Luonnos 4.11.2013 ELINKEINO-OHJELMA Janakkalan kunta SISÄLLYSLUETTELO I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v. 2000-2010 III Elinkeinotoimen painopisteet Alueelliset painopisteet Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Osaavan työvoiman saatavuus Tunnettuuden kasvattaminen Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Yritysmyönteisen toimintatapa Verkostomainen toiminta Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) 68011 tai (019) 75801 Juttilantie 1 Fax (03) 6801209 tai (019) 7580209 14200 Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi
2 (14) I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti Elinkeino-ohjelman tarkoituksena on yhdessä kunnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken saada kirkastettua paikallisen elinkeinotoimen kehittämisen tärkeimpiä tarpeita, ja valita näistä painopisteitä, joihin jatkossa keskitytään. Myös ohjelmatyön aikana käytävän keskustelun kautta on pyritty synnyttämään uusia yhteisiä ajattelun ja toiminnan tapoja. Kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä Kuntatalouden kiristyessä kunnan kannalta on jatkossa aiempaakin tärkeämpää löytää keinoja tulotalouden vahvistamiseen ja elinvoiman kasvattamiseen. Kunnalla on alueellaan sijaitsevien yritysten suhteen selkeitä, mitattavia tavoitteita, joista merkittävimpiä ovat yhteisöverotuoton ja työpaikkamäärän kasvattaminen. Näiden lisäksi erilaisia välillisempiä tavoitteita on lukemattomia: esimerkiksi uusien yritysten ja asukkaiden hankkiminen, osaamisen kasvattaminen, myönteisen kuntakuvan luominen, paikallisten toimivien markkinoiden ja alihankintaketjujen vahvistaminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen. Kunnan suorat mahdollisuudet tukea yrityksiä ovat tunnetusti rajalliset. Tämän vuoksi on arvioitava kunnan oman toiminnan vaikuttavuutta eri yritystyyppien ja yrityskokoluokkien suhteen. Kunnan kannalta on olemassa kolmenlaisia yrityksiä: niitä jotka jo ovat täällä, niitä jotka halutaan tänne ja lisäksi niitä jotka ovat vasta syntymässä. Millaisilla panoksilla, eli tässä tapauksessa toimintatavoilla, saavutamme parhaan tuloksen? Mihin kannattaa vähät resurssit keskittää, jotta toiminnasta koituisi yrityskentällemme suurin mahdollinen hyöty? Miten löydämme ne yritykset joissa olisi suurin kasvun potentiaali? Tai miten autamme tehokkaimmin alkuun uusia yrittäjiä? Elinkeino-ohjelman laatimisen aikana käytävässä pohdinnassa on yritetty katsoa samanaikaisesti lähelle - hahmottaa parhaita käytännön toimintatapoja kunnan ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseksi - ja toisaalta kyetä näkemään kauaksi ja visioimaan paikallista tulevaisuuden yrittäjyyttä uusine ajattelutapoineen. Mihin maailma on menossa? Mitkä toimialat korostuvat lähitulevaisuudessa? Mitä paikka ja paikallisuus jatkossa yrittäjyyden kannalta merkitsevät? Kunnan tehtävä on perusedellytysten luominen, ja tosiasiassa vain sen verran kunta voikaan tehdä. Tuon työn voi kuitenkin tehdä monella tavalla, ja onnistuminen tehtävässä vaatii koko kuntaorganisaation täyttä sitoutumista aiheeseen. Jokaisella toimialalla on tehtävä tietoisesti työtä elinkeinoelämän
3 (14) hyvinvoinnin eteen. Yritysystävällisiä kuntia ovat kaikki kunnat. Menestymiseen tarvitaan yritysaktiivisuutta ja kykyä erottautua myönteisesti muista. II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Janakkala on kasvu-suomen tärkeimmän kasvukäytävän varrella sijaitseva keskikokoinen kunta, jonka nykyinen asukasmäärä on noin 17 000 asukasta. Kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla ajoittain erittäin kovaa, tasaantunut viime vuosina 0,5 % tienoille. Huolimatta sijainnistaan Helsingin ja Tampereen puolivälissä kunta on monella tavalla suuntautunut yhä enemmän etelän suuntaan. Esimerkkejä tästä ovat pendelöinnin kohdentuminen yhä enemmän Helsinki Hämeenlinna Tampere - akselin eteläisiin kuntiin aina Helsinkiä myöten ja erikoistavarakaupan asioinnin suuntautuminen yhä enemmän koko HHT-akselille. Puolet kunnan työllisistä käy omassa kunnassa töissä, neljäsosa Hämeenlinnassa (1800 henkeä) ja saman verran kaikissa muissa HHT-akselin kunnissa (koko Hki-Tre -väli). Kunnasta puuttuu erikoistavarakaupan tarjontaa, jolloin ostovoimaa valuu naapurikuntiin merkittäviä määriä. Perinteisesti Janakkalan pohjoistaajamasta Turengista on lähiseutua ajatellen asioitu enemmän Hämeenlinnassa ja eteläisestä taajamasta Tervakoskelta Riihimäellä. Valtakunnallisen trendin mukaisesti erikoistavarakauppaa janakkalalaiset tekevät kuitenkin enenevässä määrin paitsi verkon kautta, myös muuten fyysisesti yhä kauempana, usein Helsingissä ja Tampereella saakka. Sijainti ja liikenne Janakkala on viime vuosina asemoinut itsensä yhä vahvemmin toisaalta metropolialueen ulkokehälle ja toisaalta samalla Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Janakkala sijaitsee täsmälleen tämän HHT-akselin maantieteellisessä keskipisteessä. HHT-akseli muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa valtakunnan merkittävimmän aluerakenteen keskittymän, jonka alueella asuu jo nyt noin joka kolmas suomalainen, ja jonka varrella tuotetaan lähes puolet maan BKT:sta. Muuttoliikkeestä valtaosa on viime vuosina keskittynyt tämän akselin varren kuntiin, ja väestö eroaa ikärakenteeltaan ja koulutustasoltaan selvästi maan keskimääräisestä tasosta.
4 (14) Väestön tiivistyminen akselin varrelle näyttää jatkuvan, vaikka nykyinen heikko suhdannetilanne onkin merkittävästi vähentänyt muuttoliikettä. Muuttoliikkeen moottorina näyttäytyvät HHT-akselin varren kuntien liikenteelliset olosuhteet ja erityisesti hyvät ylikunnalliset joukkoliikenteen yhteydet. HHT:n selkärankana toimivat tässä mielessä sekä päärata että VT 3, jotka sijaitsevat melko lähellä toisiaan koko matkan Helsingistä Tampereelle, ja mahdollistavat siten yhdessä vahvan joukkoliikenteen tarjonnan ja käytännössä yhtenäisen työssäkäyntialueen, erilaisine asumisen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksineen. Tavaraliikenteen osalta Janakkalan sijainti metropolialueella korostuu. Varsinkin logistiikkaan keskittyneiden ja siihen toiminnassaan painottuneiden yritysten intressissä on pyrkiä sijoittumaan metropolialueen tärkeimpien valtasuonten varteen, liikenteellisten solmukohtien läheisyyteen. Yrityskentän nykykuvasta Kunnan yrityskentän profiili noudattelee tyypillistä jakaumaa kun yrityksiä tarkastellaan työntekijämäärien suhteen: - 94,5 % Janakkalan yrityksistä on mikroyrityksiä (1-9 työntekijää) - 4,5 % pieniä yrityksiä (10-49 tt) - 1 % keskisuuria yrityksiä (50-249 tt) ja vain - 0,01 % yli 250 tt:n suuria yrityksiä. Liikevaihdon suhteen tarkasteltaessa kuva on luonnollisesti erilainen.
5 (14) Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa 2000-2010 Janakkalan teollisuuden perinteet ulottuvat kauaksi historiaan. Esimerkiksi Tervakoskelle vuonna 1818 rakennettu paperitehdas on alallaan Suomen vanhin toimiva teollisuuslaitos. Tämän päivän elinkeinotoimintaa tarkastellaan jaoteltuna maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan, muihin palveluihin ja julkiseen sektoriin. Edellä mainitut toimialat ovat kehittyneet varsin eri tahtia. Siinä missä liiketoimipaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 n. 70 %:lla, on teollisten toimipaikkojen määrä pysynyt lähes ennallaan. Kasvua on tapahtunut erityisesti rakentamisen, muiden palveluiden ja kaupan toimialoilla. Työpaikkojen määrä tarkastelluilla toimialoilla on vastaavana aikana lisääntynyt maltillisesti, n. 6,0 %. Ainoana toimialana teollisuudessa henkilöstön määrä on vähentynyt lähes joka vuosi, tarkastelujaksolla yhteensä 25 %. Rakennemuutos on koskenut Janakkalaakin. Yritysten liikevaihto on samalla tarkastelujaksolla kasvanut 28 %. Vuodesta 2000 kasvua on ollut kaikilla toimialoilla, paitsi maa- ja metsätaloudessa. Suurinta kasvu on ollut rakentamisen toimialalla, jossa liikevaihto on kasvanut peräti 220 %. Yhteenvetona voitaneen todeta, että erityisesti rakentamisen toimiala on kehittynyt Janakkalassa myönteisesti. Kunnassa on perinteisten rakennusyritysten lisäksi vahvoja maanrakennusalan yrityksiä. Teollisuudesta työpaikkoja on poistunut. Teollisuuden toimipaikkojen määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan henkilöstömuutokset ovat olleet luonteeltaan toiminnan tehostamiseen liittyviä. Toimialan liikevaihdon myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös metallialan alihankintayritysten vahva osuus Janakkalassa.
6 (14) Henkilöstö toimialoittain 2000 2010, työpaikat Liikevaihto toimialoittain (1000 euroa) 2000 2010
7 (14) III Elinkeinotoimen painopistealueet Alueelliset painopistealueet Elinkeinotoiminnan alueelliset painopisteet ovat tulevina vuosina Janakkalan Rastikankaassa ja Tervakosken Paunilan alueella. Rastikankaan aluetta laajennetaan uusien myyntiin tulevien tonttien jälkeen maanhankinnalla ja kaavoituksella. Alueen houkuttelevuutta lisätään miljöösuunnitelman teettämisellä ja toteuttamisella. Työmatkaliikennettä helpotetaan jatkamalla kevyen liikenteen väylää Rastikankaalle ja Viralan pikavuoropysäkille saakka. Rastikankaalle ja Paunilalle tehdään uudet markkinointimateriaalit alueen yritystonttien esittelyä varten ja uusien tonttien tullessa myyntiin alueesta toteutetaan erillinen markkinointikampanja. Alueiden yrittäjät kutsutaan koolle pohtimaan alueiden kehittämistä, tarpeita ja haasteita sekä yhteisiä toimintatapoja. Matkailuliiketoiminnan saralla tarkastellaan Viralan aluetta, Tervakosken Puuhamaata, Kalpalinnaa ja Turengin aseman seutua.
8 (14) Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Janakkalan sijainti ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä kilpailuetuja yritysten pohtiessa sijoittumistaan sekä asukkaiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Uudenmaan ELY-keskus on aloittanut tiesuunnitelman valmistelun Viralan eritasoliittymäalueelle. Suunnitelma pitää sisällään Turengille tärkeät linjaautoliikenteen pikavuoropysäkin sekä liityntäpysäköintialueen. Janakkalaa halkovien moottori- ja maantien autoilijoille suunnattua mainontaa lisätään. Kunnan käytössä tällä hetkellä olevat maantietaulut uusitaan nykyistä näkyvämmällä aineistolla. Lisäksi kunta hankkii omistukseensa maa-alueita teiden vierestä lisänäkyvyyden mahdollistamiseksi Tervakosken ja Turengin kohdilla. Kunta on hallinnoinut Linnatuulen matkailuesitepalvelua vuoden 2013 alusta Hämeen Matkailun lopetettua toiminnan pisteessä. Matkailuesitepalvelupiste tarjoaa Janakkalan matkailuyrittäjille maksuttoman mahdollisuuden tuoda palveluitaan esille. Matkailuesitepalvelupisteen toimintaa laajennetaan koskemaan myös muuta kuntainformaatiota, elinkeinoelämän ja asumisen markkinointia. Janakkalalaisten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia erityisesti Venäjälle tuetaan yhteistyöllä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa. Venäjänkaupasta kiinnostuneille yrittäjille järjestetään infotilaisuus ja selvitetään mahdollisuutta seudulliseen yhteistyöhön. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus on riippuvainen siitä, minkälainen asuinkunta Janakkala on. Kunta huolehtii omalta osaltaan hyvän asuinkunnan elementeistä, joita ovat mm. tonttitarjonta, sujuvat palvelut, virkistysmahdollisuudet (luonto, liikunta ja kulttuuri), asuinmiljöö ja yhteisöllisyys. Janakkala on vireä kulttuurikunta: kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista. Näkyvät kulttuuriyhdistykset ja opistot ovat merkittäviä kulttuuritoiminnan edistäjiä ja ylläpitäjiä, ja kunnan tuottamien kulttuuripalvelujen täydentäjiä. Useat kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat kartano-, rautatieasema- ja teollisuusympäristöt antavat Janakkalalle omaleimaisen ilmeen.
9 (14) Kulttuuritoimen resurssia halutaan lähitulevaisuudessa panostaa erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin, mahdollisimman laajaan saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksi keskeinen tavoite on, että kulttuurityötä tehdään jatkossa kokonaisvaltaisesti yhteistyössä seudun muiden kulttuuritoimijoiden kanssa koko kunnan alueella. Hyvään asuinkuntaan linkittivät vuosittainen Kui Siistii! -kampanja, jolla kiinnitetään huomiota ja parannetaan asuinympäristöä sekä parhaillaan käynnissä oleva Elävä Janakkala hanke. Hankkeella pyritään Janakkalan asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kunnan ja seurakunnan entistä antoisampaan ja aktiivisempaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös jakaa vastuuta yhteisestä elinympäristöstä ja yhteisöstä huolehtimisesta kaikille kuntalaisille. Nuoria työllistävillä aloilla on kysyntää pienistä vuokra-asunnoista enemmän kuin tällä hetkellä on tarjontaa. Tohvelakodin vapautuessa nykyisestä käytöstään uuden vanhusten asumisyksikön valmistuttua, rakennus muutetaan vuokrattaviksi nuorisoasunnoiksi. Vuokra-asuntotarpeesta tehdään yrityksille tarvekartoitus ja mikäli tulokset näyttävät selkeää tarvetta, Janakkalan Asunnot Oy selvittää mahdollisuutensa uusasuntotuotantoon. Tunnettuuden kasvattaminen Kunnan tunnettuutta kasvatetaan sisällön; toimijoiden ja tapahtumien kautta. Imagomarkkinointia tehdään maltillisesti käytettävissä olevien resurssien mahdollistamassa määrin. Vuosittaiset suurimmat markkinointipanostukset laitetaan tontti- ja matkailumarkkinointiin. Markkinointiviestinnässä hyväksytään se tosiasia, että Janakkalalla on kaksi napaa, Tervakoski ja Turenki. Näitä valtakunnallisesti tunnettuja paikkakunnan nimiä yhdistetään jatkossa Janakkala-sanaan, viestittävästä aiheesta ja paikasta riippuen käytetään sanapareja Janakkala-Turenki, Janakkala-Tervakoski tai kaikkia kolmea siten, että Janakkala on määräävässä asemassa. Logosta teetetään uusia variaatioita, joissa taajamanimet ovat mukana. Kunta tukee mahdollisuuksiensa mukaan kaikkia kunnassa järjestettäviä tapahtumia, viestii niistä maksutta omissa kanavissaan sekä kasaa ja toimittaa eteenpäin tapahtumakoosteita medialle ja matkailujulkaisuihin. Olennaisia tapahtumia ovat mm. Janakkalan Barokki, Janakkalan Musiikkipäivät, Janakkalan Kesämarkkinat, Janakkala-juhla, Tervassa tapahtuu, KiipFIT ja vuosittaiset urheilukilpailut sekä turnaukset.
10 (14) Tapahtumamainonnalle etsitään sekä Turengista että Tervakoskelta näkyvät paikat, jotka soveltuvat isokokoiselle mainoslakanalle. Mainospaikkoja vuokrataan myös muille tapahtumajärjestäjille. Kunta lisää medianäkyvyyttä viestimällä medialle aktiivisesti päätöksenteosta, tapahtumista, ihmisistä sekä erityisesti sellaisista positiivisista yksityiskohdista, jotka eivät itsestään nouse julkisuuteen. Tämä edellyttää, että kunnan viestintä saa riittävästi informaatiota muiden toimijoiden tekemisestä. Kunta tuottaa joka toinen vuosi jokaiseen kotiin ja yritykseen jaettavan palveluoppaan, johon kootaan kaikki kunnan yritykset, sekä yhteisöt ja kunnan omat palvelut. Opas postitetaan myös uusille asukkaille ja kesäasukkaille, minkä lisäksi se on jatkuvasti jaossa infotelineissä ympäri kuntaa. Keväällä 2013 julkaistusta oppaasta tehdään kysely, jonka pohjalta sitä kehitetään edelleen. Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Turengin ja Tervakosken ilmettä kohennetaan yhtenäisillä kesä- ja syysistutuksilla. Taajamien yrittäjiä motivoidaan mukaan lisäämään alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kiipulan puutarhan kanssa kesästä 2014 alkaen kaikille liikkeille tarjotaan mahdollisuus ostaa yhtenäiset kukkaruukut kesäksi sekä istutuksen vaihto syyskasveihin loppuvuodeksi. Osana Kui Siistii! -kampanjaa Turengin ja Tervakosken pysäkkikatokset pyritään uusimaan. Uusimisen kustannukset ja vaihtoehdot selvitetään ja hankkeeseen neuvotellaan yritysrahaa mukaan, siten että panostuksellaan yritykset saavat itselleen katoksiin näkyvyyttä. Turengin taajamaa elävöitetään kesäisin vuonna 2013 aloitetuilla kesä(sahti)markkinoilla. Teemallisten tori-iltojen määrää lisätään kesäkaudella yhteistyössä yhdistysten kanssa osana Elävä Janakkala hanketta. Rastikankaan yritysalueesta tehdään miljööltään esimerkillinen yritysalue. Ympäristösuunnitelma teetetään oppilastyönä esimerkiksi HAMK/Lepaan tai Aalto-yliopiston kanssa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Huonokuntoinen tieviitoitus uusitaan, liittymä siistitään ja selvitetään mahdollisuus rakentaa vuokrattavia mainospaikkoja. Harvialan kartanoalueen kaavoituksessa huomioidaan yritys- ja kulttuuritoiminta. Selvitetään pienten ja aloittavien yritysten tarve ja kiinnostus pienyritystalotoimintaan. Mikäli selkeää tarvetta löytyy, kartoitetaan toimintaan mahdolliset sopivat kiinteistöt.
11 (14) Yritysaktiivinen toimintatapa Suurella osalla kunnan päätöksistä on vaikutusta yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Kunnan yritysten ja yrittäjien toimintaa koskeva päätöksenteko pidetään nopeana ja tasapuolisena. Päätösten yritysvaikutukset huomioidaan kaikilla toimialoilla. Päätöksen teossa tunnistetaan kuntatason vaikutukset, vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen sekä yritystason vaikutukset. Palvelusetelitoimintaa kehitetään edelleen. Palvelusetelillä kunta tukee asiakasta yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavien mm. kotihoidon palveluiden maksamisessa. Eri yritysten näkökulmaa edustava ja yrityssektorin tarpeet kokoava Janakkalan yrittäjät ry on kunnalle luontainen keskustelukumppani. Yhteistyötä lisätään säännöllisillä puolivuosittaisilla tapaamisilla yrittäjäyhdistyksen, JTAn ja kunnan markkinoinnin kanssa. Asialistasta riippuen tapaamiseen kutsutaan muiden toimialojen edustajia. Tapaamiset ajoitetaan tammi- ja elokuulle. Lisäksi kaikille uusille aloittaneille yrityksille lähetetään yrittäjien kanssa yhteinen tervehdyskirje, jossa on tietoa kummankin tahon tarjoamista palveluista. Kunnan hankinnat pyritään hankintalain puitteissa toteuttamaan niin, että paikallisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin ja menestyä niissä. Vuodesta 2007 lähtien suuri osa kunnan hankinnoista on toteutettu KuntaPro Oy:n kautta. Kunta suorittaa itse sellaisten tuotteiden ja palveluiden hankinnat, joista KuntaPro Oy:llä ei ole sopimusta toimittajan/ toimittajien kanssa. Julkisissa hankinnoissa ei EU:n hankintalainsäädännön ja kansallisen hankintalain mukaan voida suosia paikallisia yrittäjiä tavalla, mikä syrjii muita tarjouksen antajia. Kuitenkin esimerkiksi tilaajan todellisiin tarpeisiin perustuvat lyhyet toimitusajat ja tuotteen tuoreuteen liittyvät tekijät voidaan sisällyttää tarjouspyynnön vaatimuksiin tai valintakriteereihin. Kunnan hankintoja suorittavia viranhaltijoita koulutetaan hankintojen toteuttamisessa. Hankintojen jakaminen osakokonaisuuksiin on yksi keino lisätä paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia osallistua volyymeiltaan mittaviin hankintakokonaisuuksiin. Paikallisille pk-yrityksille on myös mahdollista jättää tarjous yhdessä. Toimintatapa vaatii niiltä vastuuta ja aktiivisuutta. Niiden tulisi esimerkiksi toimia aktiivisesti yhteistyössä ja kouluttautua tarjoajiksi. Kunta, JTA ja KuntaPro Oy toimivat yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, jotta näiden mahdollisuudet osallistua kunnan ja KuntaPro Oy:n järjestämiin tarjouskilpailuihin paranisivat. Hankinta-asiat otetaan esille säännöllisissä tapaamisissa yrittäjien kanssa.
12 (14) Kunta tarjoaa Janakkalan yrityksille mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin (erityisesti matkailutoimiala) sekä hallussaan olevia kanavia ja kontaktipintoja yritysten käyttöön. Tällaisia ovat Linnatuulen matkailuesitepalvelun lisäksi mm. kesäasukkaiden postitus, johon alueen yrittäjät voivat osallistua tarjouskupongein sekä tontin ostajille annettava, rakentamisen ja sisustamisen teemaan liittyvien esitteiden jakelu. Verkostomainen toimintatapa Yrittäjillä itsellään täytyy olla halu verkostoitua ja niillä on siitä myös viime kädessä vastuu. Janakkala verkostoituu kuntana muiden kuntien, kaupunkien, valtionhallinnon sekä muiden, erityisesti HHT-akselin yhteistyökumppaneiden kanssa. Kunta järjestää vuosittain Verkostoidu ja vaikuta seminaarin, jonka tavoitteena on lisätä kontakteja alueen yrittäjien välille, benchmarkata yritysten toimintatapoja sekä tuoda esille ajankohtaista yrittäjäasiaa. Seminaaria kehitetään vuosittain kerättävän palautteen pohjalta. Kunta järjestää vuosittain myös kunnan suurimpien yritysten yrityslounaan, joka vastaavalla tavalla tarjoaa tilaisuuden kuulumisten ja kontaktien vaihtoon. Lisäksi kunta organisoi kaikille yrittäjille avoimen aamukahvitilaisuuden kahdesti vuodessa. Samalla tutustutaan sen yrityksen toimintaan, jonka luona tapaaminen on. Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen Kunnan elinkeinotoimintaa johtaa kunnanjohtaja. Kunnan elinkeinopalvelut keskitetään Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle, jonka nimi muutetaan laajentunutta toimintaa paremmin kuvaavaksi. Yhtiön nimestä järjestetään nimikilpailu yrittäjille ja asiasta kiinnostuneille. Yhtiön tukena toimii kunnan markkinointiviestintä. JTA ostaa kunnan yrittäjien (ja itsensä) käyttöön internetissä toimivan Yritystulkki-palvelun. Sivusto pitää sisällään yrittämiseen liittyvän perustiedon ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Sivustolta löytyvät mm. oppaat, työkirjat, lomakkeet ja laskentaohjeet. Yritystulkki otetaan käyttöön syksystä 2013 lähtien. Toimitila- ja elinkeinopalvelut muodostuvat lisäksi seuraavista: - Yritysten sijoittumispalvelut ja uusien yritysten hankkiminen - Kunnan yritystonttitarjonta valmiilla infralla ja hyvällä rakennettavuudella - Kunnan yritysalueiden markkinointi
13 (14) - Kunnan toimitilojen markkinointi - Seudullinen toimitila- ja asumisen markkinointi, vuonna 2013 yhdessä Riihimäen seudun kanssa - Suurten rakennusliikkeiden ja toimitilakonsulttien kontaktointi säännöllisin väliajoin, seuraavaksi syksyllä 2013 - Toimitilojen rakennuttaminen vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi - JTA:n omien toimitilojen (n. 50.000 m2) hallinnointi ja vuokraus - Toimitilapörssi, vapaiden toimitilojen välitys - Neuvonta ja ohjaus: Yrittäjä tai sellaiseksi aikova ohjataan tarvittaessa seuraavien yhteistyökumppaneiden luo: ELY-keskukset (investointituet, työvoimapalvelut), Linnaseutu ry (tukirahoituspalvelut), Finnvera, TEKES HAMK Työelämäpalvelut. - Hämeen Uusyrityskeskus ry palvelusopimus. Uusien alkavien yrittäjien neuvontapalveluiden hoitaminen. - Messuille osallistuminen: Alihankintamessut vuosittain sekä mahdolliset muut messut, joissa mukana janakkalalaisia yrityksiä.
14 (14) IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Elinkeinotoiminnan tavoitteena on - Kuulla ja palvella kunnassa jo toimivia yrityksiä niin, että niillä on mahdollisimman hyvät toimintaolosuhteet. - Edesauttaa uusia yrityksiä sijoittumaan Janakkalaan - Kannustaa Janakkalan yrittäjä yhteistyöhön toisten yritysten ja mm. yhdistysten kanssa. Elinkeinotoimintaa ja sen tuloksia seurataan jatkossa seuraavilla mittareilla: - asukasluvun kasvu - työpaikkaomavaraisuus - perustetut yritykset, netto - Janakkalaan siirtyneet (tai lähteneet) yritykset, netto - työpaikkojen määrän kehitys, netto - kunnan yritystonttikaupat - rakennusluvat toimitilahankkeisiin - tukirahoituspäätökset - yhteisöverotuotto Toteutuma raportoidaan vuosittain kunnan konsernijaostolle.