUOTTAMUSELIMET 2018 PIIRIN HALLITUS Piirin hallituksen kokouksia pidettiin 5 kertaa. Toimikausi 4/2017-4/2018 Toimikausi 4/2018-4/2019 Nimi Osasto Nimi Osasto Puheenjohtaja Puheenjohtaja Melto Lauri Kuusankoski Melto Lauri Kuusankoski Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Moisio Johannes Taipalsaari Moisio Johannes Taipalsaari Muut jäsenet Muut jäsenet Asikainen Sirpa Kouvola Asikainen Sirpa Kouvola Hasanen Satu Mikkeli Holopainen Eila Joroinen Holopainen Eila Joroinen Huttunen Helena Savonlinna Huttunen Helena Savonlinna Hölsä Susanna Savitaipale Hölsä Susanna Savitaipale Jaatinen Taina Parikkala Kokki Reino Parikkala Kotirinta Kari Savitaipale Kotirinta Kari Savitaipale Käki Esko Iitti Käki Anneli Iitti Käki Anneli Iitti Käki Esko Iitti Lallukka Sylva Kotka Lallukka Sylva Kotka Myllynen Petteri Lappeenranta Myllynen Petteri Lappeenranta Parviainen Merja Hirvensalmi Parviainen Merja Hirvensalmi Vehviläinen Hanna Lappeenranta Trygg Olavi Lappeenranta Värri Virve Kouvola Värri Virve Kouvola Ålander Pirjo Mikkeli VAALITOIMIKUNTA Nimi Osasto Vaalitoimikunta valittu vuosikokouksessa 21.4.2018 Koskinen Petteri, pj Kouvola Siira Juha, vpj Kouvola Jäsenet: Laari Raimo Savitaipale Pusila Sirpa Iitti Brusila Aki Mikkeli Soini Raisa Kotka Äijäläinen Taina Ristiina 18

KAAKKOIS-SUOMEN PIIRIN EDUSTAJAT KESKUSHALLINNOSSA Toimikausi 11.6.2017-6/2020 Hallituksen jäsen Valtuuston jäsen (varajäsen) Valtuuston jäsen (varajäsen) Karine Eija, Savitaipale Huttunen Mari, Hamina (Siira Juha, Kouvola) Käki Esko, Iitti (Kosonen Anne, Savonlinna) TILINTARKASTAJAT Varsinaiset tilintarkastajat: Värjä Päivi, KHT-tilintarkastaja Anttila Leena, HT-tilintarkastaja Varatilintarkastajat: Pietarinen Pasi, KHT-tilintarkastaja Toppinen Juha, KHT tilintarkastaja Päivi Värjä valittiin yleiskokouksessa 2017 järjestön tilintarkastajaksi kolmelle yleiskokousta seuraavalle tilikaudelle. 19