EAKR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 808300 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Etelä-Karjalan liitto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi BIOTULI, biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä 1.9.2010 Päättymispäivämäärä 31.8.2013 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hakijatyyppi Tutkimuslaitos Y-tunnus 0245904-2 Lähiosoite Skinnarilankatu 34 Puhelinnumero 05-62111 Postinumero 53851 Postitoimipaikka Lappeenranta Faksinumero Pankkiyhteys Pohjola Pankki Oyj Tilinumero 500001-2255954 Web-osoite www.lut.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Karvonen Asema organisaatiossa Erotustekniikan keskuksen johtaja Sähköpostiosoite vesa.karvonen@lut.fi Puhelinnumero 040-484 9240 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Minna Sutela Asema organisaatiossa Talousjohtaja Sähköpostiosoite Puhelinnumero 040 825 5407 Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Vesa Karvonen Sähköpostiosoite vesa.karvonen@lut.fi Puhelinnumero 040-484 9240 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/16
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus 1039730-4 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP2 ja WP4 toteuttamiseen. Osatoteuttajan nimi Cursor Oy Y-tunnus 0727178-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP5 toteutukseen. Osatoteuttajan nimi Kouvola Innovation Oy Y-tunnus 2221859-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP 5 toteutukseen. Osatoteuttajan nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus 2177546-2 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP1 toteuttamiseen. Osatoteuttajan nimi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Y-tunnus 0494547-4 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP 5 toteuttamiseen. Osatoteuttajan nimi Lappeenranta Innovation Oy Y-tunnus 2006625-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu WP5 toteuttamiseen 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Valmistelussa ovat olleet mukana seuraavat tahot: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Erotustekniikan keskus, Technology Business Research Center ja LUT Energia). Saimaan ammattikorkeakoulu. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/16
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. UPM-Kymmene Oyj. StoraEnso Oyj. Andritz Oy. Cursor Oy. Kouvola Innovation Oy. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Lappeenranta Innovation Oy. Kouvolan kaupunki. Lappeenrannan kaupunki. Etelä-Karjalan maakuntaliitto. Kymenlaakson liitto. Valmisteluun liittyen on pidetty neljä kokousta koko toimijajoukolla: 27.1.2010 Kouvola, 25.3.2010 LUT, 28.5.2010 LUT ja 23.6.2010 LUT. Lisäksi työpaketeilla (WP:t) on kullakin ollut lukuisia sisältöä valmistelevia työkokouksia, joissa toimijat ovat päässeet vaikuttamaan projketin sisällön kehittämiseen. 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Projekti on organisoitu neljään työpakettiin, joissa kaikissa on useampia toimijoita. Tällä järjestelyllä pyritään avoimeen "open innovation" tyyppiseen tiedonsiirtoon ja -vaihtoon. Ohjausryhmään tulevat kuulumaan neljän työpaketin vetäjät, sekä edustajat kaikilta toimijoilta ja rahoittajilta. Alustava ohjausryhmän koostumus, nimet voivat vielä muuttua: Etelä-Karjalan liiton edustaja, NN Kymenlaakson liiton edustaja, Jussi Lehtinen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Vesa Karvonen, Heli Sirén, Jukka Hallikas, Marko Torkkeli. Saimaan AMK, Pirjo Jaakkola. Kymenlaakson AMK, Juhani Talvela, Juhani Pekkola. StoraEnso Oyj, Kalle Ekman/Jukka Kahelin. UPM Kymmene Oyj, Mika Hyrylä. Cursor Oy, Jouko Luode. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/16
Kouvola Innovation Oy, Elina Rehn. Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy, Aki Keskinen. Lappeenranta Innovation Oy, Reko Juntto. 4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Projekti liittyy kansallisesti tärkeään Strategisen Huippiosaamisen Keskittymään (=SHOK) Metsäklusteri Oy:n FuBio (Future Biorefinery) ohjelmaan. BIOTULI-projekti on esitelty Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Cristine Hagström-Näsille ja FuBion ohjelmapäällikölle Niklas von Weymarnille. Metsäklusteri Oy ei näe BIOTULI-projektia millään tavalla päällekkäisena FuBio-ohjelmalleen, vaan sitä mielenkiintoisesti täydentävänä osana. BIOTULI-projekti tulee tekemään tiivistä yhteistyötä FuBion kanssa. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Kemiallinen metsäteollisuus on viime vuodet ollut toimialan historian suurimmassa murroksessa. Metsäklusteri Oy:n, jossa ovat osakkaina kaikki alan suomalaiset globaalit yritykset ja tutkimuslaitokset ( http://www.forestcluster.fi/d/fc-home ), julkaiseman tutkimusstrategian mukaan alan tavoitteena on kaksinkertaistaa alan liikevaihto vuoteen 2030 mennessä siten, että puolet liikevaihdosta tulee tuotteista, joita vielä ei ole olemassa. BIOTULI-projekti vastaa tähän kansalliseen haasteeseen tutkimalla uusien, antibakteeristen tuotteiden valmistusmahdollisuuksia pk-mittakaavassa ja samalla etsii uusia liiketoimitamalleja ja innovaatiopolkuja sekä varmistaa mahdollisten sivutuotteiden käytön energian lähteenä. Metsäklusterin uusiutuminen on erittäin keskeistä Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) kannalta, koska alueellamme toimivien metsäteollisuusyritysten painoarvo aluetalouden ja koko valtakunnan työllisyyden ja viennin kannalta on merkittävää. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Viitaten kohtaan 5.1, projektin tarpeellisuudelle on erinomaisen vankat perusteet. Perusteluja ladattavissa esimerkiksi http://www.metsateollisuus.fi/infokortit/maailmanjohtavanametsaklusterinavuoteen2030/sivut/default.aspx Kansallisen tason linjauksia on tarkennettu projektin valmisteluprosessin aikana käydyissä keskusteluissa kohdassa 4.2 kuvatun yritys- ja tutkimuslaitosjoukon kanssa. Metsäteollisuuden rakennemuutokseen vastaaminen on sekä Etelä-karjalan, että Kymenlaakson liiton maakuntien intresseissä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/16
6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Lappeenrannan Kunnat Imatra Kouvola Etelä-Karjala Kotkan-Haminan Imatran Kotka Lappeenranta 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Projektissa lähestytään olemassa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan tai laajentamaan tuotantoaan projektin aihepiiriin liittyvä tuotannon parissa. Keskeisenä kanavana em. tahojen lähestymiseen ovat hankkeeseen oslalituvat seudulliset innovaatio- ja kehitysyhtiöt Imatran, Lappeenrannan, Kotka-Haminan ja Kouvolan alueilla. Seudullisilla innovaatio- ja kehitysyhtiöillä on erinomaiset viestintä- ja vaikutuskanavat tähän potentiaaliseen kohdejoukkoon. Hankkeessa mukana olevilla oppilaitoksilla (KyAMK, Saimaan AMK ja LUT) on erinomaiset kanavat tulosten levittämisiin akateemisilla yms. foorumeilla. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Välillisesti projekti vaikuttaa kemialliseen metsäteollisuuteen Kaakkois-Suomen lisäksi myös valtakunnallisesti ja globaalisti. 6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä 60 6.5 Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 6 6.6 Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Projekti on täysin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien EAKR-toimenpideohjelmien strategisella vaikutusalueella. Molemmille maakunnille on ensisijaisen tärkeää vauhdittaa metsäklusterin uusiutumista ja kehitettävien uusien tuotteiden avulla aktivoida uutta pk-yrittäjyyttä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Alue- ja kansantalouden näkökulmasta on merkittävää, että pyritään löytämään uusia vientituotteita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/16
Hanke liittyy Etelä-Suomen alueen kansalliseen varaukseen äkillisiin rakennemuutostilanteisiin 2010 eli ns. reservirahaan, jota Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat hakivat yhdessä Työvoima- ja elinkeinoministeriöltä alkuvuodesta 2010. Valtioneuvosto päätti 18.2.2010 myöntää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitoille 1.000.000. 6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Biojalostamoihin liittyviä tuotteita tutkitaan Suomessa muissakin projekteissa. Kuten kohdassa "5. Projektin tarve ja kysyntälähtöisyys" kuvattiin, niin BIOTULI-hankkeen sisällöllinen lähestymiskulma tukee muita alan valtakunnallisia hankkeita kilpailematta niiden kanssa. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? BIOTULI-projektissa tuottaa uusien, aktibakteerisia ominaisuuksia omaavien puuperäisten komponettien valmistuskonsepteja, jotka soveltuvat uuden ja/tai kehittyvän pk-yrityksen käyttöön. Em. komponettien käytettävyyttä erilaisissa, etenkin terveydenhuollon tuotteissa kehitetään. Uusien komponenttien markkinoita ja niiden tarvitsemia liiketoimintamalleja tutkitaan ja kehitetään. Uusien tuotantokonseptien sivutuotteiden käyttöä energian lähteenä tutkitaan. Innovaatio-osiossa benchmarkataan metsäklusteria muihin vastaaviin pääomaintensiivisiin toimialoihin, joilla vastaava rakennemuutos on jo tapahtunut, jotta löydettäisiin uusia metodeja innovaatiopolun nopeuttamiseksi. Tulokset parantavat alalletulokynnystä etenkin pk-yrityksissä ja potentiaalisissa yrittäjissä. Projektiin osallistuvat neljä Kaakkois-Suomalaista seudullista innovaatio- ja kehitysyritystä aktivoivat yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia hankkeen aikana. Tällä hetkellä ei voida vielä yksilöidä yksittäisiä soveltajia. Kokonaisuutena projekti tuottaa merkittävän määrän uutta tietoa ja osaamista, joka osaltaan helpottaa toimialan tilannetta rakennemuutoksesta toipumisessa ja luo edellytyksiä pysyvälle osaamisedulle ja työpaikoille. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 12 kpl joihin työllistyy naisia 6 kpl 7.2.1 Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 12 kpl joista naisten työpaikkoja 6 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 6 kpl joista naisten perustamia 2 kpl EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/16
7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Projektin alkuvaiheessa tulokset ovat luonteeltaan akateemisia. Tulokset pyritään jalkauttamaan nopeasti konkreettisiksi prosessikonsepteiksi, jolloin vaikutuksia päästään mittaamaan työllistävyydellä ja liikevaihdolla. Mitattavia vaikutuksia ovat myös seudullisten innovaatio- ja kehitysyhtiöiden kontaktoimien yritysten ja potentiaalisten yrittäjien kontaktit sekä näiden järjestämissä infotilaisuuksissa aktivoidun ja uudella tiedolla varustettujen henkilöiden lukumäärä. 7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: ei tasa-arvovaikutuksia 7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Erillistä sukupuilivaikutusten arviointia ei ole tehty. Sekä hankkeeseen osallistuvissa oppilaitoksissa, että seudullusilla innovaatio- ja kehitysyhtiöillä hankkeeseen osallistuvan henkilöstön sukupuolijakauma on noin 50% / 50%. 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Projektilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Tavoitteena on kehittää uusiutuvaan luonnonvaraan (metsään) perustuvia tuotteita, joilla voitaneen korvata raakaöljypojaisia tai synteettisiä tuotteita. 7.7.1 Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutuksen ilmastonmuutokseen - energiatehokkuuden parantumiseen - uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen - ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen - fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Vaikutukset päästöihin - vesistöön - maaperään - ilmaan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/16
Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energia- ja materiaalitehokkuuteen - paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luonnon monimuotoisuuteen - Natura 2000 ohjelman kohteisiin Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen - terveyteen - turvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen - henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/16
8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? WP1 Erotustekniikat 1. etsitään ja kehitetään korvaavaa puuaineksesta peräisin olevaa yhdistettä/yhdisteitä 2. yhdisteellä/yhdisteillä on bakteereja tuhoava vaikutus tai se/ne reagoivat bakteerien kanssa deaktivoimalla niiden toimintaa 3. tutkimukseen valittava yhdiste/yhdisteet voivat olla uusia tai aiemmin tunnettuja, jolloin tavoite on niiden jatkokehittely ja funktionalisointi uusiokäyttöön 4. näytematriisit ovat 1) tuoreet kannot, 2) kuorimovedet, 3) pihka WP 2 Liiketoimintamallit Työpaketissa tutkitaan Biotuli-hankkeen tuote- ja teknologiaideoista syntyvien uusien liiketoiminnan arvoketjujen rakennetta ja toimintaedellytyksiä, sekä kehittyviä liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalleja pyritään jalostamaan huomioimaan erityisesti alueelliset toimintaedellytykset. Painopistealueena on tarkastella uusien/korvaavien tuotteiden markkinapotentiaalia mukaan lukien kilpailulliset ja arvonluontiin liittyvät haasteet. WP 4 Energia Kolme toiminta-aluetta 1. Uusien biomassajakeiden hyödyntäminen energiantuotantoon 2. Biohiilen tuotanto energiayrittäjänä 3. Biohiilen tuotanto teollisuusyritysten yhteydessä WP 5 Innovaatiot Biojalustukseen perustuvien liiketoimintojen odotetaan johtavan koko metsä-/paperisektorin uusiutumiseen, joten on hyödyllistä tarkastella ja verrata vastaavia esimerkkejä muilta perinteisiltä toimialoilta. Uusien tuotteiden ja prosessien kehittämisen edellyttämien muutosten lähempi tarkastelu innovaatioprosessissa 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi Projektissa kehitetään uusien, kallisarvoisten puuperäisten antibakteerisia ominaisuuksia omaavien tuotteiden pk-mittakaavan valmistusprosesseja. Lisäksi selvitetään käytännönläheisiä sovellutuskohteita näille tuotteille (komponenttien soveltaminen esimerkiksi terveydenhoidossa käytettäviin tuotteisiin). Tarkka työsuunnitelma on esitetty hakemuksen lliitteessä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/16
8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Projektissa uskotaan, että tulokset saadaan siirrettyä osaksi joko olemassa olevien tai perustettavien pkyritysten liiketoimintaa. Tutkimustyön tulokset siirtyvät projektiin osallitusvien oppilaitosten opetukseen. Välilesenä vaikutuksena on koko toimialaa uudistavan projektin konsepti. Laajan toimijajoukon keskinäisen yhteistyön lisääntyminen. 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 Projektin aloitus ja organisoituminen (ohjausryhmän henkilöt / lopulliset nimet, työpakettikohtaiset johtoryhmät). Projektin aloittaminen, aloituksesta tiedottaminen. Tiedotussuunnitelman konkretisointi. WP 1 T1.1. Kirjallisuusselvitys projektimatriiseista ja yhdisteistä aloitetaan T1.2. Valittujen materiaalien käsittely ja kemikaalien identifiointi: jatkokäsittelyyn valinta valmistelu aloitetaan. WP2 Aloitetaan ensimmäiset tehtävät: T2.1. Liiketoimintakonseptien kuvaus T2.2. Toimijayritysten kyvykkyysprofiilien luonti ja investointiriskien kartoitus WP4 Aloitetaan seuraavat osiot: 1. Muut työpaketit/ energiakomponentit - hyödynnettävyys energiana - polttotekniikka ja päästöt - toimijoille uusia energiajakeita 2. Biohiilen valmistuksen lopputuotteiden käytön selvittäminen Valmistellaan olemassa olevien tutkimuslaitteiden parametrointi tähän projektiin ja aloitetaan KyAMK 2011 suunnitteleman tutkimuslaitehankinnan valmistelu. WP5 Aloitetaan ensimmäset tehtävät: 1. (Kirjallisuus)selvitys biojalostukseen liittyvistä innovaatioista ja analyysit valituista case-esimerkeistä. Vastaavien toimialojen muutos-/uusiutumisesimerkkien kartoittaminen ja analysointi. 2. Kyselytutkimuksen ja haastattelujenrunkojen valmistelu (edellisen toimenpiteen tuloksiin pohjautuen). Kohdeorganisaatioiden valinta ja kontaktointi. Seudulliset innovaatio- ja kehitysyhtiöt tarkentavat työsuunnitelmiaan (pl. Kouvola Innovation Oy, joka aloittaa toimenpiteet vuoden 2011 alusta). EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/16
2011 WP1 Jatketaan jo aloitettuja toimenpiteitä ja aloitetaan seuraavat toimenpiteet: T1.3. Biologisen käyttöarvon mukaan yhdisteiden/yhdisteryhmien valinta jatkokäsittelyyn T1.4. Kahden valitun aktiivikomponentin tarkempi tutkimus WP2 WP1 identifioi tutkittavat tuotteet/tuoteryhmät, jonka perusteella voidaan aloittaa T2.3. Asiakastarpeiden ja markkinoiden kartoitus Lisäksi suunnataan raaka-ainelogistiikkaan liittyvä selvitys WP1 määritysten mukaisesti ja kohdennetaan antibakteeristen komponenttien hyödynnettävyysselvitystä erilaisissa terveydenhuollon tuotteissa. WP4 WP1 identifioinnin perusteella tarkennetaan: -hyödynnettävyys energiana -polttotekniikka ja päästöt Toteuteaan tutkimuslaitehankinta / KyAMK. WP5 Haastattelut yritysten nykyisistä innovaatiokäytännöistä ja biojalostuksen haasteista innovaatiojohtamiselle. Asiantuntijatyöpajat parempien innovaatiojohtamisen menetelmien kehittämiseen liittyen. Kyselytutkimus biojalostukseen liittyvistä innovaatiotoiminnoista. Seudulliset innovaatio- ja kehitysyhtiöt järjestävät seudullisia tilaisuuksia aiheeseen liittyen ja tarkentavat potentiaalista kohdejoukkoa. Palautteen kerääminen kentältä projektin ohjausryhmälle. 2012 WP1 T1.5. Eritysmenetelmän ja yhdisteiden identifioinnin ja kvantitoinnin systemaattinen raportointi T1.6. Menetelmän testaus mustalipeällä WP2 Aloitetaan seuraavat toimenpiteet: T2.4.1 Selvitys antibakteeristen kemikaalien käyttötarpeesta terveydenhuollossa. T2.4.2 Sovelluskohteiden määrittely ja valinta. T2.4.3 Tuotekehitystyön käynnistäminen T2.4.4 Materiaalivirtojen ohjausmallit ja logistinen suunnittelu WP4 Uusi KyAMK koelaitteisto täydessä käytössä. Konseptoidaan biohiilen tuotantoprosessi pk-mittakaavaan. Ensimmäiset tulokset torrefionnista ja teemaan liittyvien komponenttien valmistuksen sivuutuotteiden energiakäytöstä. WP5 Aloitetaan analyysit ja case-tutkimukset innovaatiojohtamisen keskeisistä (biojalostus - liiketoimintaan siirtymiseen seuraavista) kehittämistarpeista. Innovaatioverkostojen rakenteiden tarkastelu toimialalla. Vertailut valittujen toimialojen muutosprosesseista (liittyen esim. innovaatioiden tyyppeihin ja innovaatiotoiminnan organisointiin). Seutukunnissa aktiivinen kanssakäyminen valikoituneiden yritysten ja yrittäjiksi aikovien kanssa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/16
2013 Saatetaan loppuun vielä kesken olevat tehtävät työpaketeissa. Viimeisen vuoden keskeinen sisältö on tulosten raportoinnissa ja tuloksista tiedottamisessa, levitetään parhaitya käytäntöjä. Ohjausryhmä organisoi projektin sisäisen evaluoinnin onnistumiset/kehitystarpeet ja valmistelee projektin päättämisen. Ensimmäiset kaupalliset idut/aihiot liikkeelle vielä projektin aikana. 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) BIOTULI - biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit projekti, etsii puuperäisiä uusia komponetteja, joilla on aktibakteerisia ominaisuuksia. Projektissa tutkitaan em. komponettien valmistuskonsepteja etenkin pk-yrityksen mittakaavan kannalta, jolloin luodaan edellytyksiä saada uutta yritystoimintaa alalle. Antibakteerisia ominaisuuksia sisältävien komponettien käyttöä erilaisissa terveydenhuollon sovellutuksissa selvitetään ja niille kehitetään uusia käyttökohteita. Näiden tuotteiden, jotka oleellisesti poikkeavat perinteisistä kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista, liiketoimintaan liittyviä malleja ja markkinoita tutkitaan. Raakainelogistiikkaa tutkitaan niiltä osin kuin em. tuotteet erottuvat nykyisin hyvin hoidetusta metsäteollisuuden raaka-ainelogistiikasta (esim. neulaset ja kannot raaka-ainelähteenä). Elinkaariajatteluun liittyen tutkitaan myös em. tuotteiden valmistuksessa syntyvien sivutuotteiden käytettävyyttä polttoaineena erilaisissa voimalaitoksissa. Innovaatio-osiossa benchmarkataan metsäteollisuutta muihin pääomavaltaisiin toimialoihin, joissa radikaali rakennemuutos on jo tapahtunut ja näitä tutkimustuloksia käytetään vauhdittamaan metsäklusterin uusiutumista. Projektiin osallistuvat neljän seutukunnan innovaatio- ja kehitysyhtiöt tiedottavat aktiivisesti projektin etenemisestä omilla alueillaa aktivoiden samalla potentiaalisia yrityksiä ja/tai yrittäjiksi aikovia näistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Projekti yhdistää laajasti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien toimijoiden osaamista tämän teeman alle. Hankkeeseen osallistuvat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulut, Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö ja Lappeenranta Innovation Oy, Lisäksi projektissa on mukana kolme teollisuusyritystä. Projektin tuloksena syntyy uusia tuotanto- ja jatkojalostuskonsepteja, joissa niiden liiketoimintamalleja ja markkinoita on kriittisesti tutkittu ja evaluoitu. Tämän uusimpaan tietoon perustuen alueelle syntyy uutta yritystoimintaa, joka osaltaan nopeuttaa alan uudistumisprosessia. Projekti myös lisää siihen osallistuvien tahojen keskinäistä yhteistyötä luo edellytykset monipuoliseen yhetsityöhön myös tulevaisuudessa. Projektin tuloksista tullaan tiedottamaan laajasti sekä tieteellsillä foorumeilla että muissa medioissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/16
10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Projektin ohjausryhmä seuraa jatkuvasti projektia toiminnallisesti ja taloudellisesti varmistamalla sen, että toiminnallinen etenemä on suunnitelman mukainen kullekin toiminnolle allokoituihin taloudellisiin resursseihin nähden. Ohjausryhmä saa työpakettikohtaisesti em. tiedot työpakettien johtoryhmiltä ja niiden vetäjät esittelevät työpakettinsa tilanteen ohjausryhmälle. Asiakaspalautetta kerätään mm. seudullisiin tiedotustilaisuuksiin osallistuneilta yrityksiltä ja yrittäjiksi aikovilta. Projektin käsittelee tapahtumien palautteen. Projektin etenemistä seurataan tässä projektihakemuksessa (ja sen liitteissä) esitetyin mittarein. 11. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin tiedottamisesta vastaa projektin ohjausryhmä. Sen rooli korostuu projektin yleistiedotuksessa. Työpakettien vetäjät valmistelevat omalta osaltaan raportit osa-alueidensa etenemisestä, joiden perusteella ohjausryhmä laatii tiedotteitaan. Alueellisessa tiedottamisessa keskeinen viestintäkanava on seudullisten innovaatio- ja kehitysyhtiöiden järjestämät tilaisuudet, joihin tulaan kutsumaan mediaa laajasti paikalle. Projektille luodaan linkki toimijoiden nettisivuilta, jonne kootaan projektin perustiedot ja ajankohtaiset tiedotettavat asiat. Projektin toimijat ovat rutinoituneita projektitoimijoita, joiden taustayhteisöillä on merkittävästi viestinosaamista ja mediakontakteja, joita tullaan hyödyntämään tämän projektin aikana. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Projektin alussa ohjausryhmä konkretisoi tiedotussuunnitelman. 2010 tiedotuksen pääpaino on yleistiedotuksella, jossa kuvataan projekti ja sisältöä. 2011 tiedotuksen fokus siirtyy ensimmäisistä tuloksista tiedottamiseen ja samalla projektin sisältöä jalkautetaan seutukunnilla järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Lisäksi tullaan erikseen tiedottamaan KyAMK laboratoriolaitehankinnasta. 2012 tiedotusen sisällöksi saadaan ensimmäisiä case-esimerkkejä innostamaan potentiaalista yrittäjäkuntaa. Vuonna 2013 projektin kokonaistulokset ovat valmiita tiedotettavaksi. Tiedottaminen toteutetaan EAKR-oheiden mukaisesti. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/16
12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Projektin aikana hankitut materiaalit jäävät hankkeen toimijoille, kunkin oman budjetin mukaisesti. Jokainen toimija vastaa omasta osuudestaan ja siihen liittyvästä kirjanpidosta. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2010-2013 yhteensä 1. Henkilöstökustannukset 1 123 220 2. Ostopalvelut 129 860 3. Matkakustannukset 67 530 4. Kone- ja laitehankinnat 36 200 5. Rakennukset ja maa-alueet 0 6. Vuokrakustannukset 30 270 7. Toimistokulut 15 270 8. Muut kustannukset 25 650 9. Luontoissuoritukset 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 428 000 10. Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 428 000 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2010-2013 yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 999 600 2. Kuntien rahoitus 285 600 3. Muu julkinen rahoitus 27 800 4. Yksityinen rahoitus 115 000 RAHOITUS YHTEENSÄ 1 428 000 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN EAKR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kyllä. Toimitetaan hakemuksen liitteenä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/16
15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Tälle projektille ei ole haettu rahoitusta muualta. 15.3 De minimis -sääntöselvitys Päähakija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ei kuulu De minimis-säännön piiriin. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklassa tarkoitetussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/16
projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/16
13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.1 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2010 2011 2012 2013 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 40 WP1 LUT Kemia 53 850 53 780 53 780 53 780 215 190 kokoaikainen 24 WP1 Saimaan AMK 6 480 32 400 24 300 8 100 71 280 kokoaikainen 40 WP2 LUT TBRC 22 800 68 400 68 400 45 600 205 200 kokoaikainen 24 WP2 KyAMK 11 250 31 300 31 900 20 150 94 600 osa-aikainen 36 WP5 / Cursor Oy 6 850 21 000 21 000 13 700 62 550 osa-aikainen 30 WP5 / KVL Innovation Oy 0 25 000 25 000 12 500 62 500 osa-aikainen 30 WP5 / LUT TBRC 14 500 50 750 50 750 29 600 145 600 osa-aikainen 30 WP4 / KyAMK 3 600 27 500 24 300 13 400 68 800 osa-aikainen 24 WP4 / LUT Energia 7 000 35 000 35 000 25 000 102 000 osa-aikainen 32 WP5 / LPR Inno 0 15 000 15 000 10 000 40 000 kokoaikainen 32 WP5 / Imatran KEHY 0 21 600 28 900 5 000 55 500 Yhteensä 342 126 330 381 730 378 330 236 830 1 123 220 13.2 Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä WP1 / LUT Kemia 1 000 500 500 0 2 000 WP2 / LUT TBRC 167 500 500 333 1 500 WP2 / KyAMK 2 000 11 000 11 000 4 000 28 000 WP5 / Cursor 1 000 3 000 3 000 2 000 9 000 WP5 / KVL Inno 0 5 000 5 000 2 500 12 500 WP5 / LUT TBRC 250 500 500 750 2 000 WP4 / KyAMK 0 2 500 2 500 500 5 500 WP4 / LUT Energia 200 1 000 1 000 400 2 600 WP5 / LPR Inno 0 15 660 15 660 10 440 41 760 WP5 / Imatran KEHY 0 10 000 15 000 0 25 000 Yhteensä 4 617 49 660 54 660 20 923 129 860 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5
13.3 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Ulkomaan matka Ulkomaan matkat yhteensä 0 0 0 0 0 Kotimaan matka WP1 / LUT Kemia 1 210 1 000 1 000 1 000 4 210 WP1 / Saimaan AMK 120 2 000 1 500 100 3 720 WP2 / LUT TBRC 612 1 833 1 833 1 222 5 500 WP2 / KyAMK 500 2 000 5 500 500 8 500 WP5 / Cursor 1 500 4 000 4 000 3 000 12 500 WP5 / KVL Inno 0 3 000 3 000 1 500 7 500 WP5 / LUT TBRC 1 000 3 500 3 500 4 000 12 000 WP4 / KyAMK 100 700 700 500 2 000 WP4 / LUT Energia 200 900 900 400 2 400 WP5 / LPR Inno 0 1 800 1 800 1 100 4 700 WP5 / Imatran KEHY 0 2 000 2 000 500 4 500 Kotimaan matkat yhteensä 5 242 22 733 25 733 13 822 67 530 Yhteensä 5 242 22 733 25 733 13 822 67 530 13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä WP1 / Saimaan AMK 0 1 500 1 500 0 3 000 WP4 / KyAMK 0 22 000 0 0 22 000 WP4 / LUT Energia 0 10 200 0 0 10 200 WP5 / Imatran KEHY 0 500 500 0 1 000 Yhteensä 0 34 200 2 000 0 36 200 13.5 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5
13.6 Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä WP1 / LUT Kemia 1 500 1 500 500 0 3 500 WP2 / LUT TBRC 1 200 3 600 3 600 2 400 10 800 WP5 / Cursor 500 1 500 1 500 1 000 4 500 WP5 / KVL Inno 0 1 500 1 500 750 3 750 WP5 / LUT TBRC 300 1 000 1 000 700 3 000 WP5 / LPR Inno 0 1 020 1 020 680 2 720 WP5 / Imatran KEHY 0 1 000 1 000 0 2 000 Yhteensä 3 500 11 120 10 120 5 530 30 270 13.7 Toimistokulut (puhelin-, posti-, yms. kulut) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä WP1 / LUT Kemia 150 150 100 100 500 WP2 / LUT TBRC 200 600 600 400 1 800 WP2 / KyAMK 300 865 865 420 2 450 WP5 / Cursor 150 500 500 300 1 450 WP5 / KVL Inno 0 1 500 1 500 750 3 750 WP5 / LUT TBRC 300 600 600 500 2 000 WP4 / KyAMK 100 150 150 100 500 WP5 / LPR Inno 0 290 290 240 820 WP5 / Imatran KEHY 0 1 000 1 000 0 2 000 Yhteensä 1 200 5 655 5 605 2 810 15 270 13.8 Muut kustannukset (poistot ym. kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä WP2 / KyAMK 1 200 4 600 4 800 2 250 12 850 WP5 / LUT TBRC 500 1 000 1 000 1 500 4 000 WP4 / KyAMK 400 3 300 2 000 1 100 6 800 WP4 / LUT Energia 200 700 700 400 2 000 Yhteensä 2 300 9 600 8 500 5 250 25 650 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/5
13.9 Luontoissuoritukset (talkootyö ja muut luontoissuoritukset) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Tehtävä työ Tehtävä työ yhteensä 0 0 0 0 0 Muut luontoissuoritukset Muut luontoissuoritukset yhteensä 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Projektin kokonaiskustannukset 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 1. - 9. Yhteensä 143 189 514 698 484 948 285 165 1 428 000 13.10 Tulot Tulo 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Rahoitettavat kustannukset yhteensä 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 1. - 10. Yhteensä 143 189 514 698 484 948 285 165 1 428 000 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Yhteensä 100 232 360 219 339 394 199 755 999 600 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/5