Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke
Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu 1930-luvulla (Norjasta) Yksi istutuspaikka oli Noormarkussa, sieltä kanta on levittäytynyt lähes koko Satakuntaan. Nykyisin jonkin verran myös Pohjanmaan eteläosissa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä. Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopanmajavia Ruotsista. Euroopanmajava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi pienen levinneisyysalueen takia (Punainen kirja 2010).
Kanadanmajava Istutettiin erehdyksessä Suomeen 1930-luvulla. Kanta kasvoi ja levisi nopeammin kuin euroopanmajava. Etenkin Itä- ja Järvi-Suomessa runsas. Majavat puuttuvat Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Lapissa satunnaisesti, tilanne epäselvä. Kanadanmajava on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi (Kansallinen vieraslajistrategia 2012).
Majavalaskennat RKTL on tehnyt Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien avustuksella majavalaskentoja kolmen vuoden välein. Metsästäjät ilmoittavat syksyllä asuttujen pesien määrän oman seuransa alueella. Tavoitteena on laskea aktiivisten talvipesien määrä ja sitä kautta perhekuntien määrä. Yksilömäärä arvioidaan näiden perusteella.
Satakunnan euroopanmajavat Keskimäärin laskettu 93 aluetta (vaihtelu 69-123). Indeksi = pesien määrä/laskettujen alueiden lkm Indeksi hieman pienentynyt vuoden 2004 jälkeen. Eniten alueita laskettu 2013, vähiten 1995 ja 2007.
Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 3,8). Parker et al. 2012, Wildlife Biology 18 Saalis: 3 edeltävän vuoden keskiarvo Saalista vähän suhteessa kannan kokoon (kiintiö 250).
Keskimäärin laskettu 972 aluetta (vaihtelu 587-1203). Pesien määrä ja indeksi pienentyneet 2000-luvulla. Pienin laskettujen alueiden määrä vuonna 2010, suurin vuosina 1998 ja 2001. Kanadanmajava
Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 5,2). Saalis: kolmen edeltävän vuoden keskimääräinen saalis/vuosi
Alueiden välillä suurta vaihtelua. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tiheä kanta. Keski-Suomessa ja Hämeessä kanta harva. PH: laskettu eniten vuosina 1998-2007.
Lajien vertailu
Kallojen keräys Lajinmääritys on luonnossa vaikeaa, joten olemme pyytäneet metsästäjiltä kalloja lajinmääritystä varten erityisesti Satakunnan itäosista, Pirkanmaan länsiosista (P-Häme) ja Pohjanmaalta. Kuva: Petri Timonen
Levinneisyysalue Laskentojen tulokset (2013)+ kallot (2014) Mukana vain ne pesät, joiden koordinaatit tiedossa. Vihreä: euroopanmajava Punainen: kanadanmajava Kallot isommilla pallukoilla
Tilanne Satakunnan ja Pirkanmaan Lajit lähellä kohtaamista Pirkanmaan länsiosassa (Satakunnan riistakeskusalueen itäosa) rajoilla
Kuva: Riikka Alakoski, Turun yliopisto Kriittinen alue
Molemmat lajit suosivat sekametsiä. Maisema näyttää vaikuttavan lajia enemmän elinympäristönvalintaan. Kilpailutilanne mahdollinen. Alkuperäinen kuva: Suomen Riista 59. Elinympäristönkäyttö
Mitä sitten? Laskentojen ja kallojen avulla saatu tietoja kummankin lajin levinneisyydestä ja runsaudesta. Pesäkoordinaattien avulla selvitetty elinympäristönkäyttöä. Jatkossa pyritään kartoittamaan kriittisimmän alueen pesiä entistä tarkemmin. Myös kallojen keruuta olisi hyvä jatkaa kummankin lajin levinneisyyden varmistamiseksi. Lapin tilanne selvitettävä
Life-hanke? Euroopanmajavan säilyminen turvattava, laji olisi saatettava elinvoimaiseksi. Levinneisyysaluetta laajennettava, koska syy vaarantunut statukseen on suppea levinneisyysalue. Kanadanmajavia estettävä leviämästä Satakuntaan, poistettava Länsi-Suomesta? Euroopanmajavaa autettava istutuksin? Hankkeen suunnittelussa mukana Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Helsingin ja Turun yliopistot.