KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus Tuija Astikainen, EU-ohjelmapäällikkö 21.3.2019
Ohjelman edistymistilanne 24.2.2019 Toimintalinja Julkinen rahoitus 24.2.2019 Hankkeita Kehys (rahoituksen Varattu Maksettu käynnistynyt Euroa Euroa pääosa), euroa Varattu Maksettu KMJ* kehyksestä kehyksestä osuus 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) 596 178 660 2 773 457 726 856 76,8 % 244 015 247 40,9 % 13,6 % 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 795 753 286 1 864 594 479 407 74,7 % 320 889 233 40,3 % 24,3 % 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 438 549 930 678 318 547 777 72,6 % 170 427 330 38,9 % 18,7 % 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 307 918 038 595 259 694 517 84,3 % 133 800 496 43,5 % 22,0 % 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 186 616 992 316 138 788 612 74,4 % 80 636 321 43,2 % 17,2 % 6 Tekninen tuki (EAKR) 47 208 660 15 39 985 221 84,7 % 19 188 123 40,6 % 0,0 % 7 Tekninen tuki (ESR) 30 761 292 3 35 586 455 115,7 % 21 033 903 68,4 % 0,0 % Yhteensä 2 402 986 858 6 244 1 844 808 845 76,8 % 989 990 653 41,2 % 18,8 % EAKR 1 439 140 606 4 652 1 092 191 484 75,9 % 584 092 603 40,6 % 19,0 % ESR 963 846 252 1 592 752 617 361 78,1 % 405 898 050 42,1 % 18,5 % *) KMJ= Kunta- ja muu julkinen rahoitus, tavoiteosuus julkisesta rahoituksesta 12,5 %
Ohjelman rahoituskehysvaraukset, Pohjois-Karjala Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelman rahoitus Pohjois-Karjalassa Tilanne 19.3.2019 Kehys Varattu Toimintalinjat EU+valtio EU+valtio % 2014-2020 2014-2020 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) 56,297 46,916 Sidottu 83,3 % 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 74,626 41,577 55,7 % 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 28,694 18,269 63,7 % 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 20,147 10,217 50,7 % 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 12,210 5,626 46,1 % Yhteensä 191,975 122,605 63,9 % 3
Vähähiilisten EAKR-hankkeiden rahoitusosuudet maakunnittain 31.12.2018 (ylimaakunnalliset hankkeet purettu ao. maakuntiin) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Valtakunnallinen ELSA IP 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erityistavoite 3.1: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen
Vähähiilisten EAKR-hankkeiden rahoitusosuudet viranomaisittain 31.12.2018 Etelä-Savon ELY-keskus Pirkanmaan liitto Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kaikki yhteensä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Uudenmaan liitto Lapin liitto Hämeen ELY-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Business Finland Kainuun liitto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erityistavoite 3.1: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen 5
EAKR:n tuloskehys, toteumatilanne 24.2.2019 Tavoite Tavoite Toteuma Osuus EAKR-TULOSKEHYS 2023 2018 24.2.2019 2018 2023 TL 1 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 636,8 159 244,0 153,5 % 38,3 % Tukea saavien yritysten lukumäärä 5 490 1 098 2 186 199,1 % 39,8 % Uudet tuella aikaan saadut työpaikat 12 310 2 462 6 244 253,6 % 50,7 % Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 2 280 456 1 990 436,4 % 87,3 % TL 2 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 849,5 212 320,9 151,1 % 37,8 % Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset 7 900 1 580 9 312 589,4 % 117,9 % Uudet tuella aikaan saadut t&k&i -työpaikat 1 330 266 491 184,6 % 36,9 % Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa 1 170 234 1 841 786,8 % 157,4 % 6
ESR:n tuloskehys, toteumatilanne 1.2./24.2.2019 Tavoite Tavoite Toteuma Osuus ESR-TULOSKEHYS 2023 2018 1.2.2019* 2018 2023 TL 3 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 467,4 158,2 170,4 107,7 % 36,5 % Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30- vuotiaat osallistujat 26 000 8 562 28 002 327,0 % 107,7 % Yli 54-vuotiaat osallistujat 16 600 5 471 12 339 225,5 % 74,3 % TL 4 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 328,2 111,1 133,8 120,4 % 40,8 % Henkilöt, joilla on alemman perusasteen (ISCED 1) tai ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutus 28 200 9 299 21 797 234,4 % 77,3 % Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat 21 000 6 799 11 489 169,0 % 54,7 % TL 5 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 198,9 67,3 80,6 119,8 % 40,5 % Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa 4 100 1 345 6 062 450,7 % 147,9 % Pitkäaikaistyöttömät 11 250 3 698 10 510 284,2 % 93,4 % *) Maksatusten osalta 24.2.2019 7
Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Projektimaisuus vaikuttaa varsinaisten kehittämistoimenpiteiden toteutustapaan, sisältöön, tuloksiin ja vaikutuksiin sekä toteuttajatahojen valikoitumiseen Hankkeiden sarjatoteuttajat hallitsevat hallinnon Toimintaympäristön kehittämishankkeet kaipaavat osin tiiviimpää kytkentää yritysten tarpeisiin Rahastojen yhteisvaikutteisuus, ESR-EAKR-hankeparit: Jatkossa yksi keino lisätä EAKR:n ja ESR:n välistä yhteistyötä voisi olla temaattinen yhteistyö Potentiaalisia yhteisiä teemoja EAKR:lle ja ESR:lle voisivat olla mm. työelämän laatu ja tuottavuus, osaamisen kehittäminen työelämässä ja ilmastoasiat Hankkeiden hyvään suunnitteluun, toimenpiteiden laatuun sekä opitun hyödyntämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota - näin myös toimenpiteiden/koulutuksen osuvuus ja hankkeiden vaikuttavuus voivat parantua. Onnistuneet hankkeet ovat pystyneet sitouttamaan osallistuneet yritykset, organisaatiot ja osallistujat hankkeen toimintaan sekä toteuttaneet hankkeita koulutusta ja työelämää yhdistävissä verkostoissa. Vähähiilisyys: Ohjelmarakenteen ja määritelmien myötä tuensaajien silmissä monimutkainen ja vaikeasti lähestyttävä.
Hankkeissa syntyvien TKI-työpaikkojen ja hankerahoituksen määrän välinen panos-tuotossuhde on vakio maan eri osissa Kyllästymistasoa ei ole saavutettu suurinta ohjelmarahoitusta saavissa maakunnissa Innovaatiokeskittymien kehittäminen kannattaa myös ja edelleen takapajulassa Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema ja niiden tutkimusinfrastruktuuri on vahvistunut Oheisvaikutuksia: Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Ehkäissyt tutkimustoiminnan ja korkeakouluverkon keskittymistä Edistänyt ylipistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista osaamisaloilleen Aineettoman arvonluonnin merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa, joten näillä toimijatahoilla on parhaat edellytykset aineettoman arvonluontiin esimerkiksi digitaalisuutta sekä organisaatioiden osaamis- ja johtamisjärjestelmiä kehittämällä. T&k-toiminnassa yritysyhteistyö on tärkeää. Siksi on hyvä, että sen määrää mitataan riittävästi. Lisäksi on kohdistettava huomiota t&k-yhteistyön laatuun sekä siihen, millä mekanismeilla ja kuinka merkittävästi t&k-infrastruktuuri vaikuttaa sijaintialueellaan. Osaamisen siirtoa voidaan edistää kohdistamalla rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitteisiin t&k-hankkeisiin.
Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Useiden toimenpiteiden yhdistäminen ja ketjuttaminen prosessiksi on vaikuttavampaa kuin yksittäiset toimenpiteet. Työelämää kehittävässä hanketoiminnassa tulee jatkossa kiinnittää huomiota aiempaa enemmän tuottavuuden näkökulmaan -> potentiaalia yhteisille teemoille esim. EAKR:n kanssa tuottavuuden lisäämiseksi. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat työelämän osaamisvaatimuksia, joten kaikkien työllisten, työttömien, ikääntyneiden, työelämän ulkopuolella olevien ja opiskelijoiden digitaalisen osaamisen kehittämiseen tarvitaan panostuksia myös tulevaisuudessa. Työllisyyttä tukevissa hankkeissa on saatu aikaan hyviä vaikutuksia, kun niissä on onnistuttu kiinnittämään huomiota asiakkaiden kehittämispolun katkeamattomuuteen, siirtymien sujuvuuteen ja eri vaiheiden laadukkaaseen toteutukseen. Työelämän ulkopuolella olevien (myös aikuisten) osaamisen kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen ja koulutuksen laadun kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tärkeää sekä tasa-arvon että työvoiman saatavuuden kannalta. Sukupuolen mukaisten jakojen lieventämiseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla tulisi kohdentaa enemmän toimia seuraavalla ohjelmakaudella, koska segregaatio vaikeuttaa työmarkkinoiden joustavaa toimivuutta Suomen työmarkkinoilla.
Lisätietoja: Pohjois-Karjalan hankevisualisointi Pohjois-Karjalan EU-kehittämishankkeet ohjelmakausilla 2014 2020 ja 2007 2013 www.rakennerahastot.fi/ita-suomi www.rakennerahastot.fi www.eura2014.fi/rrtiepa 11