Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 7. Tuleva aika

0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 7 Tuleva aika Mennyt aika eilen viime vuonna viime talvena toissapäivänä viime yönä 5 vuotta sitten 20 vuotta sitten vuonna 2012 vuonna 1999 ennen vanhaan kauan sitten lauantaina päivällä kesällä tammikuussa heti joulun jälkeen huomenna ensi jouluna ylihuomenna kahden vuoden päästä ensi viikolla kolmen päivän kuluttua ensi kesänä ensi vuonna Teksti: Jussi Örn joskus usein joka talvi perjantaisin joka vuosi harvoin 2 kertaa vuodessa tänä vuonna kerran viikossa ei koskaan nykyään Jatkuva aika

1 Milloin? Ajanilmaukset 1. Milloin? Mihin aikaan? Moneltako? - kello kahdeksan - kahdeksalta - (kello) puoli seitsemän - puoli seitsemältä 2. Milloin? Minä päivänä? - eilen, toissa päivänä, huomenna, ylihuomenna - maanantaina, tiistaina - jouluna, ystävänpäivänä, vappuna - viikonloppuna 3. Milloin? Mihin aikaan päivästä? - illalla tänä iltana - yöllä viime yönä tänä yönä ensi yönä - aamulla tänä aamuna - päivällä 4. Milloin? Millä viikolla? - viikolla 13 viime viikolla tällä viikolla ensi viikolla 5. Milloin? Missä kuussa? Monesko päivä? - huhtikuussa viime kuussa tässä kuussa ensi kuussa - 4.(neljäs) huhtikuuta - lokakuussa - 15. (viidestoista) lokakuuta 6. Milloin? (nyt) - nyt, tällä hetkellä, juuri ( just ) nyt - nykyään, nykyisin, nykyaikana - samaan aikaan, samalla (kun)

2 7. Milloin? Minä vuonna? - vuonna 2012 viime vuonna tänä vuonna ensi vuonna 8. Milloin? Mihin aikaan vuodesta? - kesällä viime kesänä tänä kesänä ensi kesänä - syksyllä viime syksynä tänä syksynä ensi syksynä - talvella viime talvena tänä talvena ensi talvena - keväällä viime keväänä tänä keväänä ensi keväänä 9. Milloin? Millä vuosisadalla / vuosikymmenellä? - 1900-luvulla - 1950-luvulla, 2010-luvulla 10. Milloin? (aikaisemmin) - äsken / äskettäin / vähän aikaa sitten - ennen / aiemmin / aikaisemmin - ennen vanhaan / kauan sitten - viikko sitten / vuosi sitten / 2 kuukautta sitten /5 vuotta sitten - lapsuudessa / kun olin lapsi / lapsena - nuoruudessa / kun olin nuori / nuorena 11. Milloin? (myöhemmin) a. Aikamäärä - viikon päästä / kuluttua - vuoden päästä / kuluttua - kahden vuoden päästä / kuluttua - viiden päivän päästä / kuluttua b. tapahtuma - joulun jälkeen - viikonlopun jälkeen

3 12. Milloin (Kuinka usein?) - aina - koko ajan (koko aika(a)), alati - joka vuosi, joka kesä, joka päivä - viikonloppuisin, aamuisin, iltaisin, kesäisin, päivisin - kerran kuukaudessa, 2 kertaa kuukaudessa - kerran päivässä, 2 kertaa päivässä - usein >< harvoin - useammin >< harvemmin - joskus, silloin tällöin - ei koskaan / ei milloinkaan / ei ikinä 13. Milloin? (Kuinka nopeasti? Missä ajassa?) - heti, kohta, pian, äkkiä, nopeasti - nopeammin - yhdessä tunnissa / päivässä / viikossa / kuukaudessa / vuodessa / viidessä vuodessa - myöhässä >< ajoissa - myöhään >< aikaisin 14. Milloin? (Mistä asti / saakka? Mihin asti /saakka? Mihin mennessä?) - tästä hetkestä (asti / saakka) / ensi kesään asti / saakka - tähän hetkeen (asti / saakka) ensi kesään asti / saakka - vuodesta 1891 (asti /saakka) - tiistaihin mennessä / tiistaiksi - ensi kesään mennessä / ensi kesäksi - maanantaista perjantaihin - tammikuusta toukokuuhun - aikaisintaan >< viimeistään

4 Vastaa kysymyksiin 1. Mihin aikaan sinä heräsit tänään? Heräätkö sinä aina samaan aikaan? 2. Mihin aikaan menit nukkumaan eilen? Menetkö sinä nukkumaan samaan aikaan joka ilta? 3. Mihin asti sinä valvot viikonloppuna? 4. Missä kuussa sinun syntymäpäivä on? 5. Mikä on sinun syntymäaika? (Monesko päivä, missä kuussa ja minä vuonna olet syntynyt?) 6. Missä kuussa tämä kurssi alkoi? Entä loppuu? 7. Mikä päivämäärä (date) tänään on? 8. Minä päivänä sinä et tule yliopistolle? Mitä sinä silloin teet? 9. Mihin aikaan päivästä sinä olet yleensä kotona? 10. Milloin on ystävänpäivä? Entä vappu? Entä juhannus? 11. Missä kuussa on pääsiäinen? Onko se samaan aikaan joka vuosi? 12. Kuinka usein sinä käyt saunassa? Tykkäätkö sinä saunomisesta?

5 13. Kuinka usein sinä käyt teatterissa tai oopperassa? Entä konsertissa? Entä elokuvissa? 14. Mihin aikaa vuodesta poimitaan marjoja ja sieniä? 15. Mihin aikaan vuodesta uidaan järvessä? Missä kuussa on yleensä lämpimin vesi? 16. Mihin sinä aiot matkustaa ensi kesänä? Entä missä kävit viime kesänä? 17. Mihin aikaan vuodesta voi hiihtää? Missä kuussa on paras hiihtosää? 18. Mikä on sinun lempivuodenaikasi? Miksi sinä pidät siitä? 19. Minä vuonna sinä aloitit koulun? Kuinka vanha sinä olit silloin? Mitä sinä ajattelit, kun menit kouluun ensimmäisen kerran? 20. Mitä sinä teit viime lauantaina? Entä yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin? 21. Missä sinä asuit 10 vuotta sitten? Millaista sinun elämäsi oli siihen aikaan? 22. Missä luulet, että olet viiden vuoden päästä? Mitä sinä mahdollisesti teet silloin?

6 Imperfekti mennyt aika Imperfektiä käytetään, kun tarkoitetaan aikaa, joka on ohi. Verbi kuvaa yleensä hetkellistä tapahtumaa, tai prosessia, joka on loppunut. Konteksti ja ajanilmaukset (mennyt aika) kertovat, milloin tarvitset imperfektiä. Esimerkkejä: - Oletko jo käynyt lääkärissä? - Kyllä, kävin juuri viime viikolla! - Puhuitko sinä lääkärille tästä ongelmasta? - En puhunut. Me puhuimme vain flunssasta. - Viime yönä oli niin lämmintä, että lapset nukkuivat teltassa. - Nukuitko sinäkin? - En nukkunut, mutta vaimo nukkui. - Mitä musiikkia sinä kuuntelit, kun olit nuori? - Nuorena minä kuuntelin rock-musiikkia, en kuunnellut mitään muuta. Mutta nykyään minä kuuntelen myös klassista. - Kuinka kauan sä oot asunut Suomessa? - Hetkinen mä muutin Suomeen vuonna 2013... Joo, mä oon ollut täällä viis vuotta. - Oliko Matti eilen sairas? - Joo, hän vain lepäsi, joi mehua ja kuunteli musiikkia. - Ymmärsittekö te, mitä opettaja sanoi juuri äsken? - Emme ymmärtäneet. - Toitteko te ruokaa? - Kyllä, mutta emme tuoneet kahvia.

7 Imperfekti muodostus minä / hän (preesens) minä / hän (pos.imperfekti) (partisiippi) tyyppi 1 o, ö, u, y + i + -nut /-nyt puhua puhun / puhuu puhuin / puhui puhunut > nukkua nukun / nukkuu nukuin / nukkui nukkunut kysyä kysyn / kysyy kysyin / kysyi kysynyt > leipoa leivon / leipoo leivoin / leipoi leiponut a, ä, e, i + i + -nut /-nyt rakastaa rakastan / rakastaa rakastin / rakasti rakastanut > odottaa odotan / odottaa odotin / odotti odottanut > unohtaa unohdan / unohtaa unohdin / unohti unohtanut > pitää pidän / pitää pidin / piti pitänyt itkeä itken / itkee itkin / itki itkenyt > lukea luen / lukee luin / luki lukenut etsiä etsin / etsii etsin / etsi etsinyt -ta, -tä, -te + si + -nut /-nyt > ymmärtää ymmärrän / ymmärtää ymmärsin / ymmärsi ymmärtänyt > rakentaa rakennan / rakentaa rakensin / rakensi rakentanut > tietää tiedän / tietää tiesin / tiesi *tiennyt ~ tietänyt > löytää löydän / löytää löysin / löysi löytänyt a_ a + oi + -nut /-nyt maksaa maksan / maksaa maksoin / maksoi maksanut > auttaa autan / auttaa autoin / auttoi auttanut > antaa annan / antaa annoin / antoi antanut

8 tyyppi 2 VV + i + -nut /-nyt saada saan / saa sain / sai saanut *tehdä teen / tekee tein / teki tehnyt *nähdä näen / näkee näin / näki nähnyt ie, uo, yö + i + -nut /-nyt (diftongi) viedä vien / vie vein / vei vienyt tuoda tuon / tuo toin / toi tuonut -oi, -öi, -ui = + -nut /-nyt voida voin / voi voin / voi voinut kopioida kopioin / kopioi kopioin / kopioi kopioinut käydä käyn / käy *kävin / kävi käynyt tyyppi 3 e + i + -nut / -nyt + -lut / -lyt + -rut / -ryt + sut / -syt opiskella opiskelen / opiskelee opiskelin / opiskeli opiskellut < kuunnella kuuntelen / kuuntelee kuuntelin / kuunteli kuunnellut mennä menen / menee menin / meni mennyt surra suren / suree surin / suri surrut päästä pääsen / pääsee pääsin / pääsi päässyt tyyppi 4 (t)a + si + -(n)nut / -(n)nyt haluta haluan / haluaa halusin / halusi halunnut < levätä lepään / lepää lepäsin / lepäsi levännyt tyyppi 5 e + i + -(n)nut / -(n)nyt tarvita tarvitsen / tarvitsee tarvitsin / tarvitsi tarvinnut

9 Vastaa mallin mukaan. Tulitko eilen kouluun? - Kyllä tulin. / En tullut. Kävitkö eilen postissa? Joitko aamulla teetä? Katsoitko eilen illalla tv-uutiset? Olitko eilen sairas? Satoiko eilen vettä? Paistoiko eilen aurinko? Pesitkö viime viikonloppuna pyykkiä? Kävitkö viikonloppuna uimahallissa? Luistelitko tai hiihditkö sinä viime talvena? Kuuntelitko eilen illalla musiikkia? Opiskelitko suomea vuosi sitten? Olitko sinä lapsena kiltti? Tykkäsitkö sinä koulusta (lapsena)? Autoitko sinä äitiä ja isää (- -)? Harrastitko sinä samoja juttuja kuin nyt (- -)? Pelkäsitkö sinä pimeää (- -)? Pääsitkö sinä elokuviin (- -)? Tiskasitko tai siivositko sinä eilen? Luitko eilen illalla kirjaa? Kävelitkö lauantaina metsässä? Saunoitko viikonloppuna? Lähetitkö eilen sähköpostia? Teitkö eilen kotitehtävät?

Tee positiivinen ja negatiivinen imperfekti. Esimerkiksi: 10 Tämä aamuna join kahvia, mutta en juonut olutta. juoda kahvi olut ostaa radio televisio käydä teatteri konsertti kuunnella podcast radio ostaa peruna porkkana lainata tämä kirja tuo kirja nukkua sohva sänky saada tekstiviesti kirje auttaa (+part.) ystävä äiti matkustaa juna laiva leipoa kakku pulla opiskella historia matematiikka muuttaa Riika maaseutu odottaa (+part.) bussi ratikka myöhästyä (+sta /-lta) bussi suomen kurssi löytää lompakko raha kadottaa puhelin avain ymmärtää sanat teksti

11 Verbityyppien preesens ja imperfekti puhua vartalo puhu- minä puhun en puhu minä puhuin en puhunut sinä puhut et puhu sinä puhuit et puhunut hän / se puhuu ei puhu hän / se puhui ei puhunut me puhumme emme puhu me puhuimme emme puhuneet te puhutte ette puhu te puhuitte ette puhuneet he / ne puhuvat eivät puhu he / ne puhuivat eivät puhuneet puhutaan ei puhuta puhuttiin ei puhuttu > lukea vartalo luke- / lue- minä luen en lue minä luin en lukenut sinä luet et lue sinä luit et lukenut hän / se lukee ei lue hän / se luki ei lukenut me luemme emme lue me luimme emme lukeneet te luette ette lue te luitte ette lukeneet he / ne lukevat eivät lue he / ne lukivat eivät lukeneet luetaan ei lueta luettiin ei luettu > ymmärtää vartalo ymmärtä- / ymmärrä- minä ymmärrän en ymmärrä minä ymmärsin en ymmärtänyt sinä ymmärrät et ymmärrä sinä ymmärsit et ymmärtänyt hän / se ymmärtää ei ymmärrä hän / se ymmärsi ei ymmärtänyt me ymmärrämme emme ymmärrä me ymmärsimme emme ymmärtäneet te ymmärrätte ette ymmärrä te ymmärsitte ette ymmärtäneet he / ne ymmärtävät eivät ymmärrä he / ne ymmärsivat eivät ymmärtäneet ymmärretään ei ymmärretä ymmärrettiin ei ymmärretty

juoda vartalot: juo- minä juon en juo minä join en juonut sinä juot et juo sinä joit et juonut hän / se juo ei juo hän / se joi ei juonut me juomme emme juo me joimme emme juoneet te juotte ette juo te joitte ette juoneet he / ne juovat eivät juo he / ne joivat eivät juoneet juodaan ei juoda juotiin ei juotu 12 > tehdä* vartalot: teke- / tee- / teh- minä teen en tee minä tein en tehnyt sinä teet et tee sinä teit et tehnyt hän / se tekee ei tee hän / se teki ei tehnyt me teemme emme tee me teimme emme tehneet te teette ette tee te teitte ette tehneet he / ne tekevät eivät tee he / ne tekivät eivät tehneet tehdään ei tehdä tehtiin ei tehty Vartalot milloin käytät? 1. Vokaalivartalo: a) Vahva: b) Heikko 2. Konsonanttivartalo:

13 olla* vartalot: ole- / ol- minä olen en ole minä olin en ollut sinä olet et ole sinä olit et ollut hän / se on ei ole hän / se oli ei ollut me olemme emme ole me olimme emme olleet te olette ette ole te olitte ette olleet he / ne ovat eivät ole he / ne olivat eivät olleet ollaan ei olla oltiin ei oltu opiskella vartalot: opiskele- / opiskel- minä opiskelen en opiskele minä opiskelin en opiskellut sinä opiskelet et opiskele sinä opiskelit et opiskellut hän / se on ei opiskele hän / se opiskeli ei opiskellut me olemme emme opiskele me opiskelimme emme opiskelleet te olette ette opiskele te opiskelitte ette opiskelleet he / ne ovat eivät opiskele he / ne opiskelivat eivät opiskelleet opiskellaan ei opiskella opiskeltiin ei opiskeltu > kuunnella vartalot: kuuntele- / kuunnel- minä kuuntelen en kuuntele minä kuuntelin en kuunnellut sinä olet et kuuntele sinä kuuntelit et kuunnellut hän / se on ei kuuntele hän / se kuunteli ei kuunnellut me olemme emme kuuntele me kuuntelimme emme kuunnelleet te olette ette kuuntele te kuuntelitte ette kuunnelleet he / ne ovat eivät kuuntele he / ne kuuntelivat eivät kuunnelleet kuunnellaan ei kuunnella kuunneltiin ei kuunneltu

14 haluta vartalot: halua- / halut- minä haluan en halua minä halusin en halunnut sinä haluat et halua sinä halusit et halunnut hän / se haluaa ei halua hän / se halusi ei halunnut me haluamme emme halua me halusimme emme halunneet te haluatte ette halua te halusitte ette halunneet he / ne haluavat eivät halua he / ne halusivat eivät halunneet halutaan ei haluta haluttiin ei haluttu > tavata vartalot: tapaa- / tavat- minä tapaan en tapaa minä tapasin en tavannut sinä tapaat et tapaa sinä tapasit et tavannut hän / se tapaa ei tapaa hän / se tapasi ei tavannut me tapaamme emme tapaa me tapasimme emme tavanneet te tapaatte ette tapaa te tapasitte ette tavanneet he / ne tapaavat eivät tapaa he / ne tapasivat eivät tavanneet tavataan ei tavata tavattiin ei tavattu tarvita vartalot: tarvitse- / tarvit- minä tarvitsen en tarvitse minä tarvitsin en tarvinnut sinä tarvitset et tarvitse sinä tarvitsit et tarvinnut hän / se tarvitsee ei tarvitse hän / se tarvitsi ei tarvinnut me tarvitsemme emme tarvitse me tarvitsimme emme tarvinneet te tarvitsette ette tarvitse te tarvitsitte ette tarvinneet he / ne tarvitsevat eivät tarvitse he / ne tarvitsivat eivät tarvinneet tarvitaan ei tarvita tarvittiin ei tarvittu

15 Luisin ja Nooran tarina Minun nimeni on Luis. Kerron teille vähän elämästäni. Olen 31 vuotta vanha ja kotoisin Espanjasta. Äitini suku on katalonialainen, eli minulla on kaksi äidinkieltä, espanja ja katalaani. Lisäksi puhun ranskaa, englantia ja suomea. Olen siis syntynyt ja kasvanut Espanjassa. Lapsena ja nuorena asuin Barcelonassa, mutta kolme vuotta sitten muutin Suomeen. Muutin tänne siksi, että menin naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Hänen nimensä on Noora, ja tutustuin häneen, kun hän opiskeli Barcelonassa arkkitehtuuria. Minä opiskelin kuvataidetta, ja olimme yhdessä eräällä kurssilla ja rakastuimme! Asumme nykyään Helsingin Kalliossa pienessä kerrostaloasunnossa. Meillä on kaksi poikaa, kolmevuotias Alvar ja puolitoistavuotias Raul. Yritimme vaimon kanssa keksiä nimet, jotka olisi helppo kirjoittaa ja lausua sekä Suomessa että Espanjassa. Koskaan ei tiedä, mihin elämä kuljettaa. Arvaatko, miksi vanhemman pojan nimi on Alvar? Annoimme tämän nimen kuuluisan suomalaisen arkkitehdin, Alvar Aallon mukaan. Raul taas on minun isoisäni nimi. Ukki kuoli vähän ennen kuin Raul syntyi. Kun tulin Suomeen, en saanut heti työtä. Tietysti opiskelin suomea hyvin ahkerasti. Opiskelu oli mielenkiintoista, vaikka kieli tuntui myös aika vaikealta. Kirjaimet ovat samat kuin espanjassa, mutta kaikki muu onkin sitten erilaista. Tällä hetkellä ymmärrän jo aika hyvin erilaisia tekstejä, ja osaan keskustella suomeksi monesta aiheesta. Itse asiassa aluksi melkein kaikki täällä Suomessa tuntui hyvältä: minusta suomalaiset ovat mukavia ja Suomi on erittäin kaunis maa. Appi ja anoppi siis Nooran vanhemmat asuvat maaseudulla kauniissa paikassa. Kun kävin siellä ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, luulin, että olen tullut paratiisiin. Oli kesäinen lämmin ilma, ja kaikki oli kaunista ja puhdasta. Istuimme saunan jälkeen ulkona keskiyöllä, ja oli vielä valoisaa. Minusta se oli uskomatonta. Kesällä Suomen luonto on vihreämpi kuin Espanjassa, koska täällä ei ole liian kuivaa. No, tietysti myöhemmin huomasin, mikä on asian toinen puoli: kesä on myös lyhyt. Talvella täällä on kylmää ja pimeää, ja minusta

ihmisetkin ovat silloin erilaisia. Kesällä ihmiset ovat iloisempia ja aktiivisempia, kun on lämmintä ja valoisaa. 16 Opiskelua ja töitä Kun tulin Suomeen, pääsin melko pian suomen kielen kurssille. Huomasin että suomalaiset olivat tyytyväisiä, kun halusin opiskella ja tehdä töitä. Yleisesti ottaen suomalaiset arvostavat työtä ja ahkeruutta todella paljon. Mietin tietysti sitäkin, että minun pitää yrittää hankkia työkokemusta. Yritin hakea töitä monesta paikasta. Se oli vaikeaa: voi sanoa, että se oli melkein mahdotonta ilman suomen kielen taitoa. Mutta Nooran veli auttoi minua, niin että sain töitä leipomosta. Olin usein töissä aikaisin aamulla ja viikonloppuisin. Työtä oli vain vähän, mutta olin siitä todella iloinen. Suomen kielen kurssin aikana pääsin harjoittelijaksi erääseen kulttuurialan yritykseen Helsingissä. Olin todella innoissani, mutta esimies ei antanut minulle vastuuta, vaan minun piti vain siivota ja auttaa. Se oli minulle pettymys, koska ajattelin, että ehkä voisin ainakin piirtää mainoksia. Silloin huomasin myös ensimmäisen kerran, että kaikki suomalaiset eivät ole kovin avoimia. Jotkut katselivat minua vähän epäluuloisesti: Kuka tuo tyyppi on ja mitä se tekee meidän maassa ja meidän firmassa? Kulttuurialalla on aina myös kilpailua, ja valitettavasti myös kateutta. No, tämä tapahtui noin kaksi ja puoli vuotta sitten, enkä osannut silloin vielä kovin hyvin suomea. Toisaalta monet suomalaiset ovat käyneet joskus Espanjassa, ja ehkä siksi he suhtautuvat minuun yleensä positiivisesti. Usein he kysyvät jotakin Espanjasta, tai alkavat jutella jalkapallosta, vaikka minä en ole kovin kiinnostunut urheilusta. Adverbit Mikä on adverbi? Adjektiivi määrittää substantiivia adverbi määrittää yleensä verbiä tai lausetta. Adverbi = adjektiivin vartalo + -sti huono huonosti ahkera ahkerasti valitettava valitettavasti vapaa vapaasti tavallinen tavallisesti yleinen yleisesti epäluuloinen epäluuloisesti positiivinen positiivisesti yksinkertainen yksinkertaisesti kaunis kauniisti Poikkeuksia: hyvä oikea väärä hiljainen kova hyvin oikein väärin hiljaa kovaa Tietysti suomalainen kulttuuri on hyvin erilainen kuin espanjalainen. Yksi ero on se, että suomalaiset arvostavat hiljaisuutta. Kerran kun menimme vaimon kanssa metsään, otin mukaan radion ja aloin kuunnella musiikkia ja laulaa mukana. Noora sanoi heti:

17 Pane se radio kiinni ja ole hiljaa! Hän sanoi, että hän on ollut kaupungin melussa koko viikon ja haluaa nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Minua nauratti, koska tajusin silloin, mitä metsä ja hiljaisuus merkitsevät vaimolleni. Minusta tuntuu, että metsä on suomalaiselle kuin kirkko espanjalaiselle: pyhä paikka. Ongelmia ja unelmia Pari vuotta sitten elämässäni alkoi vähän vaikeampi vaihe. Kun Alvar kasvoi, huomasimme yhden asian, josta olimme eri mieltä Nooran kanssa. Minulle kuri on tärkeä asia lasten kasvatuksessa. Sanoin Nooralle, että lasten täytyy aina totella isää ja äitiä, ukkia ja mummua. Mutta Noora halusi antaa Alvarille vähän erilaisen kasvatuksen. Hän sanoi, että meidän täytyy ymmärtää ja kuunnella lapsia, ja että heidän täytyy saada tehdä vapaasti erilaisia juttuja. Keskustelimme tästä monta viikkoa melkein joka päivä, kunnes löysimme ratkaisun. Loppujen lopuksi en ole varma, johtuiko riita kulttuurista vai siitä, että me vain yksinkertaisesti olemme erilaisia ihmisiä. Samaan aikaan minua alkoi häiritä esimerkiksi se, että ihmiset ovat täällä niin vakavia ja hiljaisia. Kun matkustin bussilla, kukaan ei halunnut jutella, ja monet ihmiset istuivat hiljaa silmät kiinni, ja laukku vieressä, niin, että kukaan ei voinut istua siihen. Ajattelin, että on vaikea tutustua suomalaisiin ja saada ystäviä. Usein myös kaipasin kotimaatani ja varsinkin perhettäni Barcelonassa. Ajattelin silloin, että muutamme pian vaimon ja lasten kanssa Espanjaan. Tämä vaihe meni onneksi ohi melko nopeasti. Nyt kun olen asunut Suomessa kolme vuotta, voin sanoa, että olen tottunut tähän maahan ja kulttuuriin. Suomen kielen taidosta on tietenkin paljon apua ja iloa, ja opin edelleen joka päivä lisää. Olen tällä hetkellä freelance taiteilija. Olen suunnitellut esitteitä ja työskennellyt teatterissa lavastajana. Asumme Helsingissä lähellä keskustaa, mutta minun ja Nooran yhteinen unelma on pieni punainen tupa, eli omakotitalo maaseudulla. Miksi punainen? No, Suomessahan on vanha tapa, että talot maalataan punaiseksi. Kuulin juuri Nooran isältä, että punainen maali tehtiin ennen vanhaan punaisesta mullasta. Minusta unelmat ovat tärkeitä, ja ne kantavat, kun on vaikeaa. Myös Noora ja hänen perheensä ovat auttaneet minua, niin että tällä hetkellä viihdyn Suomessa oikein hyvin.

18 Sanasto: suku syntyä kasvaa tänne mennä naimisiin kuva/taide rakastua (+illat.) puolitoista keksiä joka: jota: jotka: joita lausua sekä että kuljettaa arvata kuuluisa (gen.+) mukaan kuolla tuntuu vaikealta (tuntua (+abl.) aluksi kirjain 12 aihe itse asiassa erittäin appi ja anoppi paratiisi puhdas keski/yö uskomaton kuiva huomata tyytyväinen yleisesti ottaen arvostaa (+part.) ahkeruus (<ahkera) 11 miettiä työ/kokemus mahdoton ilman (+part.) taito päästä (+-ksi) harjoittelija innoissa(ni/si/an) vastuu antaa vastuuta pettymys (<pettyä) 10 ainakin mainos 10 family, relatives to be born to grow up here (to) to marry visual art to fall in love one and a half to invent, to find which pronounce both and to take (to), to carry, to transport to guess famous according to to die feels difficult at first letter (alphabet) topic as the matter of fact very father ~ mother in law paradise pure, clean midnight incredible dry to notice satisfied, happy with in general terms to appreciate, to value high diligence to think, to consider working experience impossible without skill, command, knowledge to get (into some position) trainee excited responsibility entrust disappointment at least advertisement

19 avoin 12 epä/luuloisesti ala kulttuuri/ala kilpailu kateus toisaalta suhtautua (+ illat.) hiljaisuus 11 hiljaa melu nauttia (+elat.) (part.+) naurattaa tajuta merkitä pyhä vaihe vakava kaivata olla eri mieltä kuri kasvatus totella kunnes ratkaisu loppujen lopuksi johtua (+elat.) riita yksin/kertaisesti tottua (+illat.) edelleen suunnitella esite työskennellä (+-na) lavastaja unelma tupa tapa maalata maali multa viihtyä open(minded) suspisciously field, line of work cultural field competition envy on the other hand view, treat, regard silence silently noise to enjoy to feel like laugh, to make (sbd) laugh to grasp, to realize to mean, to signify, to represent sacred stage, phase serious to miss sbd/sth to disagree discipline upbringing to obey until solution after all result from fight, dispute simply to get accustomed to still, further to plan, to design brochure to work as a set designer dream (of life) a little house habit, manner to paint paint, colour soil to enjoy one s being in

Rektioverbit 20 Rektioverbi tarkoittaa verbiä, jonka kanssa ei ole kieliopillista objektia (part./akk),vaan verbin toinen argumentti on paikansija usein elatiivi (-sta) tai illatiivi (-_n). pitää ~ tykätä (+elat.) Pidän keväästä ja syksystä! olla kiinnostunut (+elat.) Olen kiinnostunut historiasta ja kulttuurista. nauttia (+ elat.) Nautin hiljaisuudesta. johtua (+ elat.) Ongelma johtuu kulttuurista. tutustua (+ illat.) rakastua (+ illat) suhtautua (+illat.) tottua (+ illat.) tuntua (+ ablat.) näyttää (+ ablat.) kuulostaa (+ ablat.) Tutustuin häneen viime vuonna. Luis rakastui Nooraan Espanjassa. Minä suhtaudun avoimesti elämään. Oletko jo tottunut tähän kaupunkiin? Tämä tehtävä tuntuu vaikealta. Sinä näytät sairaalta. Onko sinulla flunssa? Tämä kieli kuulostaa vähän espanjalta. Valitse oikea kysymys. Vastaa. Elatiivi: Kenestä? Mistä? Millaisesta? Illatiivi: Keneen? Mihin? Millaiseen? Ablatiivi: Keneltä? Miltä? Millaiselta? Allatiivi: Kenelle? Mille? Millaiselle? juomasta sinä tykkäät eniten? sinä haluat tutustua? sää näyttää tänään? sinun ongelmat johtuvat? urheilusta olet kiinnostunut? tämä tämä tehtävä tuntuu? sinä pyydät tavallisesti apua? et ole vielä tottunut tässä kaupungissa? sinä lähetit eilen viestin? sinä rakastuit ensimmäisen kerran lapsena? sinä suhtaudut epäluuloisesti? Entä avoimesti? musiikista sinä olet kiinnostunut? kaupungista sinä et pidä? vuodenajasta sinä nautit eniten? sinä tutustuit hyvin viimeksi? italian kieli kuulostaa sinusta? sinä sanoit tänä aamuna Huomenta? hetkestä päivässä sinä nautit eniten?