Seinäjoen elinkeinokatsaus 218
Into Seinäjoki 218/1 Esipuhe Sisällysluettelo 2 Hyvä lukija, Seinäjoen kaupungin uusi strategia on alkuvuonna hyväksytty valtuustossa. Strategian painoaloihin kuuluu yrittäjyys, ja uusi strategia korostaa edellisen tapaan yritystoiminnan kestävän kasvun merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä elinkeinokatsaus piirtää tilannekuvan, josta lähdemme uudelle strategiakaudelle. Se myös suhteuttaa kehitystämme muihin suuriin ns. C21-kaupunkeihin. Yritys-, työllisyys- ja verotulodynamiikan lisäksi uutena näkökulmana katsauksessa on mukana osaamisdynamiikan analyysi. Perustettujen uusien yritysten määrällä mitattuna viime vuosi oli ennätyksellisen korkea. Olemme yrittäjyyskaupunki, jossa on yrityksiä asukaslukuun suhteutettuna 4. eniten. Toimivien yritysten kokonaismäärä jatkoi myös tasaista kasvuaan. Työllisyysaste Seinäjoella on korkein pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ilahduttavaa on teollisuuden liikevaihdon kääntyminen kasvuun 217 keväästä lähtien. Tilitetyt yhteisöverot olivat vuonna 217 15,6 milj. ja 2% edellisvuotta suuremmat. C21-kaupunkien joukossa yhteisöverot olivat 6. suurimmat asukasta kohden laskettuna. Yritysdynamiikka 3 9 Työllisyysdynamiikka 1 17 Tulodynamiikka Elinkeinokatsaus jatkaa viime vuonna aloitettua käytäntöä, jolla Into kaupungin elinkeinoyhtiönä nostaa yritystoiminnan tärkeitä näkökulmia ja sisältöjä framille. Monet esitetyistä indikaattoreista ovat makrotalouden indikaattoreita, joihin kaupunkikonserni voi vaikuttaa yhdessä tehtävällä pitkäjänteisellä työllä. 18 21 Toivomme tämän elinkeinokatsauksen tarjoavan sinulle mielenkiintoisia ja innostavia lukuhetkiä! Osaamisdynamiikka Into Seinäjoki Oy Hannu Kantonen toimitusjohtaja 22 26
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 3 Yritysdynamiikka
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 4 6 52 1434 ALOITTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 213-217/Q3 Kuviossa 1. esitetään Seinäjoen aloittaneiden yritysten määrä neljännesvuosittain vuosien 213-217/Q3 aikana. Seinäjoella aloitti yhteensä 1 434 yritystä vuosien 213-217/Q3 aikana. Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla lukuun ottamatta vuotta 217. Vuonna 217 aloittaneiden yritysten määrä oli ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana korkein vertailujakson aikana. 77 82 93 7 68 114 5 49 69 16 71 55 64 85 76 12 91 213 214 215 216 217 Kuvio 1. Seinäjoen aloittaneet yritykset kvartaaleittain 213-217 (Lähde: tilastokeskus, yritykset) Q1 Q2 Q3 Q4 1, 12 ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA Kuviossa 2. verrataan yli 5 asukkaan kaupunkien eli niin sanottujen C21-kaupunkien aloittaneiden yritysten määrää suhteessa 1 asukkaaseen vuonna 216. Seinäjoella aloitti toimintansa 4,43 yritystä 1 asukasta kohden, joka oli C21 kaupunkien keskitasoa suhteessa väestöpohjaan. Aloittaneiden yritysten määrässä oli huomattavaa hajontaa yli 5 asukkaan kaupunkien joukossa: aloittaneiden yritysten määrä oli suhteessa väestöpohjaan korkein Helsingissä, Porvoossa ja Espoossa sekä alhaisin Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 3,27 3,39 3,58 3,85 4,1 4,21 4,36 4,38 4,41 4,43 4,47 4,57 4,8 4,85 5,1 5,28 5,38 5,64 5,75 6,32 8,86 1,, Kuvio 2. Seinäjoen ja C21-kaupunkien aloittaneet yritykset suhteessa 1 asukkaaseen vuonna 216 (Lähde: tilastokeskus, yritykset) KOTKA KOUVOLA LAPPEENRANTA MIKKELI KUOPIO JOENSUU OULU HÄMEENLINNA VAASA SEINÄJOKI JYVÄSKYLÄ LAHTI PORI ROVANIEMI SALO VANTAA TAMPERE TURKU ESPOO PORVOO HELSINKI
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 5 185 LOPETTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 213-217/Q1 Kuviossa 3. esitetään Seinäjoen toimintansa lopettaneet yritykset kvartaaleittain vuosien 213-217/Q1 aikana. Seinäjoella toiminnan lopetti yhteensä 1 85 yritystä vuosien 213-217/Q1 aikana. Toiminnan lopettaneiden yritysten määrä oli ajanjakson aikana korkeinta aina vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 217 ensimmäisellä kvartaalilla lopettaneiden yritysten määrä oli korkeampi kuin vuosien 213-216 ensimmäisellä kvartaalilla. 116 49 61 116 45 56 92 39 56 81 55 5 58 4 58 5 63 213 214 215 216 217 Kuvio 3. Seinäjoen lopettaneet yritykset kvartaaleittain 213-217/Q1 (Lähde: tilastokeskus, yritykset) Q1 Q2 Q3 Q4 75/64 JOKAINEN VUOSINELJÄNNES ALOITTAA KESKIMÄÄRIN NOIN 75 YRITYSTÄ JA LOPETTAA 65 YRITYSTÄ VUODESTA 213 ALKAEN Kuviossa 4. kuvataan Seinäjoella aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää vuosineljänneksittäin vuosien 213-217 aikana. Yhtä kvartaalia kohden toimintansa aloitti keskimäärin 75 yritystä ja lopetti keskimäärin 65 yritystä. Aloittaneiden yritysten määrä ylitti pääsääntöisesti lopettaneiden yritysten määrän jokaisen vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Seinäjoen yritysperustanta oli yhteensä 171 yritystä vuosina 213-217/Q1. Yritysperustanta oli keskimäärin +1 yritystä per neljännesvuosi. 93 58 82 61 77 49 116 6 114 4 68 56 7 45 116 52 58 52 56 69 49 39 92 5 85 5 5 64 55 81 71 91 63 12 76 Kuvio 4. Seinäjoen aloittaneet ja lopettaneet yritykset kvartaaleittain 213-217 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 ALOITTANEET LOPETTANEET
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 6 25 2/21 SEINÄJOEN YRITYSTEN UUSIUTUMISASTE OLI TOISEKSI HEIKON C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 Kuviossa 5. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien yritysten uusiutumisastetta tai niin sanottua luovan tuhon astetta. Uusiutumisaste saadaan laskemalla yhteen alueen aloittaneet ja lopettaneet yritykset, jonka jälkeen yhteismäärä suhteutetaan alueen yrityskantaan (toimivien yritysten määrään). Perusoletus on, että alueen hyvää yritysdynamiikkaa kuvaa yhtäältä korkea aloittaneiden yritysten määrä ja toisaalta elinkelvottomien yritysten lopettaminen. Seinäjoen yritysten uusiutumisaste oli toiseksi alhaisin kaikista C21 kaupungeista Salon jälkeen. Yritysten uusiutumisaste oli korkein pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa ja muissa suurissa kaupungeissa. Kuvio 5. Seinäjoen ja muiden C21-kaupunkien yritysten uusiutumisaste (luova tuho) vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) 2 15 1 5 12,5 12,9 12,9 13, 13,4 SALO SEINÄJOKI MIKKELI KOUVOLA KOTKA 14,1 14,1 HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA 14,7 14,8 15, 15,1 15,3 15,4 15,5 15,6 15,6 16,1 ROVANIEMI KUOPIO LAHTI VAASA JOENSUU PORI PORVOO JYVÄSKYLÄ TAMPERE TURKU 16,7 OULU 17,5 17,7 HELSINKI ESPOO 19,1 VANTAA 11/5 YRITYSPERUSTANTA POSITIIVINEN 11 TOIMIALALLA JA NEGATIIVINEN 5 TOIMIALALLA VUOSINA 215-217/Q1 Kuviossa 6. kuvataan Seinäjoen yritysperustanta toimialoittain vuosina 215-217/Q1. Yritysperustanta oli ajanjakson aikana yhteensä 96 yritystä. Yritysperustanta oli positiivinen 11 toimialalla ja negatiivinen viidellä toimialalla. Yritysperustanta oli vilkkainta kiinteistöalan (L) toimialalla (+32). Yritysperustannan vahvoja positiivisia toimialoja olivat lisäksi tukku- ja vähittäiskauppa (G) ja ammatillinen tieteellinen, taiteellinen ja teknillinen toiminta (M). Vain kahdella toimialalla yritysperustanta oli selvästi negatiivista: teollisuus (C) sekä kuljetus- ja varastointi (H) A MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA C TEOLLISUUS D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO E VESI-, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO F RAKENTAMINEN G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA H KULJETUS JA VARASTOINTI I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS P KOULUTUS Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS S MUU PALVEVUTOIMINTA -1-12 -1-8 -2 3 4 4 4 9 9 1 11 16 18 32 T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA Kuvio 6. Seinäjoen yritysperustanta TOL-28 toimintaluokituksen mukaisesti 215-217/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain) U KV ORGANISAATIOIDEN TOIMINTA X TOIMIALA TUNTEMATON -15-1 -5 5 1 15 2 25 3 35
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 7 42 3 993 SEINÄJOEN YRITYSKANTA ELI TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ 217/Q1 Graafissa 7. kuvataan Seinäjoen yrityskannan kehitystä neljännesvuosittain vuosien 28-217/Q1 aikana. Seinäjoella toimi 3 993 yritystä vuoden 217 ensimmäisellä kvartaalilla: toimivien yritysten määrä oli +641 yritystä enemmän kuin vuoden 28 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yrityskannan kehityksen trendi on ollut koko ajanjakson aikana positiivinen. Yrityskannan kasvu oli määrällisesti suurinta vuosien 29-212 aikana. Yrityskanta kasvoi +48 yrityksellä kvartaalien 216/Q1 ja 217/Q1 välisenä aikana. 4 38 36 34 32 3 Kuvio 7. Seinäjoen yrityskanta keskipitkällä aikavälillä kvartaaleittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) 28 Q1 28 Q2 28 Q3 28 Q4 29 Q1 29 Q2 29 Q3 29 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 2/3 NOIN KAKSI KOLMESTA SEINÄJOEN YRITYKSESTÄ SIJOITTUU TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPAN, RAKENTA- MISEN, AMMATILLISEN TIETEELLISEN JA TEKNILLISEN TOIMINNAN JA KIINTEISTÖALAN TOIMIALOILLE VUONNA 217/Q1 Puukartassa 8. kuvataan Seinäjoen yrityskannan sijoittumista päätoimialoittain vuoden 217 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Seinäjoen kaikista toimivista yrityksistä eniten eli yli viidennes (22,9 %) sijoittuu tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Seuraavaksi eniten toimivia yrityksiä on rakentamisen toimialalla (16,9 %), ammatillisessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa (16,9 %) ja kiinteistöalan toimialalla (12,7 %). Nämä neljä toimialaa käsittävät noin kaksi kolmasosaa kaikista Seinäjoen toimivista yrityksistä. G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 791 M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA 455 C TEOLLISUUS 35 A MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS 223 N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA 162 Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT 117 S MUU PALVELUTOIMINTA 248 I MAJOITUS- JA RAVITSEMIS- TOIMINTA 12 J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ 83 Kuvio 8. Seinäjoen yrityskanta 217/Q1 toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain) F RAKENTAMINEN 581 L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA 439 H KULJETUS JA VARASTOINTI 217 R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS 114 P KOULUTUS 55
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 8 1 9 92,2 8 4. SEINÄJOELLA OLI NELJÄNNEKSI ENITEN TOIMIVIA YRITYKSIÄ VÄESTÖPOHJAAN SUHTEUTETTUNA C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 217/Q1 Kuviossa 9. verrataan yrityskannan eli toimivien yritysten määrää suhteessa väestöpohjaan yli 5 asukkaan C21-kaupungeissa. Seinäjoella oli 4:nneksi eniten toimivia yrityksiä suhteessa väestöpohjaan vuoden 217 ensimmäisellä vuosineljänneksellä: Seinäjoella toimi 62,2 yritystä 1 asukasta kohden. Yrityskanta oli väestöpohjaan suhteutettuna korkein Helsingissä, Salossa ja Porvoossa sekä alhaisin Oulussa, Kotkalla ja Vantaalla. 7 6 5 4 3 2 47, 48,1 49,8 5,4 5,6 51,1 51,8 52,8 53, 55,8 55,9 58, 58,8 59,5 6,4 62,1 62,2 64,2 71,1 73,8 1 Kuvio 9. Seinäjoen yrityskanta 1 asukasta kohden suhteessa muihin C21 -kaupunkeihin vuonna 217/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) OULU KOTKA VANTAA JOENSUU KUOPIO KOUVOLA JYVÄSKYLÄ VAASA LAPPEENRANTA ROVANIEMI LAHTI ESPOO MIKKELI PORI HÄMEENLINNA TAMPERE TURKU SEINÄJOKI PORVOO SALO HELSINKI 6. SEINÄJOEN YRITYSTOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHTO HENKILÖÄ KOHDEN KUUDENNEKSI SUURIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 Kuviossa 1. verrataan C21-kaupunkien yritystoimipaikkojen liikevaihtoa henkilöä kohden (1 euroa) vuoden 216 lopussa. Seinäjoen yritysten liikevaihto oli 264 euroa henkilöä kohden, joka oli 6:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa. Yritystoimipaikkojen liikevaihto oli korkein Porvoossa, Espoossa ja Vantaalla sekä alhaisin Kuopiossa, Rovaniemellä ja Mikkelissä. 7 6 5 4 385 48 659 3 313 324 2 195 24 27 28 213 223 225 229 231 232 238 242 252 256 26 264 1 Kuvio 1. Seinäjoen yritystoimipaikkojen liikevaihto (1 euroa) C21 -kaupungeissa vuoden 216 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) KUOPIO ROVANIEMI MIKKELI SALO JYVÄSKYLÄ TURKU JOENSUU LAHTI HÄMEENLINNA OULU PORI KOTKA KOUVOLA TAMPERE LAPPEENRANTA SEINÄJOKI HELSINKI VAASA VANTAA ESPOO PORVOO
Into Seinäjoki 218 Yritysdynamiikka 9 21=1 35 3 Käänne 217 SEINÄJOEN KAIKKIEN TOIMIALOJEN VIENTI ON LÄHTENYT RIPEÄÄN NOUSUUN VUONNA 217 Kuviossa 11. esitetään Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain indeksinä (21=1) vuosina 211-217. Seinäjoen kaikkien toimialojen viennin vuosimuutos oli positiivinen vuonna 211. Seinäjoen kaikkien toimialojen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 212-216 muutamaa kvartaalia lukuun ottamatta. Seinäjoen vienti kääntyi uudelleennousuun vuonna 217. 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2 Kuvio 11. Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain vuosina 211-217 (21=1) 211 Q2 211 Q4 212 Q2 212 Q4 213 Q2 213 Q4 214 Q2 214 Q4 215 Q2 215 Q4 216 Q2 216 Q4 217 Q2 217 Q4 15, 7,5 % SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN VIENNIN VUOSIMUUTOS VUONNA 217 Kuviossa 12. kuvataan Seinäjoen kaupungin teollisuuden toimialan yritysten viennin vuosimuutosta vuosien 211-217 välisenä aikana. Seinäjoen teollisuuden toimialan viennin vuosimuutosta verrataan koko maan kehitykseen. Seinäjoen vienti kasvoi vuonna 211, jonka jälkeen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 212-216. Vuonna 217 teollisuuden toimialan vienti on piristynyt merkittävästi ja saavuttanut vuoden 211 tason. 1, 5,, -5, -1, 7,8 7,1-6,4,1-2,2-3,3-1,6-7,2-4,6-4,9,4 7,5 9,1-15, -12,3 211 212 213 214 215 216 217 Kuvio 12. Seinäjoen kaupungin ja koko maan teollisuuden toimialan (C) vienti vuosina 211-217 (vuosimuutos%) SEINÄJOEN KAUPUNKI KOKO MAA
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 1 Työllisyysdynamiikka
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 11 74, 71,3 %/+2,7 % SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI 2,7 %-YKSIKKÖÄ KORKEAMPI KUIN KOKO MAAN TYÖLLISYYSASTE VUONNA 216 Kuviossa 13. kuvataan Seinäjoen työllisen väestön (15-64v.) osuus vastaavan ikäiseen väestöön eli työllisyysaste vuosien 2-216 välisenä aikana. Koko maan työllisyysaste oli 68,6 % vuoden 216 lopussa. Seinäjoen työllisyysaste ylitti selvästi koko maan työllisyysasteen ja oli 71,3 % vuonna 216. Seinäjoen työllisyysaste oli 2,7 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan työllisyysaste. Seinäjoen työllisyysaste on erittäin kilpailukykyinen suhteessa koko maan tasoon tai suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisyysasteeseen. 73, 72, 71, 7, 69, 68, 67, 66, Kuvio 13. Seinäjoen työllisyysaste pitkällä aikavälillä (2-216) (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit) 65, 2 22 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 4. SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI NELJÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 JA KORKEIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA OLEVISTA KAUPUNGEISTA Kuviossa 14. verrataan C21-kaupunkien työllisyysastetta vuoden 216 lopussa. Työllisyysaste vaihteli merkittävästi yli 5 asukkaan kaupunkien välillä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoitteen 72 % kolmessa kaupungissa (Porvoo, Espoo ja Vantaa) ja yli 7 % myös Seinäjoella ja Helsingissä. Seinäjoen työllisyysaste oli 4:nneksi korkein C21-kaupungeista ja korkein pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kaupungeista. Työllisyysaste oli alhaisin Kotkassa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Kotkan työllisyysaste jäi jopa alle 6 %:in tason. 8 7 6 5 4 3 59,5 6,3 63,9 63,9 63,9 64, 64,4 64,6 65, 65,2 65,5 65,9 66,2 67,2 68,3 68,9 7,1 71,3 72,9 73,2 74,4 2 24 1 Kuvio 14. Seinäjoen ja C21-kaupunkien työllisyysaste vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit) KOTKA JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE TURKU OULU LAPPEENRANTA KOUVOLA LAHTI SALO KUOPIO ROVANIEMI MIKKELI VAASA HÄMEENLINNA HELSINKI SEINÄJOKI VANTAA ESPOO PORVOO
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 12 111,9 % SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE VUONNA 215 Kuviossa 15. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitystä vuosien 27-215 aikana. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa alueella olevia työpaikkoja suhteessa alueella asuviin työllisiin. Yli 1 %:in arvo tarkoittaa, että alueella on enemmän työpaikkoja kun alueella asuu työllisiä eli eli alue on työpaikkaomavarainen. Seinäjoki on ollut työpaikkaomavarainen koko ajanjakson ajan. Työpaikkaomavaraisuusaste on vaihdellut 11,1-112,5 %:in välillä. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste oli 111,9 prosenttia vuonna 215. 113 112,5 112 111,5 111 11,5 11 11,1 11,6 112,5 111,7 111,9 111,7 112,1 111,4 111,9 19,5 19 Kuvio 15. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitys vuosien 27-215 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit) 18,5 27 28 29 21 211 212 213 214 215 6. SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE OLI KUUDENNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 215 Kuviossa 16. vertaillaan C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuusastetta vuonna 216. C21-kaupungeista pääosa (16) oli työpaikkaomavaraisia vuonna 216. C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuus oli keskimäärin 18,1 %. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Helsingissä, Vaasassa ja Turussa sekä alhaisin Espoossa, Salossa ja Porvoossa. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuus oli hieman C21-kaupunkien keskitasoa korkeampi. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuus oli 6:nneksi korkein yli 5 asukkaan kaupunkien joukossa. 14 12 1 8 6 92,6 92,8 93,3 96,9 99, 12,8 14,3 14,8 15,2 15,4 17,6 17,8 18,1 19,4 11,9 111,9 114,7 122,8 124,2 126,3 128,3 4 24 2 Kuvio 16. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit) ESPOO SALO PORVOO KOUVOLA ROVANIEMI HÄMEENLINNA MIKKELI OULU KUOPIO PORI JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA LAHTI VANTAA KOTKA SEINÄJOKI JOENSUU TAMPERE TURKU VAASA HELSINKI
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 13 14 12 1 215/Q3 SEINÄJOEN SEUDUN KAIKKIEN TOIMIALOJEN KAIKKIEN YRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 215 KOLMANNELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Kuviossa 17. kuvataan Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen kaikkien yritysten liikevaihdon ja palkkasumman suhteellista muutosta kvartaaleittain vuosien 21-216/Q3 aikana. Muutokset seudun kaikkien yritysten liikevaihdossa että palkkasummassa olivat ajanjakson aikana merkittäviä: liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli huomattava vuosina 21-211, jonka jälkeen ne laskivat vuoteen 215 vaihteeseen saakka. Seinäjoen seudulla käänne tapahtui vuoden 215 kolmannella vuosineljänneksellä, jonka jälkeen yritysten liikevaihto ja palkkasumma ovat lähteneet jälleen nousuun. 8 6 4 2-2 -4 21/1 21/2 21/3 21/4 211/1 211/2 211/3 211/4 212/1 212/2 212/3 212/4 213/1 213/2 213/3 213/4 214/1 214/2 214/3 214/4 215/1 215/2 215/3 215/4 216/1 216/2 216/3 Kuvio 17. Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 21-216. (Lähde: TEM, toimialaonline) PALKKASUMMA LIIKEVAIHTO 216/Q1 SEINÄJOEN SEUDUN PIENYRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 216 ALUSSA Kuviossa 18. kuvataan Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon suhteellista kehitystä vuosineljänneksittäin ajanjakson 214-216 aikana. Pienyritysten liikevaihdon ja palkkasumman muutokset ovat olleet huomattavat kvartaalista ja vuodesta toiseen. Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kehitys lähti ripeään nousuun vuoden 216 vaihteessa, jonka jälkeen kulmakerroin on ollut vahvasti nouseva. 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kuvio 18. Seinäjoen seutukunnan pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 214-216. (Lähde: TEM, toimialaonline) -4 214 Q1 PALKKASUMMA 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 LIIKEVAIHTO
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 14 25, 2, 15, +2,3 % SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN LIIKEVAIHDON KASVU VUODEN 217 TOISELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Kuviossa 19. kuvataan Seinäjoen kaupungin (huom! ei seutu) liikevaihdon kehitystä päätoimialoittain. Teollisuuden liikevaihto aleni yhtäjaksoisesti vuoden 213 kolmannelta vuosineljännekseltä aina vuoden 217 ensimmäiselle vuosineljännekselle, mutta kääntyi ensimmäisen kerran nousuun sen jälkeen huhti-kesäkuussa 217. Vähittäiskaupan toimialan yritysten liikevaihdossa on ollut hajontaa, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 216 toisesta vuosineljänneksestä lähtien. Muiden palvelujen liikevaihdon kehitys on ollut positiivinen lähes koko ajanjakson 21-217/Q2 ajan. Informaatiosektorin liikevaihdon kehityksen vuosimuutosvaihtelut ovat suuria, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 215 viimeiseltä neljännekseltä lähtien. Kuvio 19. Seinäjoen kaupungin päätoimialojen liikevaihdon vuosimuutos % kvartaaleittain vuosina 21-217/Q2 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) 1, 5,, -5, -1, -15, -2, -25, 21/1 21/2 21/3 21/4 211/1 211/2 211/3 211/4 212/1 212/2 212/3 212/4 213/1 213/2 213/3 213/4 214/1 214/2 214/3 214/4 215/1 215/2 215/3 215/4 216/1 216/2 216/3 216/4 217/1 217/2 C TEOLLISUUS MUUT PALVELUT (H, I, J, L, M, N, R, S) 47 VÄHITTÄISKAUPPA INFORMAATIOSEKTORI +5 58 SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2-215 Kuviossa 2. tarkastellaan Seinäjoen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkakehitystä vuosina 2-215. Seinäjoella oli yhteensä 29 623 työpaikkaa (työllistä) vuonna 215. Työpaikkojen määrä lisääntyi yhteensä 5 58 työpaikalla vuosien 2-215 aikana. Seinäjoen työpaikkakehitys on ollut tasaisella kasvu-uralla koko 2-luvun ajan lukuun ottamatta pientä notkahdusta vuoden 28 finanssikriisin jälkeen. Seinäjoen työpaikkakehityksen kasvuvauhti tasoittui vuosina 211-213 ja kääntyi jopa väliaikaisesti laskuun vuonna 214. Vuonna 215 työpaikkakehitys oli jälleen maltillisen positiivinen: uusia työpaikkoja syntyi 177 kyseisen 215 aikana. 32 3 28 26 24 22 Kuvio 2. Seinäjoen työpaikkakehitys kaikilla työnantajasektoreilla vuosien 2-215 aikana (Lähde: Tilastokeskus, alueella työssäkäyvät) 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 15 23,2 % SEINÄJOEN TYÖPAIKOISTA LÄHES JOKA NELJÄS SIJOITTUU SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN Kuviossa 21. esitetään Seinäjoen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuoden 215 lopussa. Lähes joka neljäs Seinäjoen työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muut suuret työllistävät toimialat olivat teollisuus (14,1%), tukku- ja vähittäiskauppa (13,1%) ja rakentaminen (6,6%). TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO KIINTEISTÖALAN TOIMINTA KULJETUS JA VARASTOINTI SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS MUU PALVEVUTOIMINTA KAIVOSTOIMINTA RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA TOIMIALA TUNTEMATON KOULUTUS INFORMAATIO JA VIESTINTÄ MAATALOUS TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA RAKENTAMINEN TEOLLISUUS,8 4, 4,9 4,9 3,1,5 1, 6,2,5 1,6 2,9,3 1,4,9 5,9 1,7 2,6 6,6 13,1 14,1 23,2 Kuvio 21. Seinäjoen työpaikkojen jakaantuminen toimialoittain vuonna 215 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti), 5, 1, 15, 2, 25, +52 SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 21-215. TYÖPAIKKALISÄYS MÄÄRÄLLISESTI SUURIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JA OSAAMISINTEN- SIIVISISSÄ PALVELUISSA Kuviossa 22. kuvataan Seinäjoen työpaikkakehitystä toimialoittain (TOL-28) vuosien 21-215 välisenä aikana. Seinäjoki sai työpaikkalisäystä yhteensä 52 työpaikkaa vuosina 21-215. Seinäjoen työpaikkakehitys oli kaksijakoista toimialoittain tarkasteltuna: työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 11 toimialalla ja laski 1 toimialalla. Työpaikkakasvu oli ylivoimaisesti suurinta sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta kasvu oli ripeää myös asiantuntijuuteen, osaamiseen ja tietoon perustuvilla toimialoilla, etenkin ammatillisessa tieteellisessä ja teknillisessä toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Sen sijaan Seinäjoen teollisuuden ja rakentamisen toimialojen työpaikkakehitys oli erityisen heikkoa: näiltä aloilta katosi yhteensä yli 1 työpaikkaa vuosien 21-215 aikana. Kuvio 22. Seinäjoen määrällinen työpaikkakehitys toimialoittain 21-215 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti toimialoittain). TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO KIINTEISTÖALAN TOIMINTA KULJETUS JA VARASTOINTI SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS MUU PALVEVUTOIMINTA KAIVOSTOIMINTA RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA TOIMIALA TUNTEMATON KOULUTUS INFORMAATIO JA VIESTINTÄ MAATALOUS TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA RAKENTAMINEN TEOLLISUUS 956 229 196 191 174 82 5 39 29 26 14-2 -15-15 -4-67 -69-89 -181-396 -618-8 -6 +6-4 2 4 6 8 1 12
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 16 215 54,7 8,5 3,4 4, 2,4 63,2 % SEINÄJOEN KAIKISTA TYÖPAIKOISTA KAKSI KOLMESTA ON AVOIMELLA SEKTORILLA Kuviossa 23. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkojen sijoittumista työpaikkasektoreihin. Vuonna 215 kaksi kolmasosaa (63,2 %) Seinäjoen työpaikoista oli avoimen sektorin työpaikkoja eli yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 215 alempi kuin 21-luvun alussa; varsinkin yrittäjien suhteellinen osuus on alentunut viime vuosina. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni yhteensä -264 työpaikalla vuosien 21-215 aikana. Samanaikaisesti julkisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä noin tuhannella työpaikalla vuosina 21-215. 214 213 212 211 21 54,3 55,5 55,7 56,2 56,5 8,8 9, 9,1 9, 8,7 3,5 29,1 28,5 28,2 27,8 4, 3,7 3,8 3,7 3,8 2,4 2,7 2,9 2,9 3,2 % 2% 4% 6% 8% 1% Kuvio 23. Seinäjoen työpaikkojen suhteellinen jakaantuminen työnantajasektoreittain vuosien 21-215 aikana (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti). YKSITYINEN KUNTA VALTIO OY YRITTÄJÄT VALTIO -1,4 % SEINÄJOEN AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN VÄHENNYS VUOSINA 21-215 Kuviossa 24. verrataan Seinäjoen avoimen sektorin suhteellista työpaikkakehitystä C21-kaupunkeihin. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain seitsemässä C21-kaupungissa ja aleni 13 kaupungissa. Kuopiossa avoimen sektorin työpaikkakehityksessä ei tapahtunut muutosta. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla Turussa ja Oulussa sekä vähiten Salossa, Kotkassa ja Mikkelissä. Seinäjoen avoimen sektorin työpaikkavähennys oli maltillinen -1,4 %. 15 1 5-5 -1-23,9-1,6-9,2-8,6-7,4-6,7-4,2-1,8-1,7-1,4 -,6 -,2 -,1 -,,4,6 1,1 1,7 2,1 3,9 1,5-15 -2-25 -3 Kuvio 24. C21 -kaupunkien avoimen sektorin suhteellinen työpaikkakehitys vuosina 21-215 SALO KOTKA MIKKELI KOUVOLA PORI LAPPEENRANTA LAHTI ESPOO VAASA SEINÄJOKI HÄMEENLINNA JOENSUU PORVOO KUOPIO HELSINKI ROVANIEMI JYVÄSKYLÄ TAMPERE OULU TURKU VANTAA
Into Seinäjoki 218 Työllisyysdynamiikka 17 2 18 16 17,2 17,4 3. SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTEEN VUOSI- KESKIARVO OLI KOLMANNEKSI ALHAISIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 217 Kuviossa 25. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien työttömyysastetta vuoden 217 vuosikeskiarvona. Yli 5 asukkaan kaupunkien työttömyysasteet vaihtelivat Porvoon 9,2 %:sta Kotkan 17,4 %:iin. C21-kaupunkien työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 13 %. Seinäjoen työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 9,6 %, joka oli 3:nneksi alhaisin C21-kaupunkien joukossa. Seinäjoen työttömyysaste laski 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 216 vuosikeskiarvoon verrattuna. 14 12 1 8 6 4 9,2 9,3 9,6 1,5 1,6 11,2 11,4 11,9 12,1 13,3 13,7 13,8 14, 14,3 14,3 14,4 14,6 14,9 15,8 2 Kuvio 25. C21 -kaupunkien työttömyysaste vuoden 217 vuosikeskiarvona (Lähde: TEM: työllisyyskatsaus). PORVPP ESPOO SEINÄJOKI VAASA VANTAA HELSINKI HÄMEENLINNA MIKKELI KUOPIO ROVANIEMI LAPPEENRANTA KOUVOLA SALO JYVÄSKYLÄ TURKU PORI TAMPERE OULU LAHTI JOENSUU KOTKA
Into Seinäjoki 218 Tulodynamiikka 18 Tulodynamiikka
Into Seinäjoki 218 Tulodynamiikka 19 M 2 5 +6,7 M SEINÄJOEN TILITETTYJEN KUNNALLISVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 218, JOKA YLITTÄÄ VUOSIEN 216 JA 217 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN Kuviossa 26. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen kunnallisverojen määrää vuosien 216-3/218 aikana kuukausittain. Tilitetyt kunnallisverot olivat yhteensä 28 miljoonaa euroa sekä vuonna 216 että vuonna 217. Vuoden 218 kolmen ensimmäisen kuukauden tilitetyt kunnallisverot olivat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Summa oli hieman korkeampi kuin vuosien 216 ja 217 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, jolloin tilitetyt kunnallisverot olivat 59,7 miljoonaa ja 58,4 miljoonaa euroa. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttuvien jaksotusten vuoksi. 2 1 5 1 5-5 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKLUU Kuvio 26. Seinäjoen tilitettyjen kunnallisverojen määrä kuukausittain vuosina 216-3/218 (Lähde: Verohallinto, kunnallisverojen tilitykset) 216 217 218 11. SEINÄJOEN KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 Kuviossa 27. verrataan C21-kaupunkien kunnallisverotettavia tuloja asukasta kohden vuonna 216. C21-kaupunkien kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vaihtelivat Joensuun 2 959 eurosta Espoon 4 466 euron välillä. Kunnallisverotettavat tulot olivat selvästi korkeimmat pääkaupunkiseudun ja pääkaupungin lähiseudun kunnissa suhteessa muuhun maahan. Seinäjoen kunnallisverotettavat tulot olivat 3 353 euroa asukasta kohden vuonna 216. Seinäjoen arvo oli C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen kunnallisverotettavat tulot kasvoivat noin viidenneksellä (18 %) vuosien 212-216 välisenä aikana. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 2959 311 3163 3187 3225 3236 3269 3271 3313 3349 3353 342 3432 3432 3438 3454 3496 371 3928 471 4466 5 Kuvio 27. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit). JOENSUU MIKKELI JYVÄSKYLÄ PORI SALO TURKU LAHTI KUOPIO OULU ROVANIEMI SEINÄJOKI TAMPERE KOTKA LAPPEENRANTA VAASA KOUVOLA HÄMEENLINNA VANTAA PORVOO HELSINKI ESPOO
Into Seinäjoki 218 Tulodynamiikka 2 5, 4,5 4, +5,1 M SEINÄJOEN TILITETTYJEN YHTEISÖVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 218, JOKA YLITTÄÄ SELVÄSTI VUOSIEN 216 JA 217 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN Kuviossa 28. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöverojen määrää vuosien 216-3/218 aikana kuukausittain. Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 13 miljoonaa euroa vuonna 216 ja 15,6 miljoonaa euroa vuonna 217 eli tilitettyjen yhteisöverojen määrä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 218 kolmen ensimmäisen kuukauden tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 5,1 miljoonaa euroa, joka ylitti merkittävästi vastaavan ajankohdan vuonna 216 (3,3 miljoonaa euroa) ja vuonna 217 (3,2 miljoonaa euroa). Tosin tilitettyjen yhteisöverojen määrä ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttuvien jaksotusten vuoksi. 3,5 3, 2,5 2, 1,,5, TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKLUU Kuvio 28. Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrä kuukausittain vuosina 216-3/218 (Lähde: Verohallinto, yhteisöverojen tilitykset) 216 217 218 5. SEINÄJOEN YHTEISÖVEROT ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA OLIVAT VIIDENNEKSI KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 Kuviossa 29. verrataan C21-kaupunkien yhteisöverojen määrää asukasta kohden vuonna 216. Yli 5 asukkaan kaupunkien yhteisöverojen määrässä asukasta kohden oli suuri hajonta. C21- kaupunkien yhteisöverojen määrä oli keskimäärin 268 euroa asukasta kohden. Keskiarvon ylittivät vain Helsinki, Vaasa, Espoo, Turku, Seinäjoki, Vantaa, Porvoo ja Lappeenranta. Helsingin yhteisöverot olivat korkeimmat ja Kotkan alhaisimmat asukasta kohden laskettuna vuonna 216. Seinäjoen yhteisöverot asukasta kohden olivat C21-kaupungeista 5:nneksi korkeimmat (366 /asukas). 7 6 5 4 3 2 1 152 152 162 166 169 179 185 189 198 25 29 226 238 295 298 32 366 414 439 463 626 Kuvio 29. C21 -kaupunkien yhteisöverot asukasta kohden vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit). KOTKA JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI PORI OULU KUOPIO LAHTI SALO HÄMEENLINNA KOUVOLA MIKKELI JOENSUU TAMPERE LAPPEENRANTA PORVOO VANTAA SEINÄJOKI TURKU ESPOO VAASA HELSINKI
Into Seinäjoki 218 Tulodynamiikka 21 6 11. SEINÄJOEN YHTEENLASKETUT KUNNALLIS-, KIINTEISTÖ- JA YHTEISÖVEROTULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 Kuviossa 3. verrataan C21-kaupunkien verotuloja asukasta kohden vuonna 216. Verotuloihin lasketaan kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverojen yhteissumma. Pääkaupunkiseudun kuntien verotulot olivat selvästi korkeimmat asukasta kohden. Joensuun, Porin ja Mikkelin verotulot asukasta kohden olivat alhaisimmat. Seinäjoen verotulot asukasta kohden olivat C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen verotulot asukasta kohden kasvoivat noin viidenneksellä (+18,5 %) vuosien 21-216 välisenä aikana. 5 4 3 2 3458 3626 3643 3654 3677 378 376 377 3868 3926 3929 3929 3996 3997 451 468 4198 4349 4561 547 5268 1 Kuvio 3. C21 -kaupunkien verotulot asukasta kohden vuonna 216 (Lähde: Sotkanet: verotulot). JOENSUU PORI MIKKELI JYVÄSKYLÄ SALO OULU LAHTI KUOPIO KOTKA TAMPERE SEINÄJOKI TURKU KOUVOLA ROVANIEMI HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA VAASA VANTAA PORVOO HELSINKI ESPOO
Into Seinäjoki 218 Osaamisdynamiikka 22 Osaamisdynamiikka
Into Seinäjoki 218 Osaamisdynamiikka 23 5 9. SEINÄJOEN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS YLI 15-VUOTIAASTA VÄESTÖSTÄ OLI YHDEKSÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 216 JA KORKEIN EI-YLIOPISTOKAUPUNGEISTA Kuviossa 31. verrataan C21-kaupunkien korkea-asteen suorittaneen yli 15-vuotiaan väestön osuutta koko väestöstä. Korkea-asteen suorittaneen väestön osuus vaihteli merkittävästi C21 -kaupunkien välillä. Korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä oli korkein Espoossa, Helsingissä ja Oulussa sekä alhaisin Kouvolassa, Salossa ja Kotkassa. Seinäjoen väestöstä noin kolmannes (31,9 %) oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna 216. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneiden osuus oli 9:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa ja korkein ei-yliopistokaupungeista. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneen väestön osuus kasvoi 2,1 %-yksikköä vuosien 21-216 aikana. Kuvio 31. C21 -kaupunkien korkea-asteen koulutuksen suorittaneen väestön osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 216 (Lähde: Sotkanet: koulutus). 45 4 35 3 25 2 15 1 5 24,7 KOUVOLA 25,1 SALO 26,1 KOTKA 26,9 PORI 27,7 LAHTI 29,1 29,3 LAPPEENRANTA MIKKELI 3,4 3,6 3,8 31,6 31,9 31,9 32, VANTAA JOENSUU HÄMEENLINNA PORVOO KUOPIO SEINÄJOKI ROVANIEMI 33,3 TURKU 34,5 VAASA 35,3 35,8 35,9 JYVÄSKYLÄ TAMPERE OULU 41,3 HELSINKI 45,4 ESPOO +11 ja +17 SEINÄJOKI SAI MUUTTOVOITTOA MAAN SISÄLTÄ NOIN 1 1 HENKILÖÄ KESKIASTEEN JA 17 HENKILÖÄ KORKEA-ASTEEN SUORITTANEISTA VUOSINA 21-215 Kuviossa 32. tarkastellaan Seinäjoen kaupungin keski- ja korkea-asteen suorittaneen väestön kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 21-215 aikana. Seinäjoki sai muuttovoittoa sekä keskiasteen että korkea-asteen suorittaneista. Seinäjoen muuttovoitot painottuvat selvästi keskiasteen tutkinnon suorittaneeseen väestöön: Seinäjoki sai yhteensä noin 1 1 henkilöä muuttovoittoa keskiasteen suorittaneista vuosien 21-216 aikana. Seinäjoki sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa yhteensä 17 henkilöä muuttovoittoa vuosina 21-215. 2 53 53 18 89 1 4 29 76 15 1 6 248 234-79 7 36 1 176 179-3 -1-83 54 19 223-67 -6 Kuvio 32. Seinäjoen keski- ja korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto vuosien 21-215 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot) 21 KESKIASTE 211 212 213 214 215 ALIN KORKEA-ASTE ALEMPI KORKEA- KOULUTUSASTE YLEMPI KORKEA- KOULUTUSASTE TUTKIJA- KOULUTUSASTE
Into Seinäjoki 218 Osaamisdynamiikka 24 35 5293 ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN JA KOLMANNEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 216 Kuviossa 33. kuvataan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen uusien opiskelijoiden määrää vuosina 214-216. Toisen asteen opinnoista on eroteltu lukio ja ammatillinen peruskoulutus erikseen. Kolmannen asteen on huomionarvoista, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuu kokonaan yliopistokoulutus. Etelä-Pohjanmaalla oli toisen asteen uusia opiskelijoita yhteensä 4 153, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 71,7 % ja lukiossa 28,3 %. Toisen asteen koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi vuosina 214-216. Ammattikorkeakoulutuksessa aloitti yhteensä 1 14 uutta opiskelijaa vuonna 216. Kolmannen asteen (AMK) uusien opiskelijoiden määrät aleni vuosina 214-216. 3 25 2 15 1 5 1119 1158 LUKIO 1177 2878 2744 2976 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 1359 1232 AMK 114 Kuvio 33. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen uudet opiskelijat (koulutuspaikat) vuosina 214-216. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen) 214 215 216 3951 ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN ASTEEN TAI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 216 Kuviossa 34. tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen opintojen suorittaneiden tai vastavalmistuneiden määriä vuosina 214-216. Toisen asteen opinnot suoritti yhteensä 3 68 opiskelijaa vuonna 216, joista 66,2 prosenttia suoritti ammatillisen perustutkinnon ja 33,8 prosenttia ylioppilastutkinnon. AMK-tutkinnon suoritti yhteensä 883 henkilöä vuonna 216. Valmistuneiden opiskelijoiden määrät laskivat hieman ylioppilastutkinnon suorittaneiden osalta tarkastelujakson aikana, mutta kasvoivat ammatillisen perustutkinnon ja AMK-tutkintojen osalta samalla ajanjaksolla. 25 2 15 1 186 137 138 1882 241 23 8 89 883 5 Kuvio 34. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen tutkinnon suorittaneet vuosina 214-216. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen) YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTANEET AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEET 214 215 216 AMK
Into Seinäjoki 218 Osaamisdynamiikka 25 5 45 451 42 471 1343 SEINÄJOELTA VALMISTUNEIDEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 216, JOKA OLI 151 HENKILÖÄ ENEMMÄN KUIN VUONNA 214 Kuviossa 35. esitetään Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden määrät koulutusaloittain vuosien 214-216 aikana. Seinäjoella valmistui ammatillisesta koulutuksesta yhteensä 1 343 henkilöä vuonna 216, joka on 151 henkilöä enemmän kuin vuonna 214. Eniten valmistuneita tuli tekniikan ja liikenteen alalta, jonka osuus kaikista valmistuneista oli yli kolmannes (35,1 %). Vähän yli joka neljäs (27,8 %) valmistui yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallintotalouden alalta. Muita merkittäviä valmistuneiden koulutusaloja olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Muiden koulutusalojen merkitys Seinäjoen valmistuneissa ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli hyvin vähäinen. Kuvio 35. Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta koulutuksesta (sis. oppisopimusopiskelijat) valmistuneet koulutusaloittain (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen) 4 35 3 25 2 15 1 5 9 2 8 15 3 7 KULTTUURIALA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 28 22 23 29 44 33 LUONNON- TIETEIDEN ALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 125 136 165 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 214 215 216 269 264263 266 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 342 373 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 56 % AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 216 Kuviossa 36. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden sijoittumista työelämään koulutusaloittain vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna 216 Etelä-Pohjanmaalla asui 2 391 vuoden sisällä ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä, joista enemmän kuin joka toinen (56 %) oli sijoittunut työmarkkinoille, vähän alle joka viides opiskeli (18,2 %) tai oli työttömänä työnhakijana (18,1 %). Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työttömäksi jääneiden osuus oli lähes kolmikertainen verrattuna ylemmän koulutusasteen suorittaneiden sijoittumiseen työelämässä. Valmistuneiden sijoittuminen vaihteli merkittävästi koulutusalan mukaan: parhaiten työllistyivät terveyden ja hyvinvoinnin alalta valmistuneet, joista lähes seitsemän kymmenestä (67,8 %) oli työllisenä ja vain 8 % oli jäänyt työttömäksi. Työllistyminen oli vahvaa myös palvelualoilla ja kaupan, hallinnon sekä oikeuden aloilla. Työllisten osuus jäi alle 5 %:iin valmistuneista tekniikan alalla, humanististen ja taiteiden alalla sekä muiden alojen osalta. Työttömien osuus oli valmistuneista oli keskimääräistä suurempi suurimmalla koulutusalalla eli tekniikan ja liikenteen toimialkalla, joista joka neljäs oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. KAIKKI ALAT (N=1338) TEKNIIKAN ALAT (N=756) TERVEYS- JA HYVINVOINTI (N=522) PALVELUALAT (N=423) KAUPPA, HALLINTO JA OIKEUS (N=366) MAA- JA METSÄTALOUS (N=132) HUM. JA TAIDEALAT (N=99) 33,3 47,6 56, 16,7 61,7 62,3 59,1 27,3 67,8 13,6 18,1 16,3 18, 21,2 19, 18,2 26,6 8, 14,9 14,8 18,2 7,8 9,1 5,2 7,1 4,9 9,1 18,2 Kuvio 36. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 216. *Muut alat: Kasvatusala, Luonnontieteet ja ICT. **Muut: Varusmies/siviilipalvelus, Eläkeläinen, työkyvytön tai tuntematon työmarkkina-asema (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen) MUUT ALAT (N=87)* 27,6 27,6 34,5 1,3 % 2% 4% 6% 8% 1% TYÖLLINEN TYÖTÖN OPISKELIJA MUUT**
Into Seinäjoki 218 Osaamisdynamiikka 26 81,5 % AMMATTIKORKEA- TAI YLIOPISTOKOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 216 Graafissa 37. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammattikorkeakoulu- tai ylipistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 216. Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä 1 137 henkilöä, jotka olivat suorittaneet vuoden sisällä joko ammattikorkeakoulu- tai yliopistotason tutkinnon: näistä henkilöistä 71,8 prosenttia oli suorittanut AMK-tutkinnon ja 28,2 prosenttia yliopistotutkinnon. Etelä-pohjanmaalla enemmän kuin neljä viidestä (81,5 %) ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneista henkilöistä oli työllistynyt vuoden aikana tutkinnon suorittamisesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 6,6 % oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Työllistyneiden osuus oli vuosi valmistumisen jälkeen ammattikorkeakoulututkinnon (82,7 %) suorittaneilla hieman korkeampi kuin yliopistotutkinnon (78,5 %) suorittaneilla. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien osuudessa ei ollut juurikaan eroa. YHTEENSÄ (N=1337) 81,5 9,2 6,6 2,6 YLIOPISTOTUTKINTO (N=324) 78,5 12,1 6,5 2,8 AMK-TUTKINTO (N=816) 82,7 8,1 6,6 2,6 % 2% 4% 6% 8% 1% PÄÄTOIMINEN TYÖLLINEN TYÖTÖN TYÖLLINEN OPISKELIJA MUU Kuvio 37. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 216. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
Into Seinäjoki 218 Seinäjoen positio C21-kaupunkien joukossa eräillä tunnusluvuilla 27 SIJOITUS YRITYSKANTA 217 Q1AS. TYÖLLISYYSASTE 216 TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE% 215 TYÖTTÖMYYSASTE% 217 YRITYSTEN UUSIUTUMISASTE% 216 ALOITTANEET YRITYKSET / 1 AS. 216 YRITYSTOIMI- PAIKKOJEN LIIKEVAIHTO 216 KUNNALLISVEROT /AS. 216 YHTEISÖVEROT /AS. 216 VEROTETTAVAT TULOT /AS. 216 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN KEHITYS% 21-215 KORKEA-ASTEEN SUORITTANUT VÄESTÖ 216 1. HELSINKI PORVOO HELSINKI PORVOO VANTAA HELSINKI PORVOO ESPOO HELSINKI ESPOO VANTAA ESPOO 2 SALO ESPOO VAASA ESPOO ESPOO PORVOO ESPOO HELSINKI VAASA HELSINKI TURKU HELSINKI 3. PORVOO VANTAA TURKU SEINÄJOKI HELSINKI ESPOO VANTAA PORVOO ESPOO PORVOO OULU OULU 4. SEINÄJOKI SEINÄJOKI TAMPERE VAASA OULU TURKU VAASA VANTAA TURKU VANTAA TAMPERE TAMPERE 5. TURKU HELSINKI JOENSUU VANTAA TURKU TAMPERE HELSINKI HÄMEENLINNA SEINÄJOKI VAASA JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 6. TAMPERE HÄMEENLINNA SEINÄJOKI HELSINKI TAMPERE VAASA SEINÄJOKI KOUVOLA VANTAA LAPPEENRANTA ROVANIEMI VAASA 7. HÄMEENLINNA VAASA KOTKA HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ SALO LAPPEENRANTA VAASA PORVOO HÄMEENLINNA HELSINKI TURKU 8. PORI MIKKELI VANTAA MIKKELI PORVOO ROVANIEMI TAMPERE LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA ROVANIEMI KUOPIO ROVANIEMI 9. MIKKELI ROVANIEMI LAHTI KUOPIO PORI PORI KOUVOLA KOTKA TAMPERE KOUVOLA PORVOO SEINÄJOKI 1. ESPOO KUOPIO LAPPEENRANTA ROVANIEMI JOENSUU LAHTI KOTKA TAMPERE JOENSUU SEINÄJOKI JOENSUU KUOPIO 11. LAHTI SALO JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA VAASA JYVÄSKYLÄ PORI SEINÄJOKI MIKKELI TURKU HÄMEENLINNA PORVOO 12. ROVANIEMI LAHTI PORI KOUVOLA LAHTI SEINÄJOKI OULU ROVANIEMI KOUVOLA TAMPERE SEINÄJOKI HÄMEENLINNA 13. LAPPEENRANTA KOUVOLA KUOPIO SALO KUOPIO VANTAA HÄMEENLINNA OULU HÄMEENLINNA KOTKA VAASA JOENSUU 14. VAASA LAPPEENRANTA OULU JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI HÄMEENLINNA LAHTI KUOPIO SALO KUOPIO ESPOO VANTAA 15. JYVÄSKYLÄ OULU MIKKELI TURKU LAPPEENRANTA OULU JOENSUU LAHTI LAHTI LAHTI LAHTI MIKKELI 16. KOUVOLA TURKU HÄMEENLINNA PORI HÄMEENLINNA JOENSUU TURKU TURKU KUOPIO OULU LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA 17. KUOPIO JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI TAMPERE KOTKA KUOPIO JYVÄSKYLÄ SALO OULU SALO PORI LAHTI 18. JOENSUU PORI KOUVOLA OULU KOUVOLA MIKKELI SALO PORI PORI JYVÄSKYLÄ KOUVOLA PORI 19. VANTAA TAMPERE PORVOO LAHTI MIKKELI LAPPEENRANTA MIKKELI JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI MIKKELI MIKKELI KOTKA 2. KOTKA JOENSUU SALO JOENSUU SEINÄJOKI KOUVOLA ROVANIEMI MIKKELI JYVÄSKYLÄ PORI KOTKA SALO 21. OULU KOTKA ESPOO KOTKA SALO KOTKA KUOPIO JOENSUU KOTKA JOENSUU SALO KOUVOLA
SISÄLTÖ: VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO, TUTKIMUSPALVELU TIMO ARO OY GRAAFINEN SUUNNITTELU: KASPERI SALOVAARA LÄHTEET: TILASTOKESKUKSEN JA VEROHALLINNON TIETOKANNAT JA REKISTERIT, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ