RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI Ei ylikulutusta Ei ilmasto päästöjä Kestävä hyvinvointi Ei jätettä 218 YMPÄRISTÖNSUOJELUN PALVELUALUE 219 1

2 Riihimäen kaupunki 219 Riihimäen kaupunki PL 125 1111 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Tilaukset: Tietotupa p. 19 758 44 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Asemanseudun ja keskustan visio: Näkymäkuva Jokikylästä Lundén Architecture Company 218 ISBN: Sidottu: 978-952-5571-89-9 pdf: 978-952-5571-9-5 e-julkaisu: 978-952-5571-91-2 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo Sisällysluettelo: Esipuhe 3 Sanasto 4 1. Yleistietoa Riihimäestä 5 2. Kaupungin ympäristövastuu 6 3. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6 Ympäristöjärjestelmä koordinoi toimintaa 6 Ympäristöpolitiikka ohjaa ympäristötyötä 6 4. Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 218 9 5. Ympäristötilinpäätös 218 33 Ympäristötuotot 33 Ympäristökulut 34 Ympäristöinvestoinnit 34 Ympäristövastuut 35 Kaupungin omistamalla maalla olevia riskikohteita 35 Ympäristötilinpäätös yhteenveto 35 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut 36 6. Tytäryhteisöt 37 7. Riihimäen ympäristön tila 39 Riihimäellä on monipuolinen ja runsas luonto 39 Vesistöjen tila on vaihteleva 4 Päästöt vähenevät hitaasti ja ilmanlaatu on säilynyt hyvänä 4 Sähkön kulutus kasvaa ja jätettä tuotetaan runsaasti 4 Melulle altistuvien määrän ennustetaan kasvavan 4 8. Yhteenveto ja kehittämistarpeita 42 LIITE 1. Riihimäen ympäristöpolitiikka 13.1.214 19.8.218 LIITE 2. Riihimäen Ilmastostrategian toteutuminen 1.1.211 9.8.218

3 ESIPUHE Edessäsi on Riihimäen kaupungin vuosittainen ympäristörapotti, jossa kerrotaan vuoden 218 tapahtumista ja kuvataan ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti on osa kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana tilinpäätösasiakirjoja. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi eri toimialojen edustajista koostuvassa työryhmässä. Kiitämme kaikkia osallistuneita arvokkaasta panoksestanne ja hyvästä yhteistyöstä. Ympäristöasioihin panostaminen on ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta jo 199-luvun alusta lähtien. Tämän pitkäjänteisen työn tuoreimpana tuloksena valmistui syksyllä 218 uusi ympäristöpolitiikka, joka ohjaa kaupungin suuntaa kohti resurssiviisasta kiertotalouden esimerkkikaupunkia, kuten strategiamme visiossa linjataan. Ympäristöpolitiikka toimii strategian toimeenpano-ohjelmana ja sen rakenne mahdollistaa entistäkin selkeämmän toimenpiteiden seurannan. Ympäristöasioiden mittaaminen, esittäminen ja seuraaminen osana tilinpäätöstä antaa koko kaupunkiorganisaatiolle sekä päättäjille selkeän kuvan siitä, mihin suuntaan olemme viime vuosina eri osioissa menneet. Mittarit mahdollistavat pitkän aikavälin muutosten seuraamisen ja ohjaavat tarvittaessa toimenpiteitä oikeisiin uomiin. Riihimäen kaupunki kantaa ympäristövastuunsa levein hartein, sillä koko kaupungin organisaation kattavan ympäristöjärjestelmän avulla tuodaan ympäristön tilan havainnointi ja seuranta sekä toimenpiteet koko organisaatioon, kaikille portaille näkyväksi ja toimenpiteisiin osallistavaksi. Raportti on suunnattu kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Riihimäellä on otettu viime vuonna hienoja askeleita hiilineutraalin energiantuotannon suuntaan. Kaupungin kiinteistöihin tuleva sähkö on kokonaisuudessaan uusiutuvaa ja lisäksi on tehty päätös ottaa raskaaseen ajoneuvokalustoon polttoaineeksi jätteistä ja tähteistä valmistettu uusiutuva diesel. Nämä ovat paitsi askeleita hiilineutraalimpaan kaupunkiin, myös osoitus tietoisesta valinnasta parempaan ja kestävämpään suuntaan. Riihimäen kaupunki pyrkii lisäämään alueensa asukkaiden ja toimijoiden ympäristötietoisuutta sekä ympäristövastuullisuutta käytössään olevin keinoin. Jokapäiväisillä arjen pienillä valinnoilla ja teoilla sekä isommilla, pitkäjänteisillä ja suunnitelmallisilla askeleilla Riihimäellä suunnataan kohti kestävämpää maailmaa. Riihimäellä 15.5.219 Sami Sulkko kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 SANASTO CIRCWASTE Suomen Ympäristökeskuksen koordinoima EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75. FISU Finnish Sustainable Communities, edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 25 mennessä. Kiertotalous Talousmalli, jossa tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo säilyy ja pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. Jätettä ei synny, vaan materiaalit käytetään uusien tuotteiden raaka-aineina. Arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän aineettomasti, tuotteita korvataan erilaisilla palveluilla ja esineitä sekä resursseja jaetaan omistamisen sijaan. Resurssiviisaus Resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisas ja hukkaamaton, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävä käyttö. Toiminta ja tuotanto sopeutetaan maapallon kantokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden raameihin. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät sekä toimenpideohjelman, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

5 1. YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee I ja II Salpausselän välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku 28 75 Pinta-ala n. 126 km², josta Vesipinta-alaa n. 5 km² Maapinta-alaa 121 km² Asemakaavoitettu pinta-ala 2348 ha Rantakaavoitettu alue 232 ha Kaupungin maaomaisuus noin 2 76 ha Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) n. 115 ha Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) noin 537 ha Puistoja ja viheralueita asemakaava-alueella 495 ha Luonnonsuojelualuetta 238 ha Peltoa 25 ha, josta kaupungin omistamaa noin 255 ha Metsää 48 ha, josta kaupungin omistamaa metsämaata on yhteensä 722 ha, josta talousmetsää on 37 ha ja puistometsää 415 ha Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Riihimäen kaupungin väestökehitys on ollut viimeisten vuosien aikana alavireinen. Nettomuutto oli huipputasolla vielä viime vuosikymmenen jälkipuolella, mutta alkoi supistumaan 21-luvulla ja on kääntynyt viimeisten vuosien aikana muuttotappioksi. Syntyvyys on ollut viime vuosina laskeva koko maassa, niin myös Riihimäellä. Viimeisen vuoden aikana Riihimäelle on kuitenkin rakennettu runsaasti uusia asuntoja ja ne ovat sijoittuneet lähelle palveluja pääasiassa keskustan ja asemanseudun tuntumaan. Saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan; kehittyvä asemanseutu pääradan varrella Helsingin työssäkäyntialueella houkuttelee uusia asukkaita. Riihimäen väestönkehityksen odotetaan kääntyvän seuraavien vuosien aikana uudelleen nousuun. Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtivat kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rautatielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana suoalueena on säilynyt kaupungin koilliskulmassa sijaitseva Hatlamminsuo, joka on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle ja osittain luonnonsuojelualueena. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 28, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 29 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 211. Muita luonnonsuojelualueita ovat Epranojan luonnonsuojelualue, MiikaRock:n luonnonsuojelualue, Kannistonmetsän luonnonsuojelualue ja Seljan luonnonsuojelualue. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa,5 %. Riihimäen kaupungilla työskentelevän vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 218 oli 1236. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Suurimmat teollisuuslaitokset ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Fortum Oy:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

6 2. KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalaki 41/215 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. 3. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristöjärjestelmä koordinoi toimintaa Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 141 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa ympäristötyötä Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka uudistettiin vuonna 218 ja uusi ympäristöpolitiikka tuli voimaan 2.8.218. Tämä raportti on koostettu rakenteeltaan pääosin uuden ympäristöpolitiikan ja sen resurssiviisauspäämäärien mukaisesti. Aiempi, elokuuhun voimassa ollut ympäristöpolitiikka, on myös huomioitu raportoinnissa ja se on esitetty liitteessä 1. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA: Resurssiviisas Riihimäki Kehittäminen Ympäristöpäämäärät: Hiilineutraali energiantuotanto ja -kulutus Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö Vastuullinen riihimäkeläinen Kaupungin toiminnan kehittäminen: Seuranta, raportointi Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja elinympäristö Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) Tiedon ja yhteistyön lisääntyminen Asenteiden muutos Toimintatapojen muuttuminen Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekarttatyö, FISU, Circwaste -hanke, kiertotalousklusteri, yleiskaava, Siisti Riksu, Ekoarki, Reilun kaupan kaupunki -kampanja Päästöttömyys, jätteettömyys, luonnonvarojen kestävä kulutus Pilaantumisen ennaltaehkäisy ja ympäristön tilan paraneminen

8 Tiivistelmä kaupunginvaltuuston 2.8.218 hyväksymästä ympäristöpolitiikasta 23: Resurssiviisas Riihimäki Ympäristöpolitiikka on Riihimäki-strategian toimeenpano-ohjelma. Sen avulla varmistetaan Riihimäen kehittyminen hiilineutraaliksi kiertotalouden esimerkkikaupungiksi sekä huolehditaan ympäristön hyvästä tilasta. Ympäristöpolitiikalla toimeenpannaan Riihimäen sitoumukset FISU-verkoston edelläkävijäkuntana ja Circwaste-hankkeen edelläkävijäkuntana. Lisäksi siinä on huomioitu edellisen ympäristöpolitiikan ja ilmastostrategian päämäärät ja tavoitteet. Sitä toteutetaan ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöpolitiikan resurssiviisaustavoitteet ovat valtuuston asettamia ja kaupunkiorganisaatiota sitovia. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin toiminta- ja taloussuunnitteluun. Vastuuviranhaltijat vastaavat ympäristöpolitiikan tavoitteiden toimeenpanosta ja toteutumisesta. Ympäristöpolitiikasta johdetut toimialueiden ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien resurssiviisaustavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta kerrotaan ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Vastuu ympäristöasioiden ja resurssiviisauden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös muiden ympäristöön vaikuttavien toimijoiden ja asukkaiden yhteisvastuu ympäristöstä ja resurssien viisaasta käytöstä Tavoitetilanne vuonna 23 on Resurssiviisas Riihimäki : Riihimäen kaupunki pyrkii toiminnallaan kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä sekä luonnonvarojen kestävää kulutusta. Vuonna 23 Riihimäki on edelläkävijä resurssiviisaudessa. Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Fossiiliset polttoaineet on korvattu uusiutuvilla energianlähteillä. Luonnonvarojen kulutus on Riihimäellä lähellä kestävää tasoa. Riihimäen kaupunkirakenne on eheä ja tiivis, ja lähipalvelut ovat jalankulkuetäisyydellä. Liikkumisesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Pyöräily, jalankulku ja joukkoliikenne ovat yleisimmät kulkutavat. Monimuotoinen luonto on lähellä ja helposti saavutettavissa. Elinympäristö on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä, ja kannustaa kestävään elämäntapaan. Riihimäkeläiset kantavat vastuuta ympäristöstä omalla toiminnallaan. Riihimäelle on muodostunut merkittävä kiertotalouden elinkeinoklusteri, joka kehittää vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat vuosittain talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristöpolitiikan toimenpideohjelmassa on kirjattu konkreettisia tavoitteita ja vastuutahot kuluvalta valtuustokaudelta, 218-221 alkaen. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää koko kaupunkiorganisaation sitoutumista sekä vahvaa kytkentää kaupunkistrategiaan, muihin ohjaaviin politiikkoihin ja kärkihankkeisiin. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että resurssiviisaus sisällytetään selkeäksi ja kiinteäksi osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Resurssiviisauden ja ympäristöpolitiikan tavoitteet toteuttavat kaupunkistrategiaa. Ympäristöpolitiikan avulla huolehditaan elinympäristön säilymisestä terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä, mikä on keskeinen edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edistää monella tapaa ihmisten hyvinvointia turvaamalla elinympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, tuottamalla terveyshyötyjä esimerkiksi pyöräilyn ja jalankulun lisääntyessä, sekä ehkäisemällä ympäristöriskejä. Riihimäen toiminta ilmastomuutoksen ja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi on välillisesti myös työtä kansainvälisen tasa-arvon ja kriisien ehkäisemisen puolesta, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt eniten haasteita niille ihmisille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa ja joilla on heikoimmat edellytykset suojautua vaikutuksia vastaan. Ympäristöpolitiikka kokonaisuudessaan on luettavissa Riihimäen kaupungin internetsivuilla osoitteessa: https://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ ymparistopolitiikka-ja-kestava-kehitys/

9 4. YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 218 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 218 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat kehittämistoimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 218. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on toteutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. Toteumat on koottu uuden, 2.8.218 voimaan tulleen ympäristöpolitiikan mukaisin päämäärin. 1) HIILINEUTRAALI ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS Tavoitetila vuonna 23 Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Vuoteen 23 mennessä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vähintään 5 % vuoden 27 tasoon verrattuna. Riihimäen kaupunki käyttää pääasiallisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa. Vuoteen 23 mennessä uusiutuvan energian osuus kaupungin käyttämästä energiasta on vähintään 8 %. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on vähentynyt. Kaukolämpö on päästötöntä. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto on lisääntynyt Riihimäellä. Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet on toteutettu ja tavoitteet on saavutettu. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö on vähentynyt, rakennusten energia- ja tilatehokkuutta on parannettu. Fossiilinen erillislämmitys kaupungin omistamissa kiinteistöissä on loppunut. Tehovaihteluita tasataan kysyntäjoustojen ja muiden uusien toimintamallien avulla. Rakentaminen on ilmastonkestävää ja materiaalitehokasta, puurakentamista suositaan. Riihimäkeläisten tietoisuus omien valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin on parantunut. Riihimäki on hyödyntänyt ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. Toteutetut toimenpiteet hallintokunnittain Hallinto- ja konsernipalvelut Toimistovalaistuksen päällä oloaikaa on lyhennetty vuorokaudessa. Tiettyyn kellonaikaan valot sammuvat ajastetusti. Kaupunkikehityksen toimiala Katuvalaistuksen uusimista energiatehokkaammaksi jatkettu 218 alusta lähtien kaupungin kiinteistöissä 1 % uusiutuvaa sähköä Aurinkopaneelit asennettiin 4 kohteeseen: Harjurinteen koulu, Kirjauksen, Kontiontien ja Piikinmäen päiväkodit Sopimus Neste My uusiutuvasta dieselistä työkoneisiin, käyttöönotto vuonna 219 Puurakentaminen on lisääntynyt, 9 puukerrostalolle on haettu rakennuslupa (myönnettiin alkuvuodesta 219). Puurakentaminen on ollut esillä myös viestinnässä. Omakotitaloihin on myönnetty lupia aurinkopaneeleille Patastenmäen puukoulun öljylämmityksestä luopuminen, asennettu ilma-vesilämpöpumppu Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Varhaiskasvatuksen toimipisteiden sähkönkulutusta seurataan ja raportoidaan tilakeskuksen kautta. Päiväkoteihin on asennettu sähköä tuottavia aurinkopaneeleja.

1 Liikunta: Latujen ja liikuntapaikkojen valaistuksen uusiminen. Vahteriston lenkki uusittu kokonaan. Jäähallin aurinkopaneeliselvitys, kattorakenteet eivät kestä, muita vaihtoehtoja selvitetään. Museoissa valot sammuvat tiloissa, joissa ei oleskella ja valaistusta on uusittu energiatehokkaammaksi. Koulut - sammutetaan tarpeettomat valot ja sähkölaitteet - pidetään sähköttömiä koulupäiviä (Eteläinen ja Haapahuhta) - Kaikissa huoneissa lämpömittarit, joista seurataan lämpötilaa ja säädetään tarvittaessa pattereita (Harjunrinne) Ruokapalveluiden kilpailutuksessa huomioitiin ympäristönäkökohdat Sosiaali- ja terveystoimiala Hankintojen pisteytyksissä huomioitu kuljetuksen päästöt. Tietty päästöluokka ollut ehdottomana vaatimuksena. Riihimäen Vesi Saneerauksissa toteutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä ja siten energiankulutusta. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Jätevedenpuhdistamo Kehitystä kuvaavat mittarit MWh 21 18 15 12 9 6 3 Sähkönkulutus kaupungin kiinteistöissä 214 215 216 217 218 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen Vesi Katuvalot Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä vuonna 218 oli 19 322 MWh. Sähkönkulutus kasvoi,5 prosenttia (123 MWh) vuodesta 217 vuoteen 218. Sähkön kulutus laski vuonna 218 useimmilla toimialoilla, Riihimäen Vettä, uimalaa ja kaupunkikehitystä lukuun ottamatta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen sähkön kulutus väheni eniten, yli 11 % vuodesta 217 vuoteen 218. Kymmenen vuoden aikajänteellä kaupungin sähkönkulutus on vaihdellut 19 199 MWh ja 2 274 MWh välillä. Samalla aikavälillä katuvalojen sähkönkulutus on laskenut lähes 4 %. Sähkönsäästöä on saatu aikaiseksi muun muassa suunnitelmallisella katuvalaistuksen saneerauksella sekä energiatehokkaammilla työtavoilla. Vuodesta 218 lähtien Riihimäen kaupungin hankkima sähkö on tuotettu kokonaisuudessaan uusiutuvilla energianlähteillä. Patastenmäen puukoulussa on vaihdettu lämmitysmuodoksi ilma-vesilämpöpumppu. Kaupungintalo oli vuonna 218 vain osittain käytössä.

11 Aurinkosähköä neljään kaupungin kiinteistöön Syksyllä 218 asennettiin neljään kaupungin kiinteistöön aurinkopaneelit, joista saatavalla energialla voidaan jatkossa korvata osa kiinteistössä käytettävästä sähköenergiasta. Kohteiksi valikoituivat katselmusten perusteella Harjunrinteen koulu, Piikinmäen päiväkoti, Kirjauksen päiväkoti ja Kontiontien päiväkoti. Aurinkopaneelit mitoitettiin kunkin kiinteistön sähköntarpeen mukaisesti ja asennettiin kiinteistöjen katoille optimaalisesti suunnaten, jolloin auringosta tuleva energia saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Aurinkopaneelien asennuksesta lähtien on Harjunrinteen koulun sähköntuotolla voitu laskennallisesti saunoa lähes 7 tunnin ajan, Piikinmäen päiväkodin tuotolla yli 5 tunnin ajan sekä Kirjauksen päiväkodin ja Kontiontien päiväkodin tuotoilla yli 1 tunnin ajan. Lämmintä käyttövettä on kaikista neljästä kiinteistöstä saatu auringon voimalla yhteensä lähes 15 m³. Energiantuotantoa voidaan seurata päivätasolla ja valitulla ajanjaksolla. Kuvassa näkyy Harjunrinteen koulun huhtikuun alkupuoliskon energiantuotanto, jolloin muutamaa pilvistä ja sateista päivää lukuun ottamatta auringosta on saatu energiaa 1 15 kwh päivässä. kwh 6 5 4 3 2 1 Katuvalojen valaisinkohtainen sähkönkulutus vuodessa 568 522 475 421 393 214 215 216 217 218 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 26, jonka jälkeen se on laskenut voimakkaasti. Katuvalaisinten energiatehokkuutta on parannettu suunnitelmallisella saneeraustyöllä vuodesta 29 lähtien. Kymmenen vuoden aikajänteellä, 28 218 katuvalojen energiankulutus on pienentynyt noin 4 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on samana aikana kasvanut 8,5 %. Valaisinten vaihdoilla vuonna 218 saavutettiin säästöä sähkönkulutuksessa n. 65 MWh.

12 Lämmitysenergian kulutus MWh 3 25 46,4 46, 41,9 4,4 37,6 2 15 1 5 214 Hallinto Sivistys Kulttuuri- ja vapaa-aika Riihimäen Vesi 215 216 217 218 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kaupunkikehitys Sosiaali- ja terveys Uimala Kaukolämmön ominaiskulutus kwh/rm³ Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 218 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu ominaiskulutus oli 37,6 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus laski vuodesta 217 noin 17,5 % (4 2 MWh). Lämmitysenergian kulutus laski kaikilla toimialoilla. Tilayksikön kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus väheni 26 % vuodesta 217 vuoteen 218. Kuva: Peltosaari vuokratalot, Sinikka Peltola Patastenmäen puukoulun lämmitysjärjestelmän muutos Patastenmäen puukoulun lämmitys oli toteutettu öljykattilalla, jonka käyttöikä alkoi lähestyä loppuaan. Teräsinen öljysäiliö oli sijoitettu maahan, jolloin se voisi vuotaessaan aiheuttaa vakavan ympäristöriskin. Lämmönjakajina toimivat vesikiertoiset lämmityspatterit, jonka lisäksi öljykattila lämmitti ilmanvaihdon lämmityspatterin veden sekä käyttöveden. Ilma-vesilämpöpumppu sopii asennettavaksi öljylämmityksen rinnalle. Lämmitysjärjestelmän muutos toteutettiin koulujen kesälomakauden aikana kesällä 218. Vanha öljykattila huollettiin ja jätettiin paikalleen lämmitystarpeen huippujen tasaamista varten. Vanha öljysäiliö putkistoineen purettiin piha-alueelta ja säiliössä oleva käyttökelpoinen polttoöljy otettiin talteen ja hyödynnettiin muissa öljylämmityskohteissa. Uudet moduuliöljysäiliöt valuma-altaineen asennettiin sisälle kellarikerrokseen kattilahuoneen yhteyteen. Ilma-vesilämpöpumpun avulla voidaan tuottaa sekä lämpöä että lämmintä käyttövettä hyvällä hyötysuhteella noin - 15 C:een pakkaseen asti, jota kylmemmällä ilmalla voidaan edelleen hyödyntää öljypoltinta. Suuri osa öljystä voidaan siten jatkossa korvata uusiutuvalla energialla. Kiinteistö on liitetty rakennusautomaatioon ja ilma-vesilämpöpumpun ohjaukset ja hälytykset liitettiin kaukovalvontaan. Kaupunki haki lämmitysjärjestelmän muutokselle energia-avustusta, mutta hakemusta ei hyväksytty laskennallisen takaisinmaksuajan jäätyä alle viiden vuoden.

13 kwh/rm³ 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Lämmön ominaiskulutuksen kehitys 214 218 Kaupungin kiinteistöjen sähkön ja lämmön ominaiskulutusten kehittyminen vuosina 214 218. Kulttuuri- ja vapaa-ajan (KUVA) kiinteistöistä uimala on graafissa erillään, koska sen ominaiskulutus on sekä lämmön että sähkön osalta huomattavasti muita kiinteistöjä suurempi. Peruskorjatuissa ja uusissa rakennuksissa lämmön ominaiskulutus on yleensä vanhoja, peruskorjaamattomia rakennuksia pienempi. m³ 1 8 6 Veden kulutus toimialoittain 4 kwh/rm³ 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 214 215 216 217 218 Sähkön ominaiskulutuksen kehitys 214 218 2 214 215 216 217 218 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala ja sivistyspalvelut. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, vaihtelua kulutukseen aiheuttavat myös tilastointipuutokset mm. suurten kohteiden peruskorjaukset. Veden kokonaiskulutus vuonna 218 oli 83 6 m³ ja edelliseen vuoteen verrattuna laski noin 9 %. Veden kulutus laski kaikilla muilla toimialoilla paitsi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalla, jolla kulutus on ollut kokonaisuudessaan pientä. Veden kulutus väheni eniten määrällisesti tarkasteltuna uimalassa, yli 4 m³, mikä tarkoittaa yli 1 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Jäähallissa veden kulutus väheni yli 1 m³, mikä on yli 2 % vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna. 214 215 216 217 218

14 GWh 25 2 15 1 Kaukolämmön hankinta 11,2 1,2 6,6 11,1 4,7 89,4 86,1 9,4 91,9 92,5 Riihimäen kaupunki myy vähemmistöosuuden kaukolämpöyhtiöstä Riihimäen kaupunki on päättänyt myydä 49 % vähemmistöosuuden Riihimäen Kaukolämmöstä Aberdeen Standard Investmentsille. Kauppa viimeisteltiin vuoden 219 helmikuussa. Riihimäen kaupungille jää yhtiöstä enemmistöosuus 51 %. 5 Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy 89,4 86,2 9,4 91,9 92,5 214 215 216 217 218 Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen Riihimäen vuoden 218 kaukolämmöstä 94% oli Fortumin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä ja noin 6 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Fortumin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet fossiilisista luonnonvaroista. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kaukolämmön tuotannossa on ollut tavoitteena, mutta siitä huolimatta uusiutuvan energian osuus on pysynyt melko tasaisena viime vuodet. Vuosina 214 219 uusiutuvan energian osuus on ollut 47 49 %. Käytännössä uusiutuvan energian osuus on kuitenkin arvio, koska jätteenpoltolla tuotetaan yli 9 % kaukolämmöstä eikä jätteen koostumuksesta (uusiutuva vai fossiilinen) ole varmaa tietoa. Vaikutusmahdollisuus on omien laitosten lämmöntuotannossa, jossa uusiutuvan energian osuutta voisi kasvattaa. Aberdeen Standard Investments Economic Infrastructure-yksikkö keskittyy sijoittamaan ydininfrastruktuurikohteisiin Euroopassa. Se on selvitysten perusteella pitkäaikainen ja vakaa sijoittaja ja hyvä strateginen kumppani Kaukolämpöyhtiön toiminnan kehittämisessä sekä energiantoimialan tulevaisuuden muutoksissa. Kaupungin talouden kannalta kauppa on merkittävä ja mahdollistaa esimerkiksi kaupungin lainakannan paremman hallinnan sekä panostamisen strategian kärkihankkeisiin, erityisesti asemanseudun kehittämiseen. Lisäksi kauppa mahdollistaa toimet kiinteistökannan kestävämpään hallintaan kaupungin rahoitusaseman merkittävästi parantuessa. Yhteinen pitkän aikavälin tavoite tarjota kunnan asukkaille turvallinen, tehokas ja kestävä lämpöratkaisu tulee olemaan kaupungin jatkuvan kehitystyön ohella keskeinen osa yritysten välistä kumppanuutta ja tulevaisuuden liiketoimintatavoitteita. Jätteen polttamisen hukkalämmön hyödyntäminen lämmityksessä on ympäristön kannalta viisasta. Kuitenkin tulevaisuuden suuntauksen tulisi olla jätteen vähentämisessä ja sen vuoksi jätteen polton osuus kaukolämmöstä tulevaisuudessa laskee ja omien laitosten lämmöntuotannon osuus sitä myöden kasvaa.

15 Rm 3 12 15 9 75 6 45 3 15 Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka Energiatodistuksen tarvitsevista ja rakennusluvan vuonna 218 saaneista rakennuksista 8 % kuului luokkaan C, 19 % luokkaan B ja alle 1 % luokkaan A. Kaikilta rakennuksilta energiatodistusta ei vaadita, esimerkiksi suurilta teollisuusrakennuksilta, joten ne eivät ole mukana tässä vertailussa. % 1 8 6 4 2 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,5 12,4 12,1 11,4 22,1 18,3 19, 17,2 29,3 214 215 216 217 218 A B C D E F G 29,7 28,5 29,5 36,1 39,6 4,4 41,9 6,6 28,8 64,6 214 215 216 217 218 Ydinvoima Fossiilinen Fossiilinen jäte-energia Uusiutuva Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Fortumin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet fossiilisista luonnonvaroista. Vuonna 218 uusiutuvan energian osuus oli noin 65 % ja kasvua edellisistä vuosista tuli merkittävästi kokonaan uusiutuvan sähkön myötä. Kehitys on erittäin hyvä, sillä kestävästi tuotetun uusiutuvan energian suosiminen on energiansäästön ja metsien suojelun ohella tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Riihimäen askeleet kohti resurssiviisautta ja kiertotaloutta asetetaan kartalle Riihimäen resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta on osa FISU- ja Circwaste -edelläkävijäkuntien verkostojen työtä. Tiekartassa linjataan tavoitteita ja toimia, joilla edistetään kaupungin vähähiilistä ja materiaalitehokasta tulevaisuutta, kestävää hyvinvointia ja vahvistetaan alueen elinvoimaa. Tiekartta ohjaa kaupunkiorganisaation, yritysten ja yhteisöjen toimia ja antaa mahdollisuuden yhteistyölle sekä hyvien käytäntöjen leviämiselle. Tiekarttaa on valmisteltu keväällä 218 järjestetyissä työpajoissa, joihin osallistui henkilöitä laajalti sekä kaupunkiorganisaatiosta että yrityksistä ja yhteisöistä. Lisäksi järjestettiin kyselyjä alueen yrityksille, oppilaitoksille ja yhteisöille heidän sitoumuksistaan, teoistaan ja suunnitelmistaan tiekarttaan liitettäväksi. Tiekartta valmistuu keväällä 219. FISU (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 25 mennessä. Circwaste-hankkeessa Riihimäki on valittu kymmenen kiertotalouden edelläkävijäkunnan verkostoon ja samalla olemme sitoutuneet edistämään kiertotaloutta ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa alueellamme. Verkostojen jäsenyydet ja edelläkävijäkuntastatukset tukevat Riihimäen strategian ja vision toteutumista, jonka mukaan tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Riihimäki-strategiassa hiilineutraalius ja kiertotalous ovat osa kaupungin visiota. Lisäksi jäsenyys verkostoissa tuo näkyvyyttä pitkäjänteiselle ja järjestelmälliselle työlle, jota Riihimäki on tehnyt ympäristövastuullisuuden edistämiseksi ja ympäristövaikutusten hallitsemiseksi.

16 kt CO2-ekv 25 2 15 1 5 4,8 14,2 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt 4,3 127,1 142 4,9 4,8 4,9 138,4 141 t CO2/as 8 214 215 216 217 218 Yhteensä kt Asukasta kohden t/as (ennakkotieto) Kymmenen vuoden aikajänteellä, vuodesta 28 vuoteen 218, kasvihuonekaasupäästöt ovat Riihimäellä laskeneet 22 %, mutta viimeisenä viitenä vuotena päästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa 6,4 tonnista 4,9 tonniin, mutta viimeisten viiden vuoden aikana suotuisaa kehitystä ei ole havaittavissa. Tieliikenne on Riihimäellä Tässä CO2-raportin laskennassa on huomioitu lämmitys, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Lämmityksen ja säh- 7 6 5 4 3 2 1 könkulutuksen päästöt on laskettu Riihimäen kulutuksen perusteella riippumatta siitä, missä lämpö tai sähkö on tuotettu. Myös tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille ilman teollisuutta Maatalouden päästöt 3 % Liikenteen päästöt 45 % Jätehuollon päästöt 2 % Kuluttajien sähkönkulutus 11 % Kaukolämpö 2 % Erillislämmitys 15 % Maalämpö % Sähkölämmitys 6,5 %

17 Tavoitetila vuonna 23 Riihimäen yhdyskuntarakenne on eheä ja tiivis. Yli 95 % asukkaista asuu alle kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta. Lähipalvelut ovat jalankulkuetäisyydellä. Maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota resurssiviisaan kaupunkirakenteen muodostamiseen. Liikenne on vähäpäästöistä ja sujuvaa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 5 % vuoden 27 tasosta. Ajoneuvojen määrä/asukas on kääntynyt laskuun. Liikennetarve on vähentynyt. Infrastruktuuri tukee sekä sähköautojen että biopolttoaineiden kasvavaa käyttöä. Kaupungin ajoneuvot ovat päästöttömiä. Paikallisliikenne on päästötöntä. Jalankulku ja pyöräily ovat kulkumuotoina suosittuja, reitit ovat yhtenäisiä ja ympäristö houkuttelee liikkumaan. Kulkutapajakaumassa jalankulun ja pyöräilyn osuus on kasvanut 3 % vuoteen 23 mennessä verrattuna 218 tasoon. Kaupungin keskusta on kehittynyt jalankulkupainotteiseksi. Liikkumisen ohjausta kaupungin eri toimialoilla on lisätty. Kaupungissa on omaksuttu resurssiviisaat liikkumisen tavat. Pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu. Eri ryhmien esteettömän liikkumisen mahdollisuudet on turvattu. Matkaketjut ovat sujuvia ja tarjolla on ajoneuvojen yhteiskäyttöratkaisuja. Paikallisliikenteen matkojen määrä on kasvanut 6 % vuodesta 211 vuoteen 23. Joukkoliikenteen palvelutasoa on nostettu. Tiheä junaliikenne palvelee luotettavasti. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat ovat vähentyneet. Hallintokuntien toimenpiteet 2) KESTÄVÄ LIIKKUMINEN JA EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE Hallinto- ja konsernipalvelut Etätöiden tekeminen on mahdollista ja määrä koko kaupungin mittakaavassa kasvava. Kaupunkikehityksen toimiala Rakennuslupien hakeminen sähköisesti ja muuta sähköistä asiakaspalvelua, mikä vähentää virastoissa käynnin tarvetta. Sähköiset kokouskäytännöt vähentäneet matkustustarvetta Kevyen liikenteen väylästöä rakennettu 9 m Kaksi kiertoliittymää Energiatehokkuus on kriteerinä kone- ja laitehankinnoissa Kesäkuussa hyväksytty rakennetun ympäristön ohjelma edistää kestävän ja laadukkaan kaupunkiympäristön toteuttamista Henkilökunta on hyödyntänyt yhteistä autoa, polkupyöriä ja sähköpyörää. Osa henkilökunnasta käyttää työmatkoihin joukkoliikennettä, kävelee tai pyöräilee. Etätyötä tekevien työntekijöiden määrä vähitellen kasvava Rakennetun ympäristön ohjelma hyväksyttiin kesäkuussa Keskustan ja asemanseudun visiotyö (valmistui vuonna 219) Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmät liikkuvat kävellen tai joukkoliikenteellä. Koulut: Paikallisliikenteen hyödyntäminen koulupäivän aikana, polkupyörän suosiminen koulu- ja työmatkalla, käytössä pyöriä aikuisille Sosiaali- ja terveystoimiala Liikkumisen päästöjen vähennys monin eri tavoin: Reittisuunnittelu Pyöräilyn lisääminen Skype Etätyö Etähoiva kotihoidossa Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Ajoneuvoja ja työkoneita uusitaan mahdollisuuksien mukaan vähäpäästöisiksi.

18 Asemanseudun ja keskustan visio Kaupungin ja kaupunkikuvan kehittäminen on yksi Riihimäki-strategian 23 kehittämiskokonaisuuksista ja asemanseudun kehittäminen on siinä tärkeässä roolissa. Asemanseudun ja keskustan maankäytön tavoitetila on määritelty vuonna 218 laaditussa visiotyössä, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.2.219. Asemanseudun ja keskustan visio määrittelee suunnan ja periaatteet asemanseudun yleissuunnitelmalle ja keskustan kehittämiselle; vision avulla tunnistetaan ongelmakohdat sekä kehityskohteet ja annetaan suositukset suunnitteluperiaatteista. Asemanseudun ja keskustan alueella varaudutaan noin 5 asukkaan lisäykseen tulevien vuosikymmenien aikana. Vision laatimisessa onnistuminen edellytti kaupunkilaisten ja paikallisten toimijoiden näkemysten mukaan saamista ja se toteutui hyvin. Visiotyön parissa ideoitiin ja keskusteltiin neljässä työpajatilaisuudessa. Kaikille kaupunkilaisil- le avoimen visiotyöpajan lisäksi järjestettiin yksi työpaja yritysten ja oppilaitosten edustajille sekä kiinteistönomistajille, toinen visiotyön ohjausryhmälle yhdessä viranhaltijoiden kanssa ja kolmas kuntapäättäjille. Työpajojen pohjalta laadittiin karttapohjainen verkkokysely, jolla tarkennettiin kaupunkilaisten näkemyksiä vision osa-alueista. Riihimäen asemanseudun ja keskustan visiossa korostuu riihimäkeläinen identiteetti, kaupunkivihreä ja -sininen, uudet mielenkiintoiset asumisratkaisut, puurakentaminen sekä resurssiviisas kaupunkirakenne. Ennen kaikkea tulevaisuuden Riihimäki on ihmisenkokoinen, tiivistyvä ja viihtyisä asemakaupunki, jossa palvelut ovat lähellä. Vuoden 219 aikana laaditaan asemanseudun yleissuunnitelma, jossa esitetään asemanseudun maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila visiota tarkemmin. Riihimäki ilmakuva LAC

19 Rakennetun ympäristön ohjelma Riihimäki-strategiassa 23 tulevaisuus syntyy kohtaamisista. Suunnittelulla ja rakentamisella luodaan kiinnostavaa kaupunkiympäristöä, jossa on houkuttelevaa kulkea ja kohdata muita. Rakennetun ympäristön laadulla on suuri merkitys kaupunkiympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen ensimmäisen rakennetun ympäristön ohjelman 4.6.218. Ohjelmassa määritellään kaupungin rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet ja niitä varten tarvittavat toimenpiteet. Rakennetun ympäristön ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden lähtökohtana on ihmisen mittakaava. Rakennetun ympäristön ohjelman laatiminen on osa jatkuvan suunnittelun periaatteella laadittavaa yleiskaavatyötä. Rakennetun ympäristön ohjelman valmistumisen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla toteuttamissuunnitelma ohjelmassa esitetyille toimenpiteille. Jatkossa ohjelman toteutumista seurataan ja päivitetään vuosittain. Kehitystä kuvaavat mittarit Liikkumisen sujuvoittaminen Vuonna 218 rakennettiin kevyen liikenteen väylää yhteensä noin 9 m. Etelä-Mattilassa Yrittäjänkadulle toteutettiin kevyen liikenteen väylää 35 m ja Yritystielle 35 m, Peltosaaressa Kuukadulle toteutettiin uutta kevyen liikenteen väylää 1 m ja Huhtimossa Kokonkadulle 1 m. Lisäksi rakennettiin kaksi kiertoliittymää liikenteen sujuvoittamiseksi. Toinen kiertoliittymistä tuli Mattilantie Uusi Herajoentie välille ja toinen Keskusaukiolle. kpl 18 16 14 12 1 Henkilöautojen määrä Riihimäellä Henkilöautojen määrä Riihimäellä on jatkanut kasvuaan. Vuoden 218 lopussa Riihimäellä oli 17 518 rekisteröityä henkilöautoa. Tuhatta asukasta kohden Riihimäellä oli 64 autoa ja Kanta-Hämeessä 713 autoa. 1 km 1 1 1 1 214 215 216 217 218 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti Kaupungin henkilökunnan oman auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt 288 289 33 251 242 42 42 47 27 26 3 24 36 34 214 215 216 217 218 1 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä 22 kpl/1 as 64 Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunta teki vuonna 218 omilla autoillaan työ- ja virkamatkoja 242 kilometriä. Matkojen määrä väheni hieman edellisestä vuodesta ja viiden vuoden tarkastelujaksolla ajokilometrien määrä on vähentynyt noin 16 %. Hiilidioksidipäästöjä työ- ja virka-ajoista omilla autoilla 6 56 52 48 44 kg 5 4 3 2

2 aiheutui vuoden aikana kokonaisuudessaan noin 34 tonnia. Henkilökunta tekee työ- ja virkamatkoja omien autojen lisäksi myös polkupyörillä, kävellen, julkisilla kulkuvälineillä sekä kaupungin omistamilla autoilla ja polkupyörillä. Matkat, kpl 16 14 12 1 8 6 4 2 Paikallisliikenteessä tehdyt matkat 214 215 216 217 218 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Matkaa/asukas 6, Riihimäen paikallisliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin yhteensä noin 159 matkaa vuonna 218. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 2 5 matkaa (noin 1,5 %). Kaupunkiliikenteen matkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,8 % ollen noin 155 matkaa. Palveluliikenteessä vuonna 218 tehtiin matkoja noin 3 9. Palveluliikenteessä tapahtui vuonna 218 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, linjamuutoksia, joiden vuoksi luku ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. Aiempina vuosina on raportoitu palveluliikenteen matkamäärissä myös kuljetuksia, jotka eivät ole avointa joukkoliikennettä mutta vuoden 218 raportointiin nämä suljetut kuljetukset on rajattu pois ja kuvaajaan päivitetty samalla rajauksella myös aiempien vuosien luvut. Etätyö voi sujuvoittaa arkea Etätyön tekeminen on Riihimäen kaupungin työntekijöille mahdollista esimiehen kanssa sovittaessa sellaisissa työtehtävissä, joissa jatkuva läsnäolo ei ole välttämätöntä. Etätyöstä tehdään sopimus ja esimiehen kanssa sovitaan käytännön järjestelyt sekä työtehtävät. Etätyö voi tuoda työrauhaa sellaisiin keskittymistä vaativiin työtehtäviin, joita työpaikalla hälinä ja kontaktit häiritsevät. Toisaalta etätyö on myös eristäytynyttä ja etätyöntekijä jää paitsi yhteisöstä, keskusteluista ja verkostoista. Ympäristön kannalta etätyö voi olla hyvinkin ekologista, sillä työmatkaliikkuminen jää pois etätyöpäivinä. Etätyö ei sovi kaikille mutta toiset voivat sen avulla tehostaa työntekoaan ja pienentää hiilijalanjälkeään. Erilaisuuden rikkaus näkyy työelämässä monessa asiassa, myös etätyössä. 3) LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KULUTUS JA KIERTOTALOUS Tavoitetila vuonna 23 Riihimäki on kehittynyt kiertotalouden edelläkävijäksi. Riihimäellä kulutettavien luonnonvarojen määrä on vähentynyt. Riihimäen luonnonvarat ovat säilyneet monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Kaupunki tukee asukkaiden kestävän kulutuksen ratkaisuja. Hankinnat ja kuluttaminen ovat Riihimäellä kestävällä tasolla. Kaikissa kaupungin hankinnoissa huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset ympäristö-, ilmasto- ja energiavaikutukset. Tavaroiden ja palveluiden kestävillä hankinta- ja tuotantotavoilla sekä innovaatioilla on luotu uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Riihimäellä syntyvien jätteiden määrä on vähentynyt. Materiaalit uusiokäytetään ja jätteiden syntyä ehkäistään. Jätteiden lajittelua, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä on merkittävästi lisätty. Elintarvikehävikki minimoidaan. Yhdyskuntajätteen määrä on alle vuoden 2 tason

21 Biojätteestä kierrätetään yli 6 % Vähintään 55 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään Rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina 7 % Ruokahävikki kaupungin ruokapalveluissa on puolitettu Tilojen käyttö on joustavaa ja tehokasta Ympäristöhaittoja ja -riskejä on ehkäisty ja kuormitus ympäristöön on pienentynyt. Pohjavesiä suojelemalla on turvattu riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Jätevesien puhdistus ja ravinteiden kierrätys on tehostunut. Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto- ja konsernipalvelut Otettu Suomi.fi palvelukanavaa käyttöön. Kokoukset ovat sähköisiä. Paperin käyttöä on vähennetty siirtymällä enemmän sähköiseen toimintaan mm. sähköiset esityslistat. Toiminnan keskittämisessä hyödynnetty osittain olemassa olevia kalusteita. Käytöstä poistettuja kalusteita kierrätyskeskus on sovitusti hakenut. Nykyiset kalusteet on pääasiassa leasing sopimuksilla hankittuja. Kaupunkikehityksen toimiala CO2-päästöjen seuranta viikoittain ja raportointi vuosittain Huhtimonmäen alueen rakentamisen yhteydessä louhittua ja murskattua kiviainesta hyödynnettiin paitsi kohteen rakenteissa, myös Etelä Mattilan alueen katurakenteissa Arkityössä syntyvän jätteen kierrätys hyvällä tasolla useimmissa toimitiloissa, muovinkeräystä toivottu Circwaste- ja FISU- edelläkävijäkuntastatus tuonut näkyvyyttä ja hyviä yhteistyömahdollisuuksia Sähköisen asioinnin lisääntyminen, sähköinen arkisto Tilojen käytön tehostaminen kestäviä ja pitkäaikaisia välineitä. Toiminnassa pyritään hyödyntämään materiaalien uusiokäyttöä. Koulut: Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen, kierrätys, Jäteselvityjät -kilpailu, pyyhkeet käsipaperin sijaan (Eteläinen koulu ja Haapahuhdan koulu), ruokahävikin seuraaminen ja vähentäminen, paperitiedottamista ja kokousmateriaaleja siirretty laajalti sähköisiin järjestelmiin, kaikilla opettajilla, sekä 7. ja 8. luokan oppilailla on henkilökohtaiset Chromebook laitteet ja digitaalisen oppimateriaalin käyttöön on siirrytty suurimmassa osassa oppiaineita Museot: Tavaroiden ja materiaalin uusiokäyttö, tulostuksen vähentäminen Liikunta: Vaarallisten aineiden luettelointi ja riskien selvitys, koulutus henkilöstölle sekä toimintatavat vahinkojen varalle. Sosiaali- ja terveystoimiala Lääkkeiden koneellinen annostelu vähensi lääkehävikkiä. Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi käyttää kaupungin solmimia hankintasopimuksia. Myös omissa hankinnoissa pyritään huomioimaan ympäristönäkökohdat mm. hankkimalla mahdollisimman energiatehokkaita pumppuja ja sähkömoottoreita. Riihimäen Vesi pyrkii varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kaikissa toiminnoissaan. Varautumissuunnitelmassa on huomioitu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt vesihuollolle. Vesihuollon aluesaneerausta jatkettiin. Saneerauksella parannetaan vedenjakelun varmuutta ja pienennetään verkostoon pumpattavan veden määrää. Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Varhaiskasvatus: Lisätty sähköistä asiointia ja kiinnitetty erityistä huomiota ruokahävikin vähentämiseen. Varhaiskasvatuksessa pyritään välineiden ja tilojen yhteiskäyttöön. Hankinnat mietitään tarkkaan ja hankitaan

22 Kehitystä kuvaavat mittarit Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1 m³ % 3 3 2 5 25 2 2 1 5 15 1 1 Riisiä 1 8 6 4 2 7 722 2 469 Kaupungin paperinkulutus 7 378 7 26 6 771 2 39 2 322 2 229 4 726 1 564 kpl 4 32 24 16 8 5 5 199 1994 1998 22 26 21 214 218 214 215 216 217 218 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä pumppaus 1 m³ vuoto 1 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä nousi hieman edellisvuoden tasosta ja vuotoprosentti oli 12,6 % vuonna 218. Pitkällä aikavälillä vesijohtoverkoston vuotoprosentin kehityksen suunta on ollut laskeva vesijohtojen suunnitelmallisen saneerauksen ansiosta. Kaupungin paperinkulutus toimialoittain Riisiä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 214 215 216 217 218 Riihimäen vesi Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto Kaupunkikehitys Sosiaali- ja terveys Riihimäen lukio Sivistys Kaupungin paperinkulutus väheni merkittävästi vuonna 218. Kokonaisuudessaan paperia kului vuonna 218 lähes 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennystä tuli usealla toimialalla ja paperin kulutus pieneni vuodesta 217 vuoteen 218 sivistystoimialalla 4 %, hallinnossa 35 %, sosiaali- ja terveystoimialalla 26 % ja kaupunkikehityksessä 2 %. Sähköiset työskentelyja kokouskäytännöt, sähköisen arkistoinnin kehittäminen ja sähköiset opetusaineistot sekä verkkoviestintä ovat saaneet aikaan myönteisen kehityksen. Tonnia 7 5 6 4 5 3 1 5 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät 214 215 216 217 218 Sekajäte t Erilliskerätty biojäte Sekajätettä kg/asukas Vertailuluku kg/asukas vuonna 2 35 3 25 2 15 1 5

23 Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista bio- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 21 tonnia vuonna 218, mikä on lähes 3 tonnia (n. 5 %) enemmän kuin vuonna 217. Asukasta kohden vuonna 218 sekajätettä muodostui 198 kg, mikä on selvästi vähemmän kuin vertailulukuna käytettävä sekajätteen määrä vuonna 2 (323 kg/asukas). Kierrätysasteen mittaaminen ei nykyisellä tiedonkeruulla ole mahdollista, mikä tunnistettiin myös Suomen Ympäristökeskuksen tutkimuksessa syksyllä 218. Kierrätysasteen nostaminen 55 % tasolle on Circwaste -edelläkävijäkuntasitoumuksena mutta toistaiseksi sen seuraaminen on mahdotonta. Kuitenkin mittaamisen ongelmista huolimatta on edelleen syytä kierrättää kaikki syntyvä jäte mahdollisimman tehokkaasti ja laajentaa materiaalikierrätystä mahdollisuuksien mukaan. Riihimäellä jätemäärä muita vähäisempi, mutta kierrätysinto suomalaisten keskitasoa Suomen ympäristökeskus selvitti 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta. Kotitalousjäte-selvityksessä mukana olevat kunnat on valittu Circwaste-edelläkävijäkunnista ja Fisuverkostosta (Finnish sustainable communities). Riihimäki on Circwasteedelläkävijäkunta ja osallisena Fisu-verkostossa sekä mukana kyseisessä selvityksessä. Riihimäen lisäksi selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun - Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen - jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä. Näiden seitsemän kuntaseudun kotitalousjätteen määrä oli vuonna 217 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 %. Vuonna 216 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 5 prosenttia. Riihimäellä kotitalousjätteen määrä vuonna 217 oli 33 kiloa asukasta kohden ja kierrätysaste 42 %. Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Syken tutkimuksessa nostettiinkin esille myös tiedon keräämisen haasteet ja tiedon laatuun vaikuttavat monet seikat. Alueellinen jätehuoltoyhtiömme Kiertokapula oli yksi niistä jätehuoltoyhtiöistä, joissa kotitalousjätteen määrästä tietoa oli hyvin saatavilla. Suomessa jätemäärä on maailman mittakaavassa hyvin korkea ja syntyvästä jätteestä menee tällä hetkellä kiertoon materiaalina vain noin puolet. Jätteen vähentämiseen on jokaisella ihmisellä mahdollisuus esimerkiksi ostamalla harkiten ja suosimalla kestäviä, korjattavia tuotteita sekä suosimalla lainaamista ja vuokraamista. Kuva: SYKE

24 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu Kpl % 6 76 8 5 63 63 67 4 468 6 55 5 3 27 27 27 4 21 2 16 17 17 15 16 1 8 9 2 1 5 212 213 214 215 216 217 218 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % 3 25 2 15 1 5 Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät 214 215 216 217 218 Ostoksia tehneet kävijät Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristöasioiden huomionottamista/täyttymistä. Vuonna 218 kilpailutettiin keskitetysti 9 kpl hankintoja, joista 5 kpl:ssa (55 %) vaadittiin ympäristöasioiden huomioonottamista. Hankinnoissa on havaittu, että ympäristöasioiden huomioiminen on haastavaa ja sananmuodot, ympäristönäkökohtien käyttäminen vaadittuna laatukriteerinä sekä tarjoajien vertailu eivät ole selkeitä ja aiheuttavat riskin valitusten määrän kasvamisesta. Hankintapolitiikka on uudistumassa vuonna 219. Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 8 7 6 5 4 3 2 1 214 215 216 217 218 Muut tavarat Keskuksen omat ja kunnostetut tuotteet Kausitavara Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Riihimäen kierrätyskeskuksen asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuodet. Vuodesta 217 vuoteen 218 asiakasmäärä kasvoi lähes 8 %. Myytyjen tavaroiden määrän kasvu tasaantui vuonna 218 mutta oli kuitenkin edelleen yli 1 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Erityisesti taloustavaroiden ja harrastusvälineiden myynti kasvoi vuonna 218.

25 4) MONIMUOTOINEN LUONTO JA VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ Tavoitetila vuonna 23 Riihimäellä on terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja luontoarvoiltaan rikas elinympäristö, joka kannustaa kaupunkilaisia kestävään toimintaan. Monimuotoinen luonto on lähellä ja lähiluonto on saavutettavissa kävellen ja esteettömästi. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet ja yhteydet ovat säilyneet pirstoutumattomina. Ekosysteemipalvelunäkökulma on huomioitu kaikilla suunnittelun tasoilla. Kaupunkiluonto on säilynyt elinvoimaisena ja viherverkko toimivana tiivistyneessä kaupunkirakenteessa. Luonnonvaroja käytetään kestävästi. Kaupungin metsiä on hoidettu jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Metsien hoidossa on huomioitu luonnon monimuotoisuus, virkistysarvojen säilyminen sekä metsien rooli hiilinieluina. Hiilinieluja on vahvistettu. Arvokkaiden ja herkkien luontokohteiden monimuotoisuus on turvattu ja niiden luontoarvot ovat vahvistuneet. Arvokkaimmat luontokohteet on suojeltu. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala on kasvanut 4 %:iin kokonaismaa-alasta. Pintavesien ekologinen tila on hyvä. Vesiensuojelutoimin on parannettu vesien laatua sekä virkistysarvoa. Vantaanjoesta on kehittynyt viihtyisä ympäristöelementti ja lähiluontokohde. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Riihimäen kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Ilmastonmuutokseen varautuminen on huomioitu myös viheralueiden riittävyydessä. Hulevedet hallitaan pääsääntöisesti kiinteistöillä ja luonnonmukaisilla ratkaisuilla. Ulkoiluverkon toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja ulkoiluolosuhteita on parannettu. Ilmanlaatu Riihimäellä on säilynyt hyvänä. Hallintokuntien toimenpiteet Kaupunkikehityksen toimiala Hatlamminsuon pitkospuut uusittiin ja luontopolkutaulut kunnostettiin Järvien ja lampien pintavesiseuranta Rakennetun ympäristön katselmuskierrokset Kaupunki toimii pelastuslaitoksen tukena öljyvahinkojen torjunnassa. Kaupunki osallistui muutamien pienten öljyvuotojen torjuntatehtäviin. Vantaanjoki virkistyskohteena on nostettu esille asemanseudun visiotyössä Maankäytön suunnittelussa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointi sekä hulevesien hallinta ja tulvariskit. Ruotsinkadun asemakaavakohteen lepakkoselvitys Viheralueohjelman seurantaryhmä aktivoitui Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Patastenmäki: Vahteriston metsäalueen käyttäminen oppimisympäristönä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen metsässä metsäpäivinä. Haapahuhta: Hatlamminsuo ja Sammalisto luontokohteina vuosittain. Kodin ja koulun päivä luonnossa yhdessä vanhempien kanssa. Lasi: Turhan kulutuksen välttäminen, ryhtiliike lajittelussa, ilmiöviikon aiheena luonnon-varojen säästäminen, roskaamattomuus ja oikea lajittelu (varsinkin muovi), lähiympäristön siivoustalkoot, sisätilojen viihtyisyyden lisääminen liikkuva koulu teemalla, aktiivinen osallistuminen Linturalliin Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi pyrkii varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kaikissa toiminnoissaan. Varautumissuunnitelmassa on huomioitu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt vesihuollolle. Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät jätevesiverkoston ohituksia.

26 Kehitystä kuvaavat mittarit ha 25 225 2 175 15 125 1 Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet 1,41 1,46 1,46 17 177 177 1,95 1,97 236 238 214 215 216 217 218 Yhteensä Osuus % maa-alasta Vuoden 218 lopussa Riihimäellä oli 238 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja suojeltuja luontotyyppejä. Tämä on 1,97 % Riihimäen maa-alasta. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi Seljan luonnonsuojelualueen myötä. Kuva: Suolijärven ls-alue, Hovi Antti % 2,5 2, 1,5 1,,5, Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vettä vuonna 218 yhteensä 4,52 milj.m3, mikä on noin 1 % vähemmän kuin edellisvuonna. Hausjärven ja Lopen jätevesien osuus oli yhteensä 17 %. Jätevedenpuhdistamon jäteveden laatua seurataan neljännesvuosittain päästö- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 218 puhdistamon käsittelytulos täytti ympäristöluvan ¼- vuosikeskiarvovaatimukset lukuun ottamatta jakson 2 fosforipitoisuutta. Käsittelytuloksissa huomioidaan mahdolliset ohitukset verkostossa ja puhdistamolla. Vuonna 218 heinäkuussa tapahtui yksi ohitus verkostossa Karoliinanojan ylivuotokohdassa rankan sadekuuron aikana. Ohitusmäärä oli 57 m3. Ylivuotopaikalla Karoliinanojan vedenpinta oli korkeammalla kuin itse ylivuotokohta, joten vettä on mahdollisesti virrannut myös toisin päin eli ojasta viemäriverkostoon. Samassa kohdassa tapahtui vuoden ainoa ohitus myös vuonna 217. 7 6 5 4 3 2 1 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit 22 23 24 25 26 27 28 erikseen saneerattu pääviemäri saneerauksen yhteydessä rakennettu sv 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 vanhojen alueiden sv täydennysrakentaminen saneerattu jv Vuonna 218 saneerattiin yli 2 km jätevesiviemärilinjaa ja rakennettiin saneerauksen yhteydessä saman verran sadevesiviemäriä.

27 Vieraslajien torjunta LIFE-hankkeen avulla VieKas LIFE (218 223) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke, jossa koordinoijana toimii Suomen Luonnonsuojeluliitto ja yhtenä kumppaneista Riihimäen Kaupunki. Kumppaneina ovat myös Marttaliitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Jyväskylä kaupunki. Paikallistoimijoina Riihimäeltä mukana ovat myös Riihimäen Martat ja Riihimäen luonnonsuojeluyhdistys. Hankkeen tavoitteena on saada kaikki suomalaiset mukaan ehkäisemään, tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraskasveja, sekä luoda yhteistyöverkostoja esimerkiksi kansalaisten, järjestöjen ja kuntien kanssa tämän työn toteuttamiseksi. Kohdelajeina hankkeessa ovat jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali. Jättiputket ja jättipalsami ovat jo laajalle levinneitä vieraslajeja Suomessa, ja niiden määrää hanke pyrkii vähentämään merkittävästi. Keltamajavankaali taas on melko uusi ja vielä vähälukuinen vieras luonnossamme, ja sen kaikki kasvustot on tarkoitus poistaa luonnosta hankkeen aikana. Riihimäellä vieraslajien torjuntaa toteutetaan vapaaehtoisten ja pitkäaikaistyöttömien kitkentätiimien avustuksella. Lisäksi koulutuksella, viestinnällä ja yleisötilaisuuksilla lisätään tietoisuutta vieraslajien tunnistamisessa ja hävittämisessä koko Suomessa. Lisätietoja vieraslajeista: https://www.riihimaki.fi/palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/puistot-ja-metsat/ vieraslajit/ https://www.sll.fi/viekas-life/ Kuva: Jättipalsami, Eero Sinisalo

28 Juppalan kaatopaikan kunnostus Vuonna 1915 nimismies Tamlanderin käskystä lannan ja loan kaatopaikaksi perustettu Juppalan kaatopaikka on kunnostettu vuonna 218. Kunnostus liittyi Petsamonkadun pohjoispään asemakaavan muutoshankkeeseen. Kaatopaikka oli käytössä todennäköisesti 194-luvun loppupuolelle. Kaatopaikka sijaitsi Petsamonkadun ja Hallakadun kulmassa. Samalla kiinteistöllä on ollut myös polttoaineen jakelutoimintaa, autokorjaamotoimintaa, vapaapalokunnan toimintaa ja kaupungin varikon toimintoja. Koko kiinteistö kunnostettiin vuonna 218. Kaatopaikka ulottui osin myös kiinteistön pohjoispuolella olevalle yksityisomistuksessa olevalle kiinteistölle. Myös tämä osa kaatopaikasta kunnostettiin samalla. Kaatopaikka-alueelta oli tutkimuksissa löydetty metallipitoisuuksia ja PAHyhdisteitä. Teollisuus- ja varastorakennuskäytössä olleelta alueelta oli löydetty öljyhiilivetyjä ja vanhoja maanalaisia öljysäiliöitä. Kunnostuksen yhteydessä purettiin kiinteistöllä olevat rakennukset. Maaperä kunnostettiin massanvaihdolla. Alueelta vietiin yli 1 tuhatta tonnia jätepitoista maa-ainesta ja yli 3 tonnia pilaantunutta maa-ainesta käsittelypaikkoihin. Maa-aineksesta paikan päällä eroteltuja ja paikan päällä lajiteltuja jätteitä vietiin pois yli 8 tonnia. Vaarallisia jätteitä vietiin pois yli 9 tonnia. Kaikkiaan kunnostus tuli maksamaan Riihimäen kaupungille noin 55 euroa. Kunnostuksen aikana poistettiin maasta myös vanhoja öljysäiliöitä. (Kuva: Maija Tanskanen, Ramboll)

29 5) VASTUULLINEN RIIHIMÄKELÄINEN Tavoitetila vuonna 23 Riihimäkeläiset ovat ympäristötietoisia ja -vastuullisia, ja heidän elämäntapansa on kestävää. Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki on pienentynyt 3 % vuoden 21 tasosta. Kaupunki ja riihimäkeläiset yritykset ja yhteisöt kantavat ympäristövastuunsa esimerkillisesti. Useat riihimäkeläiset yritykset ja muut toimijat ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat osa ympäristövastuullista arkea. Riihimäkeläiset haluavat omalla toiminnallaan olla mukana kantamassa vastuuta ympäristöstä. Ympäristövaikutusten arviointi on osa kaupungin päätöksentekoa. Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto- ja konsernipalvelut Kierrätyskeskus on mukana ekoarkityöryhmässä, Reilun kaupan kaupungin kannatusryhmässä ja Siisti Riksu toimintaan liittyen puistokirppistoiminnat järjestetään Kierrätyksessä. Kaupunkikehityksen toimiala Ympäristöpolitiikka Resurssiviisas Riihimäki 23 hyväksyttiin valtuustossa elokuussa Ympäristöraportti ja kuntalaisversio Resurssiviisauden tiekartan laadintaa toteutettiin laajasti kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistaen, mm. työpajoja asukkaille, yrityksille ja luottamushenkilöille. Lisäksi yrityksille ja yhteisöille lähetettiin sähköinen kysely. Koulutusta henkilöstölle mm. energiansäästösopimuksesta, ympäristöpolitiikasta ja kiertotaloudesta Ekotukihenkilöitä kannustettiin aktiivisuuteen Reilun kaupan kaupunki, Reilu Tauko lokakuussa Osallistuttiin liikkujan viikkoon Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotettiin Ekokaari-lehden avulla Siisti Riksu kampanjan teemana oli vieraslajit Luontokoulun materiaaleja lainattiin koulujen ja päivähoidon käyttöön, välineistö siirrettiin varhaiskasvatukselle Keskustan ja asemanseudun visiotyössä järjestettiin osallistavia työpajoja ja karttapohjainen verkkokysely Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Vihreä Lippu koulujen toiminta kestävällä tasolla (Harjunrinne, Haapahuhta, Eteläinen) ja vuosittain uusi kehittämiskohde Vuonna 218 osa kouluista osallistui Jäteselviytyjät kisaan Ympäristökasvatusta, opetuksessa esillä ilmastonmuutos, omien valintojen ympäristövaikutusten opetus ja korostaminen Kara: Kestävä elämäntapa ilmiöopetuksen aiheena 218 219 Patastenmäki: Suunnitteilla monialainen oppimiskokonaisuus aiheesta ilmastonmuutos lukuvuodelle 219 22. Sosiaali- ja terveystoimiala Kesällä oli tilauspalveluna toimiva riksakyyti henkilöille, joiden omat voimat eivät riitä pyöräilyyn Riihimäen Vesi Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa osana kaupungin tiedotuslehteä. Jätevedenpuhdistamolla käy koululaisia ja muita ryhmiä tutustumassa. Kehitystä kuvaavat mittarit Ekotukihenkilöt Ekotuki on toimintamalli ympäristöasioiden huomioimiseksi työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka edistävät ympäristön kannalta fiksua toimintaa. Ekotukihenkilön keskeisenä tehtävänä on edistää ympäristövastuullista toimintakulttuuria omassa työyhteisössään opastamalla ja tukemalla työtovereitaan ympäristötyössä. Ekotukihenkilöt saavat tukea koordinaattorilta ja koulutusta säännöllisesti. Riihimäellä ekotukihenkilöitä oli vuonna 218 kaupungin eri yksiköissä 68 henkilöä. Tavoitteena on varmistaa ekotukihenkilöverkoston kattavuus kaikilla kaupungin toimialoilla ja työyksiköissä.

3 Vihreän lipun päiväkodit ja koulut Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille ja vapaa-ajan toimijoille. Riihimäellä Vihreän lipun kouluja olivat vuonna 218 Haapahuhdan koulu, Harjunrinteen koulu ja Eteläinen koulu. Riihimäki on Reilu Kaupunki Riihimäki on ollut Reilu kaupunki jo vuodesta 212, mikä tarkoittaa Reilun kaupan kahvia ja teetä yli 1 kahvilassa tai ravintolassa, kaupungin tilaisuuksissa ja kokouksissa sekä yhdistysten tai järjestöjen tilaisuuksissa. Se tarkoittaa myös kestävän kehityksen kriteerien huomioimista hankinnoissa. Reilun kaupan tavoitteena on vähentää globaalia köyhyyttä ja vaikuttaa positiivisesti kehitysmaiden ihmisten elämään. Viljelijät saavat paremman toimeentulon lisäksi koulutusta, mistä on hyötyä sekä viljelyssä että kaupanteossa. Tietoisuuden lisääntyessä eriarvoisuus vähenee. Haitallisten torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä, samoin pakkotyö ja lapsityövoima. Reilu kauppa takaa osaltaan parempaa maailmaa ja vaikuttaa siellä missä jokapäiväinen ruoka tai turvallinen työympäristö ei ole itsestäänselvyys. Reilu Tauko Riihimäen kierrätyskeskuksessa järjestettiin lokakuussa 218 Reilun Kaupan viikolla Reilu Tauko. Lämminhenkisessä ja iloisessa tapahtumassa Green Peat / Petja Heiskanen soitti irlantilaisrytmejä, Jenni Takala piti puheen Reilusta kaupasta Riihimäellä ja yhdessä katsottiin videolta, kuinka Reilun Kaupan banaanit saapuivat Riihimäelle etsimään Reilua meininkiä ja Samia. Lisäksi tarjoiltiin Reilun kaupan kahvia ja teetä ja nautittiin herkullisia suklaacookieita, joiden leivonnassa oli käytetty reilun kaupan sokereita ja suklaata. Riihimäki on ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta 212 ja ylpeinä saimme kantaa tätä arvonimeä edelleen vuonna 218!

31 Selja oppii metsän parhaat puolet omaa nimeään kantavalla luonnonsuojelualueella Seljan luonnonsuojelualue on perustettu yksityiselle maalle keväällä 218. Nimensä alue sai maanomistajan tyttären mukaan. Myös luonnonsuojelualueen perustamisen idea liittyi perheeseen ja elämäntapaan. "Liikumme paljon luonnossa perheen ja koiran kanssa. Luonnonsuojelualueen kautta voimme opettaa tyttärellemme metsän merkitystä ja kunnioittamista", kertoo alueen maanomistaja. Seljan luonnonsuojelualueen erityispiirteenä on erittäin runsaspuustoinen metsäalue, jossa on myös runsaasti lahopuuta. Luonnonsuojelualueen perustaminen alkoi käyttövaihtoehtojen selvittelystä ja alueen käytön ideoinnista. Riihimäen ympäristöjohtaja Elina Mäenpää ehdotti alueesta tehtäväksi luonnonsuojelualueen, jonka jälkeen ELY-keskus teki alueelle arvion ja tarjouksen. Päätös perustamisesta annettiin toukokuussa 218, jonka jälkeen maanomistajalla on ollut ilo nauttia luonnonsuojelualueen metsistä, luonnossa liikkumisesta perheen kesken sekä poluilla ja sienipaikoilla samoilemisesta. Seljan luonnonsuojelualueella ei saa leiriytyä tai tehdä nuotiota, muuttaa millään tavoin alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen eikä liikkua moottoriajoneuvolla. Sallittua on esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjuminen sekä ympäristölle vaarallisten puiden kaataminen. Riihimäen osallisuusohjelma Osallisuus on halua ja mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa. Se on nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi tulemista. Osallisuus antaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta ja lisää kokemusta kaupungin merkityksellisyydestä. Uusien, osallistavien toimintatapojen tärkeys tunnistettiin Riihimäkistrategiassa 23. Niillä on keskeinen tehtävä tavoiteltaessa strategian vision mukaista kaupunkia, jossa asuvat maakunnan aktiivisimmat ja tyytyväisimmät asukkaat ja jossa elinkeinoelämä sekä osaajat kohtaavat. Osallisuusohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista toimintaa läpi koko kaupunkiyhteisön. Se luo edellytykset Riihimäki-strategian 23 tavoitteiden saavuttamiseksi osallisuuden edistämisessä sekä toimintojen ja palvelujen suunnittelussa että kehittämisessä. Riihimäen ensimmäisen osallisuusohjelman laadintaan ryhdyttiin syksyllä 217. Valmistelussa oli mukana asiantuntijoita kaupunkiorganisaation eri toimialueilta, kuntalaisjäseniä ja luottamushenkilöitä. Työ saatiin valmiiksi kevään kuluessa ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen ensimmäisen osallisuusohjelman kesäkuussa 218. On oleellista, että työ osallisuuden ja vuorovaikutuksen parantamiseksi on jatkuvaa. Tarkoituksena on kannustaa kokeilemaan erilaisia osallistamisen tapoja ja löytää Riihimäelle parhaiten soveltuvat työtavat vuorovaikutuksen edistämiseen. Me kaupungilla haluamme, että Riihimäki on riksulaisille tehty nykyisille ja tuleville. Lisätietoja www.riihimaki.fi/osallistu-ja-vaikuta Asemanseudun ja keskustan visiotyössä järjestettiin lähtökohtien tunnistamiseksi ja tavoitteiden määrittämiseksi elokuussa 218 neljä työpajaa asukkaille, paikallisille toimijoille, työn ohjausryhmälle ja viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.

32 Siisti Riksu tapahtumia vuonna 218 Vuonna 28 käynnistetyn Siisti Riksu -kampanjan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Teemaksi vuosille 217 ja 218 valittiin vieraslajit. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat muun muassa seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin: Teemana Vieraslajit, mm. EU-Life -hanke 218 223 talkoot havaintokysely Jäteselviytyjät 218 kilpailu peruskoulun 4. luokkalaisille Koirankakkaroskistarrojen sekä -pussien jakelu Perinteiset siivoustalkoot 23.4. 26.5.218 Siivoustalkoot Peltosaaressa, kukkaistutuksia Kansallinen siivouspäivä 26.5. ja 25.8.218 Kierrätyskeskuksen Puistokirppikset 13.6. ja 29.8.218 Kiinteistökatselmus, eteläinen alue Haravointijätteen kuntalaispäivät Kinturinmäen maankaatopaikalla 2.1. ja 3.11.218 Lisäksi Siisti Riksu teema ja banderolli olivat esillä koulujen työssä, varhaiskasvatuksessa sekä nuorisopalveluiden ja kulttuurija vapaa-aikakeskuksen tapahtumissa. Kuva: Talkoot, Tapio Aulu

33 5. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 218 Tämä on kymmenes Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa Kunnan ympäristökustannukset ja tunnusluvut ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti. Ympäristöntilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimintaan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta. Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 218 olivat 16,5 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 236. Kaikkiaan ympäristötuottoja kertyi noin 6,8 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli noin 76 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koostuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja olivat noin 22 % kaikista ympäristötuotoista. Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 317 ja jätevesimaksuja 229. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteensä 458. Riihimäen ympäristötuotot 218 (1 ) Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistamisessa ja keräämiskäytännöissä. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 24 Ympäristönsuojel un edistäminen; 139 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 5 141 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 3 Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 473

34 Ympäristökulut Ympäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristönsuojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3,5 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäriverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 221 ja kaikkiaan noin 6,4 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 4 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 32,7 %, maaperän ja pohjaveden suojelun osuus 12 % ja polttoaine- ja sähköverojen osuus 9,1 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat 3,4 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen noin 2 %. Riihimäen ympäristökulut 218 (1 ) Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestoinnit olivat 33,1 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestointeja tehtiin 139,4 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinvestointeja tehtiin noin 4 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 3,7 milj. (yli 9 % ympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon koneistojen uusimiseen. Ympäristönsuojelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen käytettiin 6 % ympäristöinvestoinneista. Riihimäen ympäristöinvestoinnit 218 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 187 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (sisältää poistot); 3 239 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 25,7 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 3 79,6 Sähkövero; 44 Polttoainevero; 142 Ympäristönsuojelun edistäminen; 82 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 1 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 22 Maaperän ja pohjaveden suojelu; 5 Melun ja tärinän torjunta; 1 Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 388 Ympäristönsuojelun edistäminen; 25 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 23,6

35 Ympäristövastuut Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana. Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan. Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. RIIHIMÄEN PAKOLLISET YMPÄRISTÖVARAUKSET 217 1 Kinturinmäen ja Korttionmäen maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 14 Yhteensä 1 14 Kaupungin omistamalla maalla olevia riskikohteita Vanhat kaatopaikat Suurimmaksi osaksi kaupungin maalle sijoittuneen Petsamonkadun ja Hallakadun risteyksen tuntumassa olleen vanhan kaatopaikan sekä kiinteistön muiden riskitoimintojen (öljysäiliöt, jakelupiste) osalta on tehty pilaantuneisuusselvitys. Kunnostukset kaupungin toimesta on pääosin saatettu loppuun vuoden 218 aikana. Uhkolansuolla on todettu vanha kaatopaikka ja alueen maaperä on todettu pilaantuneeksi. Kunnostustarpeen arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Vuonna 218 toimenpiteitä asian suhteen ei tehty. Vuonna 219 määrärahaa haetaan alueen kunnostamiseen. Kaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan riskikaatopaikan kunnostustarpeen arviointi riskinarviointeineen on toimitettu vuonna 217 Hämeen Ely- keskukselle. Hämeen Ely-keskus ratkaisee mahdollisen puhdistustarpeen kaupungin tulevien maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Pilaantunut pohjavesi Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui vuonna 218 kaupungin omistamalla kiinteistöllä entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla sekä Herajoen pohjavesialueella sijainneella ja toimintansa lopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Maaperä on kohteissa pääosin kunnostettu, pilaantunutta maata on kuitenkin jäänyt Teboilin jakeluaseman viereiselle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle, jossa kulkee vesi- ja viemärijohdot. Hämeen Ely-keskus päättää seurantatulosten pohjalta myös näiden kohteiden jatkotoimenpiteistä ja kunnostuksen loppuunsaattamisesta. Riihimäen Veden toimesta seurattiin pohjaveden laatua Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Kaupunkitekniikan vastuualue seurasi Kinturinmäen toiminnassa olevan sekä Korttionmäen lopetetun maankaatopaikan toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Viranomaisvalvonnassa seurattiin myös muiden riskitoimintojen ja laitosten ympäristövaikutuksia. Maankaatopaikat Korttionmäen maakaatopaikan jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 24 ja saatettiin valmiiksi vuoden 212 lopulla. Suljetun kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudelleen käyttöön vuonna 216. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 12. euron suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Ympäristötilinpäätös yhteenveto Riihimäellä vuonna 218 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat aihealueittain taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 6,8 miljoonaa euroa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 4 miljoonaa euroa.

36 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 217 218 Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 1 1 1 1 1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 4 166 657 187 26 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 19 1 649 3 415 5 141 1 698 3 71 Jätehuolto ja roskaantuminen 1 448 1 49 49 1 473 1 388 Maaperän ja pohjaveden suojelu 33 51 Melun ja tärinän torjunta 2 19 1 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 3 23 3 226 24 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 23 268 24 145 Ympäristönsuojelun edistäminen 145 19 33 139 82 25 Yhteensä 6 849 3 739 4 469 6 779 4 245 4 9 Ympäristöperusteiset verot - Polttoainevero 139 142 - Sähkövero 433 44 Ympäristötoimintakulut yhteensä 4 31 4 827 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot - Jätevedenpuhdistus 978 989 - Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 567 552 Kaikki yhteensä 6 849 5 855 4 469 6 779 6 368 4 9 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Tuotot 217 218 Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 22,7 % 16,5 % Ympäristötuotot/ asukas 234,9 235,8 Kulut Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3,2 % 3,5 % Ympäristökulut + poistot/ asukas 2,8 221,5 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 51,5 % 33,1 % Ympäristöinvestoinnit/ asukas 153,3 139,4

37 6. TYTÄRYHTEISÖT Riihimäen kaupungin uusi konserniohje tuli voimaan 1.5.218. Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Riihimäen kaupunkikonsernin. Konserniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Konserniohjeiden mukaan Tytäryhteisöjen tulee noudattaa toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojelun toimialueelle samassa aikataulussa kuin tilinpäätös taloushallinnolle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin. Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 218 tehdystä ympäristötyöstä. Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen Kotikulma Oy on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa vuosille 217-225 ja sitoutunut sen toteuttamiseen. Energiatehokkuutta on parannettu mm. LED-valaistuksella ja valaistuksen liiketunnistimilla, IV-nuohouksella ja säädöillä, ilmanvaihdon perusparannustöillä sekä siirtämällä vuonna 218 kahdessa kohteessa sähkölämmitteisten kiinteistöjen käyttöveden lämmitys kaukolämpöön. Hankinnoissa on huomioitu kestävä kehitys ja elinkaariajattelu. Romuautojen poistokampanjassa on poistettu paikoitusalueilta yhteensä noin 1 autoa. Huoltoautot on vaihdettu vuonna 218 kaasukäyttöisiksi. Työntekijät liikkuvat osan matkoista pyöräillen. Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli Uuden jäähallirakennuksen osalta vuosi 218 oli neljäs kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 214. Lämmön kulutus vuonna 218 oli 362,4 MWh (217:379 MWh), sähkön kulutus oli 1668 kwh (1694 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 376 m³ (477 m³). Vuoden 218 aikana selvitettiin aurinkosähkön toteuttavuustarkastelua ja laskelmia. Rakenneteknisistä syistä aurinkosähköä ei ole mahdollista toteuttaa jäähallilla. Riihimäen kaupunki kilpailutti sähkön 1.1.218 alkaen, jolloin sähkötoimittajaksi valittiin Jyväskylän Energia Oy, joka tuottaa sähköä uusiutuvilla energialähteillä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin liikuntapalvelut. Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema Uuden paloaseman osalta vuosi 218 oli neljäs kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 214. Lämmön kulutus vuonna 218 oli 33,8 MWh (217: 341,5 MWh), sähkön kulutus oli 362 MWh (332 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 993m³ (976 m³). Riihimäen kaupunki kilpailutti sähkön 1.1.218 alkaen, jolloin sähkötoimittajaksi valittiin Jyväskylän Energia Oy, joka tuottaa sähköä uusiutuvilla energialähteillä. Kiinteistön käyttäjänä on Kanta- Hämeen Pelastuslaitos, joka on vuokrannut kiinteistön. Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne Kalevanrinteen osalta vuosi 218 oli kolmas kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 214. Lämmön kulutus vuonna 217 oli 16 MWh (217: 14 MWh), sähkön kulutus oli 8 MWh (79 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 137 m³ (95m³). Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin sosiaalitoimi, joka jälleenvuokraa tilat mielenterveyskuntoutujille asunnoiksi. Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo Yritystalo on valmistunut vuonna 1988. Kiinteistössä toimii kaupungin eri toimintoja sekä muutamia ulkopuolisia vuokralaisia. Lämmön kulutus vuonna 218 oli 782,6 MWh (217: 654,2 MWh), sähkön kulutus oli 331 MWh (329 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 976 m³ (147m³). Riihimäen kaupunki kilpailutti sähkön vuoden 218 alusta, jolloin sähkötoimittajaksi valittiin Jyväskylän Energia Oy, joka tuottaa sähköä uusiutuvilla energialähteillä. Yhtiön ympäristöohjelma päivitetään vuoden 219 aikana. RHL-Data Oy RHL-Data Oy edistää materiaalitehokkuutta lisäämällä sähköisten tietoaineistojen käyttöä ja sähköistämällä prosesseja, jolloin mm. paperia ja energiaa kulutetaan entistä vähemmän. Sähköiset prosessit vähentävät myös liikkumisen tarvetta. Sähköisen toiminnan edellyttämien tietoteknisten laitteiden elinkaaret pyritään pitämään mahdollisimman pitkinä ja laitteistot poistetaan romuttamalla niin, että kaikki hyödynnettävät materiaalit kierrätetään. Toimintaprosessien sähköistämisellä (mm. kokouskäytännöt ja laitteiden etähallinta) vähennetään tarvetta liikkua kaupungin eri toimipaikkoihin. Yhtiön hankintapalvelu etsii ja tarjoaa kaupungin

38 hankintayksiköille tietoa mm. energiatehokkuuden ja kierrätettävyyden sekä tavaroiden ja aineiden muun ympäristöystävällisyyden ottamiseksi huomioon valintakriteereitä määriteltäessä. Riihimäen Kaukolämpö Oy Vuonna 216 yhtiö allekirjoitti Energiateollisuus ry:n kanssa uuden energia-tehokkuussopimuksen vuosille 217-225. Sopimuksen mukaisesti vuoteen 225 mennessä yhtiön tulee tehostaa oman energian käyttöä 7,5% eli 42 MWh. Välitavoite vuoteen 22 mennessä on 4,%. Vuoden 218 loppuun mennessä säästöä on kertynyt 417 MWh ja polttoaine-energiaksi muutettuna 463 MWh. Vuonna 217 ja 218 energian tehostamistoimet ovat muodostuneet lämpöverkoston uusimisesta, ts. putkistohäviöiden pienentämisestä. Yhtiö on hankkinut lämpöasiakkaiden käyttöön kulutus-web -järjestelmän. Nyt asiakkaat voivat seurata omaa lämpöenergian kulutustaan, vaikka kuukausittain. Vuonna 218 kaukolämpöä hankittiin 196 175 MWh (19 44), vettä kaukolämpöverkostoon lisättiin 3 679 m³ (2 823), sähköä käytettiin 146 145 kwh (145 231). Tarvittavan kaukolämpöenergian (196 175 MWh) hankinnasta jätteillä tuotettiin 185 51 MWh, uusiutuvalla polttoaineella MWh ja fossiilisilla polttoaineilla 11 124 MWh. Energian tuotanto sujui ilman ympäristöpoikkeamia. Toiminnasta syntyvät jätteet on toimitettu Kiertokapula Oy:n hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet on toimitettu Lassila & Tikanoja Oy:n toimesta Fortum Waste Solutions Oy:n hyödynnettäväksi. Kaukolämpöputkien suunnittelu ja rakentaminen tehdään kaupungin sijoituslupa- ja rakennuskäytäntöjen mukaisesti. Suunnittelulla pyritään luonnonvarojen käytön ja ympäristön turmelemisen minimoimiseen. Vuonna 218 päällystettiin Kaunolan lämpökeskuksen öljysäiliöt, vaihdettiin sairaalan ja Peltokylän lämpökeskusten öljynerotuskaivot nykysäännösten mukaisiksi ja jatkettiin vanhan betonirakenteisen kaukolämpöputkiston saneerauksia Kalevankadulla välillä Keskuskatu Puistikko. Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli Kaupungin omistamat tilat on vuokrattu Scandic Riihimäelle ja Riihimäen Teatteri Oy:lle. Lisäksi rakennuksen osakkeista/liikehuoneista 13 % on yksityisessä omistuksessa ja käytössä. Kiinteistön isännöinti, taloushallinto sekä huolto- ja hoitopalvelut ostetaan paikallisilta toimijoilta, jotka huolehtivat energian kulutuksen seurannasta sekä lämmön ja veden laskutuksesta, kulutusseurannan perusteella. Käyttöön perustuva laskutus ohjaa kiinteistön käyttäjiä ympäristöystävällisempään toimintaan. Kiinteistössä kulutettiin lämpöä 4 % edellistä vuotta vähemmän. Normitettu kulutus laski 3 %. Myös veden kulutus laski 12 %. Sähkön kulutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Vedenkulutus seurailee Hotellin käyttöastetta ja sähkön kulutuksen nousu näkyy myös kohonneina vuokratuloina (yhtiössä on vuokralla kaksi teleyhtiötä, joiden laitteiden sähkön kulutus mitataan ja laskutetaan erikseen). Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy tiedottaa vuokralaisia kiinteistöjen jäte- ja kierrätysasioista. Jätteet lajitellaan. Sähkön kulutusta pyritään vähentämään. Vuokralaisia tuetaan led-valaistukseen siirtymisessä. RTOY osallistuu yhdyskuntarakennetta tiivistävien kaavahankkeiden ideointiin. Riihimäen Messut Oy Riihimäen Messut Oy:n toimisto on lähes paperiton, ilmoittautumiset messuille tehdään lomakkeella netissä tai sähköpostilla. Sopimusvahvistukset ja liput toimitetaan sähköisesti. Riihimäen Messujen henkilökunta voi tehdä etätöitä, asiakas- ja taloushallintaohjelma on pilvessä. Henkilökunta kulkee työmatkat kävellen ja työasiointimatkoilla käytetään julkista liikennettä. Jätteiden lajittelu messuilla hoidetaan erillisen jätehuoltosuunnitelman mukaan. Sään ääri-ilmiöt on otettu huomioon tiedottamalla näytteilleasettajille rakenteiden (telttojen) kiinnityksistä. Asia on myös huomioitu suuren vuokrahallin tarjouskilpailutuksessa. Pelastuslaitoksen kanssa käydään läpi riskit ja niihin varautuminen. Riihimäen Teatteri Oy Riihimäen teatteri edistää energiatehokkuutta mm. hankkimalla vanhojen teatteriteknisten laitteiden rikkoutuessa tilalle energiatehokkaampia laitteita ja korvaamalla vanhat polttimot led-polttimoilla mahdollisuuksien mukaan. Lavasteita kierrätetään, esimerkiksi kevään 218 Virkavalta-produktion lavastus luovutettiin osittain Riihimäen Nuorisoteatterin Rent-musikaalin käyttöön. Syntyvät jätteet lajitellaan ja kertakäyttöisiä tuotteita vältetään tapahtumissa ja esityksissä.

39 7. RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA Riihimäen ympäristön tilan seuranta on edennyt suunnitelmallisesti 21-luvulla. Ympäristön tilan parantaminen edellyttää vastuun kantamista kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Vastuullisuuden tulee näkyä kaikkien toimijoiden sekä kaupunkilaisten käytännön toiminnassa, arjen tasolla. Ympäristön tilaa seurataan Riihimäellä vuosittain ja koonti tapahtumista ja ympäristön tilan muutoksista toteutetaan noin 5 vuoden välein. Ympäristön tilan raportointia on tehty edellisen kerran vuonna 212. Linnuston lajikirjoa on kartoitettu vuosina 213-214 ja selvityksen tuloksena on todettu lintulajiston säilyneen kaupungin pienestä pinta-alasta huolimatta runsaana, kattaen 228 lintulajia. Selvityksessä havaittiin 27 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltua lajia, mikä kertoo moni-ilmeisestä alueellisesta ympäristöstä, jossa viihtyvät monentyyppiset linnut. Liito-oravien esiintymisalueet Riihimäellä kartoitettiin vuonna 213 ja Vahteriston luonnonsuojelualueella vuonna 216. Kartoituksessa todettiin liito-oravan kannan pienentyneen alueella edelleen ja liito-orava on vaarassa hävitä alueelta kokonaan. Kuva: Peippo, Juha Mälkönen Riihimäki on tiivis kaupunki, jossa yli 9 % kaupunkilaisista asuu kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta. Kaupunkiluonnon elinvoimaisuus ja biodiversiteetti edellyttävät riittävän laajoja, yhtenäisiä viheralueita sekä yhteyksiä myös tiiviin kaupunkirakenteen sisällä. Riihimäellä on rakennettuja viheralueita sekä puistometsiä ja niittyjä noin 35 ha, luonnonsuojelualueita noin 23 ha ja kaupungin omistamaa metsää noin 5 ha. Kaupunkirakenteen tiiviinä säilyttäminen luonnonläheisyyttä menettämättä on tavoitteena myös tulevaisuudessa ja se on kirjattu kaupungin strategiaan, joka uusittiin vuonna 217. Ympäristöpolitiikka uudistettiin vuonna 218. Riihimäellä on monipuolinen ja runsas luonto Riihimäellä luonto on monipuolista, sillä kaupungissa on metsien lisäksi soita ja vesistöjä. Natura-verkostoon kuuluvia alueita ei Riihimäellä ole. Luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut 72,4 hehtaarilla vuodesta 212 vuoteen 218. Uusina luonnonsuojelualueina vuoden 212 jälkeen on perustettu Kannistonmetsä, Epranoja, Hatlammi, MiikaRock ja Seljan luonnonsuojelualue. Lisäksi suojeltuja luontotyyppejä on pienialaisia jalopuumetsiköitä yhteensä 4,1 hehtaaria. Pähkinistönmäen jalopuumetsikkö (8 ha) on inventoitu, mutta suojelupäätös on vielä antamatta. Arvokkaita luontokohteita on kartoitettu LUMOSseurantaohjelma tiimoilta viimeksi vuosina 213, 216 ja 217.

4 Vesistöjen tila on vaihteleva Vesistöjen laadun seurantaa toteutettiin suunnitelman mukaisesti vuonna 215 järvistä ja vuonna 218 sekä järvistä että lammista. Merkittäviä muutoksia ei havaittu. Hirvijärven ja Suolijärven vedenlaatu oli erinomainen mutta luontaisesti rehevässä ja maatalouden kuormittamassa Paalijärvessä oli kesällä 218 runsaasti sinilevää. Lammissa happitilanne oli huono ja Kalattomassa havaittiin ulosteperäisiä bakteereja aiempien seurantakertojen tapaan. Pohjavettä pumpattiin vesijohtoverkostoon keskimäärin 696 m³ vuorokaudessa vuonna 218 ja kotitaloudet kuluttivat tästä noin puolet. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on Riihimäelle laadittu vuonna 24 ja se päivitettiin vuonna 214. Jätevedenpuhdistamon kuormitus Vantaanjokeen vuonna 218 oli 1,4 tonnia fosforia ja 69 tonnia typpeä. Etenkin fosforinpoisto on tehostunut vuonna 214 valmistuneen Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksen ansiosta. Päästöt vähenevät hitaasti ja ilmanlaatu on säilynyt hyvänä Kasvihuonekaasupäästöt Riihimäellä ovat vuoden 215 tietoihin perustuvan SYKEn tutkimuksen perusteella laskeneet jatkuvasti vuodesta 21 vuoteen 215. Hieman erilaista tietoa hyödyntävän CO2-raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on ollut pitkällä aikavälillä laskevaa mutta vuosittaisia vaihteluita esiintyy etenkin läpiajoliikenteen vaihteluiden vuoksi. Kasvihuonekaasupäästöjen myönteinen kehitys on kuitenkin molempien laskentatapojen mukaan melko hidasta verrattuna ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämiin päästöskenaarioihin, joten tällä saralla Riihimäelläkin on vielä paljon tehtävää. Ilmanlaatua Riihimäellä on selvitetty bioindikaattoritutkimuksella vuonna 214 ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien osalta vuonna 216. Ilmanlaadun on todettu olevan pääsääntöisesti hyvää ja merkittävin vaikuttava tekijä on autoliikenne. Bioindikaattoritutkimuksessa havaittiin ilmanlaadun olevan Riihimäellä heikointa keskustassa. Sähkön kulutus kasvaa ja jätettä tuotetaan runsaasti Sähkön kulutus Riihimäellä on ollut muun Suomen tavoin kasvussa ja kasvua vuodesta 199 on ollut 72 %. Sähkön kokonaiskulutus vuonna 217 oli 397 Kuva: Suolijärven ls-alue, Hovi Antti GWh. Kaukolämpöä tuotettiin 196 GWh vuonna 218 ja tästä 94 % oli peräisin Fortum Oy:n jätteenpolttolaitokselta. Yli puolet riihimäkeläisistä asuu kaukolämmöllä lämmitetyissä asunnoissa. Riihimäellä järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärä on pysynyt suurinpiirtein samalla tasolla, noin 6 tonnissa vuosittain, tarkastelujaksolla vuodesta 212 vuoteen 217. Suurin osa tästä hyödynnettiin energiana jätteenpolttolaitoksessa. Melulle altistuvien määrän ennustetaan kasvavan Riihimäen meluselvitys valmistui alkuvuodesta 219. Mallinnuksen perusteella nykytilanteessa melulle altistuvia asuinkiinteistöjä sijaitsee pääväylien varrella joitakin yksittäisiä. Ennustetilanteessa vuonna 235 arvion mukaan melualue laajenee jonkin verran ja ohjearvon ylittävillä melualueilla tulee asumaan noin 1 7 ihmistä. Raideliikennemelun osalta yöajan melu on tällä hetkellä ylittyvä useilla kiinteistöillä ja tilanne heikkenee, sillä ennusteen mukaan vuonna 235 junaliikenteen melualueilla asuu noin 8 henkilöä. Meluntorjuntaa on toteutettu valleilla ja meluaidoilla, millä on saatu alennettua melutasoja oleellisesti.

41 Järvien ja lampien vedenlaatu vuonna 218 Pintavesien veden laadun seurannassa oli vuorossa laaja seurantavuosi, vesinäytteet otettiin järvien lisäksi myös lammista. Seurantajärvet olivat Hirvijärvi ja siihen laskeva Vähäjärvi, Suolijärvi, Vatsia, Paalijärvi sekä siihen laskeva Vähäjärvi. Seurantalampia olivat Kalaton, Myllylampi ja Hatlampi. Purohavaintopaikat olivat Suolijärveen laskeva Välioja, Vähäjärveen laskeva Kunausoja ja Paalijärveen laskeva tulo-oja. Vantaanjoen vedenlaatua seurattiin osana jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailua. Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvet ovat myös osa vararaakavesijärjestelmää pääkaupunkiseudulla. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Hirvijärvessä on muutamina vuosina todettu sinilevien runsastumista, kesällä 218 levää oli vain hieman selkävesillä. Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia ja reheviä järviä. Paalijärvessä esiintyy myös levähaittoja. Kesällä 218 Vähäjärven leväpitoisuus oli erittäin korkea, näytteenoton yhteydessä ei todettu kuitenkaan sinilevien runsastumista järvessä, vaan klorofyllipitopitoisuutta nostivat muiden leväryhmien levät. Kunausojan varteen on tehty pieniä laskeutusaltaita vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kalaton ja Myllylampi ovat ruskeavetisiä reheviä humuslampia, Hatlampi kirkas ja karu. Lampien happitilanne oli heikko. Tutkittujen lampien vedenlaadussa ei todettu muutosta aiempaan. Seurannassa mukana olleiden purojen veden hygieeninen laatu oli heikentynyt. Vähäsateisuuden takia näytepäivien virtaamat olivat vähäisiä huhtikuuta lukuun ottamatta. Hirvijärven kokonaisravinnepitoisuudet päällysvedessä loppukesällä Paalijärven kokonaisravinnepitoisuudet loppukesällä 6 1,4 12 2 5 5 4 3 2 1 1,2 1,8,6,4,2 1 8 6 4 2 1969 1981 1984 1986 23 24 25 26 29 212 215 218 2 1 5 1 5 Kok. P µg/l Kok. N g/l Kok. P µg/l Kok. N µg/l

42 8. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA Riihimäen pitkä järjestelmällinen kehitystyö ympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä antaa mahdollisuuden tarkastella mennyttä tulevaisuuden suunnittelua varten. Tämä on jo 19. vuotuinen ympäristöraportti, joka on kehittynyt hallintokuntien yhteistyönä toimivaksi seuranta- ja viestintävälineeksi. Uusittu ympäristöpolitiikka antaa hyvän mahdollisuuden tuoda vielä lisää selkeyttä ja kohdennettuja mittareita seurantaan ja raportointiin tulevina vuosina. Mittareiden ja tunnuslukujen käyttökelpoisuutta punnitaan vuosittain. Mittariston on oltava sellaista, jolla seurattavan asian muutokset pystytään luotettavasti havaitsemaan ja jonka tuottaminen on mahdollista järkevin satsauksin. Esimerkiksi kierrätysastetta ei voida tällä hetkellä luotettavasti laskea, vaikka se onkin oleellinen seurantamittari materiaalitehokkuuden toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Mittareita ja tunnuslukuja kehitetään jatkuvasti myös valtakunnallisesti. Laajalla rintamalla tehtävä kehitystyö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti toimimalla aktiivisesti hankkeissa ja yhteistyöryhmissä sekä seuraamalla alan kehitystä eturivin paikoilta. Aktiivisuudessa ja yhteistyössä sekä näkyvyydessä Riihimäki on kehittynyt vuosi vuodelta. Vuosi 218 oli globaalisti suurten ja hälyttävien uutisten vuosi. Lokakuussa 218 hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raportin, jossa käydään läpi 1,5 asteen ja 2 asteen ilmaston lämpenemisen seurauksia sekä keinoja lämpenemisen rajoittamiseen. Raportin mukaan 1,5 asteen rajan ylittäminen aiheuttaa merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle. Päästövähennyksiin tähtääviä toimenpiteitä on tehtävä kaikkialla, ripeästi ja kauaskantoisesti. Lisäksi hiilinieluja on vahvistettava ja hiilidioksidia otettava talteen ilmakehästä. Toinen merkittävä raportti oli WWF:n Living Planet 218, joka koostaa tieteellisen tiedon selkärankaisten eläinten määrästä. Vuoden 218 raportti kertoo eläinten määrän romahtaneen ja tärkeimpinä syinä ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset. Luonnossa tapahtuvat rajut muutokset kirpaisevat myös ihmiskuntaa, sillä olemme riippuvaisia luonnosta niin ruuantuotannon, talouden kuin terveydenkin puolesta. Näiden globaalien haasteiden edessä myös Riihimäen kaupungin toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymä ympäristöpolitiikka on tärkeä osa toimenpiteiden koordinointia. Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan ja jokainen askel on tärkeä. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen ainoaksi merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutokseen varautumiseen tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Tiivis kaupunkirakenne tuo osaltaan haasteita luonnon monimuotoisuuden parantamiselle. Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja Riihimäen paikalliset elinolot kulkevat käsi kädessä lähiympäristömme parantaminen ja ympäristövastuullinen toiminta vaikuttaa positiivisesti niin elinoloihimme kuin globaaliin ilmastonmuutoksen vastaiseen taistoon. Päätöksenteossa on myös jatkossa huomioitava tavoitteet, joihin olemme FISU-kuntana ja Circwaste hankkeen edelläkävijäkuntana sitoutuneet. Riihimäen kaupunkistrategiassa nostetaan esille ympäristövastuullisuus ja visioon sisältyvät tiivis kaupunkirakenne, vahva kiertotalousosaaminen, luonnon läheisyys sekä kaupungin kehittyminen pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Uuden, elokuussa 218 hyväksytyn ympäristöpolitiikan avulla toimeenpannaan strategiaa, varmistetaan Riihimäen kehittyminen toivottuun, ympäristövastuulliseen suuntaan sekä huolehditaan hyvästä ympäristön tilasta, joka on suoraan yhteydessä kaupunkilaisten hyvää elinympäristöön. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen on lähtenyt vuonna 218 jo hyvin käyntiin. Esimerkiksi hiilineutraalin energiantuotannon ja kulutuksen osalta on lähdetty aktiivisesti toteuttamaan useita toimenpiteitä. Merkittäviä harppauksia otettiin vuonna 218 mm. uusiutuvan energian lisäämisessä sekä kaupungin paperinkulutuksen vähentämisessä. Ympäristöjärjestelmä on erinomainen raami resurssiviisaustavoitteiden sekä muiden kaupunkia sitovien ympäristötavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisen seurannassa ja toiminnan suunnittelussa sekä hallinnassa. Toimialojen johtoryhmät ovat avainasemassa ympäristöpolitiikan toteuttamisessa ja ympäristöjärjestelmän toiminnassa. Myös kaupungin johtoryhmällä on merkittävä rooli ohjaavana ja seuraavana tahona. Tätä roolia olisi syytä jatkossa vahvistaa entisestään ja tuoda ympäristöpolitiikan toteuttaminen ja ympäristöjärjestelmän toiminta säännölliseksi osaksi toimintaa. Sekä toimialojen johtoryhmien että kaupungin johdon katselmuksissa nousi esille toiminnan ympäristövaikutusten ja vaikutusmahdollisuuksien sisäistämisen vaihteleva taso ja roolin selkeytyksen tarve.

43 Johdon kannanotto vuoden 218 ympäristöjärjestelmätyöhön, johtopäätökset ja kehittämistarpeet Uusi ympäristöpolitiikka toimii hyvänä työkaluna ympäristöasioiden huomioimisessa kaupunkikonsernin toiminnoissa. Monilta osin on edetty positiiviseen suuntaan ja toimialoilla on innostusta asioiden huomioimiseen ja kehittämiseen jokapäiväisessä työssä. Esimerkiksi hiilineutraalissa energiantuotannossa on otettu hienoja askeleita eteenpäin. Strategian linjaukset, kuten tiivis kaupunkirakenne, vahva kiertotalousosaaminen, kehittyminen pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina ja luonnonläheisyys linkittyvät ympäristöpolitiikan avulla organisaation ympäristötyöhön, arkeen ja jokapäiväiseen tekemiseen. Tätä yhteyttä on tarpeen kehittää ja selkiyttää edelleen. Liikkumisen kehittyminen, yhteiskäyttöautot, uudet polttoaineet ja sähköautot tuovat Riihimäelle tiiviinä kaupunkina pääradan varrella valtavasti mahdollisuuksia, joihin Asemanseudun ja keskustan visiotyö osaltaan linkittyy. Viimeistään autojen uusimisen yhteydessä olisi syytä harkita yhteiskäyttöautojen käyttöönottoa. Yhteiskäyttöautot tukisivat strategiaa, toimisivat ympäristöpolitiikan toteuttajana, niillä kaupunki voisi toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä ja niiden avulla tiiviissä kaupunkirakenteessa mahdollistettaisiin myös autottomuus kaupunkilaisille. Fisu- ja Circwaste edelläkävijästatukset tuovat painoarvoa ja näkyvyyttä kaupungille. Näitä kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän. Olisi tiedostettava nykyistä selvemmin luontokohteiden arvo sekä suojelukohteina, monimuotoisuuden säilyttämiseksi että virkistyskäytössä. Tällä hetkellä on ristiriitaisuutta metsien hoidon käytännöissä, sillä taloudelliset tavoitteet ja ympäristöpolitiikassa velvoitettu metsien hoito jatkuvan kasvatuksen periaatteella eivät kohtaa. Metsien taloudellinen hyöty on kaupungin kokonaistalouden mittakaavassa vähäinen. Tulevaisuudessa myös hiilinielupotentiaali ja hiilivarastot on huomioitava toiminnassa (metsät ja suot). Ympäristöasioiden huomiointi hankinnoissa vaikuttaa haastavalta: sananmuodot, riski valituksille, yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus varmistettava. Koulutusta ja selkeitä linjauksia tarvitaan. Tällä hetkellä on olemassa päällekkäisiä ja rinnakkaisia linjauksia. Ympäristötiedon koonti on vain yksi osa kokonaisuutta. Tiedon keruuta tulisi yhtenäistää ja hallita kootusti, esim. yhteinen tietokanta tai vastaava koontialusta, jolla vähennetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan tiedon kulku. Kuva: Hanna Vaittinen / Kepa

LIITE 1. Riihimäen ympäristöpolitiikka 13.1.214 19.8.218 Ympäristöpolitiikka Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen. 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 22 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energiansäästöön vuosina 28 216 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta.

3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 5.Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Riuttan muinaisranta Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan. 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa.

LIITE 2. Riihimäen Ilmastostrategian toteutuminen 1.1.211 9.8.218 Riihimäen ilmastotyö käynnistyi vuonna 1998 kaupungin liittyessä mukaan Kuntien ilmas-tonsuojelukampanjaan. Vuonna 23 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toimintasuunnitelma Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vuonna 21 kaupunki lähti mukaan Kuntaliiton koordinoimaan CHAMP -hankkeeseen, joka tarjoaa tukea kuntien ilmastotyöhön ja ilmastostrategian laadintaan. CO2-päästöjen viikkoseurantaan internetissä Riihimäen kaupunki on osallistunut vuoden 21 alusta al-kaen. Riihimäen kaupungilla on ollut vuodesta 2 lähtien energian-säästösopimus ja vuodesta 28 lähtien energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Riihimäen ilmastostrategian laadinta käynnistettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 27.9.21 35, kestävän kehityksen toimikunnan esityksestä. Ilmastostrategiatyön tarkoituksena on ollut löytää keinot, joilla pystytään vähentämään Riihimäen alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsemään ilmaston muuttumista ja sen aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on myös ollut aikaan saada pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Riihimäen ilmastostrategia laadittiin vuoteen 22 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Strategiaosan pitkän aikavälin vähennystavoitteet määriteltiin yhteensopiviksi kansallisten tavoitteiden kanssa. Ilmastostrategiaan sisällytettiin toiminnat, jotka kuuluvat kaupungin omaan toimivaltaan tai ohjaukseen ja joihin kaupunki voi välillisesti vaikuttaa ja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä Riihimäellä. Ilmastostrategiaan sisältyi myös Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimus toimintasuunnitelmineen. Ilmastostrategiset tavoitteet vuodelle 22 olivat: 1. Riihimäen yhdyskuntarakenne on eheä ja energiatehokas. Maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Metsien merkitys hiilinieluina on huomioitu myös hoitotoimenpiteissä. 2. Riihimäki on hyödyntänyt ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. Tavaroiden ja palveluiden kestävillä hankinta- ja tuotantotavoilla sekä innovaatioilla on luotu uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja. 3. Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian osuus energiaratkaisuissa on kasvanut. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö on vähentynyt. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on vähentynyt. 4. Rakennusten energia- ja tilatehokkuus on parantunut. Rakentamisessa käytetään kestäviä materiaalivalintoja. 5. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. 6. Hankinnat ja kuluttaminen ovat Riihimäellä kestävällä tasolla painottamalla tuotteen koko elinkaaren aikaisia ympäristö-, ilmasto- ja energiavaikutuksia. 7. Riihimäkeläisten tietoisuus omien valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin on parantunut. 8. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Riihimäen kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Ilmastostrategia yhdistettiin uuteen ympäristöpolitiikkaan 2.8.218 alkaen ja toteutetaan sekä seurataan sen kiinteänä osana. Näin ollen erillinen ilmastostrategian seuranta ja raportointi on päättynyt ja jatkossa raportoidaan ympäristöpolitiikan toteutumista. Toiminta-ajalla 211-218 Ilmastostrategian tavoitteita kohti on suunnattu lukuisilla toimenpiteillä. Tavoitteita on toteutunut seuraavasti: 1. Maankäytössä tiiviys ja eheys ovat pysyneet suunnittelun päälinjana. Keskustapalveluiden piirissä asuvien (alle 3 km rautatieasemalta) osuus on pysynyt korkeana. Metsien merkitystä hiilinieluina on pidetty päätöksenteossa yllä ja se on ohjannut hoitotoimenpiteitä taloudellisten tekijöiden rinnalla. 2. Ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikassa on hyödynnetty profiloitumalla kiertotalouskaupungiksi. Kaupunki on osallistunut hankkeisiin ja kehittänyt sidosryhmäyhteistyötä. 3. Uusiutuvan energian osuus kaupungin toiminnoissa on kasvanut merkittävästi. Kaupungin kiinteistöihin ostettu sähköenergia on vuoden 218 alusta lähtien ollut kokonaisuudessaan uusiutuvaa. Lisäksi on asennettu aurinkosähköjärjestelmät neljään kiinteistöön vuonna 218 ja selvitetty muiden kiinteistöjen mahdollisuuksia. Öljylämmitys on vähentynyt kaupungin omistamissa kiinteistöissä. 4. Rakennusten energia- ja tilatehokkuus on parantunut ja seurantamenetelmät ovat kehittyneet.

5. Joukkoliikennettä on parannettu ja lippujen hintoja laskettu käytön tehostamiseksi. Paikallisliikenteen käyttö on lisääntynyt. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu ja parannettu. Liikkumistarvetta on vähennetty kehittämällä sähköisiä järjestelmiä. 6. Hankinnoissa on huomioitu ympäristökriteerejä. 7. Viestinnällä ja koulutuksella sekä sidosryhmäyhteistyöllä on lisätty kaupunkilaisten tietoisuutta ja ympäristövastuullisuutta. 8. Ilmastonmuutos on huomioitu valmiussuunnitelmissa. Tulva-alueet on kartoitettu ja laadittu hallintasuunnitelmat, joita toteutetaan. Riihimäen CO2-päästöjen kehitys Kaaviossa on esitetty Riihimäen hiilidioksidipäästöjen kehitys kymmenen vuoden aikajänteellä (28-218). Laskennassa on huomioitu päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten lämmityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja jätehuollosta. Luvuissa ei ole mukana teollisuuden päästöjä. (Lähde: CO2-raportti) Kuva: Hirvijärvi, Jenni Takala