Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi
STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab ordförande/puheenjohtaja Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Alpo Salonen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Tuula Loikkanen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab vice ordförande/varapuheenjohtaja Jan-Erik Frostdahl Oy Herrfors Ab vice ordförande/varapuheenjohtaja Ole Vikström Oy Katternö Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Stig Holm Oy Katternö Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Jouko Kivioja Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Gösta Willman Oy Katternö Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Tony Eklund Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Sven-Oskar Stenbäck Oy Katternö Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Holger Hemming Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Vilho Moisio Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/hallituksen jäsen Stefan Storholm Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab vd/toimitusjohtaja
Oy Katternö Ab verksamhetsberättelse och bokslut 26 Oy Katternö Ab toimintakertomus ja tilinpäätös 26 Pärmbilden: Cynthia Uwak spelade i FC United och blev vald till Afrikas främsta damfotbollsspelare år 26. Hon rankades bland de 2 bästa spelarna i hela världen. Foto: Glenn Hägg Grafisk form: Wiizart Fotograf: Bildström/Mats Sandström Arkivbilder: PVO s bildarkiv, TVO s bildarkiv, WinWind, Katternös arkiv Tryck: Forsberg Rahkola, 27............. Kansikuva: Cynthia Uwak pelasi FC United:ssa ja valittiin Afrikan parhaaksi naisjalkapallopelaajaksi v. 26. Hänet rankattiin maailman 2 parhaan pelaajan joukkoon. Graafinen suunnittelu: Wiizart Valokuvaaja: Bildström/Mats Sandström Arkistokuviat: PVO:n kuva-arkisto, TVO:n kuva-arkisto, WinWind, Katternön arkisto Painatus: Forsberg Rahkola, 27 Verkställande direktörens översikt.............. 4 Verksamhetsområde, karta.................... 8 Katternögruppen............................. 7 Energimarknadsöversikt..................... 1 Verksamheten 26......................... 13 Katternö anskaffning och produktion av el och fjärrvärme....................... 14 Herrfors överförings- och distributionsverksamhet.............................. 16 Elanvändning, elmarknaden och elhandel....... 18 Katternökoncernen och miljön................ 2 Skolning................................... 22 Oy Katternö Ab koncernen Styrelsens verksamhetsberättelse........... 23 Koncernresultaträkning................... 26 Koncernbalans........................... 27 Oy Katternö Ab moderbolaget Resultaträkning.......................... 28 Balans................................... 29 Revisionsberättelse....................... 3 Oy Herrfors Ab Styrelsens verksamhetsberättelse........... 31 Resultaträkning.......................... 34 Balans................................... 35 Nätverksamheten, resultaträkning.......... 36 Nätverksamheten, balans.................. 37 Övrig elaffärsverksamhet, resultaträkning... 38 Övrig elaffärsverksamhet, balans........... 39 Revisionsberättelse....................... 4 Oy Perhonjoki Ab Styrelsens verksamhetsberättelse........... 41 Resultaträkning.......................... 43 Balans................................... 44 Revionsberättelse......................... 45 Toimitusjohtajan katsaus...................... 6 Toiminta-alue, kartta......................... 8 Katternö-ryhmä.............................. 9 Energiamarkkinakatsaus..................... 11 Toiminta 26.............................. 13 Katternön sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto...................... 15 Herrforsin verkkotoiminta................... 17 Sähkönkäyttö, sähkömarkkinat ja sähkökauppa. 19 Katternö konserni ja ympäristö............... 21 Koulutus................................... 22 Oy Katternö Ab konserni Hallituksen toimintakertomus............. 23 Konsernituloslaskelma.................... 26 Konsernitase............................. 27 Oy Katternö Ab emoyhtiö Tuloslaskelma............................ 28 Tase.................................... 29 Tilintarkastuskertomus.................... 3 Oy Herrfors Ab Hallituksen toimintakertomus............. 31 Tuloslaskelma............................ 34 Tase.................................... 35 Verkkotoiminta, tuloslaskelma............. 36 Verkkotoiminta, tase...................... 37 Muu sähköliiketoiminta, tuloslaskelma...... 38 Muu sähköliiketoiminta, tase............... 39 Tilintarkastuskertomus.................... 4 Oy Perhonjoki Ab Hallituksen toimintakertomus............. 41 Tuloslaskelma............................ 43 Tase.................................... 44 Tilintarkastuskertomus.................... 45 3
Verkställande direktörens översikt År 2 efter Kyoto enligt EU 4 Verksamhetsåret 26, som utgjorde det andra året av EU:s försöksperiod för åren 25-27 med koldioxidkvoter och utsläppshandel, karakteriserades av en kraftig turbulens på elmarknaden, dels förorsakat av vädrets makter men också av osäkerheten rörande koldioxidkvoterna. Börspriset på Nordpool drevs i början av året upp av stigande koldioxidpriser. När det i april framgick att det förväntade underskottet på koldioxidrättigheter förbyttes i ett förväntat överskott i Östeuropa rasade koldioxidpriset och därmed börspriset på el. Torkan under sommaren med låga nivåer i vattenmagasinen drev åter upp börspriset när vattenkraft ersattes med dyrare energiproduktion, i Finland främst med kol och torv. När sedan hösten och vintern blev synnerligen rik på nederbörd rasade börspriset åter. Med variationer i koldioxidpriset från i mars på 3 /ton till 6 /ton i december och med börsprisvariationer från 17 / MWh i maj till 8 /MWh i augusti är det självklart att elförsäljningen ställdes inför nya utmaningar. När våra elkunder dessutom vanligen föredrar fasta elpriser är en fungerande derivathandel en förutsättning för att kunna säkerställa koncernens lönsamhet. För den verkliga Kyoto-perioden har statsmakten valt att gynna den tunga exportindustrin representerad av metall- och skogsindustri med nära nog nödvändiga utsläppskvoter gratis. Samproduktion av värme och el, vilket är kostnadseffektivt men förutsätter ett närliggande större samhälle med fjärrvärme eller industri med värmebehov, föreslås få en gratiskvot på två tredjedelar jämfört med tidigare gratiskvot under försöksperioden. Kondenskraften däremot skulle få endast en tredjedel. Detta är synnerligen olyckligt för landsbygden och den sysselsättande små- och medelstora exportindustrin eftersom kondenskraften baserad på främst torv och kol under större delen av året bestämmer börspriset på Nordpool. Detta kan sluta ännu olyckligare eftersom EU ytterligare vill minska på Finlands utsläppskvot och diskussiner förs om att helt avskaffa gratistilldelningen av utsläppskvoter för kondenskraften. Målsättningen med koldioxidbegränsningarna var att de skulle drabba alla rättvist varför den ogina behandlingen av den nödvändiga kondenskraften med ytterligare förhöjda elpriser som speciellt drabbar landsbygd och mindre exportindustri är synnerligen förvånande. För följande Kyoto-period 213 22 föreslår EU att ifall resten av välden inte kommer med kommer EU att minska utsläppena med 2 %. För pådrivarna inom EU som Storbritannien och Tyskland är detta en realistisk möjlighet eftersom byte av bränsle från subventionerad kol till naturgas i det förstnämnda landet och storsaneringen av Östtyskland redan har givit besparingar på ca 15 % jämfört med referensåret 199. För Finlands del har under samma tid koldioxidutsläppena ökat med 15 %. Den verkliga nedskärning som behövs för Storbritanniens och Tysklands del torde vara 5 1 % något beroende på en eventuell intern utjämning, medan den för Finlands del skulle vara 35 %. Det är självklart att en sådan kraftig nedskärning, som främst torde drabba Energiindustrin kommer att leda till kraftigt höjda elpriser. Under verksamhetsåret förbereddes det lagförslag med feed-in tariff som säkerställer att torvkraft kommer till användning före kolkraft. Den framsynthet som Handels- och Indutriministeriät härvid visade säväl nationalekonomiskt som miljömässigt är synnerligen lovvärt. Att bränna torv från Kaustby i Jakobstad vore annars miljöovänligare och därmed dyrare än kol från Australien eftersom koldioxidutsläppena endast vid förbränning beaktas. Likaså framskred lagförslaget om att säkerställa att behövlig toppkraft finns tillgänglig under vinterhalvåret. Katternökoncernens långsiktiga miljöstrategi har varit att satsa på förnyelsebar energi. Vi har byggt ut den lokala vattenkraft som inte är skyddad av Forskyddslagen. Via vårt ägande i Pohjolan Voima är vi med och moderniserar vattenkraftverken i i norra Finland. I Alholmens Kraft kunde vi, trots utvinningen av risstockar och brytning av stubbar, ännu tredubbla användningen av biobränsle. Sanningen är tyvärr den att det inte ännu finns lokalt utan att vi måste öka importen. Inom ramen för Pohjolan Voimas vindkraftsprogram är vi delägare i vindkraftsparkerna i Kristinestad, Karleby och Oulunsalo. Samtidigt är vi också med och utvecklar andra vindkraftsprojekt som vi räknar med att kan bli lönsamma med stigande elpriser p.g.a extra koldioxidkostnad för fossila bränslen. Vi är också delägare i det nya kärnkraftverket som byggs i Olkiluoto. Under verksamhetsåret 26 var en tredjedel av vår kraftproduktion koldioxidfri. För att klara EU:s tuffa program för begränsning av koldioxidutläppena blir det ofrånkomligt att bygga mera kärnkraft. Den storsatsning på brun- och stenkol som kommer att göras i bl.a Tyskland och USA vore för oss ett mycket dyrare alternativ. Men för att också klara vinterhalvårets extra belastning då kärnkraften inte är lönsam p.g.a alltför kort utnyttjandetid, behövs i Finland också kondenskraft. För att klara detta med måttliga prisökningar borde torvens klassificering ändras. Utvärderar man på torven som helhet i Finland, och inte specifikt per torvmosse, binds nämligen mera koldioxid vid tillväxten än vad som frigörs vid förbränning. I annat
Stefan Storholm -modellen fall kommer användningen av massaved på sikt att bli billigare än fossila bränslen med tillhörande koldioxidkostnad. På kort sikt kunde det vara intressant för skogsägarna, men på längre sikt förödande för skogsindustrins framtid och därmed också för skogsägarna. Förbättrad leveranstrygghet också på landsbygden har kraftigt lyfts fram av myndigheterna. Så vill Handels- och Industriministeriet i sin senaste utredning flytta gamla linjedragningar genom svårtillgänglig skogsmark ut till närliggande, lättillgängliga vägkanter. Förslaget är mycket lovvärt men kräver extra finansiering som t.ex större tillåten avkastning vilket inte beaktats. En dylik flyttning stöter också ofta på motstånd från vägmyndigheter och den bebyggelse som eventuellt berörs. Samtidigt blir industrin och också privatkunderna på landsbyggden allt störningskänsligare. Separat transformatormatning till större industrikunder och ny teknik för att minimera antalet automatiska återkopplingar kräver också tilläggsinvesteringar. När myndigheterna inte tilllåter större avkastning och samtidigt vill ha en effektivare nätverksamhet dvs lägre kostnader ställs också nätverksamheten inför nya utmaningar. Katternökoncernen I enlighet med sin långsiktiga strategi fortsatte Katternökoncernen satsningarna i egen, om möjligt koldioxidfri produktin. Vi är med i de vindkraftsparker som byggs i Riutunkariutanför Uleåborg och Ajos utanför Kemi. I oktober lyckades Kantelekonsortiet köpa Haapavesi torvkraftverk av Fortum i hård konkurrens med främst utländska investeringsbanker. Vår strategi här är att inhemsk kondenskraft i medeltal kommer att behövas ca 4 h per år. Under året inleddes också förhandlingar om köp av andelar i norsk vattenkraft, vilket sedan fullföljdes i början av 27. Totalt har koncernens produktionsresurser ökat med ca 4 MW under verksamhetsåret. Samtidigt upphörde från november månad det långsiktiga leveransavtalet med Nordic Energi, vilket träffades under monopoltiden i mitten av 9-talet. Utbyggnaden och förbättringen av distributionsnätet fortsatte planenligt. Av de större satsningarna kan nämnas förnyandet av 11 kv ledningen i Oravais och moderniseringen av tillhörande transformatorstation. I början av året togs också ibruk den 64 km långa 11 kv:s stamledningen mellan Katternö i Pedersöre och Lotlax i Vörå som i slutet av föregående år köptes av Fingrid. Elanvändningen ökade under året med 5,5 % varför fortsatta tunga satsningar i nätverksamheten är nödvändiga Omsättningen under verksamhetsåret 26 steg till 67, miljoner Euro, en ökning på 18,2 % jämfört med föregående år. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 7,8 miljoner Euro, en förbättring på 22,6 % jämfört med året förut. Resultatförbättringen härrör främst från torrperioden i mitten av året vilket ledde till större produktion i våra värmekraftverk än planerat. Avkastningen på eget kapital var 9,5 % och koncernens soliditet med leasingansvar var 63,6 %. Här är det skäl att notera att produktionsbolaget Perhonjoki levererar ström till ägarna till självkostnadspris och således inte eftersträvar vinst Framtidsutsikter Katternökoncernens strategi att satsa på vertikal integrering dvs. egen produktion, överföring, distribution och försäljning med en kunnig personal har visat sig framgångsrik. I Alholmens Kraft har vi ännu en outnyttjad potential för mera biobränsle. När det nya kärnkraftverket i Olkiluoto kommer ibruk om ett par år får vi likaså tillgång till mera koldioxidfri produktion. Tack vare en hög skyddsnivå för 27 torde en acceptabel lönsamhet vara säkerställd också för 27. Största orosmolnet på längre skikt är dock de kraftiga prisförhöjningar som Kyotoprogrammet kommer att medföra och vilken inverkan dessa kommer att ha på konkurrenskraften för vår livsviktiga exportindustri, speciellt om konkurrenterna står utanför Kyoto-avtalet. Jag vill slutligen rikta ett varmt tack till våra kunder för visat förtroende som bl.a bekräftas av vår stora lokala marknadsandel. Likaså vill jag tacka våra ägare för ett givande samarbete och vår personal för ett välutfört arbete. ª Stefan Storholm 5
Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2 Kioton jälkeen EU- Toimintavuosi 26, joka oli EU: n vuosien 25 27 hiilidioksidikiintiöiden ja päästökaupan kokeilukauden toinen vuosi, oli sähkömarkkinoilla voimakkaan kuohunnan aikaa. Osittain sen aiheutti ilmojen haltija, mutta myös hiilidioksidikiintiöihin liittyvä epävarmuus. Kohonneet hiilidioksidihinnat nostivat Nord Poolin pörssihintaa vuoden alussa. Kun huhtikuussa kävi ilmi, että hiilidioksidioikeuksien odotettu alijäämä muuttui Itä-Euroopan ylijäämään, hiilidioksidihinta ja sen kautta sähkön pörssihinta romahtivat. Kesän kuivuus ja vesivarastojen matala taso nostivat jälleen pörssihintaa, kun vesienergiaa korvattiin kalliimmalla energiantuotannolla Suomessa lähinnä hiilellä ja turpeella. Kun sitten syksy ja talvi olivat varsin runsassateisia, pörssihinta taas romahti. Kun hiilidioksidihinta vaihteli maaliskuun 3 :sta tonnilta joulukuun 6 :oon tonnilta ja sähkön pörssihinta toukokuun 17 :sta MWh:lta elokuun 8 :oon MWh:lta, on itsestään selvää, että sähkönmyynti joutui kohtaamaan uusia haasteita. Lisäksi kun sähköasiakkaamme yleensä pitävät kiinteää sähkönhintaa parempana, konsernin kannattavuuden varmentaminen edellyttää toimivaa johdannaiskauppaa. Valtiovalta on tehnyt varsinaiselle Kioto-kaudelle valintoja, jotka suosivat raskasta vientiteollisuutta eli metalli- ja metsäteollisuutta, joiden varsin tarpeelliset päästökiintiöt ovat ilmaisia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannolle, joka on kustannustehokasta mutta edellyttää läheisyydessä sijaitsevaa suurehkoa, kaukolämpöä käyttävää yhdyskuntaa tai lämpöä tarvitsevaa teollisuutta, esitetään 2/3 ilmaiskiintiötä verrattuna kokeilukauden aikaiseen ilmaiskiintiöön. Lauhdevoima saisi sitä vastoin vain kolmasosan. Tämä on varsin onnetonta maaseudun ja työllistävän pkvientiteollisuuden kannalta, koska lähinnä turpeen ja hiilen käytölle suurimman 6 osan vuotta perustuva lauhdevoima määrää Nord Poolin pörssihinnan. Se voi päättyä vieläkin onnettomammin, koska EU haluaa edelleen vähentää Suomen päästökiintiötä, ja keskusteluja käydään päästökiintiöiden ilmaisjakelun lopettamisesta kokonaan lauhdevoiman osalta. Hiilidioksidirajoitusten tavoitteena oli se, että ne koskisivat kaikkia oikeudenmukaisesti, ja tämän vuoksi tarpeellisen lauhdevoiman tyly kohtelu on varsin hämmästyttävää, koska varsinkin maaseutu ja pienimuotoisempi vientiteollisuus joutuvat kärsimään kohonneesta sähkönhinnasta. EU esittää seuraavalle Kioto-kaudelle 213 22, että jos muu maailma ei osallistu tavoitteeseen, EU vähentää päästöjä 2 prosenttia. Asiaa ovat EU:ssa vauhdittaneet Iso-Britannia ja Saksa, ja niille se on realistinen mahdollisuus, koska polttoaineen vaihto subventoidusta hiilestä luonnonkaasuun Iso-Britanniassa ja entisen Itä-Saksan jättisaneeraus ovat jo tuottaneet n. 15 % säästöt verrattuna viitevuoteen 199. Suomen osalta hiilidioksidipäästöt ovat samaan aikaan kasvaneet 15 prosenttia. Iso-Britannian ja Saksan osalta tarvittaneen noin 5 1 %:n supistus, jonkin verran mahdollisesta sisäisestä tasausjärjestelmästä riippuen, mutta Suomen osalta päästöjä täytyisi supistaa 35 prosenttia. On itsestään selvää, että näin voimakas leikkaus, joka koskisi lähinnä energiateollisuutta, johtaa sähkön hinnan voimakkaaseen nousuun. Toimintavuotena valmisteltiin feed-in tariffia koskevaa lakiesitystä, joka varmistaa, että turvevoimaa käytetään ennen hiilivoimaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö osoitti tässä varsin kiitettävää kaukonäköisyyttä niin kansantaloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kaustisilta tuodun turpeen poltto Pietarsaaressa olisi muuten ympäristön kannalta epäsuotuisampaa ja sen vuoksi kalliimpaa kuin Australiasta tuodun hiilen, koska laskuissa otetaan lukuun vain polttamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt. Samoin eteni lakiesitys, jolla varmistetaan tarpeellinen huippuvoiman saatavuus talvikauden aikana. Katternö-konsernin pitkän aikavälin ympäristöstrategiassa panostetaan uusiutuvaan energiaan. Olemme laajentaneet paikallista vesivoimaa, joka ei ole koskiensuojelulain alaista. Olemme nykyaikaistamassa Iijoen vesivoimaloita Pohjolan Voiman omistusosuutemme kautta. Alholmens Kraftilla saatoimme, risutukkien hyödyntämisen ja kantojen korjuun lisäksi, vielä kolminkertaistaa biopolttoaineen käytön. Totuus on valitettavasti sellainen, ettei niitä näytä olevan paikallisesti, vaan meidän täytyy lisätä tuontia. Pohjolan Voiman tuulivoimaohjelman puitteissa olemme Kristiinankaupungin, Kokkolan ja Oulunsalon tuulivoimapuistojen osakkaita. Olemme samaan aikaan myös kehittämässä muita tuulivoimahankkeita, joiden arvioimme voivan käydä kannattaviksi sähkönhinnan noustessa fossiilisten polttoaineiden ylimääräisten hiilidioksidikulujen vuoksi. Olemme myös Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalan osakkaita. Kolmasosa sähköntuotannostamme oli hiilidioksidivapaata toimintavuonna 26. Lisäydinvoiman rakentaminen on väistämätöntä, jotta EU:n rajun hiilidioksidipäästöjen rajoitusohjelman vaatimukset pystytään täyttämään. Mm. Saksassa ja USA:ssa tehtävät jättipanostukset ruskoja kivihiileen olisivat meille erittäin paljon kalliimpi vaihtoehto. Mutta Suomessa tarvitaan myös lauhdevoimaa talvikauden ylimääräisestä kuormituksesta selviämiseen, johon ydinvoima ei ole kannattavaa aivan liian lyhyen hyödyntämisajan vuoksi. Turpeen luokitusta pitäisi muuttaa, jotta tästä selvittäisiin kohtuullisin hinnannousuin. Jos turvetta nimittäin arvioidaan kokonaisuutena Suomessa eikä
Stefan Storholm mallin mukaan suokohtaisesti, turpeen kasvuun sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin mitä poltossa vapautuu. Muussa tapauksessa kuitupuun käyttö tulee pitkällä aikavälillä fossiilisia polttoaineita ja niihin liittyviä hiilidioksidikustannuksia halvemmaksi. Se voisi lyhyellä aikavälillä kiinnostaa metsänomistajia, mutta pidemmällä aikavälillä se olisi tuhoisaa metsäteollisuuden tulevaisuuden ja sitä kautta myös metsänomistajien kannalta. Viranomaiset ovat voimakkaasti korostaneet toimitusvarmuuden parantamista myös maaseudulla. Niinpä kauppa- ja teollisuusministeriö haluaa viimeisimmässä selvityksessään siirtää vanhat linjat vaikeapääsyisistä metsistä lähellä sijaitseville, helppopääsyisille tienvarsille. Ehdotus on hyvinkin kiitettävä, mutta vaatii ylimääräistä rahoitusta, kuten esim. sallitun tuoton korottamista, mitä ei ole otettu huomioon. Tällainen siirto kohtaa usein myös vastustusta tieviranomaisten ja mahdollisen asutuksen puolelta. Samaan aikaan teollisuus ja myös maaseudun yksityisasiakkaat reagoivat häiriöihin yhä herkemmin. Erilliset muuntajasyötöt suuremmille teollisuusasiakkaille ja uusi tekniikka automaattisten jälleenkytkennän vähentämiseksi vaativat myös lisäinvestointeja. Kun viranomaiset eivät salli suurempaa tuottoa ja samalla haluavat tehokkaampaa verkkotoimintaa, ts. alhaisempia kustannuksia, myös verkkotoimintaan kohdistuu uusia haasteita. Katternö-konserni Katternö-konserni jatkoi pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti panostusta omaan ja, mikäli mahdollista, hiilidioksidittomaan tuotantoon. Osallistumme Riutunkariin Oulunsaloon ja Ajokseen Kemin ulkopuolelle rakennettaviin tuulivoimapuistoihin. Kantele-konsortio onnistui lokakuussa ostamaan Fortumilta Haapaveden turvevoimalan kovassa kilpailussa lähinnä ulkomaisten investointipankkien kanssa. Meidän strategiamme on tässä, että kotimaista lauhdevoimaa tarvitaan jatkossa keskimäärin 4 h vuodessa. Vuoden aikana aloitettiin myös neuvottelut norjalaisen vesivoiman ostamisesta, mitkä sitten vietiin päätökseen vuoden 27 alussa. Yhtiön tuotantoresurssit kasvoivat n. 4 MW:a toimintavuoden aikana. Samalla marraskuusta lähtien päättyi pitkäaikainen toimitussopimus Nordic Energyn kanssa. Se solmittiin monopoliaikana 199-luvun puolivälissä. Jakeluverkon laajennus- ja parannustyöt jatkuivat suunnitelmien mukaisesti. Suuremmista kohteista voidaan mainita 11 kv:n johdon uusiminen Oravaisissa sekä siihen kuuluvan sähköaseman ajanmukaistaminen. Vuoden alussa otettiin myös käyttöön 64 km:n pituinen, Pedersören Katternön ja Vöyrin Lotlaxin välinen 11 kv:n kantajohto, joka ostettiin Fingridiltä edellisen vuoden lopulla. Sähkönkulutus kasvoi 5,5 % vuoden aikana, minkä vuoksi verkkotoimintaan täytyy edelleen panostaa voimakkaasti. Toimintavuoden 26 liikevaihto oli 67, miljoona euroa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 18,2 prosenttia. Tulos ennen satunnaisia eriä oli 7,8 miljoona euroa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 22,8 prosenttia. Tuloksen parantuminen juontuu lähinnä vuoden keskivaiheen kuivasta kaudesta, mikä johti lämpövoimaloissamme suunniteltua suurempaan tuotantoon. Oman pääoman tuotto oli 9,5 % ja konsernin omavaraisuus leasing-vastuulla oli 63,6 prosenttia. Tässä on syytä huomata, että tuotantoyhtiö Perhonjoki toimittaa virtaa omistajilleen omakustannushintaan eikä näin ollen tavoittele voittoa. Tulevaisuudennäkymät Katternö-konsernin strategiana on panostaa vertikaaliseen integraatioon, ts. omaan sähköntuotantoon, -siirtoon, -jakeluun ja -myyntiin osaavan henkilöstön avulla, ja tämä strategia on osoittautunut menestyksekkääksi. Alholmens Kraftissa meillä on vielä käyttämätöntä potentiaalia biopolttoaineelle. Kun Olkiluodon uusi ydinvoimala otetaan käyttöön parin vuoden kuluttua, saamme myös enemmän hiilidioksidivapaata tuotantoa. Vuoden 27 onnistuneet sähkönmyynnin suojaukset varmistanevat kannattavuuden myös vuodelle 27. Pitkällä aikavälillä suurin huolenaihe on kuitenkin Kioto-ohjelman aikaansaamat voimakkaat hinnannousut ja niiden vaikutus elintärkeään vientiteollisuuteemme, varsinkin jos kilpailijat jättäytyvät Kiotosopimuksen ulkopuolelle. Haluan lopuksi osoittaa lämpimät kiitokset asiakkaillemme, jotka ovat osoittaneet meille luottamuksensa. Tämän vahvistaa mm. suuri paikallinen markkinaosuutemme. Haluan samoin kiittää omistajiamme antoisasta yhteistyöstä ja henkilökuntaamme hyvin tehdystä työstä. ª Stefan Storholm 7
Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Kalajoki Tynkä Alavieska Kanteleen Voima Oy Teikkoperä Alaviirre Himanka Olmala Ylivieska Lohtaja Rieskaneva Kälviä Kannus Ohenneva Korpela Sievi Nivala Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Ventusneva Mesilä Kronoby Kruunupyy Kaitfors Toholampi Maxmo Maksamaa Munsala Oravais Oravainen Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Katternö Kiitola Jeppo Jepua Tegelbacken Kojola Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Terjärv Teerijärvi Evijärvi Kaustinen Veteli Ullava Halsua Lestijärvi Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Sänkiaho Alajärvi Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Lapua Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu 8
Faktaruta: Katternökoncernen består av Moderbolag Oy Katternö Ab Elanskaffning Dotterbolag Oy Herrfors Ab El- och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab Elproduktion Katternö Kraft Oy Ab Elproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy Elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab El- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy El- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Elproduktion Kanteleen Voima Oy Elproduktion Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket 4,32 % Jeppo Kraft Andelslag,4 % Korpelan Voima kuntayhtymä 26,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % Katternökoncernen Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft och Vieskan Voima är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab och Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som eldistribution och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov överskrider produktionen inköps underskottet från NordPool elmarknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 53 personer. Katternö-konserni Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Alholmens Kraft ja Vieskan Voima. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon pääosin tytäryhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n kautta ja Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin aluejakelun kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve ylittää tuotannon, alijäämä hankitaan NordPool markkinoilta ja päin vastoin. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 53 henkilöä. Tietoruutu: Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab Sähkönhankinta Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab Sähkön- ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab Sähkönhankinta Katternö Kraft Oy Ab Sähkönhankinta Osuuksia muissa yht. Pohjolan Voima Oy Sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy Sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos 4,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta,4 % Korpelan Voima kuntayhtymä 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % 9
Översikt över energimarknaden År 26 färgades av diskussionen om leveranssäkerheten. Denna diskussion nådde sin kulmen med den välbekanta nya ryska sjökabeln, som statsmakten till slut avslog på kända grunder. Resultatet av diskussionen blev dock att både allmänheten och statmakten började intressera sig mera för en nödvändig ökning av den egna produktionskapaciteten. Samtidigt kom också frågan om den globala uppvärmningen på tapeten, som ställer krav på produktionskapacitetens miljövänlighet. Detta har speciellt synts som ett växande godkännande av kärnkraften som en produktionsform som är fri från koldioxidutsläpp. Herre på täppan under verksamhetsåret var utsläppshandeln. Under år 26 växte dess inverkan ända fram till april, varefter marknadskrafterna tog över. I slutet av april låg priset på utsläppshandeln (EAU) på en nivå kring 3 och vid årets slut på en nivå runt 6. I år har priset på utsläppshandeln fortsatt att sjunka ända till ca,5. Partipriset på el låg på en hög nivå under hela 26. Priset under början av året var högt på grund av det stigande priset på utsläppsrättigheter. Från början av juni var det torkan och den därav förorsakade bristen på vattenresurser som reducerade vattenkraftproduktionen och därmed höjde partipriset ända fram till november. Medelpriset för Finlands prisområde var under föregående år 48 /MWh, vilket var 15 /MWh mera än det tidigare högsta medelpriset från år 23. Produktion och import Förutom priset på utsläppsrättigheter var också priserna på biobränslen och olja höga under året. Prisökningen på båda dessa bränslen samt för naturgasen väntas vara bestående. För biobränslenas del bekräftas detta av att skörde- och transportkostnaderna är så starkt beroende av priset på dieselolja. Priset på stenkol samt härtill hörande kostnader för sjöfrakt var relativt stabila under föregående år. När priset på utsläppsrättigheterna sjönk och produktionen av vattenkraften samtidigt minskade på grund av torkan, bevisades det igen hur viktigt kondenskraften är för den nordiska marknaden. Finland var under år 25 en anmärkningsvärd nettoimportör av el, under föregående år minskade nettoimporten dock med 5 TWh och vattenkraftproduktionen med 2 TWh, även om konsumtionen av el samtidigt ökade med 5 TWh. Denna differens fylldes i huvudsak med kol- och torvkondenskraft, ökningen av kolkraftproduktionen var 8 TWh och av torvkondenskraftproduktionen 2 TWh. Kärnkraftverkena fungerade klanderfritt i Finland men tyvärr inte i Sverige. Höstens torrperiod inföll samtidigt som problemena i de svenska kraftverkena, vilket märkbart inverkade på den rådande prisnivån. Utbyggnaden av vattenkraften framskred inte enligt förväntan under fjolåret. En av våra ägare, Vetelin Sähkölaitos Oy, byggde dock ett nytt kraftverk, Pihlajamaa, och Oy Herrfors Ab fortsatte planeringen av både Kimo och Kiitola kraftverk. För att garantera leveranssäkerheten tog statsmakten till slut till åtgärder för att säkra tillgången på oljekondenskapacitet i vårt land. Detta är av stor betydelse, eftersom vår marknadsmekanism inte stöder upprätthållande av nödvändig kapacitet, endast energin har betydelse. Kyoto 1 -perioden EU:s egen period för utsläppshandel omfattar tre år, 25 till 27. Den femåriga Kyoto 1-perioden börjar år 28. Avvikande från EU-perioden är Kyotoperioden världsomfattande förutom främst Kina, USA och Australien. Trots det utvidgade området kvarstår EU-periodens största grundproblem, alla länder med stora utsläpp är inte med i detta marknadsmässiga talko för reducering av koldioxidutsläpp. Med den nuvarande marknadsmodellen, där utsläppsrättigheten får ett klart eurobelopp, kommer koldioxidutsläppen på de områden som hör till Kyoto att minska. Priset för detta är dock, att områdets industri sannolikt flyttar till länder med lägre allmän kostnadsnivå och utan tilläggskostnad för utsläppshandel. Samtidigt produceras energin i dessa områden ofta i anläggningar med lägre verkningsgrad än i det välövervakade EU-området. Slutresultatet blir för miljöns del troligen bara sämre. Det har förts diskussioner om grundfördelningen av utsläppsrättigheterna. EU-området kommer 1
Antti Vilkuna Energiamarkkinakatsaus Vuotta 26 väritti toimitusvarmuuskeskustelu. Tämä keskustelu kärjistyi tunnettuun Venäjän merikaapeliin, jonka valtiovalta lopulta tyrmäsi tunnetuilla perusteilla. Tuloksena keskustelusta oli kuitenkin niin yleisen mielipiteen kuin valtiovallan lisääntynyt kiinnostus tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Samaan aikaan kuitenkin yleiseen laajaan keskusteluun tuli ilmaston lämpeneminen, joka toi uudelle tuotantokapasiteetille ympäristöystävällisyysvaatimuksia. Erityisesti tämä on näkynyt ydinvoiman rakentamisen hyväksyttävyyden kohoamisena hiilidioksidipäästöistä vapaana tuotantomuotona. Edellisen vuoden kuningas oli päästökauppa. Vuonna 26 kuningas jatkoi nousuaan aina huhtikuulle asti, jonka jälkeen markkinainformaatio puhalsi kuninkaasta hengen pois. Huhtikuun lopulla saavutettiin päästöoikeuden (EAU) hinnassa 3 taso ja vuosi päätettiin 6 tasolla. Tämän vuoden puolella tämän EU:n harjoittelukauden päästöoikeuden hintataso on jatkanut pudotustaan aina puolen Euron tasoon. Tukkusähkömarkkinat olivat vuonna 26 korkealla tasolla koko vuoden. Alkuvuoden hintaa piti ylhäällä kohoava päästöoikeuden hinta aina huhtikuulle asti. Kesäkuusta lähtien kuivuus ja siitä johtuva vesivarastojen vähyys pienensi vesivoiman tuotantoa ja siten korotti tukkusähköhintaa aina marraskuulle asti. Kuluneen vuoden Suomen hintaalueen vuosikeskihinnaksi muodostui yli 48 /MWh joka on 15 /MWh enemmän kuin aikaisempi korkein vuosikeskihinta vuodelta 23 Tuotanto ja tuonti Päästökaupan lisäksi biopolttoaineiden ja öljyn hinta oli korkealla vuoden aikana. Molempien mainittujen polttoaineiden sekä maakaasun hinnan kohoamisen odotetaan olevan pysyvää. Biopolttoaineiden osalta tilannetta vahvistaa korjuun ja kuljetuksen kustannusten voimakas riippuvuus dieselöljyn hinnasta. Kivihiilen hinta sekä kivihiilen kustannuksiin oleellisesti liittyvät merirahtien hinnat olivat kohtuullisen tasaiset kuluneena vuonna. Kun päästöoikeuden hinta laski ja samaan aikaan vesivoiman tuotanto väheni kuivuuden takia, osoittivat suomalaiset lauhdevoimalat jälleen tarpeellisuutensa pohjoismaisilla energiamarkkinoilla. Vuonna 25 Suomi oli huomattava sähkön nettotuoja, mutta viime vuonna nettotuonti vähentyi 5 TWh ja vesivoiman tuotanto vähentyi 2 TWh, vaikka samaan aikaan sähkön kulutus kasvoi yli 5 TWh edellisvuodesta. Tämä erotus täytettiin pääasiassa hiilija turvelauhdevoimalla, edellisen lisäyksen ollessa 8 TWh ja ja jälkimmäisen 2 TWh. Ydinvoimalaitokset toimivat Suomessa häiriöttä ja Ruotsissa valitettavasti häiriöin. Syksyn kuiva kausi sattui samaan aikaan kuin ongelmat useissa ruotsalaisissa laitoksissa ja tällä oli huomattava vaikutus vallinneeseen hintatasoon. Vesivoiman lisärakentaminen ei kuluneen vuoden aikana edennyt odotusten mukaan. Eräs omistajistamme, Vetelin Sähkölaitos Oy, rakensi kuitenkin uuden Pihlajamaan vesivoimalan ja Oy Herrfors Ab jatkoi sekä Kimon että Kiitolan hankkeiden suunnittelua. Huoltovarmuuden takaamiseksi valtiovalta ryhtyi lopultakin toimenpiteisiin öljylauhdekapasiteetin olemassaolon turvaamiseksi maassamme. Tämä on ensiarvoista, koska markkinamekanismimme ei nykyisin tue kapasiteetin ylläpitoa, vain energialla on merkitystä. Kioto 1 -kausi EU:n oma päästökauppajakso käsittää kolmivuotisjakson 25 27. Viisivuotinen Kioto 1-kausi alkaa vuoden 28 alusta. Toisin kuin EU-jakso, on Kioto-jakso maailmanlaajuinen pois lukien mm. Kiina, USA ja Australia. Laajentuneesta kantopohjasta huolimatta EU-jakson suurin ongelma säilyy, merkittävimmät toimijat eivät ole mukana tässä markkinaehtoisessa päästöjenvähennystalkoissa. Nykyisellä mallilla, kun päästöoikeudelle määräytyy selvä euromääräinen arvo, päästökauppa-alueen päästöt tulevat varmaankin vähenemään. Hintana tästä on kuitenkin se, että alueen teollisuutta siirtyy halvemman kustannustason maihin joissa ei ole myöskään päästökaupan tuomaa lisäkustannusta. Samalla tämän teollisuuden tuottama energia tuotetaan jopa huonommalla hyötysuhteella suurempi päästöisissä laitoksissa kuin hyvin valvotulla EU-alu- 11
frivilligt att beskära sin utsläppskvot med 2 3 % under Kyoto 2-perioden. Ifall sådana begränsningar görs, borde de fördelas jämt för hela den verksamhet som är belagd med utsläppsrätter och dessutom utvidgas till att gälla exempelvis den kemiska industrin, trafik och uppvärmning. Nu verkar det som om spelets regler är att reduceringstrycket helt faller på energisektorns axlar och sen förundrar man sig över de höga energipriserna. Priset för utsläppsrättigheterna under Kyoto 1-perioden följde EU-periodens pris ända fram till september 26 och har sen dess bibehållits på nivån 15 2 samtidigt som EAU priset har närmat sig noll. För energibranschen och den övriga industriella verksamheten är det ytterst skadligt att det i verksamheten inbyggs sådan diskontinuitet som för med sig att branschens kostnadsstruktur förändras radikalt över en natt. Hela utsläppsverksamheten regleras i perioder på några år samtidigt som verksamhetsutövarna förväntas göra investeringar som skall bära sig årtionden. ª eella. Lopputulos lienee ympäristön kannalta jopa huonompi. Päästöoikeuksien alkujaosta on käyty keskustelua. EU-alue on vapaaehtoisesti leikkaamassa päästökiintiöitään 2 3%. Jos tällaisia leikkauksia tehdään, olisi ne kohdistettava tasaisesti koko päästökaupan alaiseen toimintaan sekä vielä laajennettava lisäämällä esim. kemianteollisuus, liikenne ja lämmityspolttoaineet kaupan piiriin. Nyt tuntuu pelin henkenä olevan, että kaikki vähennyspaineet kaadetaan energiasektorin niskaan ja sitten taivastellaan korkeata energian hintaa. Kioto 1-kauden päästöoikeuden hinta seurasi EUkauden hintaa aina syyskuulle 26 asti ja on sen jälkeen säilyttänyt 15 2 haarukan samaan aikaan kun EAU:n hinta on lähestynyt nollaa. Energia-alan ja muun teollisen toiminnan kannalta on erittäin haitallista, että toimintaan rakennetaan epäjatkuvuuskohtia, joissa yhdessä yössä toimialan kustannusrakenne muuttuu radikaalisti. Koko toimintaa säännellään muutaman vuoden jaksoilla samaan aikaan kun toiminnanharjoittajien odotetaan tekevät vuosikymmenen kantavia investointeja. ª Oy Herrfors Ab erhöll Suomen Asiakastietos certifikat Suomen vahvimmat. Bolaget erhöll också kreditering AAA för år 26. Oy Herrfors Ab myönnettiin Suomen Asiakastiedon sertifikaatti Suomen Vahvimmat. Yhtiölle myönnettiin Dun & Bradstreet:n luottoarvio AAA myös vuodelle 26. 12
7 Koncernens omsättning Konsernin liikevaihto 1 EUR 9 Koncernens rörelsevinst Konsernin liikevoitto 1 EUR Eget kapital och dividendutdelning i moderbolaget Oma pääoma ja osingonjako emoyhtiössä 12 1 EUR 6 % 6 5 8 7 6 1 8 5 4 4 3 2 1 5 4 3 2 1 6 4 2 3 2 1 22 23 24 25 26 22 23 24 25 26 22 23 24 25 26 Eget kapital oma pääoma Dividend/eget kapital Osinko/oma pääoma Thomas Sandkulla Verksamheten 26 Toiminta 26 7 % 6 5 4 3 2 1 12 1 8 6 4 2 4 35 3 25 2 15 1 5 Koncernens soliditet Konsernin vakavaraisuus % 22 23 24 25 26 Koncernen konserni Avkastning på investerat kapital Sijoitetun pääoman tuotto 22 23 24 25 26 Koncern-gearing Konserni-gearing % 22 23 24 25 26 Katternö koncernens omsättning ökade under verksamhetsåret 26 med 18.2 % och uppgick till 67, miljoner euro (56,7). Koncernens rörelsevinst uppgick till 8, miljoner euro (6,8) och räkenskapsperiodens resultat var 5,8 miljoner euro (4,7). Det är främst koncernens nätverksamhet och övrig elaffärsverksamhet, vilka bedrivs av dotterbolaget Oy Herrfors Ab, som bidragit till koncernens resultatförbättring. Volymökningen i överförda energimängder samt ett livligt byggande inom bolagets distributionsområden har bidragit till nätverksamhetens resultatförbättring. Inom övrig elaffärsverksamhet har den stora andelen egen produktionskapacitet bidragit till att anskaffningskostnaderna hållits på en acceptabel nivå, jämfört med de kraftiga svängningarna på elbörsen, och därmed bidragit till en positiv resultatutveckling för verksamheten. Det också skäl att notera att dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Koncernens avkastning på det egna kapitalt förbättrades något och uppgick till 9,5 % (8,9) och avkastningen på det investerade kapital inklusive leasingansvar ökade till 9,4 % (8,5). Vid årets slut uppgick koncernens räntebärande skuld inklusive leasingansvar till totalt 24,2 miljoner euro (25,8). Koncernens soliditet förbättrades och var 63,6 % (59,2) Koncernen har under räkenskapsperioden investerat totalt 12,5 (2,) miljoner euro. Varav 7,3 miljoner euro (2,) utgjorde investeringar i materiella och immateriella tillgångar. Investeringarna i nätverksamheten uppgick till 5,5 miljoner euro (4,4) och i fjärrvärmeverksamheten investerades totalt 1,3 miljoner euro (,1). I investerings beloppen för nät- och fjärrvärme verksamheterna ingår även inlösningen av leasade el- och fjärrvärmenät. I nya produktionsresurser investerades totalt 5,1 miljoner euro (,). Största enskilda investeringen i produktionsresurser var aktieplaceringen i torvkraftverket Kanteleen Voima Oy som koncernen tillsammans med sex andra elbolag förvärvde i december 26. Koncernen är största ägare i Kanteleen Voima Oy genom nybildade dotterbolaget Oy Katternö Kraft Ab. Även produktionsbolaget Oy Perhonjoki Ab har under verksamhetsåret ökat sitt aktieinnehav i Pohjolan Voima Oy och Etelä-Pohjanmaan Voima Oy. Under räkenskapsperioden har i medeltal 53 (56) personer varit anställda i koncernens tjänst. ª Katternökonsernin liikevaihto kasvoi toimintavuoden 26 aikana 18,2 %:lla ja oli 67, miljoona euroa (56,7). Konsernin liikevoitto oli 8, miljoona euroa (6,8) ja tilikauden tulos oli 5,8 miljoona euroa (4,7). Pääasiassa konsernin verkkoliiketoiminta ja muu sähköliiketoiminta jota tytäryhtiö Oy Herrfors Ab harjoittaa ovat myötävaikuttanut konsernin parempaan tulokseen. Siirretyn energiamäärän volyymikasvu sekä vilkas rakentaminen yhtiön jakelualueella ovat myötävaikuttaneet verkkotoiminnan tulosparannukseen. Tämän lisäksi on oman tuotantokapasiteetin suuri oma osuus myötävaikuttanut siihen, että sähköliiketoiminnan hankintakustannukset ovat pysyneet hyväksyttävällä tasolla, verrattuna sähköpörssiin, ja näin ollen myötävaikuttanut toiminnan positiiviseen tuloskehitykseen. On kuitenkin syytä huomioida, että Oy Perhonjoki Ab toimii omakustannusperiaatteella eikä tällöin pyri voittoon. Konsernin oman pääoman tuotto parani hieman ja oli 9,5 % (8,9 %). Myös investoidun pääoman sisältäen leasingvastuun tuotto parani ja oli 9,4 % (8,5 %). Vuoden lopussa konsernin korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuu oli yhteensä 24,2 miljoona euroa (25,8). Konsernin vakavaraisuus parani myös ja oli 63,6 % ( 59,2). Konserni on tilikauden aikana investoinut yhteensä 12,5 miljoona euron edestä (2,), josta 7,3 miljoona euroa (2,) oli investoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Verkkotoimintaan investoitiin 5,5 miljoona euroa (4,4) ja kaukolämpötoimintaan 1,3 miljoona euroa (,1). Verkko- ja kaukolämpötoiminnan investointeihin sisältyy myös aikaisemmin leasattujen sähkö- ja kaukolämpöverkkojen lunastus. Tuotantoresursseihin investoitiin yhteensä 5,1 miljoona euroa (,). Suurin yksittäinen investointi tuotantoresurssien hankinnasta oli osakehankinta Kanteleen Voima Oy:ssä yhdessä kuuden muun sähkölaitosten kanssa joulukuussa 26. Myös Oy Perhonjoki Ab on toimintavuoden aikana lisännyt osakeomistuksensa Pohjolan Voima Oy:ssä ja Etelä- Pohjanmaan Voima Oy:ssä. Tilikauden aikana konsernin palveluksessa on ollut keskimäärin 53 (56) henkilöä. ª 13
Katternö anskaffning och produktion av el och fjärrvärme Katternökoncernen är regionens samlande aktör i energifrågor. Ett kraftbolag i dagens Finland måste inte nödvändigtvis vara en gigant på marknaden. Men det är viktigt med en viss kritisk massa. Elektriciteten har övergått från att vara en självklar, leveranssäker och billig energinyttighet till en marknadsnyttighet som belastar miljön och som sådan kraftigt beskattas via den fria handeln med utsläppsrätter och elkraft. Vi och våra kunder har kunnat notera vikten av att vår självförsörjningsgrad är så hög som möjligt. Lejonparten av regionens elkraft- och fjärrvärmebehov produceras i Katternögruppens egna kraftverk och i de finländska kraftverk som vi är delägare i. Katternögruppen säkrar regionens elbehov genom egen produktion samt kompletterande handel på elmarknaden NordPool. Det långa leveranskontraktet med NordicEenergy upphörde under året. Prisriskerna med den fysiska marknadsenergin skyddas genom handel med derivat. Under 26 utnyttjades koncernens produktion som en följd av höga marknadspriser under hela året. Marknadspriset påverkades i början av året av höga priser på utsläppsrätter och när dessa rasade började en torrperiod som i slutet av året förbyttes i kraftiga regn och fallande marknad. Detta ledde till att delar av produktionens under låglasttid såldes till marknaden. Koncernens totala energianskaffning uppgick till 144 GWh (+7.7%) el och 262 GWh (+6.9%) värme. Koncernens produktion av el utgjorde 81 % av anskaffningen medan produktion av värme motsvarande 99 % av behovet. Grön elproduktion Katternö ligger väl till när det gäller utvecklandet av miljövänlig elproduktion. Vår elproduktionskapacitet består till stor del av sådana anläggningar där el kan produceras utan att orsaka koldioxidutsläpp dvs. produktion av grön elektricitet på ett småskaligt och miljövänligt sätt. Vi arbetar målmedvetet för att ytterligare höja andelen energi som produceras på ett miljövänligt sätt, bl.a. genom att öka andelen av biobränslen i Alholmens Kraft och genom att ta fram ett för avfallsproducenter konkurrenskraftigt sopförbränningskoncept i anslutning till Alholmens Kraft. Under verksamhetsåret tillkom i produktionspaletten mera vindkraft via PVO i Riutunkari utanför Uleåborg. 14 Egen lokal vattenkraftverk Katternökoncernen har sex mindre vattenkraftverk i Esse och Perho åar. Sammanlagt stod den lokala vattenkraftverken under året för 41 MWh, det vill säga 4 procent av vår elproduktion. Vattenläget i åarna försvagades vartefter året framskred så att årsproduktionen minskade med 11 % jämfört med föregående år och blev 18 % under genomsnittsnivå. Elproduktion med lokala fjärstyrda vattenkraftverk har stora fördelar. Miljöbelastning och driftskostnader är låga. Dessutom sparar man på belastningen av och förlusterna i stamnätet eftersom produktion sker nära konsumtionen. Oy Perhonjoki Ab Kraftbolag sprider sina risker genom att dela på investeringskostnaderna vid byggandet av nya kraftverk. Katternökoncernen är via sitt dotterbolag Oy Perhonjoki Ab delägare i olika typer av kraftverk som producerar energi med hjälp av olika bränslen. Vi äger bland annat andelar i biokraftverket Alholmens Kraft, kärnkraftverket i Olkiluoto, samt kolkraftverken i Vasa, Kristinestad, Björneborg och Kotka. Vi är också delägare i vattenkraftverken i Kemioch Kumo- och Iijoki älvar, gaskraftverken i Nokia och Kotka, samt oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. Från början av december tillkom som ersättare av det långtidskontrakt med Nordic Energy som upphörde, en viktig andel, Kanteleen Voima Oy:s av Fortum Heat & Power Oy införskaffade torvkraftverk i Haapavesi. Vi är också delägare i nio vindkraftverk belägna i Karleby, Oulunsalo och Kristinestad. Vi anser att det är viktigt att också utvärdera ny teknologi som kan spela en stor roll för framtidens energiförsörjning. Sammanlagt stod våra kraftverksandelar under 26 för produktionen av 1172 GWh, det vill säga 81 procent av koncernens elanskaffning. Fjärrvärmeproduktion Under 26 producerade Katternökoncernen fjärrvärme vid Alholmens Kraft Ab:s och Vieskan Voima Oy:s värmekraftverk samt Herrfors värmepannor totalt 262 GWh. Noteras kan att Alholmens Kraft tack vare fjärrvärmeproduktionen kommer upp till en verkningsgrad på hela 9 procent. Motsvarande siffra för Vieskan Voima ligger på omkring 8 procent. Av fjärrvärmeproduktionen levererades 169 GWh till Jakobstad medan 92 GWh distribuerades av dotterbolaget Herrfors till våra konsumenter i Ylivieska och Alavieska.ª Koncernens effektresurs Konsernin tehoresurssi 3 MW 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 Koncernens eleffektresurs, typvis Konsernin sähkötehoresurssit, tyypittäin CO2-genererade CO2 generoiva 61 % Grön kapacitet Vihreä kapasiteetti 32 % Övrig CO2-fri Muu CO2-vapaa 7 % Koncernens elproduktionskapacitet Konsernin sähkötuotantokapasiteetti Kanv-andel Kanv-osuus 22 % PVO-andel PVO-osuus 29 % Egen produktion Oma tuotanto Nordic Energy Oy-baskraft Nordic Energy Oy-perusvoima ViVo 2 % Vatten Vesi 5 % EPV-andel EPV-osuus 3 % AK-andel AK-osuus 39 %
Ralf Bertula Katternön sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto 1 6 GWh 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Koncernens elanskaffning Konsernin sähkönhankinta 22 23 24 25 26 Egen produktion Oma tuotanto Tillskott Fjärrvärmeutvecklingen i Jakobstad och Ylivieska Kaukolämmön kehitys Pietarsaaressa ja Ylivieskassa 18 GWh 16 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 Jakobstad Pietarsaari Ylivieska Katternökonserni on alueen kokoava toimija energia-asioissa. Voimayhtiön tämän päivän Suomessa ei välttämättä tarvitse olla markkinoiden gigantti. Mutta tietty kriittinen massa on tärkeä. Sähkö on muuttunut itsestään selvästä, toimitusvarmasta ja halvasta energiahyödykkeestä markkinahyödykkeeksi, joka kuormittaa luontoa ja sellaisena voimakkaasti verotetaan vapaassa päästöoikeus- ja sähkövoimakaupassa. Me ja meidän asiakkaamme ovat voineet todeta että on tärkeää että omavaraisuusasteemme on korkein mahdollinen. Valtaosa alueen sähkövoima- ja kaukolämpötarpeesta tuotetaan Katternöryhmän omissa voimalaitoksissa ja suomalaisissa voimalaitoksissa, joissa meillä on omistusosuuksia. Katternö ryhmä varmistaa alueen sähköntarvetta omalla tuotannollaan sekä lisähankkeella NordPoolista. Pitkäaikainen sopimus Nordic Energy Oy:n kanssa päättyi vuoden aikana. Fyysisen markkinaenergian hintariskit suojataan hankkimalla sähköderivaatteja. Vuoden 26 aikana käytettiin koko konsernin tuotanto johtuen koko vuoden korkeista markkinahinnoista. Vuoden alussa markkinahintaan vaikutti päästökaupan korkeat hinnat, ja kun ne romahtivat alkoi kuivuus, joka vuoden lopussa taas vaihtui runsaisiin sateisiin ja laskeviin hintoihin. Tämä johti siihen, että osa tuotannosta alhaisen kuormituksen aikana myytiin markkinoille. Konsernin koko energiahankinta oli 144 GWh sähköä (+7,7 %) ja 262 GWh lämpöä (+6,9 %). Konsernin sähkötuotanto oli 81 % ja lämpötuotanto 99 % vastaavasta tarpeesta. Vihreä sähköntuotanto Katternöllä on hyvä asema ympäristöystävällisessä sähköntuotannossa. Sähkötuotantokapasiteettimme perustuu suurimmalta osalta sellaisista laitoksista jossa voidaan tuottaa hiilidioksiditonta sähköä, ts. vihreän sähkön tuotanto pienimuotoisesti ja ympäristöystävällisesti. Teemme määrätietoista työtä kasvattaaksemme ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla tuotetun sähkön osuutta, muun muassa lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä Alholmens Kraftilla ja luomalla jätetuottajille kilpailukykyisen jätteidenpolttokonseptin Alholmens Kraftin yhteydessä. Toimintavuoden aikana tuotantopalettiin lisättiin myös tuulivoimaa PVO:n kautta Riutunkarissa Oulun ulkopuolella. Oma paikallinen vesivoimatuotanto Katternökonsernilla on kuusi pienehköä vesivoimalaa Ähtävän- ja Perhonjoissa. Yhteensä paikalliset vesivoimalat tuottivat sähköä vuoden aikana 41 MWh, mikä vastaa 4 % sähkötuotannostamme. Jokien vesitilanne väheni, jonka jälkeen vuosituotanto väheni 11 %:lla verrattuna edelliseen vuoteen ja oli 18 % alle keskiarvon. Paikallisten, kauko-ohjattujen vesivoimaloiden sähköntuotannossa on merkittäviä etuja. Ympäristöön kohdistuva rasitus ja käyttökustannukset ovat alhaisia. Lisäksi säästetään kantaverkon kuormituksessa, koska tuotanto tapahtuu lähellä kulutusta. Oy Perhonjoki Ab Energiayhtiöt hajauttavat mielellään riskejään jakamalla uusien voimalaitosten investointikustannukset keskenään. Katternö-konserni on tytäryhtiönsä Oy Perhonjoki Ab:n kautta osakkaana monissa erityyppisissä voimalaitoksissa, jotka tuottavat sähköä erilaisia polttoaineita käyttäen. Omistamme osuuksia muun muassa Oy Alholmens Kraft Ab:n biovoimalasta, Olkiluodon ydinvoimasta sekä hiilivoimaloista Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Porissa ja Kotkassa. Olemme myös osakkaina Kemin-, Kumon- ja Iijoen vesivoimaloissa, Nokian ja Kotkan kaasuvoimaloissa sekä Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimaloissa. Joulukuun alussa hankittiin, korvauksena siihen kun pitkäaikainen sopimus Nordic Energyn kanssa päättyi, tärkeä osuus, Kanteleen Voima Oy:n turvevoimalaitos Haapavedellä Fortum Heat & Power Oy:ltä. Lisäksi olemme osakkaina yhdeksässä tuulivoimalassa Kokkolassa, Oulunsalossa ja Kristiinankaupungissa. Mielestämme on myös tärkeää arvioida uutta teknologiaa, jolla saattaa olla suuri merkitys tulevaisuuden energiahuollossa. Yhteensä osakkuutemme eri voimaloissa vuonna 26 vastasivat 1172 GWh:n tuotantoa ollen 81 prosenttia konsernin sähköhankinnasta. Kaukolämmöntuotanto Vuonna 26 Katternö-konserni tuotti yhteensä 262 GWh kaukolämpöä Oy Alholmens Kraft Ab:n ja Vieskan Voima Oy:n lämpövoimaloissa sekä Oy Herrfors Ab:n lämpökattiloissa. Todettakoon, että kaukolämpötuotannon ansiosta Oy Alholmens Kraft Ab:n kokonaishyötysuhde nousee 9 prosenttiin. Vieskan Voiman vastaava luku on noin 8 prosenttia. Kaukolämmön tuotannosta 169 GWh toimitettiin Pietarsaareen ja tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab toimitti 92 GWh asiakkaillemme Ylivieskassa ja Alavieskassa. ª 15
Herrfors region- och distributionsnätverksamhet Katternökoncernen har via sitt dotterbolag Oy Herrfors Ab koncession på eldistributionen inom sitt verksamhetsområde. Det är vår uppgift att se till att distributionsvägarna är i skick för att säkra elektricitetens tillgänglighet i nätet för våra kunder. På vårt område finns 1485 konsumenter och ett mångfascetterat näringsliv; jordbrukare, småföretag, medelstora företag och storföretag inom ett stort antal branscher. Leveranssäkerhet och olika typer av nät Eldistributionen i regionen sker genom tre olika typer av nät: Fingrids nationella stamnät, Katternökoncernens regionnät och lokala distributionsnät. Stamnätet och regionnätet är trädsäkra, vilket innebär att linjerna skyddas av så breda skogsgator att träd inte kan falla på linorna. De lokala näten är uppbyggda som en optimal kompromiss mellan kostnader, markanvändning och leveranssäkerhet enligt de krav som gällde när dessa uppfördes. Det innebär att de är betydligt känsligare för störningar, vilket tyvärr sker vid oväder när växtligheten utanför normala ledningsgatan av stormar, is- eller snölast kommer i kontakt med ledningarna. Sådana förekom i början av verksamhetsåret. Det är för distributörer en utmaning att så som lagstiftaren förutsätter driva distributionsverksamheten med lägre kostnader år efter år samtidigt som leveranssäkerheten kvarstår oförändrad eller, så som kunderna förväntar sig, förbättras. Eldistribution Antalet konsumenter fortsatte under året att öka. Även elanvändningen fortsatte att öka med hela 4,8 %. Bolagets nätbyggare kunde smidigt och med relativt korta leveranstider bygga anslutningarna. Utöver byggandet av anslutningar investerades kraftigt i förstärkningar och ombyggnad av distributionsnätet. För att öka överföringsförmågan och elkvaliteten byggdes nya huvudlinjer i alla distributionsområden och nya fjärrmanövrerbara kopplingsställen i mellanspänningsnätet. Med fjärrstyrda kopplingar ute i mellanspänningsnätet kan störningars utbredning och verkningstid begränsas och felsökning underlättas. Säkerhet i arbetet är en faktor som i detta sammanhang måste prioriteras och sker med återkommande materialtest och skolning. Distributionen har under året i stort fungerat bra och leveranssäkerheten varit god. Utveckling av bolagets 11 kv regionnät Som ett led i vår målsättning att bygga ut regionnätet för att ytterligare utveckla elförsörjningen i regionen har under året Harjavaltaledningen som går genom Katternös verksamhetsområde mellan Vörå och Småholm i Pedersöre och som köptes av Fingrid tagits i bolagets bruk. Ledningen mellan ovannämnda ledning och Oravais elstation som under kriget 1943 uppfördes för att säkerställa industrins behov vid Oravais fabrik har förnyats och elstationen sanerats. Tillsammans med kraftproduktionen på Alholmen och tidigare anskaffade regionnätdelar skapar senast anskaffade ledning en regional kraftekonomiskt helhet med möjligheter även till samdrift med EPA:s regionnät i söder. Regionnätets totala längd vid årsskiftet uppgick till 31 km.ª Oy Herrfors Ab Elkunder, kommunvis Sähköasiakkaat, kunnittain Ylivieska 48 % Alavieska 8 % Terjärv Teerijärvi 1 % Pedersöre 13% Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 21% Oy Herrfors Ab distributionsnätanskaffning jakeluverkkohankinta 3 GWh 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 Ylivieska, Alavieska distrikt Ylivieskan, Alavieskan alueet Oravais, Pedersöre, Terjärv distributionsområden Oravainen, Pedersöre, Teerijärvi jakelualueet 16
Oy Herrfors Ab Elanvändning, kommunvis Sähkönkäyttö, kunnittain Ylivieska 42% Alavieska 6 % 1 GWh 8 11 kv:s nätöverföring 11 KV:n siirto Terjärv Teerijärvi 27 % Pedersöre 14 % Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 11 % Herrforsin verkkotoiminta Toiminta-alueellaan Katternö-konsernilla on tytäryhtiönsä Oy Herrfors Ab:n kautta sähkönjakelua koskeva toimilupa. Tehtävänämme on taata jakeluverkon kunto ja sähkön saatavuus verkossa. Alueellamme on 14 85 kuluttajaa ja monipuolinen elinkeinoelämä: maanviljelijöitä ja monien eri alojen pienyrityksiä samoin kuin keskisuuria ja suuria yrityksiä eri alueilla. Toimintavarmuus ja erityyppisiä verkkoja Alueen sähkönjakelu tapahtuu kolmen erityyppisen verkon kautta: Fingrid (valtion kantaverkko), Katternö-konsernin alueverkon ja paikallisten jakeluverkkojen kautta. Kantaverkko ja alueverkko ovat puilta varmistettuja, mikä tarkoittaa käytännössä riittävän leveitä metsäkatuja linjojen ympärillä. Paikallisverkot ovat optimaalinen kompromissi kustannusten, maankäytön ja toimitusvarmuuden välillä. Tämä tarkoittaa, että ne ovat huomattavasti herkempiä häiriöille, mikä valitettavasti tapahtuu kun kasvillisuus normaalin sähkölinjan ulkopuolella myrskyilman, jää- tai lumipainon vuoksi painuvat linjoille. Tällaisia häiriöitä tapahtui toimintavuoden alussa. Sähkön jakelijalle on haaste lakisäätäjän edellyttämällä tavalla hoitaa jakelutoimintaa alhaisimmalla kustannuksilla vuodesta toiseen samalla kun toimitusvarmuus pysyy ennallaan tai, niin kuin asiakkaat odottavat, paranee. Sähkönjakelu Vuoden aikana kuluttajien määrä lisääntyi jatkuvasti, niin myös sähkönkäyttö, joka kasvoi 4,8 %:lla. Yhtiön verkonrakentajat pystyivät sujuvasti ja nopeasti rakentamaan uusia liittymiä. Paitsi liittymien rakentamiseen investoitiin myös voimakkaasti jakeluverkon vahvistukseen ja uudisrakennukseen. Sähkön siirtokyvyn kasvattamiseksi ja sähkön laadun parantamiseksi rakennettiin uusia päälinjoja ja uusia kauko-ohjattavia keskijänniteverkon kytkimiä kaikilla jakelualueilla. Niiden ansoista voidaan rajoittaa häiriöiden kestoa ja laajuutta sekä helpottaa vianetsintää. Turvallisuus työssä on yksi johtorakentamisen tukipilaria ja siihen panostetaan jatkuvilla materiaalitesteillä ja koulutuksilla. Jakelu sujui vuoden aikana hyvin, lukuun ottamatta aiemmin mainittua räntämyrskyä. Yhtiön 11 kv alueverkon kehitys Osana tavoitteestamme kasvattaa alueverkkoamme sähköntoimituksen kehittämiseksi alueella on kantaverkkotoimija Fingridiltä hankittu Harjavalta -johto, joka kulkee Katternön toiminta-alueella välillä Vöyri Småholm Pedersöressä, otettu vuoden aikana Katternön käyttöön. Oravaisten sähköaseman ja yllä mainitun johdon välinen johto, jotka rakennettiin sodan aikana 1943 teollisuuden sähkön tarpeen varmistamiseksi Oravaisten tehtaalle, on uusittu ja sähköasema kunnostettu. Yhdessä Alholmens Kraftin voimatuotannon ja aikaisemmin hankittujen alueverkko-osuuksien kanssa yllä mainitut johdot luovat alueellista voimataloudellista kokonaisuutta mahdollisuudella yhteiskäyttöön EPA:n alueverkon kanssa etelässä. Alueverkon kokonaispituus oli vuoden lopussa 31 km. ª 6 4 2 22 23 24 25 26 17
Elanvändning, elmarknaden och elhandel Elektrifieringen Dagens fria elmarknad har en decennielång historia. Vårt lands landsbygd elektrifierades successivt under åtta årtionden (188 196) från självförsörjande öar nära kraftverk via elandelslag som uppgick i regionala elbolag (med begränsad lokal produktion) som av statens eller industrins kraftbolag köpte sin tillskottskraft med långtidskontrakt. Dessa kontrakt möjliggjorde hos säljarbolagen uppbyggandet av de kraftverk som ännu i huvudsak svarar för basen i vår elförsörjning. I städer där fastigheters uppvärmning samordnades skapades värmekraftverk med mottrycksproduktion av el. Gränslös marknad När regionala kraftverk inte täckte det växande behovet byggdes vattenkraften ut på avlägsna platser vilket förutsatte att kraftiga överföringselnät byggdes. De vertikala revirområdenas producenter kunde då idka samdrift vilket gav kostnadsfördelar och kraftigt höjde slutkonsumentens leveranssäkerhet. När produktionsapparaten var utbyggd var tiden för horisontell konkurrens mellan olika köpare/användare och säljare/producenter dvs. för elmarknaden mogen. En finländsk specialitet var att elmarknaden delvis levde kvar ett decennium med monopoltidens långa leveranskontrakt vilket resulterade i en snedvriden konkurrenssituation. I dag när korta leveranskontrakt (månad, kvartal, år) genereras med en produktionsapparat vars livslängd är 3 5 år är investering i ny kraftproduktion för växande behov en så stor utmaning att kraftbrist hotar uppstå. Prisutveckling för utsläppsrättigheter 26 Päästöoikeuksien hintakehitys 26 3 EUR/t CO2 Fysiska axiom & leveranssäkerhet Den nordiska elmarknaden baserar på att respektive lands produktion och konsumtion i stort är i balans. Hela tiden bör det dock finnas kapacitetsöverskott både i kraftverk och överföringsnät för att överhuvudtaget möjliggöra att olika produktionsenheter inom hela marknadsområdet kan tävla om den sista marginalleveransen. Elpriset bestäms utgående från den rörliga kostnad som kraftverket som näst är i tur att producera har/skulle ha. Eftersom el inte kan lagras måste användningen begränsas/ransoneras om den hotar överstiga produktionskapaciteten. Speciellt kall vintertid när elbehovet är maximalt är det viktigt att den inhemska kraftverkskapaciteten kan svara mot behovet ifall grannars exportöverskott tryter pga. att egna behov först tryggas. För att säkerställa att annars olönsam kapacitet inte avlägsnas från marknaden har det under det gångna året i Finland lagstiftats ett stöd till sådana kraftverk. Utsläppshandel och en utvidgad marknad Utsläppshandeln som inleddes föregående år med accelererande priser fortsatte i samma riktning i början av året fram till raset när statistik från 25 visade att kvoterna varit i stort tillräckliga. För att säkerställa kondenskraftens ekonomi med fluktuerande marknadspriser på råvara (utsläppsrätter) och produkt är en fungerande derivathandel av stor vikt. NordPools marknadsområde har hela det gångna året omfattat även norra delen av Tyskland. Förbindelserna är ännu så begränsade att differenspriserna växer när bassängläget i gamla marknadsområdet är normalt eller våtare. Konsekvensen på sikt är en elmarknad med utjämnad prisnivå och en större fluktuation mellan elpriset dag och natt.ª Elkonsumtionens utveckling Sähkön kulutuskehitys 1 3 GWh Kärnkraft Vindkraft Ydinvoima Tuulivoima 9,75 %,4 % Bioenergi Bioenergia 11,89 % Vattenkraft Vesivoima 13,49 % Oy Herrfors Ab Källenergier, fördelning Energialähdejako Ref 1,1 % Gas Maakaasu,48 % Kol Kivihiili 28,36 % Olja Öljy,22 % Torv Turve 34,78 % 25 2 EUADEC 28 1 2 1 1 1 Katternö-området Katternö-alue 15 9 1 5 EUADEC 27 8 7 6 Trenden för hela Finland (1 %) Trendi koko Suomessa (1 %) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 5 1987 1992 1997 22 18
Sähkönkäyttö, sähkömarkkinat ja sähkökauppa Sähköistys Nykyisellä vapaalla sähkömarkkinalla on vuosikymmenen pituinen historia. Maamme maaseutu sähköistettiin asteittain kahdeksan vuosikymmenen aikana (188 196) omavaraisilla pienillä alueilla voimalaitoksien läheisyydestä toimivien sähköosuuskuntien kautta, jotka yhdistyivät alueellisiin sähköyhtiöihin (rajatulla paikallisella tuotannolla), jotka ostivat lisävoimansa valtiolta tai teollisuuden voimayhtiöiltä pitkillä sopimuksilla. Nämä sopimukset antoivat mahdollisuuden myyjille rakentaa voimalaitokset, jotka vielä tänä päivänä vastaavat pääosin sähkönhuoltomme pohjasta. Kaupungeissa, joissa yhdistettiin kiinteistöjen lämmönhuoltoa, luotiin lämpövoimaloita sähkövastapainetuotannolla. Marknadspriset, slutkundspriset och utsläppskostnad för el Sähkön markkinahinta, loppukäyttäjähinta ja päästäoikeussähkökustannus 7 cent/kwh 6 Rajaton markkina Kun alueelliset voimalaitokset eivät kattaneet kasvavaa tarvetta, rakennettiin voimalaitokset syrjäisille paikoille, mikä edellytti että rakennettiin voimakkaita siirtoverkkoja. Vertikaalisten reviirialueiden tuottajat tekivät silloin yhteistyötä, mikä voimakkaasti nosti loppukuluttajan toimitusvarmuutta. Kun tuotantokapasiteetti oli rakennettu, aika oli kypsä horisontaaliseen kilpailuun eri ostajien/käyttäjien ja myyjien/tuottajien välillä sähkömarkkinoilla. Suomalainen erikoisuus oli, että sähkömarkkinat osittain elivät vielä vuosikymmenen monopoliajan pitkillä toimitussopimuksilla, joka johti väärään kilpailutilanteeseen. Tänään kun generoidaan lyhyitä toimitussopimuksia (kuukausi, neljännes, vuosi) tuotantomekanismiin jonka elinkausi on 3 5 vuotta, investointi uuteen voimatuotantoon kasvavaan tarpeeseen on niin suuri haaste, että uhkaa syntyä voimapulaa. Fyysiset selviöt & toimitusvarmuus Pohjoismainen sähkömarkkina perustuu siihen että, jokaisen maan tuotanto ja kulutus suuressa määrin on tasapainossa. Suurimman osan ajasta löytyy kapasiteettiylijäämää sekä voimalaitoksissa että siirtoverkoissa, mikä aiheuttaa että eri tuotantoyksiköt koko markkina-alueella voivat kilpailla viimeisestä marginaalitoimituksesta. Sähkönhinta määräytyy seuraavan valmiina tuotantoon olevaan voimalaitoksen muuttuvasta kustannuksesta. Koska sähköä ei voi varastoida, käytön on rajoitettava/säännösteltävä, mikäli se uhkaa nousta yli tuotantokapasiteetin. Erityisesti talviaikana, kun sähköntarve on suurimmillaan on tärkeä, että kotimainen voimalaitoskapasiteetti vastaa tarpeeseen, mikäli naapureiden vientiylijäämävoima loppuu kesken, johtuen siitä, että omaa tarvetta turvataan ensin. Muutoin kannattamattoman kapasiteetin markkinoilta häviämisen varmistamiseksi on vuoden aikana Suomessa perustettu laki tukena tällaisille voimalaitoksille. Päästökauppa ja laajennettu markkina Päästökauppa, joka viime vuonna aloitettiin kiihtyvillä hinnoilla, jatkoi samana vuoden alussa kunnes vuoden 25 tilasto osoitti että kiintiöt olivat olleet tarpeeksi suuria, jonka seurauksena hinnat romahtivat. Lauhdevoiman talouden, vaihtuvien raakaaineiden (päästöoikeuksien) hinnoilla, ja tuotteen turvaamiseksi derivaattikaupalla on suuri merkitys. NordPoolin markkina-alueeseen on koko vuoden aikana kuulunut myös Saksan pohjoisosaa. Yhteydet ovat vielä niin rajoitetut, että hintaerot kasvavat kun allastaso vanhassa markkina-alueessa on normaali tai korkeampi. Seuraus pitkällä tähtäyksellä on sähkömarkkina tasoitetulla hintatasolla ja suuremmalla muutoksella päivä- ja yöhinnan välillä. ª 5 4 3 2 Marknadspriset för el Sähkön markkinahinta Slutkundens elpris Sähkön loppukäyttäjähinta Utsläppskostnad för el Päästöoikeussähkökustannus 1 1.1.24 1.1.25 1.1.26 19
Katternökoncernen och miljön Enligt vår vision skall elproduktionen ske med hänsyn till miljön. Vi strävar att aktivt arbeta för en hållbar utveckling. Ett långsiktigt och effektivt miljöarbete samt en fortsatt förbättring av arbetsmetoder och tekniska lösningar skapar förutsättningar för en målinriktad minskning av belastningen på miljön. Målsättningar. Målsättningen är att av den energi som Katternö-koncernen producerar, skall minst hälften produceras utan växthusgaser. Av vår produktionskapacitet år 26 var 39 % koldioxidfri, men av vår producerade energi var en ungefär tredjedel koldioxidfri. Orsaken till denna skillnad är torkan som medförde att vattenkraft måste ersättas med torv- och kolkondens. Användningen av fossila bränslen ökade såväl i Alholmens Kraft som i Vieskan Voima. Utsläppshandeln och Kyotoavtalet. År 26 var andra året för EU:s egen utsläppshandel. Denna period är treårig och omfattar åren 25 till 27. Utsläppsrättigheten (EUA) steg i början av året till 3 /CO2ton för att sedan i slutet av året sjunka till 6 /ton när tillgången på utsläppsrättigheter i Östeuropa var god och när nederbörden i Norden var större än normalt under den senare hälften av året. Den preliminära fördelningen av gratis utsläppsrättigheter för den egentliga Kyoto-perioden omfattande åren 27 212 visar att kraftindustrin kommer att få dra det tyngsta lasset. Speciellt kondenskraften kommer att drabbas mycket hårt med kraftiga prisförhöjningar som följd. Vilken inverkan detta kommer att ha för vår livsviktiga exportindustri är ett stort frågetecken när viktiga konkurrenter bl.a. i Kina och USA står utanför Kyoto-avtalet. BIOENERGI Torv. Förbrukningen av torv ökade pga torkan i början av året både vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Tillgången på torv var god tack vare den torra försommaren med goda produktionsförutsättningar. Träbränslen. Användningen av biobränsle ökade vid Alholmens Kraft. Här bör dock noteras att skogsindustrins strejk och lockout föregående år också påverkade tillgången på träbränslen för Alholmens Kraft. Vieskan Voima ökade något användningen av träbränsle. Detta bl.a. tack vare investeringen föregående år i ett nytt matningssystem för träbränsle, nu behöver inte produktionen av flis anpassas till driftsläget för kraftverket. Rörflen. Förbränningen av rörflen fortsatte främst vid Alholmens Kraft. Utgående från erhållna erfarenheter vet vi, att användning av en större mängd rörflen i Vieskan Voima, som är ett mindre kraftverk, kräver kännbara tilläggsinvesteringar i mottagningsstationen. Vindkraft. Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab deltog i de nya satsningar i vindkraft i Riutunkari och Ajos som PVO:s dotterbolag Innopower fattade beslut om under året.. Oy Herrfors Ab fortsatte utredningen av möjligheterna för vindkraft i Nykarleby och Maxmo. Jakobstads Energiverk har medverkat till vindkraftverket i Larsmo effektivt kunnat anslutas till elnätet. Vattenkraftverk. Vattenkraftverken har fungerat utan större störningar under året om än bristen på nederbörd inverkat menligt. Arbetet för ett nytt miljötillstånd för Kaitfors kraftverk i Kronoby fortsatte tillsammans med Miljöcentralen. Oy Herrfors Ab har fortsatt utredningen om en nybyggnad av vattenkraftverket vid Kiitola i Lappo å. Vi får också tillgång till ny vattenkraftkapacitet i Norge tack vare satsningen i bolaget Fjellkraft AS 27 som har egna vattenkraftverk. Avfallsförbränningen i Jakobstad.Utvecklingen av sopförbränningsmöjligheterna i Jakobstad fortsatte under året. Alholmens Kraft har nu fått miljötillstånd för samförbränning av sopor. Detta möjliggör att områdets brännbara sopor från främst Ekorosk och Stormossen kan omhändertas på ett effektivt sätt lokalt. Den fördel för miljön detta innebär när vi kan ersätta kol med sopor är självklar. Grön el. Under år 23 införde Oy Herrfors Ab en egen grön el -produkt samt en egen vindel-produkt på marknaden. Den gröna elen produceras i äldre småskaliga vattenkraftverk och biokraftverk och vindelen som av namnet framgår av vindkraftverk. Efterfrågan på dessa produkter har tyvärr fortsättningsvis varit svag. ª 2