Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta Riihimäen matka kohti kestävää tulevaisuutta
|
|
- Kalevi Kinnunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta Riihimäen matka kohti kestävää tulevaisuutta
2 Esipuhe Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartat ovat osa FISU- ja Circwaste edelläkävijäkuntien sitoumuksia. Riihimäki, edelläkävijäkuntana, on sitoutunut laatimaan tiekartat kuvaamaan toimia ja suunnitelmia kohti parempaa tulevaisuutta. Riihimäellä päätimme yhdistää tiekartat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla viitoitetaan yhteisön tietä ja tekoja kohti resurssiviisautta ja kiertotaloutta. Tiekartassa linjataan tavoitteita ja toimia, joilla edistetään kaupungin vähähiilistä ja materiaalitehokasta tulevaisuutta, kestävää hyvinvointia ja vahvistetaan alueen elinvoimaa. Tiekartta ohjaa Riihimäen kaupunkiorganisaation, yritysten ja yhteisöjen toimia ja antaa mahdollisuuden yhteistyölle sekä hyvien käytäntöjen leviämiselle. FISU (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Circwaste-hankkeessa Riihimäki on valittu kymmenen kiertotalouden edelläkävijäkunnan verkostoon ja samalla olemme sitoutuneet edistämään kiertotaloutta ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa alueellamme. Verkostojen jäsenyydet ja edelläkävijäkuntastatukset tukevat Riihimäen strategian ja vision toteutumista, jonka mukaan tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Riihimäki-strategiassa hiilineutraalius ja kiertotalous ovat osa kaupungin visiota, ja kiertotalousklusterin kehittäminen ja laajentaminen on yksi strategian kärkihankkeista. Lisäksi jäsenyys verkostoissa tuo näkyvyyttä pitkäjänteiselle ja järjestelmälliselle työlle, jota Riihimäki on tehnyt ympäristövastuullisuuden edistämiseksi ja ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Riihimäellä Jenni Lehtonen Vs. ympäristöjohtaja
3 Sanaselitykset FISU Finnish Sustainable Communities, edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. CIRCWASTE Suomen Ympäristökeskuksen koordinoima EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. Tiekartta Kuvaus siitä, mitä toimia ja suunnitelmia eri kaupunkiyhteisön tahoilla on yhteisen päämäärän saavuttamiseksi Resurssiviisaus Resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisas ja hukkaamaton, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävä käyttö. Toiminta ja tuotanto sopeutetaan maapallon kantokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden raameihin. Kiertotalous Talousmalli, jossa tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo säilyy ja pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. Jätettä ei synny, vaan materiaalit käytetään uusien tuotteiden raaka-aineina. Arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän aineettomasti, tuotteita korvataan erilaisilla palveluilla ja esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijaan. Hiilineutraalius Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen samalle tasolle kuin niitä sitoutuu ja/tai vähentäminen sekä jäljelle jäävien päästöjen kompensoiminen. Jätteettömyys Tilanne, jossa jätteitä ei synny vaan kaikki materiaali säilyy kierrossa.
4 Mikä? Mikä Fisu? FInnish SUstainable Communities Edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Mikä Circwaste? EU Life IP hanke ( ), koordinaattorina SYKE Edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja Osana hanketta valittu 10 edelläkävijäkuntaa viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Mikä tiekartta? Yhdessä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa luotu askeleet kohti kunnianhimoista, uskottavaa visiota määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla lisätään resurssitehokkuutta, hyödynnetään sivuvirtoja ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. Miten kuntayhteisö resurssiviisaassa tulevaisuudessa toimii, miten saavutamme tavoitetilan Uusia yhteistoimintamahdollisuuksia ja tekemisen tapoja Vahvistaa kunta- ja aluetaloutta, luoda työpaikkoja ja edistää kestävää hyvinvointia.
5 Tiekartan tausta liittyi marraskuussa 2017 resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities). FISU-verkoston kunnat tavoittelevat hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Samoihin aikoihin, myös marraskuussa 2017, Riihimäki valittiin Circwaste hankkeen edelläkävijäkuntien joukkoon. Molempien edelläkävijäkuntastatusten myötä Riihimäki on sitoutunut laatimaan tiekartan resurssiviisauteen ja kiertotalouteen. Tiekartassa kaupunki, yritykset ja muut paikalliset toimijat rakentavat yhteisen vision ja linjaavat toimenpiteitä sekä suunnitelmia tiekarttaan visiossa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartan myötä tunnistetaan yhteistyömahdollisuuksia ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Resurssiviisaiden ratkaisujen käyttöönotto kuten paikallisen uusiutuvan energian käyttö, sivutuotteiden hyödyntäminen, lähiruoan tuotannon ja käytön edistäminen, energiatehokkuustoimenpiteet, autoriippuvuuden vähentäminen ja liikkumisen ohjaus ovat aluetaloudellisesti kannattavia tekoja, jotka vahvistavat paikallisia elinkeinoja, luovat työpaikkoja ja edistävät alueen elinvoimaisuutta. Riihimäen kaupungin strategiassa on visiona #RiiConnecting tulevaisuus syntyy kohtaamisista. Vision mukaan vuonna 2030 Riihimäki on seuraavanlainen: Riihimäellä kaiken toiminnan lähtökohtana on asukkaiden ja yritysten hyvinvointi. Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin ja teknologian kotikaupunkina, jonka vahvuutena on robotiikkaan ja teatteriin erikoistunut koulutus. Tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Riihimäellä kohtaat hämäläisen luonnon ja metropolialueen läheisyyden. Kaupunkiorganisaation omissa toiminnoissa toimenpiteet kohti jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja kestävää kulutusta on linjattu kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä ympäristöpolitiikassa, joka on teemaltaan Resurssiviisas Riihimäki. Ympäristöpolitiikassa on esitetty myös toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle, , sisältäen samat kaistat kuin tämä tiekartta. Ympäristöpolitiikassa esitettyjä toimenpiteitä ja sitoumuksia on siirretty tähän tiekarttaan kaupunkiorganisaation toimenpiteinä. Lisäksi kaupunkiorganisaation osalta vuodesta 2021 eteenpäin on esitetty ideoita ja toimenpiteitä, joihin kaupunki ei vielä ole poliittisella tasolla sitoutunut, mutta jotka ovat mahdollisia toimenpiteitä ympäristöpolitiikkaan sen päivityksen yhteydessä valtuustokauden vaihtuessa vuonna 2021 ja siitä eteenpäin myös tuleville valtuustokausille. Ympäristöpolitiikka on luettavissa Riihimäen kaupungin internetsivuilla osoitteessa
6 Toteutus Tämä resurssiviisauden tiekartta on laadittu vuosien aikana yhteistyössä kaupunkiorganisaation, alueen yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Kokoajana on toiminut ympäristönsuojelun palvelualue. Tiekartta on edennyt seuraavasti: Riihimäki liittyi mukaan Fisu-edelläkävijäkunnaksi ja valittiin Circwaste hankkeen edelläkävijäkunnaksi vuonna Tiekartan laatiminen käynnistettiin vuoden 2017 lopussa. Pohjatietoina hyödynnettiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) indikaattorilaskelmia, jotka valmistuivat keväällä Talvella toteutettiin kyselyt alueen yrityksille, kaupunkilaisille, luottamushenkilöille sekä kaupungin henkilökunnalle. Kyselyiden vastauksia hyödynnettiin tämän tiekartan laadinnassa. Keväällä 2018 järjestettiin kolme työpajaa, joihin kutsuttiin osallistumaan henkilöitä kaupunkiorganisaatiosta, sidosryhmistä (yritykset, jätehuoltoyhtiö, oppilaitokset) sekä kaupunkilaisia. Yksi työpajoista toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kanssa. Työpajojen tuloksia ja niissä koottuja ideoita on hyödynnetty tässä tiekartassa. Vuodenvaihteessa järjestettiin alueen yrityksille uusi kysely, jossa niiltä pyydettiin konkreettisia tekoja, suunnitelmia sekä ideoita kohdistettuina tiekartan eri kaistoihin. Lisäksi tiekarttaan koottiin alueen yritysten julkisia sitoumuksia. Tiekartan luonnosta esiteltiin osallistuneille, sidosryhmille ja muille kiinnostuneille julkisessa tilaisuudessa Tiekartta vietiin tiedoksi kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon Tiekartta julkaistiin World Circular Economy Forumissa yhdessä Circwaste edelläkävijäkuntien kanssa Tiekarttaan ovat osallistuneet, Kiertokapula Oy, Riihimäen seurakunta, Fortum Oyj, Rasmix Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy, Sako Oy, Flow Cosmetics Oy, Valio Oyj, Gasum Oyj, Osuuskauppa Hämeenmaa, Green Disposal Oy ja Icon kiinteistörahastot. Tätä resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekarttaa päivitetään vuosittain vuodesta 2020 lähtien sekä valtuustokausittain. Päivitys toteutetaan yhteistyössä tiekartan laadintaan osallistuneiden tahojen sekä sidosryhmien kanssa. Uudet toimijat ja toimenpiteet ovat tervetulleita jokaisessa päivitysvaiheessa. Näin tiekartasta muodostuu koko Riihimäen kaupunkiyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä kohti resurssiviisasta, päästötöntä ja jätteetöntä tulevaisuutta.
7 Kevät 2018 Kesä 2018 Elokuu 2018 Syyskuu 2018 Lokakuu 2018 Marraskuu 2018 Joulukuu 2018 Tammikuu 2019 Helmikuu 2019 Maaliskuu 2019 Huhtikuu 2019 Toukokuu 2019 Kesäkuu 2019 Tiekartan käynnistyminen Kaupungin ympäristöpolitiikka (KV ) Kaupungin toimenpiteet ja sitoumukset Tiekartan työstäminen Yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen toimenpiteet ja sitoumukset Luonnoksen esittely ja kommentit: kiertotalousryhmä, sidosryhmät, julkinen esittelytilaisuus Tiekartan viimeistely Tiekartta kaupunginvaltuustossa 3.6. T O T E U T U S Yritys-, oppilaitos- ja yhteisökysely Julkaisu World Circular Economy Forumissa 3.6. Viestintä: tiedotteita, Fisu- ja Circwaste- näkyvyyden hyödyntämistä, esittelytilaisuus, toteutusvaihe
8 Tiekartan rakenne Riihimäen resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta sisältää viisi kaistaa: 1) Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus 2) Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne 3) Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous 4) Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö 5) Vastuullinen riihimäkeläinen Jokaisessa kaistassa on seuraavat osatekijät: - Visio 2050: tahtotila vuodelle 2050 kiteytettynä ja tiivistettynä - Väylät: Kokonaisuudet, jotka johdattavat tietä kohti visiota - Toimenpiteet, ideat, sitoumukset ja lupaukset - Mittarit ja indikaattorit: Seikat, joita seuraamalla ja mittaamalla voimme arvioida toimenpiteiden ja ideoiden vaikuttavuutta Toimenpiteet, ideat, sitoumukset ja lupaukset on koottu kaupungin ympäristöpolitiikasta, työpajoista, julkisista hankkeista, julkisista sitoumuksista sekä yrityksille, yhteisöille ja oppilaitoksille suunnatuista kyselyistä. Nämä eivät ole tiekartan tai sen koonneen organisaation puolesta millään tavoin toimijoita sitovia, vaan suunnitelma- tai ideatasoisia hahmotelmia toimista kohti yhteistä päämäärää. Toimenpiteet on tiekartassa painotettu pääosin aloitusajankohdan mukaisesti mutta osa niistä voi jatkua myös seuraaville ajanjaksoille. Tiekartan mittareita ja indikaattoreita kehitetään edelleen mm. yhdessä Circwaste hankkeen ja FISU edelläkävijäkuntien kanssa.
9 Kaistat, väylät ja mittarit Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden lisääminen Energian säästö Mittari: Kasvihuonekaasu-päästöt tco2 ekv / asukas Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen tiivistäminen Liikkumisen kehittäminen Resurssitehokas liikenne Mittari: Fossiilisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen määrä kpl/asukas Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous Jätteen vähentäminen Kiertotalous osana arkea Materiaalitehokkuus Mittari: Yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas verrattuna vuoteen 2000 Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö Virkistysreitit ja lähiluonto Ympäristön tilan seuranta ja toimenpiteet Ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus Mittari: Ympäristön tilan paraneminen seurantatiedon perusteella Vastuullinen riihimäkeläinen Osallistumismahdollisuudet Tietoisuus ja keinot Ympäristötietoisuuden kasvattaminen Mittari: Ympäristösitoumuksen antaneiden tahojen määrä
10 Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus Ajanjakso Väylä: Uusiutuvan energian käytön lisääminen Väylä: Energiatehokkuuden lisääminen Väylä: Energian säästö Käytetty sähkö 100 % uusiutuvista energialähteistä / Aurinkosähkön tuoton ja käytön lisääminen /, Hämeenmaa Jätevedenpuhdistamon biokaasun hyödyntäminen energiana / Riihimäen Vesi Lämpöenergia tuotettu biopohjaisilla materiaaleilla / Rasmix Hiilinieluselvitys / Monivuotiset nurmet hiilinieluina / Valio Jätteenpolton hukkalämmöstä kaukolämpöä / Fortum ja Riihimäen kaukolämpö Tilankäytön tehostaminen / Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet / Energiatehokkuuden koulutuksia virkamiehille (EconimisE) / Sykli Kiinteistön energiaremonttivaihtoehtojen tarkastelu pitkän aikavälin kokonaiskustannusten valossa (EEnavi) / Sykli Energiatehokkuuden parantaminen tuotantolaitoksilla / Valio Hajautetun tuotannon lisääminen ja linkittäminen Lämmön talteenotto jätevedestä / Riihimäen Vesi Energiaselvitys ja toimenpideohjelma / Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet / Energian käytön vähentäminen / Sako Energiankäytön vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen / Hyria Metaanin talteenotto ja hyödyntäminen / Valio Harmaan veden hyödyntäminen / Riihimäen Vesi Aurinkoenergian hyödyntäminen / Sako Uusiutuvan energian osuus tuotantolaitosten energiankäytöstä yli 70% vuonna 2025 / Valio Energiavarastointi (esim. kallioluola) VISIO 2050: Käytetty ja tuotettu energia päästöneutraalia
11 Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne Ajanjakso Väylä: Kaupunkirakenteen tiivistäminen Väylä: Liikkumisen kehittäminen Väylä: Resurssitehokas liikenne Yhdyskuntarakenteen täydentäminen, kaupunkirakenteen eheyden säilyttäminen / Yhteiskäyttöautokokeilu / Riihimäen kaupunki Biokaasun tankkausverkoston kehittäminen / ja Gasum Yleiskaavatyö / Liikkumistarpeen vähentäminen (mm. etäpalvelut, digitalisaatio, palvelut lähellä tarvitsijaa) / Puukerrostaloja / ICON Kiinteistörahastot Työmatkapyöräilyyn kannustaminen / Sako Asemanseudun kehittäminen vision mukaisesti ( eudun-ja-keskustan-visio/) Pyöräily- ja jalankulkuverkoston parantaminen / Yhteiskäyttöautot Sähköautojen ja -pyörien latauspisteverkoston kehittäminen / Kalustoa uusittaessa valitaan vähäpäästöinen kalusto / Ammattikuljettajille mm. taloudelliseen ja ennakoivaan ajotapaan sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyviä koulutuksia / Sykli Sähköautojen ja biopolttoainetta käyttävien autojen lisääntyminen Kaupunkipyörät Vähäpäästöinen paikallisliikenne / VISIO 2050: Tiivis, yhteisöllinen ja elinvoimainen Riihimäki. Lihasvoimin liikkuminen helppoa ja houkuttelevaa. Tiheä junaliikenne kasvukäytävällä, joukkoliikenteen digitalisaatio ja robotisaatio minimoinut autoilun.
12 Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous Ajanjakso Väylä: Jätteen vähentäminen Väylä: Kiertotalous osana arkea Väylä: Materiaalitehokkuus Biopohjaisten sivuvirtojen jalostaminen raaka-aineiksi teollisuuden käyttöön / Rasmix Kertakäyttötuotteiden käyttö lopetetaan / Kalusteiden kierrätys / Ruokahävikin vähentäminen / Riihimäen kaupunki ja Palmia Tuotteiden hyvä säilyvyys vähentää hävikkiä / Flow Cosmetics Jätteiden ja pakkausten vähentäminen ja materiaalihukan minimoiminen / Sako Hyönteisten käyttö sivuvirtojen käsittelijöinä / Rasmix Jäteselviytyjät toiminta 4.-luokkalaisille / Kiertokapula Ympäristöalan erikoisammattitutkinto / Sykli Kiertotalousaiheisia lyhytkoulutuksia sekä kiertotalouden asiantuntija työvoimapoliittista koulutusta / Sykli Circula Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli / Sykli Kanta-Hämeessä kiertotalouden kehittämishanketoimintaa / Sykli Kiertotalousklusterin kehittäminen ja teollisten symbioosien lisääminen / Hyötyjätteiden keräämisen tehostaminen / ja Kiertokapula Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa / Kiertokapula Kipsilevyn ja kattohuovan hyödyntäminen materiaalina / Kiertokapula Suotovesien puhdistaminen mikrobien avulla / Kiertokapula Biohiilen valmistuskokeilu haravointijätteestä / Kiertokapula Resurssitehokkuuden koulutusohjelma / Sykli Maa-ainespankki / Kierrätettävät pakkausmateriaalit / Flow Cosmetics Uusiutuvat kasvipohjaiset pakkaukset / Valio Harvinaisten metallien erottaminen / Green Disposal Siisti Riksu -tapahtumana Plogging (juostaan ja kerätään roskia)/ Fortum ja - lisäksi haastetaan yrityksiä mukaan ja haasterahat osoitetaan paikalliseen ympäristönsuojeluhankkeeseen. Lainaus- ja vuokraustoimintaa kulkureittien varrella Muovipakkausjätteen kierrätyksen toteuttaminen ja edelleen kehittäminen/fortum Sähköautojen akkujen elinkaaripalveluiden kehittäminen/fortum VISIO 2050: Kiertotalous kokonaisvaltaisesti ja helposti osana arkea. Luonnonvarojen kulutus kestävällä tasolla.
13 Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö Ajanjakso Väylä: Virkistysreitit ja lähiluontoalueet Väylä: Ympäristön tilan seuranta ja toimenpiteet Väylä: Ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus Yleiskaavalla edistetään laajojen yhtenäisten metsäalueiden kehittymistä taajamarakenteen ulkopuolella / Riihimäen kaupunki Ekologiset yhteydet ja virkistysalueverkosto huomioidaan / Vantaanjoen virkistyskäyttösuunnitelma / ja VHVSY Ulkoilureittisuunnitelma / Uudet virkistysreitit ja alueet / Riihimäen kaupunki Pienvesiselvitys / Hiilinieluselvitys / Vieraslajien torjunta (VieKas Life hanke) /, Martat, Luonnonsuojeluliitto Hulevesiohjelma ja kaupungin hulevesiryhmä / Ympäristön tilan seurannan indikaattorien kehittäminen / Luonnonsuojeluohjelma / Riihimäen kaupunki Jatkuvan kasvatuksen periaate metsänhoidossa / Ekologisten yhteyksien parantaminen / Pohjaveden muodostumisen turvaaminen ja hyvän laadun varmistaminen / Viherkattoja / Ekologinen yhteys moottoritien yli / Vantaanjoen tulvantorjuntatoimet / VISIO 2050: Luonto on monimuotoista ja elinympäristön tila on hyvä. Asuminen on tiivistä mutta luonnonläheistä.
14 Vastuullinen riihimäkeläinen Ajanjakso Väylä: Osallistumismahdollisuudet Väylä: Tietoisuus ja keinot Väylä: Ympäristötietoisuuden kasvattaminen Siisti Riksu, Reilun Kaupan kannatusryhmä, EkoArki /, seurat ja järjestöt Osallistavat työpajat (Pelissä yhteinen kaupunki ja Erätauko-dialogit) / Sykli Kannustetaan kaupunkilaisia julkaisemaan ympäristötavoitteensa / Riihimäen kaupunki Pyöräilyn edistäminen / WeCycleRiksu Ympäristösitoumuksia tehdään laajalti / kaikki riihimäkeläiset Luontokoulumateriaali tehokkaaseen käyttöön varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa / Ympäristöön ja kierrätykseen liittyviä kolutuksia / Sako Ympäristödiplomin hankinta / Riihimäen seurakunta Hävikkiruuan hyödyntäminen ja ruokajätteen vähentäminen neuvonnalla / Riihimäen Martat Ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuteen liittyvää koulutusta / Sykli Ympäristötietoisuuskoulutuksia / Sako Jäteselviytyjät toiminta 4.-luokkalaisille / Kiertokapula VISIO 2050: Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki on globaalisti kestävällä tasolla. Kaupunkilaiset ovat ympäristötietoisia ja vastuullisia.
15
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke 20.9.2019 KierRe Kuopiossa Resurssiviisaus viedään osaksi resurssiviisauden kaupungin päätöksentekoa, talousarviota ja toiminnan
Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko
Resurssiviisaus Kuopion strategiassa Kokoeko 12.2.2019 Kuopion strategia vuoteen 2030 Missio Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän. Toimintatapa Lupa tehdä toisin Avoimesti.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
Elinvoimaa resurssiviisaudesta
Elinvoimaa resurssiviisaudesta FISU verkosto ja palvelukeskus (Finnish Sustainable Communities) Päivi Laitila, Motiva Oy ja Jyri Seppälä, SYKE Kuntamarkkinoiden seminaari 15.9.2016 Kunta resurssimuutoksen
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari
Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari 7.2.2018 Minna Kuuluvainen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia vuoteen 2030: Hyvän elämän pääkaupunki Viisas liikkuminen: Pyöräily
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
Growth Corridor Finland. Tampere. Riihimäki. Turku. Helsinki. RiiCycle. Johtavaa kiertotaloutta Suomen kasvukäytävällä 1
40 Vuotta Elinvoimaa Riihimäellä! 1979 2019 - Tampere Growth Corridor Finland Turku Riihimäki Helsinki RiiCycle Johtavaa kiertotaloutta Suomen kasvukäytävällä 1 Sisältö Riihimäen kiertotalousklusteri RiiCycle
CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset
CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset Keski-Suomi kohti kiertotaloutta 2018 7.2.2018 Petrus Kautto Suomen ympäristökeskus SYKE #circwaste Petrus Kautto, SYKE 7.2.2018 1 Hankkeen päärahoittajana
KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
Seutukaupunkiseminaari Riku Bitter Miia Nahkuri. #riiconnecting
Seutukaupunkiseminaari 20.3.2019 Riku Bitter Miia Nahkuri Valtuuston tehtävät ja työskentely RIIHIMÄKI Kasvukäytävä Kiertotalous Koulutus Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen KETS-yhdyshenkilöpäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia 2030 ohjaa resurssiviisaustyötä
Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma
Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia
Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät
Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät 4.10.2016 Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta
Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Ympäristövaliokunta 26.10.2017 Hille Hyytiä 26.10.2017 Motiva Oy 1 Avainsanoja Johdonmukaista ja pitkäjänteistä
CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2
CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5
SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle
Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ Timo Korhonen I Tilakeskuksen johtaja I 5.6.2019 VETOVOIMA Asukasluku ja rakentaminen kasvu uralla: 2018 yli 1 000 uutta asuntoa 2010 luvulla väestönkasvu
Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
Kuntien ilmastotyö vauhtiin!
Kuntien ilmastotyö vauhtiin! #ilmastoratkaisujakunnista Ympäristöministeriö, 14.1.2019 Olli-Pekka Pietiläinen & Miia Berger, YM Esityksen pääsisältö Päästövähennystyön kansainvälinen ja kansallinen tausta
Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan
Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan ts. kestävän kehityksen suunnittelija Aino Järventausta 1 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävää kehitystä seurataan
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat
Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen
Jyväskylän strategiapäivitys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.3.2017 Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Lähtökohtana nykyinen strategia 8.3.2017 2 Kaupunkistrategian taustaa ja tavoitteet TAUSTAA; Rohkeasti
Hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa
Hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa 20.8.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2. Ympäristöpolitiikan toimintaperiaate 3. Ympäristöpolitiikkaan ohjaavat strategiat ja sitoumukset 4. Tavoitetila 2030:
RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
Satakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Imatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta
CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta Porin kaupungin osahankkeet Satakuntaliiton energia- ja resurssitehokkuuden TKI-foorumi 15.9.2017 Anu Pujola 15.9.2017 1/10 CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta -hanke Edistää
KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi
KESTÄVÄ TAMPERE 2030 Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön Kuntaliiton maakuntafoorumi 25.4.2019 Kestävyys kaupunkistrategiassa Tampereella on kestävän kehityksen tavoite strategiassaan:
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 12.2.2019 VETOVOIMA TILANNEKUVA Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla: 2018: Yli 1000
Jyväskylän strategiapäivitys
Jyväskylän strategiapäivitys Valtuustoseminaari Laukaa 23.05.2017 Harri Hyvönen Kehitysjohtaja Sisältö Aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen Taustaa strategialle Muutoksen ajurit Nykyinen strategia Sidosryhmät
Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere
Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa 13.6.2019 Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Kiertotalouden tiekartta 2.0 Sitran julkistama päivitetty kansallinen kiertotalouden tiekartta 2.0 Kriittinen
Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle
Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle Uudet pitkän aikavälin ympäristötavoitteet ja lähivuosien toimenpiteet Resurssiviisautta Vantaalle Kickoff 13.3.2017 Leena Maidell Resurssiviisauden tiekartan kolme
Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys
Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
Autot Lappeenrannan kaupungin katukuvaan uusiutuvalla energialla Markus Lankinen, johtava asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki
Autot Lappeenrannan kaupungin katukuvaan uusiutuvalla energialla Markus Lankinen, johtava asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki Kaupungin suunta HINKU-tiekartta 2030 Resurssiviisas kaupunki tiekartta 2050
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040 Jyväskylän kaupunki on jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Hiilineutraali se on jo vuonna 2030. Jyväskylän
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Ramate- seminaari 7.11. 2017 Erityisasiantuntija Sirje Stén 1 2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus 14.11.2017 ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Sisältö 1. Johdanto 2. Kiertotalous Määritelmä Esimerkkejä Vaikutukset Suomessa 3. Jätehuolto
Kierrätystoiminta ja ympäristökysymykset Forssassa. Niina Salminen-Åberg
Kierrätystoiminta ja ympäristökysymykset Forssassa Niina Salminen-Åberg 5.10.2017 Forssan keke ja kierrätyshistoria Forssan Puuvillatehdas 1800-l ja Finlayson Kestävän kankaan kudonta Jätepalat hyötykäyttöön
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?
Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Helsinki 10.3.2016 Kiertotalous Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin,
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen
Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä
Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä Kunnat kiertotalouden edelläkävijöinä ja yhteistyökumppaneina 20.11.2017 Tuuli Myllymaa Suomen
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOTEUTUSSUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNGIN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOTEUTUSSUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNGIN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI 2018- 1 JOHDANTO Kannen kuva: Vantaan kaupunki Vantaa 2030 Ihmisten
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta
Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Varsinais-Suomi mukaan aktiiviseen, monivuotiseen kehittämiseen 7.3.2014 Hallitusohjelmasta poimittua Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa
Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta
Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta Etelä-Karjalan kiertotalouden tiekartta on laadittu osana EU LIFE IP CIRCWASTEhanketta, jonka tavoitteena on viedä Suomi kohti kiertotaloutta. 2018-2030 Etelä-Karjalan
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK LUONNON Kestävän kehityksen KANTOKYVYN yhteiskuntasitoumus TURVAAVA, HYVINVOIVA JA GLOBAALISTI VASTUULLINEN Sitoumuksen kahdeksan
Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely
Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous 7.11.2017 Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta
Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta Jätehuoltopäivät 3.10.2017 Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus SYKE Tuuli Myllymaa, SYKE 3.10.2017 1 Mitä on
1.10.2013 31.12.2014 27.8.2014 1 ä ä ö 27.8.2014 2 27.8.2014 3 ä Benchmerkkauskaupunki Benchmerkkauskaupunki Jyväskylän AMK Lahden kaupunki LAMK Yrityskumppanit Turun AMK Valonia Verkosto Benchmerkkauskaupunki
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
Hiilineutraali kaupunki onko se mahdollista? Apulaispormestari Aleksi Jäntti
Hiilineutraali kaupunki onko se mahdollista? Apulaispormestari Aleksi Jäntti Ilmastopäästöjen nykytila ja tulevaisuus 3 CO2 päästöt 1990-2030 ja väestönkasvu Tampereella Tampereen ilmastovisio -80 % CO2-päästöissä
Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelmatyö 1. Ymmärrys 2. Valinnat 3. Toteutus Budjetti: Työaikaa: Ostopalvelut: 30 000 TP-ohjelmat:
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus
Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus Käynnistysseminari 26.9.2017 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Rakenneviisas Vuonna 2040 Pirkanmaalla on paras asua kaupungissa ja maalla, jopa madoillakin! A)
Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa
Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa Energianeuvonnan vuosipäivä 20.3.2018 Pirkko Melville FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jyväskylän kaupunki Valon kaupunki Ulkovalaistuksen
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?
Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Resurssiviisautta Vantaalle 13.3.2017 Mitä halutaan edistää? Siirtyminen kohti vähähiilisyyttä
Hiilineutraali kiertotalous
Joensuun Tiedepuisto, 4.2.2018 Hiilineutraali kiertotalous Heikki Sorasahi, kiertotalouden asiantuntija, Sitra Lähde: Tekniikka & Talous 28.1.2019 VISIO Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
OULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen