Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus/ Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK www.pkamk.fi www.isak.fi
Itsenäinen suoriutuminen Itsenäisellä suoriutumisella tarkoitetaan yksilön kykyä ja mahdollisuuksia selviytyä yhteisössä ja ympäristössään omaa päätösvaltaansa käyttäen, tasa-arvoisena yhteisön jäsenenä. Itsenäinen suoriutuminen muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä joka on suhteessa toimintaympäristöön, palveluihin sekä teknologiaan kattaen koko elinkaaren.
Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan? Esteettömyys on tila, joka mahdollistaa ihmiselle iästä, toimintakyvystä tai muista rajoittavista tekijöistä riippumatta tasavertaisen mahdollisuuden osallistua omista lähtökohdistaan oleellisiin asioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi asuminen, julkiset palvelut, työelämä, opiskelu ja harrastukset. Esteettömyyteen liittyvät oleellisesti rakennettu ympäristö, tarvittava teknologia, palvelujen saavutettavuus sekä asenteet. Esteettömyydessä oleellista on, että hyvin toteutuessaan se luo kaikkien kannalta mahdollistavan, laadukkaan ja turvallisuutta edistävän lopputuloksen.
Turvallisuuden tunne lähtökohtana Turvallisuuden tunne on eräs keskeisimmistä asioista itsenäisen suoriutumisen mahdollistajana. Se rakentuu monen tekijän summana, yksilöllisesti, asiakkaan lähtökohtien ja tarjolla olevien mahdollisuuksien kautta. Turvallisuuden tunne saavutetaan: - kotiympäristön hallittavuudella ja esteettömyydellä - asumista ja toimimista tukevilla ratkaisuilla jotka liittyvät rakennukseen itseensä, sen lähiympäristöön sekä siinä käytettävään teknologiaan - yksilöllisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla, joka liittyy ihmisten väliseen kanssakäymiseen sekä asumista tukeviin palveluihin
Senioriväestö Suomessa - suuntaa antavia asumisen tunnuslukuja Suomessa asuu tällä hetkellä yli 1 000 000 65-vuotta täyttänyttä Ennusteen mukaan vuonna 2030 heitä on noin 1,5 miljoonaa Suomessa asuu tällä hetkellä lähes 100 000 yli 65- vuotiaista yksin omakotitalossa. Yli 75-vuotiaista lähes 90% asuu kotona. Palvelutaloissa asuu noin 5% vanhuksista ja noin 7% laitoshoidossa. Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa, jotka hoitavat läheistään kotona Keski-Karjalan väestöstä noin 30 % oli vuoden 2011 lopussa täyttänyt 60 vuotta (Tilastokeskus, 2012) Euroopassa asuu tällä hetkellä 87 000 000 65- vuotta täyttänyttä
Väestön ikärakenne Pohjois-Karjalassa 31.12.2011 (naiset) 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Yht. Joensuu 1809 1753 1868 2407 3530 2604 2059 1782 1908 2420 2675 2813 2644 2018 1739 1524 2438 37991 Outokumpu 167 159 164 176 173 185 161 132 174 211 271 335 340 253 230 203 360 3694 Ilomantsi 104 88 123 124 80 87 74 111 126 189 272 261 273 214 206 209 365 2906 Juuka 88 124 126 129 78 81 84 94 135 194 235 238 241 192 173 172 276 2660 Kontiolahti 535 525 531 425 213 394 474 514 465 487 482 485 434 287 204 180 258 6893 Liperi 397 374 387 368 200 296 371 361 358 442 471 467 425 318 290 201 352 6078 Polvijärvi 107 99 154 112 77 90 87 87 123 162 180 216 211 149 139 120 208 2321 Joensuun seutu 3207 3122 3353 3741 4351 3737 3310 3081 3289 4105 4586 4815 4568 3431 2981 2609 4257 62543 Lieksa 192 201 269 334 176 185 183 226 275 425 540 594 608 474 453 369 677 6181 Nurmes 160 175 156 226 162 151 135 140 199 270 341 377 395 288 284 257 450 4166 Valtimo 43 53 55 43 38 41 43 40 42 73 111 112 112 75 78 78 143 1180 Pielisen Karjala 395 429 480 603 376 377 361 406 516 768 992 1083 1115 837 815 704 1270 11527 Kitee 175 180 232 266 149 158 166 190 250 312 408 429 420 311 282 271 393 4592 Kesälahti 31 52 65 51 36 29 30 36 71 78 90 117 94 90 90 73 140 1173 Rääkkylä 34 55 51 46 27 45 36 58 58 86 100 120 112 90 81 69 136 1204 Tohmajärvi 91 116 151 115 67 84 100 117 124 167 207 211 210 159 171 100 232 2422 Keski-Karjala 331 403 499 478 279 316 332 401 503 643 805 877 836 650 624 513 901 9391 Pohjois-Karjala 3933 3954 4332 4822 5006 4430 4003 3888 4308 5516 6383 6775 6519 4918 4420 3826 6428 83461 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 16.3.2012
Turvallisen ja esteettömän asuinympäristön edellytyksiä ja haasteita Tiedon hankkiminen, jakaminen, ja soveltaminen käytettävissä olevista ratkaisuista - Esteettömyystiedon siirtäminen rakennusten, asuntojen ja ympäristön suunnitteluun (lisäarvo osoitettava) - Malli- ja sovellusympäristöjen hyväksi käyttäminen (esimerkiksi Toimiva Koti Helsinki, Kätevä Koti Kajaani, Mahdollistava Koti, Oulu, ITSE- tila Tampere, Kunnon Koti Turku) - Vertaistuki (esimerkiksi järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö) - Tietoverkkojen hyväksi käyttäminen (internet, sosiaalisen median hyödyntäminen) - Uudet palvelumallit (liikkuvat palvelut, joilla tieto ja ratkaisut viedään asiakkaan luo) - Omaisille ja läheisille suunnattava neuvonta ja ohjaus - Asiakas- ja käyttäjälähtöisen tiedon entistä tehokkaampi kytkeminen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen (esimerkiksi järjestöjen kanssa) - Tiedottamisen ja markkinoinnin suuntaaminen kuluttaja-asiakkaille
Turvallisen ja esteettömän asuinympäristön edellytyksiä ja haasteita Ennakoivan kuluttajanäkökulman vahvistaminen - Ikääntyvät asiakkaat on nähtävä potentiaalisina kuluttajina - Esteettömyyttä ja itsenäistä suoriutumista edistävät tuotteet ja palvelut tuotava esiin asumisen ja elämän laatua kohottavina ratkaisuina - Tuotteiden jakelukanavat ja hankintamahdollisuudet tuotava asiakkaiden ulottuville - Yksilöllinen neuvonta, ohjaus, suunnittelu ja käytön opastus on kytkettävä tiiviimmin tuotteiden myyntiin, markkinointiin ja jakeluun - Ikääntyviä asiakkaita tulee kannustaa ja tukea asumisympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden omaehtoiseen edistämiseen
Keskeisimpiä asuinympäristön kehittämiskohteita Sisäänkäynti ja oviympäristö - Sisäänkäynnin kattaminen, mitoitukset, tasoerot, oven käyttöä helpottavat ratkaisut (esimerkkinä helppokäyttöinen lukitus, oviautomatiikka ja heloitukset), valaistus Peseytymis- ja saniteettitilat - Kalusteet (wc- istuimet, kaapistot, peilit) ja varusteet (tukeutumisvälineet, käsijohteet) sekä niiden sijoittelu, mitoitukset, materiaalit (esimerkiksi lattiamateriaalit), värikontrastit, valaistus Keittiö - Keittiökalusteiden mitoitukset, sijoittelu ja käyttöä helpottavat elementit, kodinkoneiden sijoittelu ja käytettävyys (esimerkiksi asennuskorkeus, luukkujen kätisyys), laskutasot, kodinkoneiden turvalaitteet (liesivahdit, turvaliesituulettimet), valaistus Makuuhuone - Vuode ja sen lähiympäristö (säädettävyys), kalusteiden sijoittelu, vuodeympäristöön liittyvät lisävarusteet (esimerkiksi nostimet, nousutuet, kääntölevyt, siirtymälaudat, nostimet) Yleistä - Asuinympäristössä oleellisimpia asioita esteettömyyden kannalta ovat ympäristön selkeys, riittävä tila liikkua ja toimia (myös apuvälineitä käytettäessä tai avustettaessa tilannekohtaisesti), mahdollisimman vähäiset tasoerot, riittävä ja oikein suunnattu valaistus sekä turva- ja kodintekniikan helppokäyttöisyys - Kodin tapaturmista suurin osa on kaatumisia, joita voidaan ehkäistä ennakolta esimerkiksi kiinnittämällä huomiota kalusteiden mitoitukseen ja sijoitteluun, kulkureittien esteettömyyteen ja pintamateriaaleihin (liukastamattomuus), varusteisiin (esimerkiksi tukeutuminen), mattoihin ja tasoeroihin - Asuinympäristössä tulee ottaa huomioon myös näkemiseen ja kuulemiseen liittyvät tarpeet kuten valaistus, värien kontrastit ja akustiikka
Kiitos mielenkiinnosta ja antoisaa teemapäivää!