TEM Tilastotiedote 2012:4. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2012:4 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011

2

3 Työ- ja Työmarkkinat 2012 elinkeinoministeriö Arbetsmarknaden Labour Market Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Mikonkatu 4, Helsinki, Finland Helsinki, marraskuu 2012

4 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Tiivistelmä: Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä ulkomaalaista työnhakijaa, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista ( ) oli 8 prosenttia. Ulkomaalaisista työnhakijoista oli ollut työttömänä vuoden 2011 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Suurin osa (47,2%) ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuotiaita. Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin henkilöä oli vuonna 2011 työnhakijana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais- Suomessa (4 200), Kaakkois-Suomessa (3 400) ja Pirkanmaalla (3 300). Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat tieteelliset ja tekniset ammatit sekä palvelu- ja teollisuustyö. Vuoden 2011 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin maahanmuuttajalle. Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä oli yhteensä kotoutujaa. Yleisimmät toimenpiteet olivat työvoimapoliittinen koulutus (9 600), työvoimakoulutukseen rinnastettava koulutus (6 600) sekä työharjoittelu tai työelämävalmennus (4 000). Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäiviä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä , joista peräti Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Työvoimakoulutuksen suoritti vuonna ulkomaalaista, mikä on noin enemmän kuin vuonna Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveys-, palvelu-, puhdistuspalvelu- sekä kuljetusala. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2011 yhteensä työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua. Yhteensä osaratkaisuja tehtiin 670 enemmän kuin vuonna Kielteisten osaratkaisujen määrä (18,8%) pysyi suurin piirtein ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimmat ammattialat olivat kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, siivoojat, maatalous- ja puutarhatyöntekijät, kokit ja keittäjät sekä hitsaajat. Utländska arbetssökande vid arbets- och näringsbyråerna år 2011 Sammandrag: Antalet utländska arbetssökande ökade under Arbets- och näringsbyråerna hade under 2011 sammanlagt utländska arbetssökande, vilket var fler än under det föregående året. Andelen utländska arbetssökande av alla arbetssökande ( ) var 8 procent. Av de utländska arbetssökandena hade varit arbetslösa under Av arbetssökandena var 52,7 procent kvinnor och 47,3 procent män. Största delen (47,2%) av de utländska arbetssökandena var i åldern år. Merparten av alla utlänningar, i genomsnitt personer, var år 2011 arbetssökande inom området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland. Näst mest utländska arbetssökande fanns i Egentliga Finland (4 200), i Sydöstra Finland (3 400) och i Birkaland (3 300). De största yrkesgrupperna för de utländska arbetssökandena var vetenskapliga och tekniska yrken samt service- och industriarbete. Under 2011 betalades integrationsstöd som betalas i form av arbetsmarknadsstöd till invandrare. I arbetskraftspolitiska åtgärder deltog sammanlagt personer som integrerade sig. De vanligaste åtgärderna var arbetskraftspolitisk utbildning (9 600), utbildning som jämställs med arbetskraftsutbildning (6 600) samt arbetspraktik eller arbetslivsträning (4 000). År 2011 ordnades sammanlagt studerandearbetsdagar inom integrationsutbildning, av vilka så många som inom området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland. Arbetskraftsutbildning genomfördes år 2011

5 av utlänningar, vilket är cirka fler än år De mest populära områdena var social- och hälsovården, servicesektorn, rengöringsservice samt transportsektorn. Arbetstillståndsenheterna vid arbets- och näringsbyråerna fattade år 2011 sammanlagt delbeslut för uppehållstillstånd för arbetstagare. Sammanlagt fattades 670 fler delbeslut än år Antalet negativa delbeslut (18,8 %) var ungefär detsamma jämfört med det föregående året. De största yrkesområdena var förare av lastbilar och fordonskombinationer, städare, jordbruks- och trädgårdsarbetare, kockar och kokerskor samt svetsare. Foreign Jobseekers at Employment and Economic Development Offices in 2011 Abstract: The number of foreign jobseekers increased during In 2011, the number of foreign jobseekers registered at Employment and Economic Development Offices totalled 59,600, up 3,600 on the previous year. The share of foreign jobseekers of the total amount of jobseekers (748,000) was eight per cent. Some 50,200 of the foreign jobseekers had been unemployed during Women accounted for 52.7 per cent of the jobseekers and men for 47.3 per cent. The majority (47.2%) of the foreign jobseekers were aged between 25 and 39. In 2011, the majority of all foreign jobseekers, an average of 17,200, were registered in the Uusimaa Employment and Economic Development Office area. The next highest numbers of foreign jobseekers were registered in Southwest Finland (4,200), Southeast Finland (3,400) and Pirkanmaa (3,300). The biggest professional groups among the foreign jobseekers included scientific and technical professions as well as those from the service and industrial sectors. During 2011, integration assistance provided in the form of labour market subsidy was paid to 17,300 immigrants. A total of 15,600 of those involved in integration efforts were participating in a labour policy measure. The most common measures were labour policy training (9,600), training comparable to labour market training (6,600), and on-the-job training or preparatory training for working life (4,000). In integration training, a total of 1,250,000 student workdays were organised in 2011, of which as many as 515,000 were in the Uusimaa Employment and Economic Development Office area. In 2011, 15,600 foreign citizens completed labour-market training, up 1,100 on The most popular sectors were the social and health sector, and the services, cleaning services and transport sectors. In 2011, the work permit units of Employment and Economic Development Offices processed a total of 9,600 partial decisions on residence permits for employees. The total number of partial decisions was 670 higher than in The share of negative partial decisions (18.8%) remained practically unchanged from the year before. The biggest professionals groups were lorry and articulated vehicle drivers, cleaners, agricultural and garden workers, chefs and cooks, and welders. Viittausohje: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = :4, Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu pvm]. Saantitapa:

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. Käsitteiden määrittelyä 1 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna Muiden viranomaisten tilastot työvoiman maahanmuuttoon liittyen 21 Liitteet 22

7 1 1. Käsitteiden määrittelyä Tilastokatsauksessa on käytetty pääasiallisena lähteenä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoja. Terminologisesti katsauksessa tarkoitetaan tästä johtuen ulkomaalaisella työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijaa, jolla on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kotouttamislain piirissä olevaa ulkomaalaista. 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2011 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä , Virosta ja Ruotsista Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (3 500), somalialaiset (3 200), thaimaalaiset (2 500), turkkilaiset (1 600), afganistanilaiset (1 600) ja iranilaiset (1 400). Yhteensä työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2011 työnhakijana henkilöä 1. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli 8 %. Taulukko 1. Ulkomaalaiset työnhakijat vuosina , lkm Työnhakijat Miehet Naiset vuotiaat vuotiaat yli 40 -vuotiaat Työttömänä olleet Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset.

8 2 Ulkomaalaisista työnhakijoista oli ollut työttömänä vuoden 2011 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,7 % ja miehiä 47,3 %. Suurin osa (47,2 %) ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuotiaita. Kuvio 1. Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömät työnhakijat vuosina , vuosikeskiarvo Työnhakijat Työttömät työnhakijat Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä jatkoi kasvua vuonna 2011, kaikkien ulkomaalaisten työnhakijoiden vuosikeskiarvon ollessa henkilöä. Vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman johdosta nopeasti kasvaneen ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrän kasvu sen sijaan hidastui edelleen vuonna Työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2011 keskimäärin

9 3 Kuvio 2. Koko väestön ja ulkomaalaisten työttömyysasteet vuosina (%) Koko väestö Ulkomaalaiset ,4 28,8 28,3 26,1 22,8 19,4 19,1 23,8 22,7 21,5 10 8,1 8,2 7,7 7,6 6,4 6,0 6,1 7,9 7,9 7, Lähde: Koko väestö: Tilastokeskus, työvoimatutkimus / Ulkomaalaiset: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; vuosi 2011: TEM:n arvio Ulkomaalaisten työttömyysaste oli aleneva koko 2000-luvun aina vuoden 2008 lopulla alkaneeseen taantumaan saakka. Vuosien 2008 ja 2009 välillä ulkomaalaisten työttömyysaste kasvoi jyrkästi, mutta kääntyi laskuun jo vuoteen 2010 mennessä. Koko tämän ajanjakson ajan ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut kuitenkin yli kaksin- tai kolminkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna.

10 4 Kuvio 3. Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuudet vuonna 2011, lkm Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa Ulkomaalaisista työnhakijoista vuonna 2011 suurimmat kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, virolaiset, irakilaiset, somalialaiset ja thaimaalaiset. Työnhakijoiden määrän kasvu hidastui hieman edellisvuodesta ja oli myös huomattavasti hitaampaa kuin vuosina , jolloin esimerkiksi virolaisten osalta kasvu oli 2050 ja venäläisten osalta 1440 henkilöä. Vuosien 2010 ja 2011 välillä virolaisten työnhakijoiden määrä kasvoi 460 henkilöllä ja venäläisten 260 henkilöllä (katso liite 2).

11 5 Kuvio 4. Ulkomaalaiset työnhakijat ELY-keskuksittain vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Työnhakijat LAPPI KAINUU POHJOIS-POHJANMAA POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO KAAKKOIS-SUOMI PIRKANMAA HÄME SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin henkilöä oli vuonna 2011 työnhakijana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais- Suomessa (4200), Kaakkois-Suomessa (3400) ja Pirkanmaalla (3300). Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä oli kasvanut Kainuuta lukuunottamatta kaikkien ELYkeskusten alueilla.

12 6 Kuvio 5. Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat ELY-keskuksittain vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Työttömät työnhakijat LAPPI KAINUU POHJOIS-POHJANMAA POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO KAAKKOIS-SUOMI PIRKANMAA HÄME SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrät ovat verrannollisia edellisessä kuviossa esiteltyihin työnhakijoiden määriin. Suurimmat ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrät vuonna 2011 olivat Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 8500 henkilöä, Varsinais-Suomen 2100, Kaakkois-Suomen 1500 ja Pirkanmaan 1500 henkilöä. Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna määrät olivat kasvaneet kaikilla muilla ELY-keskusalueilla paitsi Hämeessä, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla.

13 7 Kuvio 6. Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakoul.aste Ylempi korkeakoul. aste Tutkijakoulutus Tuntematon Suurimmalla osalla TE-toimistojen ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuonna 2011 keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus. Myös ryhmään koulutus tuntematon kuului suuri osa työnhakijoista. Ryhmään merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia, mikä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. Vuoteen 2010 verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on noussut suhteellisesti eniten ryhmissä tuntematon, ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus.

14 8 Kuvio 7. Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin vuosina 2011 ja 2010, vuosikeskiarvot Tieteellinen, tekn. ja taiteel. työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala Teollisuus Muu teollisuus ja varastoala Palvelutyö Ei ammattia Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat vuonna 2011 tieteelliset ja tekniset ammatit, palvelu- ja teollisuustyö, hallinto- ja toimistotyö sekä ryhmä ei ammattia. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin voida määrittää ammattia, merkitsevät TEtoimistojen virkailijat hakijalle ei ammattia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. Vuoteen 2010 verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on noussut suhteellisesti eniten ryhmissä tuntematon, terveydenhuolto ja sosiaaliala sekä palvelutyö. Työnhakijoiden määrä on vähentynyt eniten ryhmässä teollisuus.

15 9 3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin yhteensä maahanmuuttajalle. Kotoutumissuunnitelma, joka laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi, tehtiin ensimmäistä kertaa 7144 henkilölle. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli yhteensä kotoutujaa. Julkisen työvoimapalvelulain ( /1295) muutoksen myötä vuonna 2010 ryhdyttiin tekemään työvoimapoliittisia päätöksiä omaehtoisen opiskelun tukemisesta rinnasteisten toimenpiteiden sijaan. Vanhan kotouttamislain (493/1999) nojalla päätöksiä rinnasteisten toimenpiteiden tukemisesta tehtiin asti, jonka jälkeen omaehtoisen opiskelun tukeminen tuli voimaan uudessa laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Julkiseen työvoimapalvelulakiin tuli mahdollisuus omaehtoisen opiskelun tukemiseen työttömyysetuudella, jota voitiin soveltaa myös kotoutujiin, mikäli edellytykset täyttyivät. Kotoutumistukena myönnetyllä työttömyystuella tuetaan työttömien työnhakijoiden sellaisia opintoja, joiden arvioidaan parantavan opiskelijan ammattitaitoa tai mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Päätöksiä omaehtoisen opiskelun tukemisesta tehtiin 118 vuonna 2010 ja 1439 vuonna Työvoimakoulutukseen rinnastettavaan koulutukseen osallistui 6603 kotoutujaa vuonna Taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevat ja heidän osallistumisensa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille vuosina Kotoutumistuen piirissä vuoden aikana Vuoden aikana ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä yhteensä henkilöitä Heihin kohdistuneet toimenpiteet: -Työvoimapoliittinen koulutus Työvoimakoulutukseen rinnastettava koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Omaehtoinen opiskelu Avoimille työmarkkinoille sijoittumisia Lähde: KELA, työmarkkinatukena maksettu kotoutumistuki; TEM, työnvälitystilasto

16 10 Kuvio 8. Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2011, lkm Yhteensä Miehet Naiset v v v v. Yli 55 v. Kotoutumissuunnitelmia tehtiin vuonna 2011 yhteensä maahanmuuttajalle. Miehille tehtiin yhteensä 9208 ja naisille kotoutumissuunnitelmaa. Eniten suunnitelmia tehtiin vuotiaille maahanmuuttajille.

17 11 Kuvio 9. Kotoutumissuunnitelmat ELY-keskuksittain vuonna 2011, lkm Eniten kotoutumissuunnitelmia (7230) tehtiin vuonna 2011 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten kotoutumissuunnitelmia tehtiin Kaakkois-Suomessa (2476), Pirkanmaalla (1722) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1655).

18 12 Taulukko 3. Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat ELY-keskuksittain vuonna 2011 YHTEENSÄ MIEHET NAISET ELY-keskus Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Kaikki Alle 25-v. Yli 25-v. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohj.-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laadittiin vuonna 2011 yhteensä 7144 maahanmuuttajalle. Näistä miehiä oli 3161 ja naisia Suunnitelmista 1909 tehtiin alle 25-vuotiaille ja 5235 yli 25-vuotiaille maahanmuuttajille.

19 13 Kuvio 10 a. Työvoimapoliittiset lausunnot rinnasteisten koulutusten ja toimenpiteiden tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville ELY-keskuksittain vuonna 2011, lkm Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettavassa toimenpiteessä kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja voi osallistua kotoutumistukieduin esim. koulutukseen, työharjoitteluun tai muuhun hänelle sopivaan toimenpiteeseen. Tuen maksaminen edellyttää TE-toimiston tekemää rinnastamispäätöstä. Vuonna 2011 eniten lausuntoja rinnasteisten koulutusten ja toimenpiteiden tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville annettiin Uudellamaalla (2651). Seuraavaksi eniten niitä annettiin Varsinais-Suomessa (981), Pirkanmaalla (932) ja Kaakkois-Suomessa (914). Yhteensä vuonna 2011 lausuntoja työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettavien toimenpiteiden tukemisesta annettiin 8327 kotoutujalle.

20 14 Kuvio 10 b. Työvoimapoliittiset lausunnot omaehtoisen opiskelun tukemisesta kotouttamistuen piirissä oleville ELYkeskuksittain vuonna 2011, lkm Vuonna 2011 työvoimapoliittisia lausuntoja kotoutujien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annettiin eniten Uudellamaalla (590), Kaakkois-Suomessa (183), Pirkanmaalla (92) ja Varsinais-Suomessa (88). Yhteensä lausuntoja annettiin 1427 kappaletta, joista 48,3 prosenttia annettiin miehille ja 51,7 prosenttia naisille. Ulkomaalaisiin kohdistuneet työvoimapoliittiset toimenpiteet Kotoutujiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan tietoja kaikista TE-toimistoon ilmoittautuneista ulkomaalaisista. Ulkomaalaisväestön kasvu on lisännyt toimenpiteitä ja ulkomaalaisiin on kohdistettu viime vuosien aikana jopa suhteellisesti enemmän työvoimapolitiikan toimenpiteitä kuin kantaväestöön. Ulkomaan kansalaisiin kohdennetut toimenpiteet ovat useimmiten kotoutumissuunnitelmaan kuuluvaa lyhytkestoista valmentavaa työvoimakoulutusta tai työharjoittelua työmarkkinatuella. Näiden avulla maahanmuuttaja usein vasta oppii suomen kieltä ja perehtyy suomalaiseen työelämään. Erityisesti muiden kuin EU-kansalaisten osalta työllistyneiden osuus jää näissä toimenpiteissä matalaksi. Kotouttamiskoulutus kuitenkin edesauttaa ulkomaalaisia sijoittumaan muille toimenpiteille ja löytämään esim. jatkokoulutusta. Sen sijaan ammatillisen työvoimakoulutuksen tai tukityön päättäneiden ulkomaalaisten työllistyminen ei näyttäisi juurikaan eroavan kantaväestöstä.

21 15 Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset 2. Kansalaisuus ja etninen tausta vaikuttavat toimenpiteeltä sijoittumiseen ja työllistymiseen. Työvoimapolitiikan aktivointitoimenpiteillä edistetään varsin laajasti ulkomaalaisten työllisyyttä. Vuonna 2011 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden aktivointiaste oli 41,6 prosenttia, kun se kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta oli 30,9 prosenttia. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuonna 2011 yhteensä ulkomaalaista. Suurimman työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevien ulkomaalaisten ryhmän muodostivat työvoimapoliittisen koulutuksen aloittaneet, joita oli henkilöä. Tukityöllistettyjä oli ja muissa toimenpiteissä 2293 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ulkomaalaisia oli yhteensä henkilöä vuonna 2011 (vrt. taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevien sijoittuminen avoimille työmarkkinoille). 2 Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009, TEM-analyyseja 34/2011. Ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapolitiikan toimien avulla yhtä hyvin kuin suomalaiset, TEM:n tiedote

22 16 4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Työ- ja elinkeinotoimistojen maahanmuuttaja-asiakkaat voivat osallistua työvoimakoulutukseen ja kotoutumisen piirissä oleville voidaan tehdä rinnastamispäätös, jonka perusteella he voivat osallistua myös muuhun kuin työvoimakoulutukseen. Maahanmuuttajien työvoimakoulutus voi olla kotoutumiskoulutusta, muuta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmentavaa ammatillista koulutusta tai maahanmuuttajien tutkintotavoitteista koulutusta. Kotoutumiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja ja viestintätaitojen opetusta, yhteiskuntaja työelämätaitojen opetusta sekä ohjausta ja ammatillisten suunnitelmien laatimista. Koulutusta toteutetaan Opetushallituksen määräysten 3 mukaan. Lisäksi monet maahanmuuttajat osallistuvat yleiseen, kaikille avoimeen työvoimakoulutukseen. Taulukko 4. Vuosina 2011 ja 2010 hankittu kotoutumiskoulutus ELY-keskus v v Opiskelijatyöpäivien lkm kustannukset Opiskelijatyöpäivien lkm kustannukset Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Häme Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Lukumääräisesti eniten kotoutumiskoulutuksen 4 opiskelijatyöpäiviä järjesti Uudenmaan ELY-keskus, vuonna 2011 yhteensä päivää. Koulutuspäivien yhteenlaskettu lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla, mikä kuvastaa pääkaupunkiseudulle keskittyneen ja yhä kasvavan maa- 3 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, OPH, 2007 ja Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus, Tavoiteammattiryhmä X6

23 17 hanmuuttajaväestön määrää. Seuraavaksi eniten opiskelijatyöpäiviä oli vuonna 2011 Pirkanmaalla (97 563), Varsinais-Suomessa (97 298) ja Pohjois-Pohjanmaalla (96 816). ELY-keskusten alueella järjestettiin maahanmuuttajille vuonna 2011 yhteensä opiskelijatyöpäivää, mikä on opiskelijatyöpäivää enemmän kuin vuonna Eniten kustannuksia opiskelijatyöpäivistä vuonna 2011 tuli suurimmalle koulutuksen hankkijalle Uudenmaan ELY-keskukselle, yhteensä , vajaa 2 M enemmän kuin v Seuraavaksi eniten kustannuksia oli Pohjois-Pohjanmaan ( ), Pirkanmaan ( ), Varsinais-Suomen ( ) ja Kaakkois-Suomen ( ) ELY-keskuksilla. Yhteensä maahanmuuttajakoulutuksen kustannukset vuonna 2011 olivat , mikä on n. 1,8 M enemmän kuin vuonna Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta oli 30,7 / opiskelijatyöpäivä vuonna Kotoutumiskoulutuksen lisäksi hankittiin myös ammattiin valmistavaa koulutusta. Viime vuosina koulutusta on järjestetty mm. sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle, toimisto- ja ATK-alalle sekä palvelualalle valmistavaa koulutusta. Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajat osallistuvat riittävän kielitaidon saavutettuaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kuin muutkin työnhakijat. ELY-keskukset järjestävät kuitenkin oman harkintansa mukaan jonkin verran yksinomaan maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia. Sosiaali- ja terveysalan koulutus on ollut suosituinta viime vuosina. Suosittuja aloja olivat myös palvelu- ja puhdistuspalvelu- ja kuljetusala. Taulukko 5. Ulkomaalaisten koulutustapahtumat vuosina 2010 ja 2011 Aloittaneita Suorittaneita Keskeyttäneitä v v v v v v Ammatillinen Valmentava Yhteensä Yhteensä ulkomaalaisia ammatillisen ja valmentavan työvoimakoulutuksen aloittaneita oli vuonna , joista suurin osa oli valmentavan työvoimakoulutuksen aloittaneita ( henkilöä). Ammatillisen koulutuksen aloittaneita oli Vaikka aloittaneita oli 55 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010, koulutuksen suorittaneita oli vuonna enemmän kuin v Ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittaneita oli 16 % enemmän ja valmentavan 6 % enemmän verrattuna vuoteen Koulutuksen keskeyttäneiden määrä kasvoi vuodesta 2010 n. 3 % sekä ammatillisen että valmentavan koulutuksen osalta.

24 18 Kuvio 11. Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttämissyyt v ja v Sijoittunut koulutusalan työhön Sijoittunut muuhun työhön Mennyt muuhun koulutukseen Terveydelliset syyt Muut henkilökohtaiset syyt Opetusjärj./karsiutui jatkosta Muut syyt Erotettu, poissaolot Erotettu, muut syyt Maahanmuuttajakoulutuksen keskeytti henkilöä vuonna 2011, mikä on 137 henkilöä enemmän kuin vuonna Terveydellisistä tai muista henkilökohtaisista syistä koulutuksen joutui keskeyttämään 1102 henkilöä. Henkilökohtainen syy voi olla esim. äitiyslomalle jääminen (koulutuksissa on paljon vuotiaita naisia) tai ulkomaille muutto. Koulutuksesta erotettiin 270 henkilöä poissaolojen tai muun syyn vuoksi. Luku- ja kirjoitustaidottomien opetus Kotouttamislaissa on määrätty työ- ja elinkeinohallinnon tehtäväksi myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen. Suuremmilla paikkakunnilla luku- ja kirjoitustaidon opetus hankitaan yleensä osana suurempaa koulutuksen kapasiteettihankintaa ja koulutuksen järjestäjät eriyttävät koulutuksen omiksi ryhmikseen taitotasojen mukaisesti. Pienemmillä paikkakunnilla ongelmaksi on todettu koulutusryhmien pienuus: luku- ja kirjoitustaidottomia on vain vähän ja he saattavat olla maantieteellisesti hajallaan. Työ- ja elinkeinohallinnon järjestämää luku- ja kirjoitustaidon opetusta sai vuonna 2011 yhteensä 1250 henkilöä (vuonna henkilöä). Koulutuksen OPAL - opiskelijapalautteet Työvoimapoliittisesta koulutuksesta kerätään palautetietoa sähköisen palautejärjestelmän, OPAL:in avulla. Maahanmuuttajien osalta aiemmin ongelmalliseksi koettua kysymysten ymmärtämistä on helpotettu tuottamalla kysymykset yhä useammilla kielillä. Nykyisin kysymykset on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi, somaliaksi, ranskaksi ja arabiaksi.

25 19 Ammatillisista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2011 opiskelijapalaute 2144 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Ryhmä koostuu enimmäkseen maahanmuuttajista. Vastanneista suurimmalla osalla (83,8 %) koulutus on lisännyt ammattitaitoa hyvin tai erinomaisesti ja vajaa puolet (40,6 %) vastasi työllistyvänsä heti koulutuksen jälkeen. Valmentavista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2011 palaute 7494 opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Vastauksista käy ilmi mm., että koulutuksen ansiosta suurimmalla osalla (71,2 %) opiskelutaidot ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti ja lähes joka kolmannella (59,3 %) tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. Lähes samassa määrin (58,1 %) kyseinen koulutus on hyvin tai erinomaisesti helpottanut myös suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Kielitutkinnot Opetushallitus hallinnoi ja kehittää Suomen valtion kahta virallista kielitutkintojärjestelmää, yleisiä kielitutkintoja ja valtionhallinnon kielitutkintoja. Yleiset kielitutkinnot (YKI) ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen asteikon kanssa. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen 5. Suomen kansalaisuuslaissa yhtenä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Yleisin tapa tämän osoittamiseksi on suorittaa yleisten kielitutkintojen keskitason kielitutkinto (taitotaso 3). Keskitason tutkinto mittaa toiminnallista kielitaitoa, jolla selviytyy yksinkertaisista työtehtävistä tai voi aloitella ammatillisia opintoja. Kielitaidon osoittamisvaatimus on voimakkaasti lisännyt suomen kielen tutkintoihin osallistuvien määriä. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI) suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamislain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Pääsääntöisesti tämä mahdollisuus tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työtai koulutuspaikkansa. Suomen kielen tutkintoja suoritettiin vuonna 2011 yhteensä Työ- ja elinkeinohallinto maksaa tutkinnoista huomattavan osan, vuonna henkilön tutkinnon, joista keskitason tutkintoja oli Kaikki suorittajat eivät välttämättä merkitse maksajatahoaan, joten luotettavia tietoja lukumääristä on vaikea saada. Tutkintojen saatavuutta koskevaan palautteeseen on vastattu lisäämällä keskitason tutkintojen suorittamiskertoja. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinnon voi suorittaa nykyisin neljä kertaa vuodessa. 5 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/20031 luku1, As. 481/2003.

26 20 Taulukko 6. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen suorittajamäärät vuosina Perustaso Keskitaso Ylin taso Yhteensä Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Lähde: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2011 Uudenmaan, Tampereen, Lappeenrannan ja Ahvenanmaan työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2011 yhteensä 9644 työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua, joista 4463 ensimmäisiä lupia ja 5181 jatkolupia koskien. Yhteensä osaratkaisuja tehtiin 671 enemmän kuin vuonna Vuoteen 2010 verrattuna sekä ensimmäisten että jatkolupien määrät kasvoivat hieman.

27 21 Kuvio 12. Työlupayksikköjen tekemät työntekijöiden oleskelulupien osaratkaisut vuosina , lkm Ensimmäiset luvat Jatkoluvat Lähde: Ulkomaalaisrekisteri/UMA Kielteisten osaratkaisujen määrä (18,8 % kaikista osaratkaisuista) pysyi suurin piirtein ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Eniten lupia myönnettiin Venäjän federaation, Ukrainan, Kiinan, Kroatian ja Filippiinien kansalaisille. Suurimmat ammattialat olivat kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, siivoojat, maatalous- ja puutarhatyöntekijät, kokit ja keittäjät sekä hitsaajat. Osaratkaisuja koskevat tilastot ovat ladattavissa mol.fi/finnwork-sivustolta (Ulkomaalainen töissä Suomessa) tai suoraan oheisesta linkistä: 6. Muiden viranomaisten tilastot liittyen työvoiman maahanmuuttoon Maahanmuuttoviraston tilastot löytyvät osoitteesta Sivuilta löytyy myös sisäasiainministeriön maahanmuuton vuosikatsaus Muuttoliikettä, Suomen kansalaisuuden saaneita ja ulkomaista työvoimaa koskevat tilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta

28 22 Liitteet Liite1: Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina , lkm Työnhakijat Työttömänä olleet Liite 2: Suurimmat työnhakijaryhmät kansalaisuuksittain vuosina , lkm Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa

29 23 Liite 3: Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolen mukaan vuosina , lkm Miehet Naiset Liite 4: Ulkomaalaiset työnhakijat ikäryhmittäin vuosina , lkm vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 50-vuotiaat

30 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote Työmarkkinat :4 Arbetsmarknaden Labour Market Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö Työvoima- ja yrityspalvelut -ryhmä Antto Korhonen ISSN = Suomen virallinen tilasto - (verkkojulkaisu) ISSN = TEM Tilastotiedote - (verkkojulkaisu)