Liite 33B TOIMINTAKERTOMUS 2018

Liite 33B TOIMINTAKERTOMUS 2018 1

1. Johdanto Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry oli EU:n kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Järjestö lakkautettiin virallisesti kesällä 2018 sen muodostaessa Kepan kanssa uuden kattojärjestön Fingon. Kehys toimi itsenäisesti kuitenkin vuoden 2018 loppuun saakka toteuttaen toimintasuunnitelmaansa ja strategiaansa. Kehys teki vaikuttamistyötä, välitti tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä edisti yhteistyötä ja verkostoitumista suomalaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen välillä. Kehyksen vuosia 2018-2021 koskevassa strategiassa todetaan, että Kehys on suomalaisten järjestöjen vaikuttajaverkosto, joka ajaa globaalisti kestävämpää Euroopan unionia. Kehys on eurooppalaisten järjestöjen CONCORDin kansallinen taho. Kehyksen visio on kestävä maailma, jossa köyhyys on poistunut, eriarvoisuus vähentynyt, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Kehyksen missio on omalta osaltaan osallistua köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen maailmasta vaikuttamalla ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoon ja rakenteisiin yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja muiden verkostojen kanssa. Vaikuttamistoiminnan perustana ovat kestävän kehityksen, johdonmukaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen kaikessa toiminnassa. Kehys tavoittelee systeemistä muutosta ja etsii keinoja parantaa olemassa olevia yhteiskunta- ja päätöksentekorakenteita nostamalla esiin konkreettisia ongelmakohtia ja tarjoamalla niihin ratkaisuja. Työtä tehdään neljän painopistealueen kautta: 1. EU:n kehityspolitiikka mukaan lukien muuttoliike, eriarvoisuuden vähentäminen ja ruokaturva 2. Kestävä ja vihreä talous 3. Globaali kansalaiskasvatus 4. Turvallisuus 1.1. Vuoden 2018 tärkeimmät tulokset Vuoden 2018 Kehyksen toiminnan tärkeimpiä tuloksia olivat Agenda 2030 -vaikuttamistyön myötä saavutetut Eurooppa-neuvoston päätelmät kestävästä kehityksestä, tulevien kolmen EUpuheenjohtajamaan kansalaisjärjestöjen yhteisen hankkeen rakentaminen sekä suomalaisten järjestöjen kantojen näkyminen Suomen eduskunnan lausunnoissa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ulkosuhderahoituksesta. 2

Agenda 2030 Eurooppa-neuvoston päätelmissä Agenda 2030:n toteuttaminen on takkuillut EU:ssa viime vuosina. Kehityspolitiikan puolella hyväksyttiin vuonna 2017 uusi kehityspoliittinen konsensus, mutta Suomen kansallisen toimeenpanosuunnitelman kaltainen kokonaisvaltainen lähestymistapa on puuttunut. Kehys yhdessä eurooppalaisten kumppanijärjestöjensä kanssa on vaikuttanut edellisten vuosien aikana siihen, että EU-jäsenmaat Eurooppa-neuvostossa pyytäisivät komissiota toimimaan. Usean vuoden kestänyt pitkäjänteinen työ palkittiin lokakuussa 2018, kun Suomen ja Espanjan aloitteesta Eurooppa-neuvoston päätelmissä toistettiin EU:n sitoutuminen Agenda 2030:een ja todettiin neuvoston odottavan komission käynnistävän vuonna 2019 työn strategisen suunnitelman laatimiseksi. Yhteisen EU-puheenjohtajuuskausihankkeen rakentaminen FONDin, Crosolin ja CONCORDin kanssa Valmistautuminen Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen syksyllä 2019 väritti Kehyksen koko vuoden 2018 toimintaa. Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteisiin vaikuttamisen ohella Kehys rakensi yhteistä monivuotista puheenjohtajuuskausihanketta yhteistyössä romanialaisen kattojärjestö FONDin, kroatialaisen kattojärjestö Crosolin sekä eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin kanssa. Mukana suunnittelussa olivat myös seuraavien trio-maiden, eli Saksan, Portugalin ja Slovenian kattojärjestöt. Tuloksena syntyi yhteinen Towards an open, fair and sustainable Europe in the world the EU Presidency Project -hanke. Seuraavat vuodet EU-puheenjohtajamaissa järjestöt kampanjoivat kestävää kehitystä, kehitysyhteistyötä, ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskunnan tilaa puolustavan Euroopan unionin puolesta. Hankkeen kautta luodaan jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä järjestöjen Euroopan unionin neuvostoon kohdistuvaan vaikuttamistyöhön, järjestöjen kapasiteetin vahvistamiseen ja viestintään. Suomen eduskunnan lausunnot tulevan MFF:n ulkosuhderahoituksesta Kehys aloitti vaikuttamisen EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille 2021-2027 jo vuoden 2018 alussa. Sihteeristö tapasi keskeisiä vaikuttamiskohteita, järjesti kansalaisjärjestöille oman vaikuttamistyön suunnittelukokouksen ja perusti MFF-vaikuttamisen sähköpostilistan. Samalla tiivistä yhteistyötä tehtiin CONCORDin MFF-vaikuttamistyötä koordinoivan MFF Leading Groupin kanssa. Rahoituskehysten tiimoilta järjestettiin myös useammat meppikahvit. Kehyksen vaikuttamistyön tuloksia oli nähtävissä jo alustavassa valtioneuvoston kanslian kannassa monivuotisen rahoituskehyksen ulkosuhderahoitukseen, mutta selvimmät tulokset saavutettiin syksyllä MFF:n eduskuntakäsittelyn myötä. Kehys välitti kantansa kirjallisena sekä ulkoasianvaliokunnalle että 3

suurelle valiokunnalle, minkä lisäksi pääsihteeri Rilli Lappalainen oli kuultavana ulkoasianvaliokunnan käsittelyssä. Järjestöjen näkökulmasta oli erittäin kiitettävää, että valiokuntien lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kehitysyhteistyön ennustettavuuteen ja pitkäjänteisyyteen virallisen kehitysyhteistyön nostamiseen 0,7 % tasoon, Agenda 2030;sta ulkosuhderahoituksen lähtökohtana sekä muuttoliikkeeseen vastaavan kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaisuudesta. 1.2. Jäsenet Kehyksen jäseniä vuonna 2018 ennen Kehyksen ja Kepan muodostamaa uutta kattojärjestöä Fingoa olivat: Art in Tanzania Crisis Management Initiative (CMI) Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International ry Helsingin Diakonissalaitos Horn Organization for Peace and Democracy Building Kaakkois-Suomen Sosiaalispsykiatrinen Yhdistys KAKSPY Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS Kasvattajat Rauhan Puolesta ry Kepa Kirkon Ulkomaanapu PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Plan Suomi Säätiö Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry Demo Rauhankasvatusinstituutti Reilu Kauppa ry Revive ry Sadankomitea Solidaarisuus Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Caritas ry Suomen Lähetysseura ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen Punainen Risti (kannatusjäsen) Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys Suomen Rauhanpuolustajat - Fredskämparna i Finland ry Suomen World Vision ry Suomen YK-liitto Finlands FN-förbund ry Suomi-Nicaragua -seura SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Taksvärkki ry UFF - Ulandshjälp från Folk till Folk i Finland rf Vammaiskumppanuus Väestöliitto 1.3. Hallitus Kehyksen hallitus toimi tammikuusta kesäkuuhun puheenjohtajanaan Kristiina Rintakoski Suomen Lähetysseurasta. Varapuheenjohtajana toimi Matthias Wevelsiep Kirkon Ulkomaanavusta. Muut hallituksen jäsenet olivat Annukka von Kaufmann, Plan, Hanne Lyytikkä, Demo, Laura Poussa, Vammaiskumppanuus, Elisa Tarnaala, CMI, Anu Ahonen, SYL, Robert Salin, Solidaarisuus, Niklas Kaskeala, Pelastakaa Lapset, Anna Ylä-Anttila, Eettisen kaupan puolesta ry, Elina Korhonen, Väestöliitto sekä Risto Pontela, Rauhanliitto. Kesäkuussa valittiin uusi hallitus Kehyksen ja Kepan muodostamalle kattojärjestölle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ann Selin Palvelualojen ammattiliitosta. Varapuheenjohtajina toimivat Planin 4

Karoliina Tikka ja Reilu Kauppa ry:n Tytti Nahi. Muut jäsenet ovat Kaisa Alanne, Oskari Eronen, Liisa Ketolainen, Elina Korhonen, Miia Nuikka, Risto Pontela, Juha Ruippo ja Matthias Wevelsiep. Hallitus kokoontui kevään aikana viisi kertaa. Kevätkokous järjestettiin 27. huhtikuuta. Uuden järjestön eli Kehys-Kepan ylimääräinen vuosikokous järjestettiin 19. kesäkuuta ja Fingon syyskokous 26.11. 5

2. Vaikuttamistyö Kehyksen vaikuttamistyö jäsentyi vuonna 2018 uuden ohjelman mukaisesti niin, että kestävä kehitys ja politiikkajohdonmukaisuus toimivat kaiken vaikuttamistyön kattoteemoina, jonka alla tarkempaa työtä tehtiin etenkin kehitysyhteistyön ja kestävän talouden osalta ulkoministeriön myöntämällä ohjelmatuella ja globaalia kansalaiskasvatusta Euroopan komission rahoittaman Bridge 47 -hankkeen puitteissa. Kehyksen strategian neljännelle painopisteelle, turvallisuudelle, ei vuonna 2018 ollut merkittyä rahoitusta. Vuonna 2018 Kehyksen eri vaikuttamistyön teemoja toi yhteen etenkin lähenevä Suomen EUpuheenjohtajuuskausi. Ensimmäiset yhteiskeskustelut ulkoministeriön ja Kehyksen puitteissa toimivien järjestöjen välillä käynnistettiin jo vuonna 2017, mutta vaikuttamistyö kiihtyi vuoden 2018 mittaan. Tähän liittyen Kehyksen sihteeristön jäsenet tapasivat kesällä suomalaisia avainpäättäjiä ja syksyllä osallistuttiin eduskunnan suuren valiokunnan avoimeen kuulemistilaisuuteen. Suomalaisia kansalaisjärjestöedustajia osallistui kolmeen kansainväliseen kokoukseen osana Suomen virallista delegaatiota: New Yorkissa High Level Political Forum for Sustainable Development -konferenssissa delegaatiossa oli neljä järjestöedustajaa, mukaan lukien Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Global Forum on Migration -foorumiin osallistui järjestöedustajana Pakolaisavun Ida Schauman ja Maailman ruokaturvakomitean kokoukseen Kehyksen Jussi Kanner. Eduskunta hyödynsi Kehyksen asiantuntemusta pyytämällä lausunnot ja kutsumalla valiokuntakuulemisiin koskien EU:n monivuotista rahoituskehystä ja yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa sopimusta. Kehyksen lausunnot ja kannanotot 2018 Lausunto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta 26.02.2018 Lausunto CETA-sopimuksesta UAV:lle 07.3.2018 Kehyksen kannat EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen 20.5.2018 Kehyksen kirje ministeri Anne-Mari Virolaiselle EU:n kehitysministerineuvoston 17.5.2018 kokouksesta 22.5. Järjestöjen lausunto monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevasta sitovasta 6.9.2018 sopimuksesta Kehyksen kirje ministeri Anne-Mari Virolaiselle EU:n epävirallisesta 11.9.2018 kehitysministerineuvoston kokouksesta 14.9. Kehyksen ja Kepan kannat YK:n yleiskokoukseen 19.9.2018 6 Vaikuttamistyön mittarit 2018 (suluissa vuoden tavoite): Kehyksen kannanottoon osallistuneiden määrä: 14 (20) Fasilitoitujen poliitikkotapaamisten määrä: 7 (7) Järjestöjen puheenvuorot Kehyksen järjestämissä tilaisuuksissa: 6 (8) Vaikuttamiskoulutuksiin osallistuneiden määrä: 58 (25) Päätöksentekijöiden ja virkahenkilöiden verkostoitumisen mittarit 2018 (suluissa vuoden tavoite): Virkamiesten osallistuminen Kehyksen työryhmiin: 7 (6) Kehyksen kannanottojen ja kirjeiden määrä: 13 (10) Sihteeristön lobbaustapaamiset: 20 (20)

Kehyksen lausunto komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi 2021-2027 eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle 10.10.2018 Fingo ry:n lausunto Suomen EU-puheenjohtajuuskauden 2019 painopistealueista 17.10.2018 Kehyksen lausunto EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä eduskunnan Suurelle valiokunnalle 30.10.2018 Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiselle EU:n 23.11.2018 kehitysministerien kokouksesta Järjestöjen MFF-kirje eurooppaministerille 5.12.2018 Järjestöjen MFF-kirje pääministerille 5.12.2018 Kehykseltä pyydetyt asiantuntijapuheenvuorot 2018 Globaalisivistys-seminaari 11.1.2018 Järjestelmätason vaihtoehdot -tilaisuus 8.2.2018 Kuuleminen CETA-sopimuksesta UAV:ssa 7.3.2018 SYL:n hallituksen valmentaminen kehityspoliittisesta vaikuttamistyöstä 15.2.2018 SDG Watchin vuosikokous ja seminaari 20.2.2018 Tsekin ja UM:n Agenda2030-seminaari 9.3.2018 Alustus Agenda 2030:sta ja kestävistä hyvinvoinnin mittareista järjestöjen Agenda 2030 -työryhmässä 27.3.2018 Kehityspoliittiset päivät Agenda 2030 -paneeli 27.3.2018 Kehityspoliittiset päivät järjestöosuus 27.3.2018 Luento Turun yliopistossa 17.4.2018 DEAR MSH-kokous 26.4.2018 EU-luento Tikkurilan lukiossa 16.5.2018 EU:n paneelikeskustelu MK-festareilla 26.5.2018 Suomen keke-työn esittely Saksassa 31.5.2018 Balttien SDG-hankkeen sparraus 3.6.2018 Tilattu Agenda2030-koulutus 27.6.2018 IDEAn development education conference 6.6.2018 CONCORDin 15-vuotisjuhlat 13.6.2018 HLPF: PCSD in practice-side event 11.7.2018 HLPF: PCSD learning exchange 11.7.2018 HLPF: UNDESA training PCSD session 20.7.2018 Kauppapolitiikkapaneelin fasilitointi Eurooppafoorumissa 30.8.2018 Alustus Jyväskylän Changemakerin tilaisuudessa 13.9.2018 Puheenvuoro Changemakerin seminaarissa 11.10.2018 Paneelikeskustelu ja ConverStationin pitäminen 1.-2.10.2018 CFS Side Event 15.10.2018 Koulutus Itävallan järjestöillä A2030:n hyödyntämisestä järjestöjen työssä 19.9.2018 ECLACin Agenda2030-konferenssi 6.9.2018 Kroatian pj-kausiseminaari 9.10.2018 Rauhanlähettiläs-koulutus 19.10.2018 Puheenvuoro SUV:n kuulemisessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden 2019 painopistealueista 17.10.2018 Demon demokratiakoulutus 1.11.2018 UNESCO GCE-seminaari 21.-22.11.2018 Globaalisivistys-luento 27.11.2018 YK-liiton tilaisuus 11.12.2018 Eurooppaliikkeen EU-akatemia 12.12.2018 HUMAKin koulutus 14.12.2018 7

2.1. Kestävä kehitys ja politiikkajohdonmukaisuus Uuden ohjelmansa mukaisesti Kehyksen vaikuttamistyön kehyksenä vuonna 2018 toimi Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus. Vaikuttamistyötä tehtiin niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalisti. Suomessa keskityttiin erityisesti kansallisen kestävän kehityksen seurantajärjestelmän kehittämiseen osana VNK:n vetämää asiantuntijaverkoston jäsenenä. Verkostossa jatkokehitettiin vuonna 2017 hyväksyttyä kestävän kehityksen indikaattorikokoelmaa. Lisäksi Kehyksen edustaja osallistui Suomen kestävän kehityksen politiikkaa koskevan ulkoisen arvioinnin (Polku2030-hanke) tukiryhmään. Polku2030- hankkeen toteuttajia olivat Demos, Syke ja HELSUS. EU:ssa vaikuttamistyötä tehtiin erityisesti CONCORD:in kautta, jonka edustaja toimi Euroopan komission perustamassa korkean tason asiantuntijaryhmässä. CONCORD:in Hub 1 tuki CONCORD:in edustajaa aktiivisesti, ja asiantuntijaryhmän lokakuussa hyväksymä raportti sai laajan sidosryhmien tuen monille CONCORD:in ja Kehyksen tärkeille viesteille, kuten tarpeelle EU:n Agenda2030-strategiasta ja EU:n eri politiikkojen kehittyviin maihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Lisäksi Kehys osallistui jälleen YK:n korkean tason poliittiseen foorumiin New Yorkissa. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen oli Suomen delegaation jäsen ja puhui muun muassa OECD:n järjestämässä politiikkajohdonmukaisuutta käsittelevässä tilaisuudessa. Lappalainen valittiin myös YK:n ympäristöohjelman vetämään kansainväliseen asiantuntijaryhmään laatimaan kestävän kehityksen tavoitekehikkoon liittyvää johdonmukaisuusindikaattoria. 2.2. EU:n kehityspolitiikka EU:n kehityspolitiikassa vuonna 2018 kiinnostavin prosessi liittyi EU:n monivuotisiin rahoituskehyksiin, joihin Kehys jatkoi vaikuttamista yhteistyössä CONCORDin kanssa. Vaikuttamistyö aktivoitui loppukeväästä, kun komission ehdotus rahoituskehyksestä julkaistiin. Heti komission ehdotuksen jälkeen lobbaustapaamisten lisäksi Kehys tarjosi jäsenilleen tilaisuuksia kuulla ehdotuksesta ja vaikuttaa: toukokuussa järjestettiin MFF-teemaiset meppikahvit Petri Sarvamaan kanssa ja kesäkuussa tapaaminen komission kehityspolitiikan pääosaston johtajan Felix Fernandez-Shawn kanssa. Loppuvuodesta monivuotisen rahoituskehyksen kehitysrahoitusta käsiteltiin myös meppikahveilla Mirja Vehkaperän kanssa. Kehys perusti keväällä myös epävirallisen MFF-työryhmän, jossa MFF-vaikuttamista tekevät ja siitä kiinnostuneet jäsenjärjestöt kokoontuvat koordinoimaan työtään ja laatimaan Kehyksen kantoja. Syyskuussa monivuotista rahoituskehystä käsiteltiin eduskunnassa ja Kehys jätti kirjalliset lausunnot sekä ulkoasianvaliokunnalle että suurelle valiokunnalle, minkä lisäksi Rilli Lappalainen kävi myös ulkoasiainneuvoston kuultavana. Kehitysministerikirjeissään Kehys välitti vuoden mittaan kantojaan 8

kehitysministerille ja ulkoministeriölle. Joulukuussa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa muotoillut kannat välitettiin ministerikirjeinä myös Eurooppa-ministeri Sampo Terholle ja pääministeri Juha Sipilälle. MFF-vaikuttamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä CONCORDin kanssa. Kehyksen edustaja osallistui kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa Brysselissä MFF-workshoppeihin, joissa suunniteltiin CONCORDin kantoja. Lisäksi CONCORDissa MFF-vaikuttamista suunnittelevan MFF Leading Groupin toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Siirtolaisuus Siirtolaisuus-työryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Työryhmässä keskusteltiin erityisesti EU:n siirtolaisuuspolitiikkaan liittyvistä teemoista, kuten EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta sekä EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä. Työryhmän kantoja koottiin myös Kehyksen kannanottoihin, kuten valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaan. Sanna Pulkkinen ulkoministeriön kehitysevaluoinninyksiköstä vieraili työryhmän kokouksessa keväällä kertomassa ministeriön valmistelemasta pakolaisevaluoinnista, joka valmistuu alkuvuodesta 2019. Syksyllä pidetyssä kokouksessa järjestöt pääsivät keskustelemaan YK:n valmistelemasta siirtolaisuuskompaktista yhdessä sisäministeriön hallintoneuvoksen Eero Koskenniemen ja ulkoministeriön johtavan asiantuntijan Renne Klingen kanssa. Ida Schauman Suomen Pakolaisvusta osallistui siirtolaisuus ja kehitys -työryhmän edustajana ja osana Suomen delegaatiota Global Forum on Migration and Development -kokoukseen (GFMD) joka pidettiin joulukuussa Marrakechissa. GFMD on vuosittain järjestettävä kansainvälinen foorumi, joka kokoaa eri toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna keskityttiin erityisesti globaaliin siirtolaisuuskompaktiin. Eriarvoisuuden vähentäminen Kehyksen koordinoima gender ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän puheenjohtajana jatkoi Riikka Kaukoranta Väestöliitosta. Riikka Kaukoranta osallistui myös CONCORD:in gender-referenssiryhmän (Gender Reference Group) toimintaan, jossa suunnitellaan eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-tason tasa-arvoon liittyvää vaikuttamistyötä. 9

Gender ja kehitys -työryhmässä jaettiin tietoa, keskusteltiin ja koordinoitiin kantoja muun muassa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF), sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (GAP II) sekä Suomen tulevasta EU-puheenjohtajuuskaudesta. Työryhmässä vieraili ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen sekä tasa-arvoasioiden kehityspoliittinen neuvonantaja Eeva-Maria Mikkonen-Jeanneret kertomassa työstään. Työryhmässä keskusteltiin myös tasa-arvoisesta kauppapolitiikasta ja päätettiin lähteä CONCORDin Women s rights and Trade: Time for a radical shift -raportin pohjalta tekemään lyhyttä suomenkielistä julkilausumaa. Kehys otti koordinaatiovastuun julkilausuman kirjoittamisesta, mutta gender ja kehitys sekä kestävä talous - työryhmät ovat olleet mukana eri versioiden kommentoinnissa. Julkilausuma valmistuu alkuvuodesta 2019. Ruokaturva Kehyksen ruokaturva ja toimeentulo -työryhmä jatkoi vuonna 2018 tuttujen aiheiden ja toimintojen parissa. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja järjesti vuoden aikana kaksi ruokaturvaan liittyvää aamiaiskeskustelutilaisuutta, joista ensimmäisen toukokuussa otsikolla Mukulat maailmalla ja toisen marraskuussa hyönteisproteiineihin liittyen. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä FFD:n ja ulkoministeriön kanssa ja niihin osallistui yli 60 ihmistä. Ryhmässä suunniteltiin myös suomalaisten toimijoiden yhteistä sivutapahtumaan maailman ruokaturvakomiteaan. Sivutapahtuman aiheena oli ruoka-vesi-energia-metsä -nexus, ja siihen saatiin mukaan Kehyksen jäsenjärjestön Solidaarisuuden kumppani Hussein Ismail ADO-järjestöstä Somalimaasta. Jussi Kanner Kehyksen sihteeristöstä oli mukana fasilitoimassa keskustelua. Ismailin lisäksi tilaisuudessa puhuivat edustajat FAO:sta, Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen rahoittamasta Rural Village Water Resource Management Projectista Nepalista sekä UNECE:stä. 2.3. Kestävä ja vihreä talous Kehyksen kestävän talouden työn keskeisiä teemoja vuonna 2018 olivat BKT:ta täydentävien kehityksen ja hyvinvoinnin mittareiden roolin vahvistaminen päätöksenteossa sekä kestävä kauppapolitiikka. BKT:ta täydentävien mittareiden osalta järjestettiin vuoden alussa pyöreän pöydän keskustelu teemaa seuraavien tahojen, erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja tutkijoiden, kanssa sekä vaikutettiin kansallisten kestävää kehitystä seuraavien indikaattoreiden kehitystyöhön valtioneuvoston kanslian (VNK) osallistavassa prosessissa. Lisäksi aloitettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kestävän hyvinvoinnin mittareita käsittelevän kansainvälisen konferenssin suunnittelu. 10

Kestävän kauppapolitiikan edistämiseksi osallistuttiin kansalliseen keskusteluun mm. Eurooppafoorumin kauppapolitiikkapaneelissa sekä lausumalla CETA-sopimuksesta ulkoasiainvaliokunnassa. Yhdessä järjestöjen kanssa tehtiin lausunto monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevasta sitovasta sopimuksesta ja seurattiin sopimuksen etenemistä yhdessä kestävä talousryhmän jäsenjärjestöjen kanssa. Lisäksi aloitettiin Tasa-arvoa ja naisten asemaa tukeva kauppapolitiikka - julkilausuma valmistelu. Julkilausuma on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle 10 askelta kestävään kauppapolitiikkaan -julkaisulle. Prosessi julkilausuman tuottamiseksi tukee Kehyksen tasa-arvo työryhmän ja kestävän talouden työryhmän yhteistyötä. Kestävän talouden työryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Työryhmäkokousten lisäksi Kehys osallistui kutsuttuna puhujana useisiin tilaisuuksiin kestävän talouden teemoista, mm. Järjestelmätason vaihtoehdot -keskustelutilaisuuteen sekä Changemaker-järjestön teemailtaan kestävän kehityksen budjetoinnista. Vuoden lopussa järjestettiin yhdessä VNK:n kanssa seminaari Minkä pitää kasvaa ja kuinka paljon, joka viritti keskustelua kestävän hyvinvoinnin mittareista sekä vahvisti yhteistyötä VNK:n kanssa puheenjohtajuuskauden konferenssia varten. 2.4. Globaali kansalaiskasvatus Koulutus ja kasvatus -työryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana kolme kertaa. Vaikuttamistyön osalta työryhmä keskittyi erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaan kestävän kehityksen linjaukseen. Edellisenä vuonna Kehyksen koordinoimana yhteensä 30 globaalin kansalaiskasvatuksen parissa työskentelevää toimijaa lähettivät opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle kirjeen, jossa esitettiin linjauksen tekemistä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Keväällä 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti kolme sidosryhmäkuulemista ja toimijoiden kantoja otettiin vastaan myös sähköisesti. Kehys osallistui aktiivisesti prosessiin ja järjestöjen kantoja koordinoitiin työryhmässä. Työryhmässä vaihdettiin tietoa globaaliin kansalaiskasvatukseen liittyvistä toimista ja aktiviteeteista niin Suomessa kuin Euroopassa. EU-asioista erityisesti DEAR (Development Education and awareness raising) - haku ja EU:n monivuotinen rahoituskehys kiinnostivat työryhmää. Työryhmässä vieraili myös Suomen UNESCO-toimikunnan sihteeri, kulttuuriasiainneuvos Zabrina Holmström, kertomassa Suomen Unescon hallintoneuvostokaudesta (2017-2021). Maaliskuussa julkaistiin CONCORDin raportti Global Citizenship in Europe: How much do we care jossa tutkittiin, kuinka paljon globaalia kansalaiskasvatusta rahoitettiin EU:n jäsenmaissa ja Norjassa vuosina 2011-2015. Kehys järjesti raportin pohjalta keskustelutilaisuuden 11

suomalaisille kansalaisjärjestöille. Tilaisuudessa oli puhumassa myös ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala. Kehys kutsui keväällä järjestöt koolle erilliseen tilaisuuteen keskustelemaan koulutuksen profiilin nostamisesta Suomen kehityspolitiikassa. Tilaisuuden jälkeen koulutushankkeita tekevät järjestöt päättivät lähteä yhdessä tekemään eduskuntavaalikampanjaa. Kehys on mukana järjestöjen syksyllä julkaisemassa kannanotossa, jossa vaaditaan koulutuksen nostamista yhdeksi Suomen kehityspolitiikan kärkiteemaksi. 2.5. Turvallisuus Kehyksen turvallisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Työryhmässä jaettiin tietoa ja keskusteltiin EU:n ja Afrikan unionin suhteista, kehitysavun suhteesta turvallisuuteen, nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmasta sekä SDG 16:n edistymisestä globaalisti. Lisäksi työryhmässä käsiteltiin turvallisuus-tematiikan puolesta Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmisteluja sekä EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamista. Turvallisuus-työryhmän agendalle ovat perinteisesti kuuluneet EU:n alueelliset sopimukset. Koska Afrikka nousee jatkuvasti sekä Suomen että EU:n prioriteettina esille, järjesti Kehys vuoden aikana kaksi tilaisuutta EU:n ja Afrikan suhteista yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa. Keväällä järjestettiin EU-Africa relations - How can we achieve a win-win situation?, jonka avasi ulkomaankauppaja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Muita puhujia olivat esimerkiksi Kristin De Peyron Euroopan ulkosuhdehallinnosta, Namibian suurlähettiläs Bonny Haufiku, Antti Karhunen Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosastolta sekä Kenialaisen ACORD-järjestön Salina Sanou. Seminaarissa pohdittiin myös työryhmissä EU:n ja Afrikan suhteita esimerkiksi rauhan ja turvallisuuden, investointien sekä tutkimusyhteistyön näkökulmista. Syksyllä keskustelua jatkettiin Africa-EU relations which way forward? -seminaarissa, jossa EU:n ja Afrikan suhteista keskusteltiin muun muassa pääkomissaari Junckerin tutkimuskeskuksen Patrick Develteren sekä nuorisopoliitikkojen kanssa. Vuoden 2017 aikana turvallisuus ja kehitys -tematiikkaan käsiteltiin myös Kehyksen kannanotoissa. Kannanotossaan Suomen EU-vaikuttamisstrategiasta Kehys otti kantaa EU:n puolustusbudjetin kasvattamiseen sekä konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen liittyvään tutkimukseen ja innovaatioihin. Syyskuussa kehitysministerikokouksen alla Kehys välitti ministeri Virolaiselle kantojaan humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumosta sekä EU-Afrikka-kumppanuudesta. 12

3. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja verkostoituminen Kehys tukee suomalaisten järjestöjen keskinäistä verkostoitumista vaikuttamistyön teemojen ympärillä, verkostoitumista muiden toimijaryhmien kanssa sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskeisiä työkaluja ovat Kehyksen työryhmät ja kansalliset ja kansainväliset verkostot. Jäsenjärjestöjen vankka temaattinen asiantuntemus muodostaa Kehyksen vaikuttamistyön sisällöt temaattisten työryhmien kautta. Aktiivisuus kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa mahdollistaa vaikuttamisikkunoiden tunnistamisen ja viestien viemisen eteenpäin oikeiden kanavien kautta. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen ja verkostoitumisen mittarit 2018 (suluissa vuoden tavoite): Työryhmien kävijämäärät: 225 (120) Työryhmien kokousten lukumäärä: 19 (12) Kehyksen toimintaan aktiivisesti osallistuvien jäsenten osuus: 67 % eli 25 järjestöä (70 %) 3.1. Temaattiset työryhmät Kehys koordinoi vuoden 2018 aikana kuutta temaattista työryhmää. Lisäksi Kehys osallistui aktiivisesti kansalaisjärjestöjen yhteiseen Agenda 2030 -työryhmään, joka toimii kiertävällä puheenjohtajuudella. Yhteistä kaikille työryhmille on, että ne vahvistavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen verkostoitumista keskenään ja keskeisten sidosryhmien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työryhmän jäsenet ovat pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta kokoukset ovat avoimia kaikille, ja niihin osallistuu myös opiskelijoita, tutkijoita ja ministeriöiden edustajia. Työryhmissä jaetaan tietoa, koordinoidaan vaikuttamistyötä ja suunnitellaan yhteisiä toimintoja kuten keskustelutilaisuuksia ja kampanjoita, joita sekä Kehys että työryhmän jäsenet vievät eteenpäin. Kehyksen työryhmät kokoontuivat vuonna 2018 19 kertaa ja kokouksiin osallistui yhteensä 207 henkeä. Kehyksen työryhmien kokoukset 2018 2 6 3 2 Ruokaturva (2 kokousta) Koulutus ja kasvatus (3 kokousta) Siirtolaisuus (2 kokousta) Turvallisuus (2 kokousta) Gender (4 kokousta) Kestävä talous (6 kokousta) 4 2 13

3.2. CONCORD Kehys toimii Suomen toimikuntana eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. CONCORD koostuu 28 kansallisesta toimikunnasta, 20 kansainvälisestä verkostosta ja kolmesta tukijäsenestä. CONCORD edustaa siten noin 2 600 EU:ssa toimivaa kehitysyhteistyöjärjestöä. Kehyksen kautta suomalaiset järjestöt ovat edustettuina CONCORDin työssä ja vaikuttavat siten aktiivisesti Euroopan tason päätöksentekoon. Kehys on yksi CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä ja kädenjälkemme näkyi erityisesti kehityspoliittisessa johdonmukaisuustyössä ja globaalissa kansalaiskasvatuksessa. CONCORDin työ järjestyy neljän hubin alle: Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus CONCORDia ohjaa hubien lisäksi kolme komiteaa: Policy Direction Committee poikkileikkaavan vaikuttamistyön koordinoimiseksi, Inclusive Network Committee verkoston ja osallistumisen tukemiseksi sekä budjettia valvova Financial Advisory Committee. Vaikuttamistyötä tehdään myös poikkileikkaavissa rakenteissa, kuten gender-referenssiryhmässä sekä ad hoc -periaatteella toimivissa työryhmissä, kuten monivuotista rahoituskehystä seuraavassa MFF Leading Groupissa. Yhteistyötä tehdään myös viestinnän osalta. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on jäsenenä CONCORDin Policy Direction Committeessa sekä Hub 4:n johtoryhmässä. Vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner toimii CONCORDin Hub 1:n rinnakkaispuheenjohtajana. Suomalaisedustajat CONCORDin rakenteissa 2018 Kansallinen delegaatti Policy Direction Committee Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus Gender-referenssiryhmä Juha-Erkki Mäntyniemi, Fingo Rilli Lappalainen, Kehys Jussi Kanner, Kehys Anna-Stiina Lundqvist, Kepa Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Rilli Lappalainen, Kehys Riikka Kaukoranta, Väestöliitto 14

3.3. Muut verkostot Jäsenyys ja osallistuminen muiden verkostojen toimintaan on keskeinen osa Kehyksen verkostomaista toimintatapaa. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen oli vuoden 2018 aikana Eurooppalaisen Suomen hallituksen jäsen. Kehys teki Eurooppalaisen Suomen kanssa yhteistyötä Eurooppatiedotus-hankkeen parissa. Kehys ja Eurooppalainen Suomi hakivat yhdessä myös Euroopan parlamentin tiedotustukea Euroopan parlamentin vaaleihin liittyen ja tuki myönnettiin joulukuussa. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Elina Mikola toimi Finnwatchin hallituksessa. Finnwatch tuo Kehykselle asiantuntemusta ja lisäarvoa yritysvastuukysymyksissä. Kehyksen tiedottaja Sonja Hyötylä valittiin huhtikuussa Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen, Maailma.netin hallituksen jäseneksi. Maailma.netin verkkosivuilla, uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa on julkaistu Kehyksen uutisia, tapahtumia, blogikirjoituksia ja työpaikkailmoituksia. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen jatkoi vuoden 2018 kehityspoliittinen toimikunnan (KPT) jäsenenä ja kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä. Kehityspoliittisessa toimikunnassa Kehys pyrki ennen kaikkea edistämään EU-asioiden seurantaa ja johdonmukaisuuskysymyksiä. Kestävän kehityksen toimikunnassa Kehys edisti ennen kaikkea kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomen ja EU:n Agenda 2030 -toimeenpanossa. Kehys osallistui vuoden 2018 aikana myös uuden SRHR-verkoston työhön. Verkosto edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia erityisesti vaalien ja EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Kehys jatkoi aktiivista osallistumistaan valtioneuvoston kanslian koordinoimaan kestävän kehityksen seurantaverkoston jäsenenä. Lisäksi Jussi Kanner valittiin uuden Polku2030-hankkeen tukiryhmään. Polku 2030-hanke tekee kansallista riippumatonta arviointia kestävän kehityksen edistymisestä. Kansainvälisellä tasolla Kehys on CONCORDin lisäksi Forusin (entinen IFP), CIVICUS:in ja Action 4 Sustainable Development -verkoston jäsen. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen toimi vuoden 2017 aikana Forusin varapuheenjohtajana. Verkostot ovat Kehykselle muun muassa kansainvälisessä Agenda 2030 -vaikuttamistyössä. Euroopassa Kehys toimi CONCORDin lisäksi aktiivisesti myös SDG Watch -verkostossa, jossa koordinoidaan kestävän kehityksen vaikuttamistyötä. Viron, Latvian ja Liettuan kattojärjestöt toteuttivat vuoden aikana hankkeen, joka tähtäsi kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen näissä maissa. Kehys toimi hankkeessa asiantuntijana ja sparraajana. Kehys toimi vuoden aikana verkostomaisesti myös yhteistyössä romanialaisen ja kroatialaisen kattojärjestön sekä CONCORDin kanssa suunnitellen yhteistä puheenjohtajuuskausihanketta. 15

3.4. Koulutukset ja EU-rahoitusneuvonta Kehys järjesti tuttuun tapaan vuoden 2017 aikana koulutuksia EUvaikuttamisesta ja EU:n kehitysrahoituksesta. Yhteensä järjestettiin 9 koulutusta. Vaikuttamistyön koulutusta tarjottiin kolmessa EU-vaikuttamiskoulutuksessa, jotka järjestettiin yhteistyössä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa. Vaikuttamiskoulutuksissa jaettiin myös tuoreita EU-vaikuttamisen kortteja, jotka tuotettiin osana Eurooppatiedotus-hanketta. Kevään koulutuksessa keskityttiin viestintään ja EU-tiedon hankkimiseen, syksyllä syvennyttiin ensiksi Euroopan parlamenttiin vaikuttamiseen ja sen jälkeen vaikuttamiseen Suomessa erityisesti puheenjohtajuuskauden näkökulmasta. Kehys vahvisti järjestöjen osaamista EU-rahoituksen Mittarit kansalaisjärjestöjen kapasiteettiin hakea EU-rahoitusta 2018 (suluissa vuoden tavoite): Rahoituskoulutuksiin osallistuneiden määrä: 64 (75) Järjestökohtainen hankeneuvonta: hakemisessa järjestämällä aiheesta koulutuksia ja tarjoamalla hankeneuvontaa. Koulutuksia järjestettiin EU-rahoituksen perusteista, loogisen viitekehyksen lähestymistavasta sekä EUhakemusten sisällöistä. Koulutuksissa kerätyn palautteen perusteella Kehyksen koulutuksia pidettiin laadukkaina ja hyödyllisinä. 14 järjestöä (15 järjestöä) Hankeneuvontaa annettiin EU-rahoitusmahdollisuuksiin, Kehyksen avulla uuden yhteistyön rahoituksen hakemiseen, hankkeiden toimeenpanoon, aloittaneiden määrä: 6 (6) komission sähköisiin järjestelmiin sekä raportointiin liittyvissä kysymyksissä järjestöille niin tapahtumissa, tapaamisissa, puhelimitse kuin sähköpostitse. Järjestökohtaista hankeneuvontaa annettiin 14 järjestölle. Kolme Kehyksen neuvomaa konseptipaperia pääsi jatkoon rahoitushaun ensimmäisestä vaiheesta. Kehyksen koulutukset vuonna 2018 EU-rahoitusinfo 8.3.2018 EU-hakemuskoulutus 11.4.2018 LFA-koulutus 3.-4.5.2018 EU-vaikuttamiskoulutus, viesti ja vaikuta EU:ssa 16.5.2018 EU-rahoitusinfo 20.8.2018 EU-vaikuttamiskoulutus, vaikuttaminen Euroopan parlamenttiin 10.9.2018 EU-vaikuttamiskoulutus, EU-vaikuttaminen Suomessa 8.10.2018 LFA-koulutus 23.-24.10.2018 EU-hakemuskoulutus 22.11.2018 16

3.5. Viestintä ja tapahtumat Kehys viestii ja välittää tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja eurooppalaisista toimista kestävän kehityksen edistämiseksi. Viestinnällä on tärkeä rooli vaikuttamistyön tukena. Kehyksen viestinnän kohderyhmät ovat kestävästä kehityksestä kiinnostuneet järjestötoimijat ja aktiiviset kansalaiset sekä vaikuttamistyön kohderyhmät, eli poliitikot ja virkamiehet. Kehyksen verkkoviestintää hiljennettiin loppuvuodesta Fingon lanseerauksen lähestyessä. Fingon verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat rakennettiin Kepan entisten profiilien varaan, ja tästä viestittiinkin Kehyksen verkkosivuilla, Facebookissa, Twitterissä, uutiskirjeessä ja sähköpostilistalla. Sosiaalisen median päivittäminen lopetettiin Kehyksen kanavissa Fingon lanseerauspäivän jälkeen ja kaikki viestintä siirrettiin Fingon kanaviin. Tietoisuuden lisääntymisen mittarit 2018 (suluissa vuoden tavoite): Tilaisuuksien kävijämäärät: 819 (500) Kehykseltä pyydetyt puheenvuorot: 39 (15) Kehyksen kirjoitukset ulkopuolisissa julkaisuissa ja medioissa: 6 (5) Mediaosumat: 4 osumaa Kehyksen teemoista, minkä lisäksi Fingon vuosikokouksien yhteydessä 9 osumaa Tapahtumat Kehys järjesti vuoden 2018 aikana lukuisia tapahtumia yksin ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Tilaisuuksiin osallistui koko vuoden aikana yhteensä yli 800 henkeä. Tilaisuuksista kuusi oli niin kutsuttuja fasilitoituja poliitikkotapaamisia, joissa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella poliittisten päätöksentekijöiden kanssa ja esittää heille kysymyksiä. Vuoden aikana järjestettiin esimerkiksi neljät perinteikkäät meppikahvit: Henna Virkkusen kanssa digitalisaatiosta, Petri Sarvamaan kanssa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, Merja Kyllösen kanssa ilmastosta ja Mirja Vehkaperän kanssa EU:n tulevasta kehitysrahoituksesta. Omien tilaisuuksien lisäksi Kehys järjesti lukuisia tilaisuuksia yhteistyössä sidosryhmien kanssa. SuomiAreenassa Kehys oli mukana kahden eri paneelikeskustelun valmisteluissa: Maailma muuttuu muuttuuko kehitysyhteistyö? -paneeli järjestettiin yhdessä ulkoministeriön ja kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa, ja Kestävä kulutus - kenen vastuulla? -paneelissa mukana olivat esimerkiksi Marttaliitto ja Joutsenmerkki. Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa järjestettiin vuoden aikana kaksi suurta seminaaria Euroopan unionin ja Afrikan suhteista. Kehyksen tapahtumat vuonna 2018 Pyöreä pöytä kestävistä mittareista 01.2.2018 Meppikahvit Henna Virkkusen kanssa digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä 23.3.2018 Järjestötapaaminen EU-puheenjohtajuuskaudesta 26.3.2018 17

Työpaja: Vaihtoehtoja BKT:lle - kestävät yhteiskunnan tilan ja kehityksen mittarit 3.4.2018 GCE-rahoitustilaisuus 9.4.2018 EU-Africa relations - How can we achieve a win-win situation? 13.4.2018 Koulutuksen lobbaaminen Suomen kehityspolitiikkaan -suunnittelukokous 16.4.2018 Oppiminen tulevaisuuden evaluaatioissa 18.4.2018 Sosiaalifoorumin työpaja: Kohti kestävää kauppapolitiikkaa - seuraavat askeleet 21.4.2018 Kehyksen kevätkokous 27.4.2018 MFF-info 20.4.2018 Meppikahvit Petri Sarvamaan kanssa MFF:stä 24.5.2018 Kehyksen paneelikeskustelu MK-festareilla 26.5.2018 Maailma muuttuu muuttuuko kehitysyhteistyö? keskustelu SuomiAreenassa 16.7.2018 Kestävä kulutus - kenen vastuulla? keskustelu SuomiAreenassa 19.7.2018 Ruokaturva-aamiaiskeskustelu (Mukulat Maailmalla) 8.5.2018 Aamukahvit sidosryhmille Seamusin kanssa 19.6.2018 Degrowth-kuulumiset keskustelutilaisuus 20.9.2018 Järjestötapaaminen EU-puheenjohtajuuskaudesta 31.10.2018 Meppikahvit Kyllösen kanssa ilmastopolitiikasta 5.11.2018 Africa-EU relations which way forward? -seminaari 12.11.2018 Ruokaturva-aamiainen - ötökkäproteiini 15.11.2018 Minkä täytyy kasvaa ja kuinka paljon? -seminaari 21.11.2018 Meppikahvit Mirja Vehkaperän kanssa MFF:stä 23.11.2018 Tapaaminen europarlamenttivaaleista 4.12.2018 Verkkosivut Kehyksen verkkosivuilla uutisoitiin aktiivisesti Kehyksen toiminnasta ja EU:n kehityspolitiikasta. Kaikkiaan kävijöitä verkkosivuilla oli vuoden aikana lähes 10 000 ja sivuja katsottiin yhteensä yli 30 000 kertaa. Kehyksen verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana 53 uutista, 14 blogikirjoitusta ja 12 kannanottoa. Suosituimpia sisältöjä olivat Bridge 47 -hankkeen sivu sekä rekrytointi-ilmoitukset. Uutisista luetuimmat olivat uutiset Bridge 47 -hankkeen tapahtumasta sekä järjestöjen vetoomuksesta pakkopalautusten keskeyttämiseksi. Luetuin blogi käsitteli tasa-arvoista kauppapolitiikkaa. Kehyksen verkkosivut piilotettiin käyttäjiltä marraskuussa, kun Fingon uudet verkkosivut lanseerattiin. Sosiaalinen media Kehys sai vuoden aikana noin 400 uutta Twitter-seuraajaa: vuoden alussa seuraajia oli noin 2 170 ja vuoden lopussa 2586. Yhteensä Kehyksen twiittejä nähtiin vuoden 2018 aikana keskimäärin 47 tuhatta kertaa kuukaudessa, eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 (45 tuhatta). Selvästi eniten twiittejä nähtiin marrasja joulukuussa, jolloin kuukausittaiset määrät olivat yli 200 tuhatta. Tämä selittyi erityisesti Fingon lanseeraustilaisuuden huomiolla, sekä Junckerin State of the Union -puheesta twiittauksilla. Heinäkuussa Kehyksen twitter-tili sai näkyvyyttä SuomiAreenassa, kun se pääsi SuomiAreenan aktiivisimpien yhteisötilien listan sijalle kaksi heti SuomiAreenan oman twitter-tilin jälkeen. 18

Kehyksen Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 1170 tykkääjää, eli määrä lisääntyi noin sadalla edellisvuodesta. Kattavimmat julkaisut vuoden aikana liittyivät Merja Kyllösen ilmastoaiheisiin meppikahveihin ja uuteen kattojärjestöön Fingoon. Uutiskirje ja sähköpostilista Kehyksen uutiskirje, EU-päivyri, ilmestyi vuoden aikana 23 kertaa. Tilaajamäärä pysyi koko vuoden noin 330 tilaajassa. Kehys-l-sähköpostilistan tilaajamäärä oli noin 200 henkeä. Lisäksi Kehys ylläpiti EUrahoituksesta kiinnostuneiden EU-rahoitus-sähköpostilistaa. Vuoden päätteeksi sekä uutiskirje että sähköpostilista hiljenivät. Marras-joulukuussa Mailchimplistalle ja sähköpostilistalle lähetettiin useita viestejä Kehyksen ja Kepan yhdistymisestä, ja ohjattiin tilaajia Fingon uutiskirjeen ja sähköpostilistojen pariin. Tämä näkyikin entisen Kepan uutiskirjeen tilaajamäärän lisääntymisenä. Medianäkyvyys Vuonna 2018 Kehys lähetti kaikki mediatiedotteensa yhteistyössä Kepan kanssa. Uuden kattojärjestön lisäksi aiheina tiedotteissa olivat eurooppalaista kehitysrahoitusta arvioiva AidWatch-raportti sekä joulukuussa julkaistu Suomen, Kroatian ja Romanian EUpuheenjohtajuuskausitrion ohjelma. Kesäkuussa uuden kattojärjestön vuosikokouksesta julkaistiin kaksi uutista. Vuoden suurin medianäkyvyys saavutettiin marraskuussa Fingon lanseerauksen yhteydessä, kun mediaosumia saatiin yhteensä seitsemän. Toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemeä haastateltiin Ylen Aamu-tv:ssä ja MTV:n Huomenta Suomessa, minkä lisäksi juttuja julkaistiin muun muassa Hufvudstadsbladetissa, Kansan Uutisissa, Demokraatissa ja Vihreässä Langassa. Kehyksen vaikuttamistyön teemat saivat medianäkyvyyttä Ylen Ykkösaamu radio-ohjelman haastattelussa, jossa Rilli Lappalainen kertoi EU:n ja Afrikan suhteista sekä Suomen Kuvalehden puheenvuorossa, jossa Elina Mikola kirjoitti kestävästä kauppapolitiikasta. Maailma.net uudelleen julkaisi vuoden mittaan useita Kehyksen uutisia, kannanottoja sekä blogikirjoituksia. 19

4. Hallinto ja organisaatio 4.1. Uusi kattojärjestö Fingo Entisten Kehyksen ja Kepan muodostama uusi kattojärjestö Fingo aloitti toimintansa vuonna 2018 pitkän prosessin tuloksena. Jo tammikuussa 2017 Kepan ja Kehyksen hallitukset aloittaa yhteisen yhteistyö-, asiantuntija- ja kattojärjestön suunnittelun. Virallisesti uuden kattojärjestön perustamisesta päätettiin sekä Kehyksen että Kepan sääntömääräisissä syyskokouksissa marraskuussa 2017. Kehyksen osalta uusi järjestö tarkoitti myös vanhan lakkauttamista, sillä Fingo rakennettiin entisen Kepan Y-tunnuksen varaan. Ensimmäinen päätös Kehyksen lakkauttamisesta tehtiin syyskokouksessa 2017 ja virallisesti järjestö lakkautettiin kevätkokouksessa 2018. Vuoden 2018 loppuun saakka Kepa ja Kehys kuitenkin toteuttivat omia ohjelmiaan ja toimintasuunnitelmiaan vielä erillään. Vuonna 2018 uuden järjestön rakentaminen työllisti koko Kehyksen henkilöstöä ja hallitusta. Keväällä erilaisissa työvirroissa valmisteltiin uudelle järjestölle nimeä, organisaatiota, hallintoa ja ohjelmaa. Kesällä uusi järjestö otti pyrähdyksen eteenpäin, kun toukokuussa uusi toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi aloitti toimessaan, kesäkuussa ylimääräisessä vuosikokouksessa järjestön nimeksi valittiin Suomalaiset kehitysjärjestöt Finnish Development NGOs Fingo ry ja elokuussa entiset kehysläiset muuttivat entisen Kepan tiloihin Vallilaan. Syksyllä rakennettiin uuden järjestön visuaalinen ilme ja brändi. Samaan aikaan entisten ohjelmien yhteensovittamista jatkettiin toimintasuunnitelmatyössä. Uuden järjestön organisaatiota rakennettiin syksyllä ja samaan aikaan käytiin myös YT-neuvottelut, jotka eivät johtaneet irtisanomisiin. 4.2. Yhteiskuntasitoumus Kehys on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa tavoitteena on ekologisen jalanjäljen pienentäminen huomioimalla ympäristötekijät kaikessa toimiston toiminnassa, hankinnoissa ja matkustamisessa. Lisäksi Kehys lisää tietoutta kestävästä kehityksestä sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnallisiin asioihin. Kehys on raportoinut tavoitteiden etenemisestä vuosittain. 20

Kehys onnistui vuoden 2018 aikana saavuttamaan tavoitteensa melkein kokonaan. Hankinnoissa on otettu ympäristönäkökulmat huomioon, Kehyksen tilaisuuksissa on tarjoiltu vain kasvisruokaa ja lentojen aiheuttamia CO2-päästöjä on korvattu ympäristöjärjestöille. Lisäksi Kehyksen työntekijät saivat jälleen vuonna 2018 kaupunkipyörät käyttöönsä. Esteettömät kokoustilat ja energiankulutuksen seuraaminen jäivät jälkeen asetetuista tavoitteista. Samoin Kehyksen jäsenjärjestöjen tekemät sitoumukset eivät ole kasvaneet asetetun tavoitteen mukaisesti. Ensi vuonna tehdään Fingolle uusi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. 4.3. Toimitilat Kehys toimi vuonna 2018 elokuuhun saakka Hakaniemen Globaalikeskuksessa (Siltasaarenkatu 4, 7. krs, 00530 Helsinki). Elokuussa Kehys muutti entisen Kepan tiloihin Vallilaan (Elimäenkatu 25-27, 00510). Globaalikeskuksessa toimivat myös Demo Finland, Eettisen kaupan puolesta ry, Eurooppalainen Suomi, Eurooppanuoret, Maailma.net, Saferglobe, Taksvärkki, UNDP, WISE ja YK-liitto. Vallilan toimitiloissa Fingon alivuokralaisena Sosiaalipedagogiikan säätiö Sosped. 4.4. Sihteeristö Kehyksen palveluksessa vuonna 2018 työskentelivät: Rilli Lappalainen pääsihteerinä Jussi Kanner vaikuttamistyön koordinaattorina Elina Mikola vaikuttamistyön koordinaattorina (marraskuuhun saakka) Senja Väätäinen-Chimpuku vaikuttamistyön koordinaattorina (marraskuusta alkaen) Anne Peltonen hallintokoordinaattorina Nora Forsbacka tiedottajana (tammikuun) ja Bridge 47 -hankkeen viestintäkoordinaattorina (helmikuusta alkaen) Sonja Hyötylä tiedottajana (helmikuusta alkaen) Taina Riski Bridge 47 -hankkeen projektipäällikkönä Satu Seppälä Bridge 47 -hankkeen talouskoordinaattorina Suvi Hänninen Bridge 47 -hankkeen hallintokoordinaattorina (lokakuuhun saakka) Max Tran Bridge 47 -hankkeen talous- ja hallintoassistenttina (heinäkuusta alkaen) Alen Maletic Bridge 47 -hankkeen verkostokoordinaattorina (marraskuusta alkaen) 21

4.5. Talous Kehyksen perustoiminnan tulot muodostuivat pääasiassa valtionavusta ulkoasiainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäksi toimintaan saatiin hankeavustusta ulkoministeriön Eurooppatiedotukselta (Euroopan unioni vaikuttamisen paikka). Euroopan komissio rahoitti Kehyksen johtamaa Bridge 47 -hanketta sekä marraskuussa alkanutta EU Presidency Project -hanketta. Oman varainhankinnan selkärankana toimivat jäsenmaksut. Lisäksi omarahoitusta kerättiin Kehyksen omien koulutusten lisäksi myös vierailuluennoilta ja -koulutuksista. Lisäksi rahoitusta kerrytettiin tarjoamalla tapahtumien järjestämiseen liittyviä palveluita. Tilikauden kokonaistuotot olivat 37 659 ja ohjelmatuki 350 000, yhteensä 387 659 ja kulut 391 020,39, alijäämä siten -3 361,39. 22

5. Projektit Vuoden 2018 aikana Kehyksessä oli käynnissä kolme erillistä projektia. Vuoden aikana toteutettiin ulkoministeriön tukema Eurooppatiedotus-hanke Euroopan unioni vaikuttamisen paikka. Euroopan komisison rahoittama Bridge 47 -hanke jatkui koko vuoden ja Kehys toimi hankkeessa vetäjänä. Lisäksi Euroopan komissio myönsi rahoituksen kaksivuotiselle EU Presidency Project -hankkeelle, jota Kehys toteuttaa yhdessä romanialaisen FONDin, kroatialaisen CROSOLin sekä CONCORDin kanssa. 5.1. Eurooppatiedotus-hanke Kehys toteutti ulkoministeriön tuella Eurooppatiedotushankkeen Euroopan unioni vaikuttamisen paikka. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kansalaisjärjestötoimijoiden ja aktiivisten kansalaisten tietoa EU:sta ja sen päätöksenteosta sekä antaa eväitä ja madaltaa kynnystä EUvaikuttamiseen. Hanke toteutettiin erityisesti vuotta 2019 silmällä pitäen, sillä europarlamenttivaalien ja EUpuheenjohtajuuskauden aikana on erityisen tärkeää, että EUpolitiikkaa tunnetaan ja siihen koetaan voivansa vaikuttaa. Hankkeen tuotoksina syntyi kolmen EUvaikuttamiskoulutuksen sarja, EU-vaikuttamisen kortit sekä uudistettu EU-vaikuttamisopas. Toukokuun Viesti ja vaikuta EU:ssa -koulutus käsitteli sitä, mistä EU-tietoa saa, ja miten sitä voi hyödyntää vaikuttamistyöstä. Syyskuun Euroopan unioni vaikuttamisen paikka -koulutus syventyi EU:n päätöksentekoon, Euroopan parlamentin toimintaan sekä erilaisiin EU-vaikuttamisen menetelmiin ja käytöntöihin. Lokakuun Vaikuta EU-politiikkaan Suomessa -koulutuksessa tutustuttiin mm. EUpäätöksentekoon Suomen eduskunnassa, suomalaisten järjestöjen EU-vaikuttamiseen sekä Suomen EUpuheenjohtajuuden avaamiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Kehyksen vanha EU-vaikuttamisopas pistettiin kokonaan uuteen uskoon ja Euroopan unioni vaikuttamisen paikka julkaistiin joulukuussa. Vaikuttamisopas sisältää perustietoa EU:n instituutioista ja päätöksenteosta sekä vaikuttamisesta. Vaikuttamisosiosta löytyy myös neljä vieraskirjoitusta järjestöjen vaikuttamistyöstä. Julkaisusta tehtiin hyvin visuaalinen ja helppolukuinen, jotta se olisi helposti lähestyttävä järjestövaikuttajien lisäksi myös muille aktiivisilli kansalaisille. Vaikuttamisopas julkaistiin uuden kattojärjestön Fingon logolla ja värein, joten sitä voidaan hyödyntää EU-supervuoden aikana erilaisissa koulutuksissa ja tapahtumissa. 23

Hankkeessa tuotettiin lisäksi viisi erilaista kaksipuolista vaikuttamiskorttia. Korteista löytyy infoa EU:n toimielimistä ja päätöksenteosta, Euroopan parlamentista, Euroopan unionin neuvostosta ja PJ-kaudesta, EU-asioiden käsittelystä Suomessa sekä vinkeistä vaikuttamistyöhön. Korteissa panostettiin oppaan tapaan visuaalisuuteen. Koulutukset keräsivät erittäin positiivista palautetta. Erityisesti syksyn koulutuksissa keskityttiin aiempaa enemmän koulutuksellisuuteen ja harjoituksiin, mikä sai paljon hyvää palautetta. Myös koulutuksissa jaettuja vaikuttamiskortteja kehuttiin helposti omaksuttavasta tiedosta. 5.2. Bridge 47 -hanke Kehys koordinoi 15 järjestön yhteistyössä toteutettavaa Bridge 47 Building Global Citizenship -hanketta. Hanke alkoi lokakuussa 2017 ja päättyy syyskuussa 2020. Hankkeen tavoitteena on aktivoida globaali kansalaisyhteiskunta edistämään maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta ja köyhyyden poistamista globaalin kansalaiskasvatuksen kautta. Hanke keskittyy globaalin Bridge 47 -verkoston rakentamiseen, vaikuttamistyöhön EU:ssa ja globaalilla tasolla, uudenlaisten kumppanuuksien kehittämiseen globaalikasvatuksessa sekä innovatiivisten lähestymistapojen ja toimintamallien jakamiseen. Hankkeen ensimmäinen kansainvälinen globaaliin kansalaiskasvatukseen liittyvä konferenssi järjestettiin Brysselissä lokakuussa 2018 ja se keräsi 100 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Bridge 47 -hanke oli edustettuna maaliskuussa 2018 Bonnissa järjestetyssä Global Festival of Action for Sustainable Development -tapahtumassa, High Level Political Forum -tapahtumassa New Yorkissa heinäkuussa 2018 sekä UNESCO-APCEIU:n järjestämään globaaliin kansalaiskasvatukseen liittyvään tapahtumaan Soulissa syyskuussa 2018. Hankkeen visuaalinen ilme valmistui elokuussa ja verkkosivut valmistuivat joulukuussa 2018. Bridge 47 -hankkeen vaikuttamistyö keskittyy neljään osa-alueeseen: kehityspolitiikka, koulutus, sosiaalinen inkluusio ja Agenda 2030. Vuoden aikana Bridge 47:n vaikuttamistyölle luotiin muutosteoria, jonka pohjalle rakennettiin vaikuttamistyön linjaukset ja pääviestit. Vaikuttamistyön strateginen suunnittelu sisälsi lähtötasokartoituksen kumppaneiden vaikuttamistyön kapasiteetista ja taidoista sekä kansallisista vaikuttamistyön toimintaympäristöistä. Sidosryhmäkartoituksen perusteella puolestaan tunnistettiin vaikuttamistyön kannalta tärkeimmät sidosryhmät, joiden kanssa aloitettiin yhteistyö. 24

Vuoden 2018 aikana luotiin lukuisia uusia kumppanuuksia ja tunnistettiin potentiaalisia kumppaneita. Kumppanuuksia on solmittu ja suunniteltu kansalaisyhteiskunnan lisäksi valtiollisten, tiedemaailman ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Kumppanuuksien seuraamiseen luotiin työkalu, joka auttaa jatkossa työn ja tulosten monitoroinnissa. Hankkeelle valmisteltiin Tone of Voice -ohjeistus, joka ohjaa hankkeen ulkoisten kumppaneiden kanssa käytävää keskustelua. Erityisesti ohjeistus auttaa luomaan kumppanuuksia sellaisten toimijoiden kanssa, joille globaali kansalaiskasvatus ja sen yhteydessä käytetty kieli ja käsitteet ovat uusia. Bridge 47 -hankkeen myötä useat järjestöt pääsivät osallistumaan kapasiteettia vahvistaviin toimintoihin. Transformative Learning Journey koulutusohjelma käynnistyi kesäkuussa 2018. Ensimmäinen koulutusohjelmaan liittyvä työpaja järjestettiin lokakuussa Saksassa. Vuoden aikana järjestettiin myös hankkeen ensimmäiset koulutukset, jotka liittyivät kriittiseen globaalikasvatukseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Joulukuussa 2018 julkistettiin ensimmäinen hanketukihakukierros. Tarkoituksena on tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita globaaliin kansalaiskasvatukseen liittyvissä innovatiivisissa hankkeissa. Valinnat rahoitettavista hankkeista tehdään alkuvuodesta 2019. Hankkeessa työskenteli vuoden 2018 aikana 25 henkilöä 13 maassa. Hankkeen koko henkilöstö tapasi vuoden aikana kolme kertaa, jonka lisäksi järjestettiin useita muita tapaamisia. Koordinaatiotiimi tapasi vuonna 2018 kahdesti ja järjesti säännöllisiä verkkotapaamisia. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kahdesti ja järjesti verkkotapaamisia. Fyysisten tapaamisten lisäksi puhelin- ja verkkokokouksia järjestettiin säännöllisesti hankkeen toimintojen suunnittelemiseksi ja seuraamiseksi. 5.3. EU-puheenjohtajuuskausihanke Euroopan komissio myönsi rahoituksen kaksivuotiselle EU Presidency Project -hankkeelle, jota Kehys toteuttaa yhdessä romanialaisen FONDin, kroatialaisen CROSOLin sekä eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin kanssa. Marraskuussa pidettiin Helsingissä hankkeen kaksipäiväinen suunnittelukokous. Myös seuraavien kolmen puheenjohtajamaan eli Saksan, Portugalin ja Slovenian kattojärjestöt ovat olleet mukana suunnittelemassa puheenjohtajuuskausien toimintaa, jotta toiminnasta saadaan entistä vaikuttavampaa ja jatkuvampaa. Komissio myönsi ensimmäistä kertaa rahoitusta yhden puheenjohtajamaan sijaan triolle. Hankkeen neljä painopistealuetta ovat kestävä kehitys, kehityspolitiikka, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunnan tila. 25