Innovatiivisuutta ja kasvua 1 Miika Laurila/EP-liitto 9.4.2019
Eriarvoistuminen Väestörakenne ja kaupungistumiskehitys 2 Etunimi Sukunimi 9.4.2019 VNK 2018 Globaalin toimintaympäristön muutostekijät
Muutosilmiöt Työn ja teknologian murros kiihtyy Osaamisperusta murenee Globaali keskinäisriippuvuus kasvaa Vihreä kasvu mahdollisuutena
Työn ja teknologian murros kiihtyy Työllisyysaste 2030 78 % (+5,4 %) Uusi teknologia synnyttää uusia ammatteja ja muuttaa työn tekemisen tapoja Talouden ja tuottavuuden kasvu kytkeytyy vahvasti teknologiseen kehitykseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen Tuottavuuden polarisaatio kasvaa. Tuottavuusmurros on käynnissä monella toimialalla Lähes puolet nykyistä tehtävistä on automatisoitavissa, kokonaisista ammateista noin joka kymmenes Muutosten ennakoidaan olevan nopeampia ja radikaalimpia kuin aikaisemmin Uusi työ ei välttämättä synny sinne, mistä se katoaa eikä samalle toimialalle. Voi syntyä merkittäviä alueellisia disruptioita Suomesta kadonnut kymmenessä vuodessa 80 000 teollisuuden työpaikkaa. Arviolta miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen vuoteen 2030 mennessä Ks. Tulevaisuusselonteko, VNK 2018, Tekoälyajan työ 2018, Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista, TEM 2019
Osaamisperusta murenee Nuoret korkeakoulutetut 25-34 v. 2030 50 % (+9 %) T&K menojen BKT - osuus (2030) 4% (+1,25 %) Suomen koulutustaso on korkea, mutta viime vuosina oppimistulokset ovat laskeneet ja nuorten koulutustaso on nykyään OECD:n keskitasoa Korkeakoulutettujen määrä kasvaa hitaasti ja nuoret ikäluokat eivät enää ole koulutetumpia kuin edelliset T&K menot ovat Suomessa romahtaneet vuodesta 2008 Työelämässä vaaditaan entistä korkeampaa osaamista kaikilla koulutustasoilla Suomessa on yhä työelämässä noin 300 000 henkilöä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa Koulutustason heikentyminen vaikeuttaa korkean lisäarvon tehtävien luomista Suomi tarvitsee kymmenien tuhansien nuoren korkeakoulutetun nettolisäyksen vuoteen 2030 mennessä, mikäli 50% tavoite halutaan saavuttaa 5 Ks. Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, OKM 2018, Innovaatiopolitiikan lähtökohdat TEM 2019
Globaali keskinäisriippuvuus kasvaa Suomi on pieni avotalous ja globalisaation menestyjä, mutta Suomi on hyvin riippuvainen tuotteiden loppukysynnästä mm. Kiinassa ja USA:ssa Maailmantalous on osoittamassa sakaamisen merkkejä: Kiinassa talouskasvu hidastuu ja Saksan teollisuustuotatanto laahaa Globalisaatio, voimapolitiikka ja kansainvälinen kauppa ovat entistä vahvemmin yhteen liittyneet. Poliittinen epävarmuus jatkuu ja epäsymmetristen shokkien riskit ovat kasvaneet Digitalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat globaaleja arvoverkostoja, joihin arvonlisä on hajautunut enenevissä määrin. Arvonlisä on entistä enemmän siirtymässä kv-tasolla toimiville alustoille, mikä haastaa perinteiset toimialat Tuotannon automatisaatio ja tuotantokustannusten kasvu kehittyvissä maissa voivat luoda pohjaa tuotannon paluulle länsimaihin Ks. Kestävän kasvun agenda, TEM 2018, Work up, tulevaisuuden työ, TEM 2018, Suomi globaaleissa Arvoketjuissa, ETLA 2016
Kestävä Vihreä kasvu mahdollisuutena Uusiutuvan energian osuus 2030 50 % (+16 %) Ruokajärjestelmän tulee olla kestävä ja kilpailukykyinen globaalilla tasolla Teknologian kehitys on keskeinen tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, jotka vaativat mittavia panostuksia tutkimukseen, kiertotalouteen ja päästöjen vähentämiseen Ruoan ja puhtaan veden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa Eettinen tuotanto ja jäljitettävä tuotantoketju ovat kansainvälisellä kentällä entistä suuremmassa merkityksessä Ruoka-alan kannattavuus ja kasvu vaativat yritysten uudistumista, tuottavuuden kasvattamista sekä luomutuotantoon siirtymistä Suomessa maatalouden rakennemuutos jatkuu, tilojen määrä vähenee ja keskimääräinen peltoala kasvaa Vientituotteista kaikkein suurin Suomeen jäävä arvonlisä on maataloudessa ja metsäbiotaloudessa Vaaditaan korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämistä, digitalisaation ja automaation edistämistä sekä liiketoimintaosaamisen vahvistamista koulutusohjelmissa Ks. Ruokapoliittinen selonteko, MMM 2017, Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia, TEM 2016, Suomi globaaleissa Arvoketjuissa, ETLA 2016
Maakunnat työllisyysaste ja työttömyysaste 2018 84,0 % 12,0 % 82,0 % 80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % Tavoite 2030 75,2 % 75,0 % 74,3 % 74,0 % 72,5 % 72,3 % 71,7 % 71,3 % 70,6 %70,6 % 70,4 % Tavoite 2019 Tavoite 2023 10,0 % 8,0 % 6,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % 60,0 % 68,7 % 68,1 % 67,7 % 67,6 % 66,9 % 66,6 %66,6 % 64,5 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Työllisyysaste % Työttömyysaste % 8 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, osuus 25-34 v. v. ikäryhmässä 2010-2016 OECD:n keskiarvo, Suomi 55,0 % Tavoite 2030, 50% 50,0 % 45,0 % 43,1 % Finland 40,0 % 39,2 % 39,4 % 37,6 % 38,0 % 41,6 % 41,8 % 39,8 % 39,7 % 40,3 % 40,0 % 40,3 % 40,5 % 41,1 % OECD - Average 35,0 % 30,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrekisteri OEC Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
2 500 T&K menot /asukas, elinkeinoelämän - osuus T&K-menoista 2007 2 500 T&K menot /asukas, elinkeinoelämän - osuus T&K-menoista 2017 2 000 2 000 1 500 1 000 500 0 1 896 1 602 1 024 992 571 429 233 579 125 268 490 123 385 371 327 289 344 363 287 242 308 220 195 204 135 104 80 48 54 71 85 116 128 141 28 18 1 500 1 000 500 0 1 242 1 318 869 1 032 533 491 356 257 177 611 455 421 207 408 376 466 187 374 420 323 157 276 177 164 92 210 73 194 195 67 144 122 173 131 49 31 Julkisen- & koulutussektorin osuus Elinkeinoelämän osuus Julkisen- & koulutussektorin osuus Elinkeinoelämän osuus T&K menot /asukas, muutos % 2007-2017 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % -20,0 % -40,0 % -60,0 % 22,4 % -22,3 % -34,6 % 88,1 % -28,7 % 20,8 % -10,2 % 44,8 % 5,8 % 25,3 % 36,8 % -25,5 %-5,1 % 55,6 % -6,6 % 20,4 % 56,2 % 1,8 % Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittäminen. väestön koulutusrakenne Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Miten Suomen alue-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikalla vastataan pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamiseen? Ovatko tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit ristiriidassa keskenään? Koulutustason nosto vs. keskittävä korkeakoulupolitiikka? Tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja erilaisille alueille 11 9.4.2019
Etelä-Pohjanmaa on saavuttamassa vuoden 2040 väestörakenteen katastrofiuran 20 vuotta etuajassa Väestönkehitys maakunnissa 2013-2018 väestönmuutos hlö, muutos % 90 000 8,0 % 70 000 6,0 % 50 000 30 000 10 000 88 046 15 178 8 103 5 717 447 314 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -10 000-233 -1 743-2 734-3 180-4 -3 984 222-4 045-3 492-3 697-5 909-7 334-7 878-4,0 % -30 000-6,0 % 12 Muutos hlö Muutos % Tilastokeskus, väestörakenne, väestön ennakkotiedot
80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % 60,0 % 58,0 % 56,0 % Maakunnat työllisyysaste ja työttömyysaste % 2018 75,2 % 75,0 % 74,3 % 74,0 % 72,5 % 72,3 % 71,7 % 71,3 %70,6 %70,6 %70,4 % 68,7 %68,1 % 67,7 % 67,6 % 66,9 % 66,6 %66,6 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 64,5 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Trendisarja päätoimialojen liikevaihdon suhdannekehitys 2018 Q3 EP, koko maa (2015=100) 80,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Työllisyysaste % Työttömyysaste % Etelä-Pohjanmaa Koko maa 125 120 115 110 105 100 95 90 85 Trendisarja, liikevaihto päätoimialoilla 2010-2018, EP seutukunnat, koko maa (2015=100) 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Suupohja Seinäjoen seutu Kuusiokunnat Järviseutu Koko maa 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Trendisarja teollisuuden liikevaihdon suhdannekehitys 2018 Q3 EP, koko maa (2015=100) 80,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Etelä-Pohjanmaa Koko maa 13 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto, toimialaonline Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Alueet yhteensä Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Teollisuuden tuottavuus 2017 kaikki maakunnat Lappi Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu 25 000 65 000 105 000 145 000 Nopean kiinteän laajakaistan (100mbit/s) saatavuus, maakunnat 2017 Satakunta Päijät-Häme Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Lappi Koko maa Uusimaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 14 Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto, Viestintävirasto, Monitori Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Teollisuuden osuus työllisistä 2016 Pohjanmaa 22,0 % Satakunta 18,8 % Päijät-Häme 17,9 % Etelä-Pohjanmaa 17,5 % Kanta-Häme 16,7 % Etelä-Karjala 15,6 % Pirkanmaa 15,5 % Keski-Pohjanmaa 15,2 % Varsinais-Suomi 14,7 % Pohjois-Karjala 14,5 % Keski-Suomi 14,1 % Etelä-Savo 13,7 % Pohjois-Pohjanmaa 13,6 % Kymenlaakso 13,5 % Pohjois-Savo 12,1 % Lappi 9,5 % Uusimaa 8,2 % Kainuu 8,1 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Diplomi-insinöörien osuus työllisistä 2017 Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Koko maa Pohjois- Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 0,9 % 1,4 % 1,3 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 2,3 % 3,0 % 2,8 % 3,6 % 4,5 % 4,5 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 15 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Varsinais-Suomen liitto
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Trendisarja viennin suhdannekehitys Etelä- Pohjanmaalla seutukunnittain 2017 (2010=100) Teollisuuden vienti 2010-2018, Etelä- Pohjanmaa, koko maa, trendisarja (2015=100) 160 140 120 100 80 60 40 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Seinäjoen seutukunta Järviseudun seutukunta Etelä-Pohjanmaa Koko maa Teollisuuden vienti 2016-2018, Etelä-Pohjanmaa, koko maa, muutos % 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 2016 2017 2018 Koko maa Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, toimialaonline, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
T&K menot /asukas, elinkeinoelämän -osuus T&Kmenoista 2017 T&K menojen kehitys 2010-2017, maakunnittain 2 000 60,0 % 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 242 1 318 611 869 455 421 1 032 533 491 356 408 466 376 207 257 177 374 420 187 210 323 73 157 194 276 177 164 92 67 144 122 173 195 131 49 31 40,0 % 20,0 % 0,0 % -20,0 % -40,0 % -60,0 % 40,2 % 37,0 %36,1 % 34,8 % 28,0 %26,2 % 16,8 % 14,6 %11,4 %7,8 % 3,4 % 0,0 % -2,1 %-2,9 % -11,4 % -24,7 % -30,9 % -34,9 % -41,0 % Julkisen- & koulutussektorin osuus Elinkeinoelämän osuus 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 Business Finland rahoitus Etelä-Pohjanmaalla & organisaatioiden määrä 2010-2017 Tavoite 2030, 50 % 100 90 80 70 60 50 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 40,6 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34 v. ikäryhmästä 2017, muutos 2010-2017 36,9 % 36,6 % 35,0 % 34,7 % 33,2 % 32,0 % 32,1 % 31,4 % 29,8 % 29,6 % 29,5 % 29,3 % 29,0 % 27,6 % 27,3 % 25,4 % 25,6 % 4 000 000 2 000 000 40 30 20 10 10,0 % 0,0 % -10,0 % -1,1 % -2,4 % -2,3 % -1,0 % -2,2 % -3,2 % -0,8 % -1,8 % -1,9 % -3,8 % -3,9 % -0,4 % -1,2 % -3,6 % -3,5 % -3,3 % -6,1 % -3,7 % 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 Rahoitus Organisaatioiden määrä 2017 Muutos 2010-2017 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittäminen. väestön koulutusrakenne Business Finland Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34 v. ikäryhmästä 2017, muutos 2010-2017 60,0 % 50,0 % Tavoite 2030, 50 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 40,6 % 36,9 %36,6 % 35,0 %34,7 %33,2 % 32,0 %32,1 % 31,4 %29,8 %29,6 %29,5 %29,3 % 29,0 % 27,6 %27,3 % 25,4 %25,6 % 10,0 % 0,0 % -1,1 % -1,0 % -0,8 % -0,4 % -2,4 %-2,3 % -2,2 %-3,2-1,8 %-1,9 %-3,8-1,2 % % %-3,9 % -3,6 %-3,5 %-3,3 % -3,7 % -6,1 % -10,0 % 2017 Muutos 2010-2017 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittäminen. väestön koulutusrakenne Business Finland Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Uusiutuvan energian tuotanto (vesi- & tuulivoima) (2017) 25,4 % 21,6 % 16,8 % 18,4 % 13,6 % 7,9 % 37,6 % 55,2 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Luomuviljelty peltoala+sv & luomuyritysten määrä Etelä-Pohjanmaalla 2012-2018 (ennakko) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaa Koko Maa Luomuviljelty peltoala Luomualan yritykset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1,7 6,9 Elintarviketeollisuuden osuus arvonlisäyksestä maakunnittain 2014 0,8 0,8 3,9 3,6 0,9 0,9 0,8 2,7 2,6 2,5 1,3 1,2 0,9 1 0,6 0,7 0,6 0,7 0,8 0,6 0,7 0,2 0,2 1,9 1,5 1,3 1,2 1,1 1,1 1 0,9 0,9 0,8 0,5 0,5 0,3 % Välillinen % Välitön Lähde: Knuuttila, Marja; Vatanen, Eero. Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2017. Alueellinen yritystoimintatilasto, Motiva. Miika Laurila, IKEP-hanke A72410 (EAKR)
Kriittiset tekijät Työllisyys ja tuottavuus Alueilla on kasvupotentiaalia, josta Etelä-Pohjanmaa ja läntinen Suomi ovat hyviä esimerkkejä Työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvattaminen ovat tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä tavoitteita Työvoimapula on laajaa - Helpot keinot käytetty Lyhyellä aikavälillä startup-yritysten merkitys työllisyyden kasvussa on pieni -> satsattava olemassa olevien yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistumiseen Tuottavuuskasvu on hankalampi -> kasautumisedut myös pienemmässä mittakaavassa -> Kaupunkien keskustat, kyläkeskukset, yrityskeskittymät, yhteisölliset työtilat, tutkijahotellit 20 9.4.2019
Kriittiset tekijät Koulutus ja tutkimus Koulutus, osaaminen ja tuottavuuden kasvu ovat olleet Suomen ja Etelä-Pohjanmaan menestymisen takana Nykykehitys ei varmista riittävää osaamispääomaa alueiden sopeutumiselle tulevaisuuden murroksiin Koulutustasoa on nostettava! Tutkimus- ja kehittämistyön resursseihin panostettava 21 9.4.2019
Kriittiset tekijät Kestävyys Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin ja toimia vaaditaan kaikilla sektoreilla Suomi on riippuvainen ulkomaisesta energiasta ja ruokaala tuonnista. Samalla ulkoistetaan päästöjä (materiaalit, kuljetukset, lannoitteet). Ruokajärjestelmä on mahdollista saada kestäväksi ja tuottavaksi Teknologian kehitys, puhdas energia, kiertotalous, eettisyys, luomutuotanto -> Etelä-Pohjanmaan vahvuusalueita! Tarvitaan korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämistä, digitalisaation ja automaation edistämistä sekä liiketoimintaosaamisen vahvistamista koulutusohjelmissa 22 9.4.2019
On varmistettava, että alueet voivat sopeutua tuleviin murroksiin Työllisyysasteen osalta tulee tavoitella lähes 80 % -tasoa Koulutus- ja osaamistasoa nostettava ja edistettävä teknologia- ja innovaatioperusteista kasvua Työn ja teknologian murros kiihtyy Osaamisperusta murenee Globaali keskinäisriippuvuus kasvaa Vihreä kasvu mahdollisuutena 23 9.4.2019
Kiitos! Miika Laurila 9.4.2019