Yritystukien, t&k-rahoituksen ja energiapoliittisten tukien muutoksia hallituskaudella 1. T&k-toiminta 1.1 Ylesitä t&k-rahoituksen kehityksestä Vuonna 2011 alkanut valtion suoran t&k-rahoituksen nimellinen lasku jatkui myös vuonna 2014. Tilastokeskuksen arvion mukaan valtion budjetissa kohdennettiin t&k-toimintaan vuonna 2014 1 955 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta rahoitus kutistui 42 miljoonaa (nimellismuutos 2 %). Kun katsotaan koko tähänastista hallituskautta (2011 2014), on valtion t&k-rahoitus laskenut reaalirahassa noin 240 miljoonan euron verran ( 11,3 %; käyvin hinnoin 117 milj. ). Yritysten t&k-investoinnit vähenivät vastaavana aikana 19 % (kuva 3). Valtionrahoituksen bkt-osuus oli vuonna 2014 arviolta 0,96 prosenttia (1,05 % v. 2011). Suomi on siten jäämässä myös valtion budjettirahoituksen näkökulmasta jälkeen EU:ssa yhteisesti sovitusta julkisen t&k-rahoituksen 1 prosentin intensiteettitavoitteesta. 1 Kuva 1. T&k-rahoituksen muutokset organisaation mukaan (2009=100) 140 120 100 80 60 Yliopistot Yliopistolliset kesk ussairaalat Suomen Akatemia Tekes 40 20 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus * Suomen Akatemian vuoden 2010 luvusta on poistettu tekninen lisäys (n.17%). Valtion tutkimuslaitokset Muu rahoitus Valtion tämän vuoden talousarvion t&k-määrärahojen jakauma organisaatioittain on esitetty kuvassa 2. T&k-rahoitusta lisättiin nyt ensimmäistä kertaa tällä hallituskaudella. Rahoitus kasvoi noin 47 miljoonaa euroa, noin 2 002 miljoonaan euroon (+2,4 %). Kasvu ohjautuu kolmeen kohteeseen: yliopistojen perusrahoitukseen, Suomen Akatemiaan ja Tekesiin. Suomen Akatemian voimavarojen lisäykset kohdennetaan yliopistojen profiloitumista tukeviin toimiin ja strategiseen tutkimukseen.
Kuva 2. Valtion t&k-rahoituksen (n. 2,0 mrd. ) jakauma organisaatioittain vuoden 2015 talousarviossa. Rahoitusrakenteen muutosten osoittamiseksi on sulkuihin merkitty kunkin organisaation osuus vuoden 2011 rahoituksesta (Lähde: Tilastokeskus). Muu rahoitus 10,8% (2011 10,7%) Valtion tutkimuslaitokset 13,6% (2011 14,7%) Yliopistot 27,9% (2011 26,8%) 2 Tekes 26,1% (2011 28,9%) Suomen Akatemia 20,5% (2011 17,0%) Yliopistolliset keskuss airaalat 1,0 (2011 1,9%) Kuva 3. T&k-menojen muutos (2009=100) 120 110 100 90 80 Yritykset Julkinen sektori korkeakoulut 70 60 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Lähde: Tilastokeskus *ennakkotieto
1.2 Tekesin rahoitus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki) tukien tavoitteena: Nopeuttaa elinkeinoelämän uudistumista ja uutta osaamista; Kannustaa riskipitoiseen tki-toimintaan; Vahvistaa yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla; Pitkän tähtäimen tavoitteena kansantalouden uudistuminen ja tuottavuuden kasvu. Rahoitus kohdennettu v. 2013 lähtien entistä vahvemmin kansainvälistymällä kasvua hakeville yrityksille elinkeinoelämää uudistaviin, aiempaa riskipitoisempiin, hankkeisiin. 3 Kuva 4. Tekesin avustus- ja lainavaltuudet sekä pääomasijoitukset 700 Milj. 600 500 400 300 200 100 569,0 578,2 588,9 562,0 569,0 586,5 545,8 486,0 446,3 450,0 445,1 432,1 399,6 359,0 166,8 166,8 122,7 128,2 136,8 102,8 116,8 Lainavaltuus Avustusvaltuus Pääomasijoitukset Yhteensä (pl.inka) INKA Yritysten osuus avustuksista 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (Avustusvaltuudet sisältävät avustukset julkiseen ja yritysten tki-toimintaan sekä ESAn ohjelmamaksut)
Kuva 5. Tekesin rahoitusvaltuuksien muutokset vuoden 2009 tasoon nähden (milj. ) 60,0 40,0 20,0 Milj. 0,0-20,0-40,0-60,0-80,0-100,0 2012 2013 2014 2015 Lainavaltuus Avustusvaltuus Pääomasijoitukset Avustus yrityksille 4-120,0-140,0 (Avustusvaltuus sisältää avustukset julkiseen ja yritysten tki-toimintaan sekä ESAn ohjelmamaksut) Avustuksista kohdistuu v. 2015: 55 % yritysten pitkän tähtäimen tki-hankkeisiin; 40 % julkisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin; 5 % Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksuihin. Painopistettä siirretty avustuksista lainoihin: Tekesin avustusvaltuuksia on leikattu vaalikaudella 2011 2015, tason lasku 127 milj. euroa (-26 %); Tekesin lainavaltuuksia on lisätty vaalikaudella 2011 2015, tason nousu 64 milj. euroa (62 %); Kevään 2014 kehysriihessä hallitus lisäsi lainavaltuuksia 40 milj./v kehyskaudelle ja lisäksi 20 milj. vuosille 2014 ja 2015 kasvun tukemiseen erityisesti kasvun kärkien aloilla (biotalous, cleantech, digitaalisuus, terveysala). Lainojen myöntövaltuudesta 20 milj. euroa on siirretty Tekesin pääomasijoitustoimintaan. Tekesin rahoitusta on kohdennettu aiempaa vahvemmin kansainvälistymällä kasvua hakeviin pkyrityksiin ja riskipitoisempiin hankkeisiin. Valtion t&k-panostus elinkeinoelämän osaamisperustan ja uudistumisen edistämiseksi on kuluneella vaalikaudella merkittävästi laskenut (reaalisesti 21 %). Tämä johtuu lähinnä siitä, että Tekesiin ja VTT:hen on kohdistettu merkittäviä budjettileikkauksia. Tutkimus- ja innovaationeuvosto suosittaa reaalisesti keskimäärin 2 % lisäystä valtion t&krahoitukseen. Tekesin pääomasijoitustoiminta Vuonna 2014 Tekes käynnistänyt alkavien yritysten pääomasijoitustoiminnan, 20 milj. euroa /vuosi. Päävastuu on siirtynyt Finnverasta Tekesille. Tekes tekee pääomasijoitukset valtion kokonaan omistaman ja Tekesin omistajaohjauksessa olevan Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimesta pääomasijoitusrahastoihin. Tavoitteena on kehittää julkista pääomasijoitustoimintaa ja lisätä riskinottoa. Tavoitteena, että kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat saadaan palaamaan aikaisen kasvun sijoitustoimintaan ja että mahdollistetaan vahvaa toimialaosaamista ja ammattitaitoa omaavien Suomeen sijoittavien rahastojen syntyminen.
Kannustaakseen yksityisiä sijoittajia sijoittamaan pääomarahastoihin Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempia riskejä (epäsymmetria). Tekes Pääomasijoitus Oy sijoittaa pääomarahastoihin aina yhdessä yksityissijoittajien kanssa ja sen osuus rahaston pääomista voi olla enintään 50 %. Tutkimustuloksia Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista: http://www.tekes.fi/julkaisut/tekes_vaikuttavuusraportti_2014.pdf Tekesin rahoitus palautuu yhteiskuntaan ja kansantalouteen elinkeinoelämän lisääntyneen liiketoiminnan, viennin ja työllisyyden kautta. Tekesin yritysrahoituksesta suunnataan pk-yrityksille 67 %. Pk-yrityksissä yksi Tekesin euro tuottaa 21 euroa liikevaihtoa vuodessa ja 14 000 eurolla syntyy yksi pysyvä työpaikka yksityiselle sektorille. Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehittämismenojaan kahdella eurolla. 5 Tutkimustuloksia: Yritykset olisivat investoineet t&k-toimintaan huomattavasti vähemmän ilman julkista t&k rahoitusta. Julkinen rahoitus ei syrjäyttänyt yksityistä rahoitusta. Czarnitzki Bento 2010, Evaluation of public R&D policies: A cross-country comparison (Saksa, Belgia, Luxemburg, Espanja Tekesin rahoituksen tuotot yhteiskunnalle ovat 30 50 %. Tekes-rahoituksen 1 euron ja yrityksen oman rahoituksen 1 euron lisäys t&k-toimintaan (yhteensä 2 euroa) lisää ulkoisvaikutuksia 1 eurolla. Takalo et al. (2013) Tekesin 2000-luvulla rahoittamien pk-yritysten työllisyys ja eritoten jalostusarvo ovat kasvaneet nopeammin kuin vertailuyritysten. Näiden tekijöiden kautta myös yritysten työn tuottavuus on kehittynyt muita paremmin. Rouvinen Pajarinen (2012) Strategisesti merkittävät Tekesin hankkeet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat tuottavuusvaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä (erityisesti Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus (NIY)). Viljamaa et al (2013) Työllisyyden, kiinteiden investointien ja myynnin osalta Tekesin rahoitus lisää kasvua lyhyellä aikavälillä. Einiö (2013) 1.3 T&k-verovähennys T&k-verovähennys otettiin käyttöön vuosiksi 2013 2014. Vuoden 2013 toteumatiedot: Kaikkiaan 600 yritykselle on myönnetty t&k-toiminnan lisävähennys vuonna 2013 Yhteenlaskettuna myönnetyn vähennyksen määrä on 65 milj. euroa (valtion verotulojen vähennys - 15 milj. ) Keskimäärin myönnetty vähennys yritystä kohden on 114 869 euroa Keskimäärin myönnetty vähennys suhteessa t&k-palkkamenojen kokonaismäärään on 65% Keskimäärin myönnetty vähennys suhteessa vähennyksen perusteena oleviin t&k-palkka-menoihin on 96%
Kuva 6. 10 suurinta toimialaa, joille myönnetty t&k-verovähennystä, Tekes-tukia tai jotka harjoittavat innovaatiotoimintaa. 6 Lähde: ETLA Kuva 7. Yrityksille myönnetyt t&k-verovähennykset vuonna 2013 yritysten koon mukaan Myönnetty vähennys milj. 25 20 15 10 5 300 250 200 150 100 50 Lkm (kpl) 0 Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset 0 Myönnetty verovähennys Yritysten lkm
2. Yleinen elinkeinopolitiikka ja rakennerahastot Kuva 8. Kansainvälistymisavustukset yritysten yhteishankkeisiin ja yhteisöavustukset elinkeinopolitiikkaa edistäville yhteisöille Milj. 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 43,0 43,9 19,7 29,1 40,1 40,5 25,6 Keksintötoiminnan siirto ELYyn -7,3 milj. 36,1 17,7 18,7 61,9 Lisäykset - kasvuohjelma 2014-15 42 milj. - MEK:n yhdistäminen 2015 10 milj. 14,8 51,3 7 10,0 8,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TA Yhteisöavustukset Kansainvälistymisavustukset yhteishankkeisiin, valtuus 2.1 Yhteisöavustukset elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille Tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten valmiuksia kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa, lisätä ulkomaisia investointeja Suomeen sekä edistää ulkomaista matkailua Suomeen. Avustusta myönnetään yleisavustuksena em. tavoitteiden mukaisten palveluiden tuottamiseen ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille sekä Finpron vientikeskusverkoston ylläpitämiseen. Lisäksi valtionavustusta myönnetään erityisavustuksena osana hallituksen kasvuohjelmaa Team Finland-toimintaan yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämiseksi. Invest in Finland säätiön toiminnot liitettiin Finproon 1.6.2012 Finpro ry:n toiminnat on uudistettu vuoden 2014 aikana täysin uuteen toimintamalliin, missä uuden Finpron yleisavustus kohdennetaan kokonaisuudessaan sen yrityksille tarjoamien julkisten kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen, eikä yleisavustuksella tämän jälkeen tueta maksullisia konsultointipalveluja lainkaan. Finprossa aiemmin toiminut maksullinen konsultointitoiminta on myyty kesäkuussa 2014 Soprano Oyj:lle kilpailuilla markkinoilla toimivaksi yksityiseksi konsultointitoiminnaksi. Osana Finpron uudistusta myös Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot yhdistetään vuoden 2015 alusta osaksi Finproa. Muutoksilla vahvistetaan pk-yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja, kannustetaan yrityksiä käyttämään ulkopuolisia kansainvälistymisen asiantuntijoita, edistetään monipuolisen kansainvälistymiskonsulttiverkoston syntymistä sekä
tehostetaan matkailun edistämistä kytkemällä matkailun edistäminen osaksi Finproa ja sen laajaa ulkomaan verkostoa. Uuden Finpron muodostavat yritysten kansainvälistämistoiminto Export Finland (EF), matkailun edistämistoiminto Visit Finland (VF) ja Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja hankkiva Invest in Finland toiminto (IIF). Kasvuohjelma: Hallitus on kevään 2014 kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti osoittanut osana kasvuohjelmaa 45 milj. euroa Team Finland-toimintaan yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämiseksi. Kasvuohjelmalla panostetaan erityisesti uusiin kasvualoihin, cleantechiin, bio- ja luonnonvaratalouteen, arktiseen liiketoimintaan sekä digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin. Näiden lisäksi vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa on osoitettu 1,3 milj. euron panostus elintarvikevientiohjelman toteuttamiseen Venäjän laskevan viennin korvaamiseksi sekä 5 milj. euroa ICT-sektorin uuteen yritystoimintaan. 8 2.2 Kansainvälistymisavustukset yritysten yhteishankkeisiin Tavoitteena on edistää suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Avustusta myönnetään viennin käynnistämiseen, aikaistamiseen ja kasvattamiseen, uusien markkina-alueiden avaamiseen, suomalaisten yritysten tuotteiden tunnettuvuuden edistämiseen sekä yritysten verkottumiseen uusilla vientimarkkinoilla ja kansainvälisissä arvoketjuissa. Avustusta myönnetään kansainvälistyville ja jo kansainvälisillä markkinoilla toimiville, pääsääntöisesti pk-yrityksille. Avustus on tarkoitettu yritysten yhteishankkeisiin. Keskipitkän ajan valtuuden suuruus on ollut keskimäärin n. 20 milj. euroa. Valtiontalouden säästöjen johdosta valtuus on laskenut 9,786 milj. euroon (v. 2015). Hankeavustusten kysyntä on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Arvio valtuuden jakautumisesta v. 2015: Näyttelyavustukset: 4,893 milj. euroa, vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat: 2,936 milj. euroa, muut hankkeet: 1,97 milj. euroa. Osana rakennepoliittista ohjelmaa on selvitetty yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksen (32.20.43), yritystukien kehittämisavustuksen (32.30.45) ja maa- ja metsätalousministeriön yritysrahoituksen yhdistämistä, kuten myös yhteisen sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyjärjestelmien yhdistämistä. Lisäksi on selvitetty kansainvälistymisavustuksen yhdistymistä myös muihin tukimuotoihin (esim. Tekes). Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustus on siirretty Pirkanmaan ELY-keskukseen vuoden 2015 alusta. 2.3 Yritysten kehittämis- ja investointiavustukset
Kuva 9. Yritysten kehittämis- ja investointiavustusvaltuudet (vain kansallinen rahoitus, ml. uusi kv-tuki) Milj. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 42,3 42,9 43,3 32,7 29,2 24,7 21,7 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9 Tavoitteena on parantaa pk-yritysten valmiuksia aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa. Avustusta myönnetään pk-yrityksille niiden kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Vuoden 2015 talousarviossa on lisätty pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen 10 milj. euroa. Kehittämis- ja investointiavustuksilla on voitu tukea aikaisemminkin vastaavia hankkeita, mutta ko. 10 milj. euron lisävaltuus on kohdennettu pelkästään kansainvälistymisen edistämiseen. Muuhun avustusvaltuuteen, jota käytetään lähinnä pk-yritysten kasvua, uudistumista ja osaamista edistäviin hankkeisiin, on kohdennettu säästötoimenpiteitä siten, että valtuus vuonna 2015 on 11,6 milj. euroa. 2.4 ELY-keskusten myöntämä yritysrahoitus EU+valtio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ohjelmakausi 2007-2013: Myöntövaltuus Tuki2000 (ELYe*)+Finnvera -toimenpiteisiin 113,686 143,125 134,190 139,801 62,310 Maksatukset hankkeille: EAKR: Yrityksen kehittämisavustus+tekes+finnvera 61,003 54,618 85,252 105,109 81,53799 94,14401 ESR**: Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut 8,605 12,485 15,958 20,522 16,668 16,548 Maksatukset yhteensä: 69,608 67,103 101,210 125,631 98,206 110,692 Ohjelmakausi 2014-2020: EAKR: Myöntövaltuus Tuki2014 - toimet (ELY-e)* 65,826 75,978 EAKR: Myöntövaltuus TEKES 8,111 7,421
*ELY-e: ELY-keskusten elinkeinot -vastuualueen myöntämä hankerahoitus (yritystuet + yritysten toimintaympäristötuki + energiatuki) **ESR: Ohjelmakaudella 2007-2013 käytössä ESR-osarahoitettu Pk-yritysten kehittämispalvelut, ei erotettavissa valtuuksista. Ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta rahoitetaan kansallisesti, joten suoraan yrityksiin kohdistuvaa tukea ei ESR-osarahoitteisena enää ole. 2.5 Laivanrakennuksen innovaatiotuki 10 Kuva 10. Laivanrakennuksen innovaatiotuki milj. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Myönnöt Maksettu Päätösten määrä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Päätösten määrä (kpl) Vuoden 2004 alusta alkaen Euroopan Unionissa on ollut mahdollista myöntää niin sanottua laivanrakennuksen innovaatiotukea. Euroopan komissio hyväksyi ensimmäistä kertaa suomalaisen innovaatiotukiohjelman vuonna 2008. Tämän jälkeen tukiohjelman voimassaoloa on jatkettu kolmesti, viimeisellä kerralla vuoden 2014 loppuun. Innovaatiotuen myöntämisen edellytyksistä on säädetty kansallisesti valtioneuvoston asetuksella laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta. Ensimmäinen valtioneuvoston asetus annettiin vuonna 2008 (592/2008, muutettu 165/2010, 502/2012). Tämän jälkeen asetuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2014 loppuun saakka. Innovaatiotukiohjelman voimassaolo päättyi tässä yhteydessä vuoden 2014 loppuun, koska Euroopan unionin laivanrakennusalaa koskevat valtiontukisäännöt ja komission hyväksymä Suomen tukiohjelma olivat voimassa ainoastaan saman vuoden loppuun. Tuen myöntäminen laivanrakennuksen innovaatioihin on kuitenkin mahdollista vuoden 2015 alusta alkaen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden nojalla (2014/C 198/01). Tämän perusteella uusi asetus
laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta (364/2015) valmisteltiin vuoden 2015 alussa, ja se astui voimaan 15.4.2015. Asetus on voimassa 31.12.2020 asti. Vuosina 2008 2014 Suomessa myönnettiin 17 laivanrakennushankkeelle innovaatiotukea yhteensä 86,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 I lisätalousarviossa laivanrakennuksen innovaatiotukeen myönnettiin 20 milj. euroa lisäys. Käytetty rahoitus 2008 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 YHT. Myöntö, M 18,0 4,5 14,9 38,9 10,0 86,3 kpl 1 2 5 7 2 17 työpaikat, htv 11 200 740 4170 12 385 10 000 38 495 11 3. Energiapoliittiset tuet Kuva 11. Energiapoliittiset tuet 250,00 200,00 milj. 150,00 100,00 Energiatuki Uusiutuvan energian tuotantotuki LNG-terminaalien investointituki 50,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 3.1 Energiatuki Energiatuen (investointituki) tavoitteena on: 1) edistää uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, 2) edistää energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista ja 3) vähentää energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja. Energiatuki on harkinnanvarainen edistämismuoto, ja perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Tuen ensisijainen tarkoitus on vaikuttaa investoinnin käynnistymiseen parantamalla sen taloudellista kannattavuutta ja pienentämällä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä taloudellisia riskejä. Energiatukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti 30 60 % hyväksyttävistä investointikustannuksista, mutta tukiprosentit ovat viime vuosina olleet 15 25 % (keskimäärin tuki 50 60 000 euroa/hanke). Suuria, yli 500 000 euron, tukipäätöksiä on tyypillisesti 5 15 kpl/v.
Muutokset Tukijärjestelmää päivitettiin ja tuen myöntämistä ohjaava valtioneuvoston asetus uusittiin v. 2012. Vuosina 2011 2012 myöntämisvaltuus oli korkeimmillaan johtuen biojalostamohankkeiden lisävaltuuksista. Kuluvalla vaalikaudella momentin valtuutta on leikattu. Energiatukivaltuuden määrä on vähentynyt muutamassa vuodessa 50 milj. eurosta 35 milj. euroon. Tästä syystä energiatukea ei voida jatkaa täysin nykymuodossaan, vaan hankemääriä on vähennettävä ja tukikategorioita on rajattava tuen ulkopuolelle. Lisäksi erityisesti suuria ja keskisuuria uuden teknologian demonstraatiohankkeita ei voida tukea nykyisessä laajuudessa. Tulevien vuosien aikana on myös suunniteltava uusiutuvan energian tukeminen vuodesta 2020 lähtien, kun nykyiselle syöttötariffipohjaiselle järjestelmälle on suunniteltava seuraaja. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös mahdollisuus korvata osa suurista (tukisumma yli 5 milj. ) uuden teknologian käyttöönottoa edistävistä energiatuista palautuvalla tuella. Energiatuella on kuitenkin jatkossakin merkittävä rooli kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanossa ja erityisesti uuden teknologian kaupallistamisessa. 12 Vaikuttavuus Tuella saadaan aikaiseksi n. 4 5 -kertaiset investoinnit tukeen nähden. Vaikutukset riippuvat erittäin paljon siitä, millainen tuettava hanke on. Tyypillisesti esim. 1 milj. eurolla saadaan aikaiseksi investoinnit hakekattiloihin, joiden lämpöteho olisi n. 5 8 MW ja jotka korvaisivat öljyn käyttöä erillislämmöntuotannossa. Uusiutuvan energian määrä kasvaisi tällöin 20 000 32 000 MWh vuodessa. Sähköntuotannossa (esim. pienvesivoima, aurinkosähkö) hankemäärät ovat huomattavasti pienempiä ja tuen vaikuttavuus pienempi. Energiatehokkuusinvestointien osalta suurin merkitys on sillä, toteutetaanko investoinnit teollisuudessa vai palvelusektorilla. Teollisuudessa 1 milj. euron tuki tarkoittaa n. 16 000 25 000 MWh energiansäästöä ja palvelusektorilla n. 10 000 MWh energiansäästöä. 3.2 Uusiutuvan energian tuotantotuki Tukijärjestelmän tavoitteena on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Tukijärjestelmä on keskeinen ohjauskeino Suomelle EU:ssa vuodelle 2020 asetetun uusiutuvan energian velvoitteen (38 % uusiutuvaa energian loppukulutuksesta) saavuttamiseksi. Tuotantotukea maksetaan (TAE2015): o Tuulivoimalla tuotetulle sähkölle 137,9 milj. euroa o Metsähakevoimaloille 60,2 milj. euroa o Biokaasuvoimaloille 3,6 milj. euroa o Puupolttoainevoimaloille 2,3 milj. euroa Tuen avulla metsähakkeen poltto monipolttoainelaitoksissa tulee edullisemmaksi kuin turve tai kivihiili, minkä seurauksena metsähakkeen määrää voidaan merkittävästi kasvattaa. Koska tuulivoiman tuotantokustannukset ovat suuret suhteessa sähkön markkinahintaan, ei tuulivoimakapasiteetti kasvaisi riittävän nopeasti ilman valtion tukea. Tuotantotukea maksetaan uudessa tuulivoimalassa tuotetusta sähköstä 12 vuoden ajan. Tukijärjestelmään hyväksytään max.