TEM Tilastotiedote 2010:4 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2009 4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2009 Liite 1 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina 2000-2009 2
1. Johdanto Tilastokatsauksessa on käytetty lähteenä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoja. Terminologisesti katsauksessa tarkoitetaan tästä johtuen ulkomaalaisella työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijaa, jolla on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus ja maahanmuuttajalla kotouttamislain piirissä olevaa ulkomaalaista. Katsauksessa puhutaan vielä työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskuksista). Aluehallinnon uudistuksesta johtuen TE-keskusten tilalle perustettiin 1.1.2010 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset). 3
2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita 51 157, mikä on 7 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä 12 900, Virosta 6 300 ja Ruotsista 1 200. Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (2 400), somalialaiset (2 000), thaimaalaiset (2 000), turkkilaiset (1 400), iranilaiset (1 300) ja afganistanilaiset (1 300). Yhteensä työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2009 työnhakijana 796 500 henkilöä 1. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli 6,4 %. Taulukko 1. Ulkomaalaiset työnhakijat v. 2003-2009 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Työnhakijat 51157 44036 41495 40369 39307 37645 35650 Miehet 24276 19406 18020 17756 17329 16781 16029 Naiset 26881 24630 23475 22640 21978 20864 19621 15-24 vuotiaat 7520 6441 5933 5804 5683 5432 5022 25-44 vuotiaat 23770 20366 19084 18538 18177 17493 16743 yli 45 - vuotiaat 19867 17229 16478 16054 15477 14720 13885 Työttömänä olleet 40010 35310 34011 33587 33003 31774 30134 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 Ulkomaalaisista työnhakijoista 40 010 oli ollut työttömänä vuoden 2009 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,5 % ja miehiä 47,5 %. Suurin osa (46,5 %) ulkomaalaisista työnhakijoista oli 25-44-vuotiaita. 1 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset. 4
Kuvio 1. Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömät työnhakijat 40000 vuosikeskiarvo 35000 30000 Työttömät työnhakijat Työnhakijat 25000 20000 15000 10000 5000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman johdosta. Kasvu on jatkunut vuonna 2009. Ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2009 keskimäärin 35 059, joista työttömiä työnhakijoita 16 256. 5
Kuvio 2. Koko väestön ja ulkomaalaisten työttömyysasteet joulukuun lopussa vuosina 2000-2009 2 Työttömyysasteet joulukuun lopussa 2000-2009 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko väestö Ulkomaalaiset Lähde: Tilastokeskus työvoimatutkimus, ulkomaalaisten osalta työssäkäyntitilasto (2009 ulkomaalaiset TEM:n arvio) Ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut aleneva koko 2000-luvun aina vuoden 2008 lopulla alkaneeseen taantumaan saakka. Silti ulkomaalaisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa 26,5 %. Kuvio 3. Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuudet vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna 2009 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa Lähde: TEM, työnvälitystilasto KK21 Ulkomaalaisista työnhakijoista suurimmat kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, virolaiset, irakilaiset, somalialaiset ja thaimaalaiset. Erityisesti virolaisten työnhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 2009. 2 Vuoden 2009 ulkomaalaisten työttömyysaste TEM:n arvio 6
Kuvio 4. Ulkomaalaiset työnhakijat TE-keskuksittain keskimäärin vuonna 2009 3 Ulkomaalaiset työnhakijat TE-keskuksittain vuonna 2009 16000 14000 12000 10000 8000 työnhakijat ======== työttömät ======== 6000 4000 2000 0 UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Lähde: TEM, työnvälitystilasto KK21B Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin 14 293 henkilöä oli vuonna 2009 työnhakijana Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Heistä työttömiä työnhakijoita oli 7203 henkilöä. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais-Suomessa (3603, joista työttömiä 1714), Pirkanmaalla (2893, joista työttömiä 1278) ja Kaakkois-Suomessa (2886, joista työttömiä 1210). 3 Luvut ovat tilannekatsauksen mukaisia kuukauden viimeisen työpäivän tiedoista laskettuja vuosikeskiarvoja. 7
Kuvio 5. Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan 2009 Tuntematon Tutkijakoulutus Ylempi kand. Alempi kand. Alin korkea-aste keskiaste Ylempi perusaste Alempi perusaste 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV6 Suurimmalla osalla TE-toimistojen ulkomaalaisista työnhakijoista oli keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus. Myös ryhmään koulutus tuntematon kuului suuri osa työnhakijoista 4. 4 Ryhmään koulutus tuntematon merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. 8
Kuvio 6. Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin 2009 Ei ammattia Palveluala Teollisuustyö Rakennus- ja kaivosala Kuljetus- ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö Kaupallinen työ Hallinto-, toimisto-; Terveydenhuolto- ja sosiaaliala Tieteellinen, teknillinen 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV5 Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat vuonna 2009 tieteelliset ja tekniset ammatit, teollisuustyö ja palveluala sekä ryhmä ei ammattia 5. 5 Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin voida määrittää ammattia, merkitsevät TE-toimistojen virkailijat hakijalle ei ammattia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. 9
3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin yhteensä 14 404 maahanmuuttajalle. Enintään kolme vuotta jatkuva kotoutumissuunnitelma laadittiin ensimmäistä kertaa 6 270 henkilölle. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli yhteensä 12 947 kotoutujaa. Taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevat ja heidän osallistumisensa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille vuosina 2005 2009 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 Kotoutumistuen piirissä vuoden aikana 10 600 10 800 12 000 13 100 14 404 Vuoden aikana ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat 3 506 4 281 4 962 5 277 6 270 Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä yhteensä henkilöitä 8 912 9 300 10 462 11 662 12 947 Heihin kohdistuneet toimenpiteet: - työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5 817 6 015 6 630 7 494 8 152 - työvoimakoulutukseen rinnastettavassa koulutuksessa 3 851 4 363 4 925 5 424 6 257 - työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa 2 217 2 322 2 374 2 607 2 969 Avoimille työmarkkinoille sijoittumisia 6 363 7 616 8 666 9685 8 678 Lähde: KELA; Työmarkkinatukena maksettu kotoutumistuki v. 2009, TEM, työnvälitystilasto Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteillä edistetään varsin laajasti maahanmuuttajien työllisyyttä. Vuonna 2009 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden aktivointiaste oli 38,4 %, kun se kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta oli 23 %. 10
Kuvio 7. Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2009 Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2009 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 YHTEENSÄ MIEHET NAISET 15-24-VUOTIAAT 25-34-VUOTIAAT 35-44-VUOTIAAT 45-54-VUOTIAAT YLI 55-VUOTIAAT Lähde: TEM, työnvälitystilasto KTS1 Kotoutumissuunnitelmia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 12 648 maahanmuuttajalle. Naisille tehtiin yhteensä 7171 ja miehille 5477 kotoutumissuunnitelmaa. Suurin osa (3113) kaikista suunnitelmista tehtiin 25-34-vuotiaille maahanmuuttajille. 11
Kuvio 8. Kotoutumissuunnitelmat TE-keskuksittain vuonna 2009 Lähde: TEM, työnvälitystilasto, KTS1 Eniten kotoutumissuunnitelmia (3585) tehtiin Uudenmaan TE-keskuksen alueella vuonna 2009. Seuraavaksi eniten kotoutumissuunnitelmia tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla (1489), Kaakkois-Suomessa (1389) ja Pirkanmaalla (1011). Koko maassa tehtiin vuonna 2009 yhteensä 12 648 kotoutumissuunnitelmaa. 12
Taulukko 3. Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat TE-keskuksittain vuonna 2009 ENSIMMÄISTÄ KERTAA LAADITUT KOTOUTUMISSUUNNITELMAT V. 2009 Yhteensä Miehet Naiset TE-keskus Yhteensä Alle 25 Yli 24 Alle 25 Yli 24 Yht. Alle 25 Yli 24 Yht. Uusimaa 2208 598 1610 283 717 1000 315 893 1208 Varsinais-Suomi 473 162 311 87 145 232 75 166 241 Satakunta 93 25 68 19 29 48 6 39 45 Häme 379 89 290 40 124 164 49 166 215 Pirkanmaa 537 143 394 66 148 214 77 246 323 Kaakkois-Suomi 644 136 508 64 222 286 72 286 358 Etelä-Savo 113 30 83 14 40 54 16 43 59 Pohjois-Savo 200 53 147 25 60 85 28 87 115 Pohjois-Karjala 222 72 150 49 67 116 23 83 106 Keski-Suomi 230 71 159 29 58 87 42 101 143 Etelä-Pohjanmaa 98 25 73 8 39 47 17 34 51 Pohjanmaa 258 88 170 39 66 105 49 104 153 Pohjois- Pohjanmaa 460 155 305 99 127 226 56 178 234 Kainuu 105 35 70 15 32 47 20 38 58 Lappi 250 57 193 36 100 136 21 93 114 KOKO MAA 6270 1739 4531 873 1974 2847 866 2557 3423 Lähde: TEM työnvälityksen raportointijärjestelmä Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Ensimmäistä kertaa laadittiin kotoutumissuunnitelma vuonna 2009 yhteensä 6 270 maahanmuuttajalle. Näistä miehiä oli 2 847 ja naisia 3 423. Suunnitelmista 4531 tehtiin yli 24-vuotiaille ja 1739 alle 24- vuotiaille maahanmuuttajille. 13
Kuvio 9. Rinnasteisessa toimenpiteessä olevat kotoutujat TE-keskuksittain Lähde: TEM, työnvälitystilasto TLV1 Rinnastettavalla toimenpiteellä tarkoitetaan sitä, että kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja voi osallistua kotoutumistukieduin esim. koulutukseen, työharjoitteluun tai muuhun hänelle sopivaan toimenpiteeseen. Tuen maksaminen edellyttää TE-toimiston tekemää rinnastamispäätöstä. Eniten kotoutujia rinnastetuissa toimenpiteissä vuonna 2009 oli Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten heitä oli Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Ulkomaalaisiin kohdistuneet työvoimapoliittiset toimenpiteet Kotoutujiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan tietoja kaikista TE-toimistoon ilmoittautuneista ulkomaalaisista. Heillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ulkomaalaisiin on kohdistettu viime vuosien aikana jopa suhteellisesti enemmän työvoimapolitiikan toimenpiteitä kuin kantaväestöön. Vuonna 2009 suurin ryhmä oli työvoimakoulutuksen aloittaneet (18 163 henkilöä 6 ). Toimenpiteellä sijoitettiin yhteensä 14 181 henkilöä ja töihin yleisille työmarkkinoille sijoittui 14 857 ulkomaalaista työnhakijaa 7. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan 8 ulkomaan kansalaisiin kohdennetut toimenpiteet ovat useimmiten kotoutumissuunnitelmaan kuuluvaa lyhytkestoista valmentavaa työvoimakoulutusta tai työharjoittelua työmarkkinatuella. Näiden avulla maahanmuuttaja usein vasta oppii suomen kieltä ja perehtyy suomalaiseen työelämään. Erityisesti muiden kuin EU-kansalaisten osalta työllistyneiden osuus jää näissä toimenpiteissä matalaksi. Kotouttamiskoulutus kuitenkin edesauttaa ulkomaalaisia sijoittumaan muille toimenpiteille ja löytämään esim. jatkokoulutusta. Sen sijaan ammatillisen työvoimakoulutuksen tai tukityön päättäneiden ulkomaalaisten työllistyminen ei näyttäisi juurikaan eroavan kantaväestöstä. 6 TEM, työnvälitystilasto TKV35 7 TEM, työnvälitystilasto ULV3 8 Toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007, TEM: analyysejä, Nio & Sardar, 2009 http://www.tem.fi/files/25343/toimenpiteilta_sijoittuminen_06_ja_07.pdf 14
4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa Työ- ja elinkeinotoimistojen maahanmuuttaja-asiakkaat voivat osallistua työvoimakoulutukseen ja kotoutumisen piirissä oleville voidaan tehdä rinnastamispäätös, jonka perusteella he voivat osallistua myös muuhun kuin työvoimakoulutukseen. Maahanmuuttajien työvoimakoulutus voi olla kotoutumiskoulutusta, muuta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmentavaa ammatillista koulutusta tai maahanmuuttajien tutkintotavoitteista koulutusta. Kotoutumiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, ohjausta ja ammatillisten suunnitelmien laatimista. Koulutusta toteutetaan Opetushallituksen suositusten 9 mukaan. Taulukko 4. Vuonna 2009 hankittu kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäivien lkm ja koulutuksen kustannukset ELY-keskus Opiskelijatyöpäivät lkm Uusimaa 377 223 11 120 612 Varsinais-Suomi 127 484 3 546 358 Pirkanmaa 79 489 2 180 858 Kaakkois-Suomi 73 976 2 148 560 Etelä-Savo 22 585 732 120 Pohjanmaa 51 160 1 710 136 Keski-Suomi 44 006 962 348 Pohjois-Savo 34 089 1 139 883 Pohjois-Karjala 43 213 1 062 299 Kainuu 29 638 963 918 Pohjois-Pohjanmaa 62 026 2 104 468 Lappi 52 578 1 914 900 Satakunta 15 197 471 254 Häme 55 050 1 817 592 Etelä-Pohjanmaa 11 755 337 401 Yhteensä 1 079 469 32 212 707 Lähde: TEM, työnvälityksen raportointijärjestelmä Lukumääräisesti eniten kotoutumiskoulutuksen 10 opiskelijatyöpäiviä järjesti Uudenmaan TE-keskus, yhteensä 377 223 päivää. Koulutuspäivien yhteenlaskettu lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla, mikä kuvastaa pääkaupunkiseudulle keskittyneen ja yhä kasvavan maahanmuuttajaväestön määrää. Seuraavaksi eniten opiskelijatyöpäiviä järjestettiin Varsinais-Suomessa (127 484), Pirkanmaalla 9 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, OPH, 2007 ja Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus, 2006 10 Tavoiteammattiryhmä X6 15
(79 489) ja Kaakkois-Suomessa (73 976). Yhteensä eri TE-keskusten alueella järjestettiin maahanmuuttajille 1 079 469 opiskelijatyöpäivää. Eniten kustannuksia opiskelijatyöpäivistä vuonna 2009 tuli suurimmalle koulutuksen hankkijalle Uudenmaan TE-keskukselle, yhteensä 11 120 612 euroa. Seuraavaksi eniten kustannuksia oli Varsinais- Suomen (3 546 358 ), Pirkanmaan (2 180 858 ), Kaakkois-Suomen (2 148 560 ) ja Pohjois- Pohjanmaan (2 104 468 ) TE-keskuksilla. Yhteensä maahanmuuttajakoulutuksen kustannukset vuonna 2009 olivat 32 212 707 euroa. Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäivän keskihinta oli 29,80 euroa. Kotoutumiskoulutuksen lisäksi valmentavan koulutuksen momentilta hankittiin myös ammattiin valmistavaa koulutusta. Viime vuosina on järjestetty mm. sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle, toimisto- ja ATKalalle sekä palvelualalle valmistavaa koulutusta. Koko valmentavan koulutuksen momentti oli vuonna 2009 56 miljoonaa euroa, josta maahanmuuttajiin käytettiin 36,3 miljoonaa euroa. Ammatillinen työvoimakoulutus Pyrkimyksenä on, että maahanmuuttajat osallistuvat riittävän kielitaidon saavutettuaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kuin muutkin työnhakijat. TE-keskukset järjestävät kuitenkin oman harkintansa mukaan jonkin verran yksinomaan maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia. Eniten näitä on järjestetty sosiaali- ja terveys- sekä palvelualoille. 16
Kuvio 10. Maahanmuuttajien tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus v. 2008-2009 Maahanmuuttajien tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus v. 2008-2009 250 200 150 100 50 0 Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Yritys- ja asioimitulkkaus Lääkärin pätevöitymiskoulutus Opetus Kansainväl. kauppa akateemisille Toimistoala, atk- ja tietokoneala Palvelualat =myynti, kauppa, ravitsemus... Korjausompelu Puhdistuspalvelut Kuljetus Varasto Rakennusala, Kone- ja metalliala Muu Tutkintotavoitteinen v. 2008 Tutkintotavoitteinen v. 2009 Lähde: TEM/Erilliskysely TE -keskuksille 11/2009 Keskimäärin ammatillisen koulutuksen voidaan arvioida kestävän noin 100 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2009 oli noin 41 euroa/opiskelijatyöpäivä. Kun ammatillisen koulutuksen aloittaneita maahanmuuttajia oli vuonna 2009 yhteensä 2 931, saadaan laskennalliseksi arvioiduksi kustannukseksi em. keskiarvotiedoilla yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutuksena järjestettiin myös ammatillista valmentavaa koulutusta. Yksittäisistä aloista eniten ammatillista valmentavaa koulutusta vuonna 2009 järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, palvelualoille ja toimisto-, atk- ja tietokonealalle. 17
Taulukko 5. Kaikkien ulkomaalaisten koulutustapahtumat vuonna 2009 Aloittaneita Suorittaneita Keskeyttäneitä Ammatillinen 2 931 2 182 714 Valmentava 15 232 13 005 1 793 Yhteensä 18 163 15 187 2 507 Lähde: TEM, työnvälitystilasto TKV35 Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti 2 931 henkilöä ja valmentavan koulutuksen 15 232. Ammatillisen koulutuksen jakautuminen ammattialoittain käy ilmi kuviosta 10. Suurin osa valmentavasta koulutuksesta oli kotoutumiskoulutusta, mutta jonkun verran järjestettiin myös esim. YKI tutkintoon valmistavaa tai eri ammattialoille valmistavaa koulutusta. Kuvio 11. Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttäneet vuonna 2009 Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttäneet v. 2009 (pl. ESR) 400 300 200 100 0 Koulutusalan työhön Muuhun työhön Muuhun koulutukseen Terveydelliset syyt Muut henkilökohtaiset syyt Opetusjärjestelyt Keskeyttämisen syy Muut syyt Erotettu poissaolojen vuoksi Erotettu muusta syystä Lähde: TEM, työnvälitystilasto TKV 18B Maahanmuuttajakoulutuksen keskeytti 1 623 henkilöä vuonna 2009. Yhteensä 599 henkilöllä keskeytyksen syynä oli siirtyminen muuhun koulutukseen tai työhön. Koulutuksesta erotettiin 120 henkilöä poissaolojen tai muun syyn vuoksi. 18
Luku- ja kirjoitustaidottomien opetus Kotouttamislaissa on määrätty työ- ja elinkeinohallinnon tehtäväksi myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen. Suuremmilla paikkakunnilla luku- ja kirjoitustaidon opetus hankitaan yleensä osana suurempaa koulutuksen kapasiteettihankintaa ja koulutuksen järjestäjät eriyttävät koulutuksen omiksi ryhmikseen taitotasojen mukaisesti. Pienemmillä paikkakunnilla ongelmaksi on todettu koulutusryhmien pienuus: luku- ja kirjoitustaidottomia on vain vähän ja he saattavat olla maantieteellisesti hajallaan. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta TE hallinnon järjestämänä on saanut vuonna 2008 noin 750 henkilöä ja vuonna 2009 noin 770 henkilöä 11. Koulutuksen palautejärjestelmä OPAL Kaikesta työvoimapoliittisesta koulutuksesta kerätään palautetietoa sähköisen palautejärjestelmän, OPALin avulla. Maahanmuuttajien osalta järjestelmää on kritisoitu hankalaksi, koska osallistujat tarvitsevat yleensä opettajan tai muun asiantuntijan apua palautteen laatimisessa. Näin vastaukset eivät ehkä ole yhtä objektiivisia, kuin valtaväestön antama palaute. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaaantavina. Ammatillisista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2009 opiskelijapalaute 1 586 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Oletuksella, että suurin osa näistä oli maahanmuuttajia, kutsutaan tätä ryhmää seuraavassa maahanmuuttajiksi. ESR rahoitetuista koulutuksista tuli vain 23 vastaavan ryhmän palautetta, joten ne on tässä rajattu tarkastelun ulkopuolelle. 82,3 % antoi koulutuksesta yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. 80,3 %:lla koulutus on lisännyt ammattitaitoa hyvin tai erinomaisesti. 36,3 % vastasi työllistyvänsä heti koulutuksen jälkeen. 82,9 %:lla työpaikan saanti liittyi juuri käytyyn työvoimakoulutukseen osittain tai kokonaan. Valmentavista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2009 palaute 5 684 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. 87,2 % antoi koulutuksesta yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. 66,0 % vastasi koulutuksen tavoitteiden toteutuneen kohdallaan hyvin tai erinomaisesti. 68,4 % opiskelutaidot ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. 73,8 %:lla halu opiskella uusia asioita lisääntyi hyvin tai erinomaisesti. 59,0 %:lla tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. 58,2 %:lla on helpottunut sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin tai erinomaisesti. 52,9 %:lla on selkiytynyt elämäntilananne ja urasuunnittelu hyvin tai erinomaisesti. 11 Erilliskysely TE-keskuksille 11/2009 19
Kielitutkinnot Opetushallitus hallinnoi ja kehittää Suomen valtion kahta virallista kielitutkintojärjestelmää, yleisiä kielitutkintoja ja valtionhallinnon kielitutkintoja. Yleiset kielitutkinnot (YKI) ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen asteikon kanssa. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen 12. Suomen kansalaisuuslaissa (359/2003) yhtenä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Yleisin tapa tämän osoittamiseksi on suorittaa yleisten kielitutkintojen keskitason kielitutkinto (taitotaso 3). Keskitason tutkinto mittaa toiminnallista kielitaitoa, jolla selviytyy yksinkertaisista työtehtävistä tai voi aloitella ammatillisia opintoja. Kielitaidon osoittamisvaatimus on voimakkaasti lisännyt suomen kielen tutkintoihin osallistuvien määriä. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI) suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamislain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Pääsääntöisesti tämä mahdollisuus tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työtai koulutuspaikkansa. Yhteensä suomen kielen tutkintoja suoritettiin vuonna 2009 3993, joista työ- ja elinkeinohallinnon maksamia oli 905 8 (keskitaso 866). Kaikki suorittajat eivät välttämättä merkitse maksajatahoaan, joten luvut eivät ole täysin luotettavat. Tutkintojen saatavuutta koskevaan palautteeseen on vastattu lisäämällä keskitason tutkintojen suorittamiskertoja. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinnon voi suorittaa nykyisin neljä kertaa vuodesta. Taulukko 6. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen suorittajamäärät vuosina 2007-2009 Perustaso Keskitaso Ylin taso Yhteensä Vuosi 2007 134 3383 134 3651 Vuosi 2008 137 3703 117 3957 Vuosi 2009 156 3713 124 3993 Lähde: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus 12 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/20031 luku1, As. 481/2003 20
5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2009 Uudenmaan, Tampereen, Lappeenrannan ja Ahvenanmaan työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2009 yhteensä 10 025 työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua, joista 3863 ensimmäisiä lupia ja 6162 jatkolupia koskien. Edellisvuoteen verrattuna jatkolupien määrä pysyi lähes ennallaan, kun taas ensimmäisten lupien määrä väheni lähes puolella. Työvoiman saatavuusharkintaan perustuvien kielteisten osaratkaisujen suhteellinen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Eniten lupia myönnettiin siivoojien, kokkien ja keittäjien, kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajien, puutarhatyöntekijöiden, hitsaajien ja putkityöntekijöiden ammattialoille. Osaratkaisuja koskevat tilastot ovat ladattavissa mol.fi/finnwork-sivustolta (Ulkomaalainen töissä Suomessa) tai suoraan oheisesta linkistä: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/00_luvat/00_osaratkaisut/index.jsp 21
Liite 1 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina 2000-2009 Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömänä olleet työnhakijat 2000-2009 60000 50000 40000 30000 Työnhakijat Työttömänä olleet 20000 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 22
Ulkomaalaiset työnhakijat kansalaisuuksittain 2000-2009 14000 12000 10000 8000 6000 Irak Venäjä Somalia Thaimaa Viro 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: TEM työnvälitystilasto ULV1 Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolen mukaan 2000-2009 30000 25000 20000 15000 Miehet Naiset 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 23
Ulkomaalaiset työnhakijat ikäryhmän mukaan 2000-2009 25000 20000 15000 15-24 v. 25-44 v. 45- vuotiaat 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 24
Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote 2010:4 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Petri Syvänen 010 604 8050 sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: www.tem.fi/tilastojulkaisut ISSN 1797-3732 verkkojulkaisu