AB Ekorosk OY:n Storkohmon jäteaseman pinta, pohja ja kaatopaikkavesien vuosiyhteenveto 2018

AB Ekorosk OY:n Storkohmon jäteaseman pinta, pohja ja kaatopaikkavesien vuosiyhteenveto 2018 Pia Vesisenaho & Joni Virtanen 2019

Vesisenaho Pia & Virtanen Joni 2019: Oy Ekorosk Ab:n Storkohmon jäteaseman pinta, pohja ja kaatopaikkavesien tarkkailu vuodelta 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 24 s.+ 4 liitettä.

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1 Havaintopaikat, näytteenottotiheys ja analyysit... 4 2.1.1. Kaatopaikkavedet... 4 2.1.2. Pintavedet... 5 2.1.3. Pohjavedet... 5 3. TULOKSET JA TARKASTELU... 5 3.1 Kaatopaikkavedet... 6 3.1.1. Storkohmo lähtevä (SL)... 6 3.1.2. PIMA1 ja PIMA2... 8 3.1.3. Öljyisten maiden vastaanotto, ÖMK (öljykaivon jälkeen)... 8 3.1.4. Erityislieteallas, kaivo 2, EL2... 9 3.1.5. Lietteiden vastaanottorakennus (L1, L2 ja L3)... 10 3.1.6. Uusi kaatopaikka, jätetäytön purkuputki, JP... 11 3.2 Pintavedet... 13 3.3 Pohjavedet... 17 3.3.1. Putket pp01, pp02, pp18a, pp23, pp26 sekä pp27... 17 3.3.2. Putket pp03, pp16 ja pp21... 18 4. YHTEENVETO... 22 4.1 Kaatopaikkavedet... 22 4.2 Pintavedet... 22 4.3 Pohjavedet... 22 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 LÄHTEET... 23 LIITTEET... 24 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI JAKOBSTAD 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

4 AB EKOROSK OY:N STORKOHMON JÄTEASEMAN PINTA, POHJA JA KAATOPAIKKAVESIEN VUOSIYHTEENVETO 2018 1. JOHDANTO Ab Ekorosk Oy:n Kokkolassa sijaitsevan Storkohmon jäteaseman pinta, pohja ja kaatopaikkavesien tarkkailu perustuu Länsi Suomen ympäristökeskuksen 3.7.2008 myöntämään ympäristölupaan (LSU 2006 Y 944) ja Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston 1.3.2011 myöntämään toiminnan olennaista muuttamista koskevaan ympäristölupaan (LSSAVI/116/04.08/2010). Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jäteaseman tarkkailuohjelman 30.7.2009 (LSU 2009 Y 537) ja Ely keskus on hyväksynyt päivitetyn tarkkailuohjelman 19.6.2012 (EPOELY/393/07.00/2010). Storkohmon kaatopaikka on lisäksi saanut päivitetyn ympäristöluvan koskien Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jäteaseman toiminnan ja lupamääräysten muuttamista (LSSAVI/5483/2014). Storkohmon jäteaseman lietealtaan sulkeminen on toteutettu (LSSAVI/144/04.08/2012) 9.6.2015 päätöksen mukaan. Storkohmon vanha kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1969 ja toiminta on lopetettu 31.10.2007. Vanhan kaatopaikan sulkemistoimet ja erityislietealtaan sulkeminen on saatu valmiiksi vuoden 2018 lopussa. Vuonna 2018 jäteaseman ja kaatopaikka alueen tarkkailua on toteutettu 27.12.2013 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti (Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.). Storkohmon jäteaseman tarkkailu koostui yhteensä kahden ojapisteen, 9 pohjavesiputken, kaatopaikan sisällä muodostuvien vesien sekä Kokkolan jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen vesien tarkkailuista. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Eurofins Ahma Oy. Tämän yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Havaintopaikat, näytteenottotiheys ja analyysit Näytepistekartta on liitteessä 1. Näytepisteistä määritettävät analyysit on taulukoituna liitteessä 2. Näytteenottosuunnitelma on liitteessä 3. 2.1.1. Kaatopaikkavedet Kaikki kaatopaikalla syntyvä vesi on johdettu keväästä 2014 lähtien ympärysojia pitkin pumppukaivolle, josta vedet johdetaan Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn veden näytteenotot suoritetaan Kokkolan Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti pumppukaivosta 24 tunnin kokoomanäytteinä (tunnus SL) 12 krt/vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn veden (SL) näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: BOD 7 ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, ph, happi, kiintoaine, sameus, kloridi, sähkönjohtavuus, E.coli, fekaaliset enterokokit, haju, sulfaatti, alkaliniteetti ja öljyhiilivedyt. Lisäksi kerran vuodessa analysoidaan liitteessä 2 eritellyt vuosi /erikoisanalyysit. Ympärysojaan koottuja kaatopaikkavesiä tarkkaillaan myös vesien syntypisteissä. Muut kaatopaikkavesien tarkkailtavat havaintopisteet ovat: uuden kaatopaikan jätetäytön purkuputki (JP), erityislietealtaan kaivo 2 (EL2), pilaantuneiden maiden erityislieteallas (PIMA1 2), öljyisten maiden kompostointikenttä (ÖMK) sekä lietteiden vastaanottorakennus (L1 L3).

5 Pilaantuneiden maiden erityislietealtaasta (PIMA1) ja öljynerottimen jälkeisestä putkesta (PIMA2) analysoidaan neljästi vuodessa öljyhiilivedyt. Pilaantuneiden maiden erityislietealtaalta vesi johdetaan öljynerottimen kautta ympärysojaan. Öljyisten maiden kompostointikentältä (ÖMK) öljynerotuskaivon kautta kaatopaikan ympärysojaan johdettavien vesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa. Havaintopisteen (ÖMK) näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt. Erityislietealtaan kaivosta (EL2) otetaan näyte kerran vuodessa syksyllä. Näytteistä analysoidaan seuraavat: COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, BOD 7, alkaliniteetti, sameus, Cr kok, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. Lietteiden vastaanottorakennus on otettu käyttöön vuonna 2012. Lietteiden vastaanottorakennuksen näytepisteistä L1 (ennen öljynerotinta sisällä), L2 (ennen öljynerotinta ulkona) ja L3 (öljynerottimen jälkeen) otetaan näytteet kerran vuodessa syksyllä. Näytteistä analysoidaan seuraavat: sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt. Uuden kaatopaikan jätetäytön purkuputken vettä (JP) tarkkaillaan kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan seuraavat: happi, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, ph, sulfaatti, kiintoaine, kloridi, lämpötila, sähkönjohtavuus, lyijy, rauta, E.coli, fekaaliset enterokokit ja öljyhiilivedyt. 2.1.2. Pintavedet Siitä lähtien, kun kaatopaikkavedet on pumpattu jätevedenpuhdistamolle, on jälkitarkkailuna seurattu kaatopaikan ulkopuolista pintavesipistettä Oja 4. Kyseisessä pisteessä kaatopaikkavesien mahdolliset vaikutukset ympäristöön ovat selvimmin havaittavissa. Mikäli pisteessä Oja 4ä ei ole ollut vettä, on otettu tarvittava näyte ojapisteestä 6 (Liite 1.2). Koska sähkönjohtavuuden, COD Mn :n sekä typen tuloksissa on ollut havaittavissa yhä viitteitä kaatopaikan vaikutuksista, on tarkkailua toteutettu vuodesta 2015 alkaen Oja 4:n lisäksi pisteessä Oja 6. Muista ojapisteistä otetaan tarvittaessa näytteet Oja 4 tulosten perusteella. Pintavesinäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit (2 krt/vuosi): BOD 7, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, ph, happi, kiintoaine, väri, sameus, kloridi, sähkönjohtavuus, E.coli, fekaaliset enterokokit, haju, sulfaatti ja öljyhiilivedyt. 2.1.3. Pohjavedet Pohjavesiä tarkkaillaan 9 havaintoputkesta: pp01, pp02, pp03, pp16, pp18a, pp21, pp23, pp26 ja pp27. Perusanalyysejä varten otetaan näytteet 2 krt/vuodessa. Perusanalyysit sisältävät seuraavat: pohjaveden pinnan korkeus, ph, sähkönjohtavuus, lämpötila. Lisäksi havaintoputkista pp03, pp16 ja pp21 määritetään seuraavat parametrit 2 krt/vuodessa: COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, väri, sameus, kloridi, rauta, E.coli, fekaaliset enterokokit, happi, alkaliniteetti, sulfaatti. Lisäksi putkista pp03 ja pp21 analysoidaan kerran vuodessa syksyn näytteenoton yhteydessä seuraavat (vuosianalyysit): lyijy, kadmium, kupari, sinkki, kromi, kromi(vi), elohopea, AOX, kloorihiilivedyt, VOC, öljyhiilivedyt, syanidi, PAH yhdisteet ja fenolit. 3. TULOKSET JA TARKASTELU Seuraavissa kuvaajissa esitetään tarkkailun pinta, pohja ja kaatopaikkavesitulokset vuodelta 2018. Lisäksi kuvaajissa on esitetty tulokset vuosilta 2014 2018. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (taulukot, kuvaajat).

6 3.1 Kaatopaikkavedet 3.1.1. Storkohmo lähtevä (SL) Vuonna 2018 jäteasemalta puhdistamolle johdettu jätevesi oli laadultaan pääosin tavanomaista alueelta puhdistamolle johdettua jätevettä. Jätevesi oli ph arvoiltaan (5,7 8,3), syyskuun näytettä lukuun ottamatta aiempien tarkkailuvuosien tapaan emäksistä. Sähkönjohtavuuden arvot (310 490 ms/m) sekä kloridipitoisuudet olivat jätevesitasoa ja yhtäläisiä aikaisempien vuosien tulosten kanssa. Sameusarvot vaihtelivat suuresti (26 300 NTU) (kuva 1). Kuva 1. Havaintopisteen SL ph, sähkönjohtavuus, kloridi ja sameusarvot vuosina 2014 2018. Vuoden 2018 näytteissä kokonaistypen pitoisuus oli välillä 61 210 mg/l. Pitoisuudet laskivat loppuvuotta kohden ja olivat syksyllä koko vertailujakson alhaisimmalla tasolla, kunnes kohosivat taas joulukuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet (10 200 mg/l) noudattivat pääosin kokonaistypen pitoisuuksia (kuva 2). Kuva 2. Havaintopisteen SL kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet vuosina 2014 2018.

7 Kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2018 välillä 0,68 10,0 mg/l. Pitoisuudet olivat helmi, maalis ja joulukuussa korkeammat kuin koko vertailujaksolla (kuva 3). Kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2018 suuresti kuten aiempinakin tarkkailuvuosina (kuva 3). Kuva 3. Havaintopisteen SL kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuudet vuosina 2014 2018. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) oli suurinta heinä syyskuussa, vaihdellen koko vuoden näytteissä välillä 7,6 69 mgo 2 /l. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvot olivat edelleen vuonna 2018 erittäin korkeita (200 380 mgo 2 /l) ja väkevää jätevesitasoa (Kuva 4). Kuva 4. Havaintopisteen BOD 7 ja COD Cr tulokset vuosina 2014 2018. Sulfaattipitoisuudet olivat vuonna 2018 välillä 140 300 mg/l ja edellisvuoden tasoa (Kuva 5). Raudan osalta pitoisuudet olivat koholla tammi maaliskuussa, jonka jälkeen ne lähtivät selvään laskuun. Rautapitoisuudet olivat havaintopisteen SL vuoden 2018 näytteissä välillä 1,7 19,3 mg/l (kuva 5). Kuva 5. Havaintopisteen SL sulfaatin ja raudan pitoisuudet vuosina 2014 2018.

8 Öljyhiilivetypitoisuudet ovat vuodesta 2014 lähtien olleet pääosin alle määritysrajan <0,05 mg/l (v. 2014 määritysraja <1 mg/l). Vuonna 2018 öljyhiilivetyjä havaittiin kuitenkin enemmän kuin edellisvuosina. Korkein pitoisuus (0,79 mg/l) havaittiin syyskuun näytekerralla. Vuonna 2018 Escherichia coli bakteerien määrä jäi alle määritysrajan < 100 pmy/ 100 ml. Enterokokkeja havaittiin loka ja joulukuun näytteissä 10 12 pmy/ 100 ml (kuva 6). Kuva 6. Havaintopisteen SL bakteeritulokset vuosina 2014 2018. Viemäröidyn kaatopaikkaveden määrä oli vuonna 2018 yhteensä noin 38 863 m 3. Kaatopaikkavesi oli syyskuussa Kokkolan Veden jätevesille asettamaa raja arvoa happamampaa. Muilla näytekerroilla rajaarvojen ylityksiä ei tapahtunut. Havaintopisteen SL kerran vuodessa toistuvat vuosi /erikoisanalyysit ovat koottuna tuloskoostetaulukossa (liite 3). 3.1.2. PIMA1 ja PIMA2 Pilaantuneiden maiden erityislietealtaan (PIMA 1) öljynerotinkaivo toimi vuonna 2018 hyvin. Kaikilla näytekerroilla öljykaivon jälkeisten näytteiden (PIMA 2) pitoisuudet olivat altaan (PIMA 1) pitoisuutta selvästi alhaisemmat (kuva 7). Kuva 7. Havaintopisteiden PIMA1 ja PIMA2 öljyhiilivetytulokset vuosina 2014 2018. (pilkullinen pylväs = hyvin öljyisestä näytteestä johtuen öljypitoisuutta ei saatu määritettyä) 3.1.3. Öljyisten maiden vastaanotto, ÖMK (öljykaivon jälkeen) Öljyisten maiden kompostointikentältä öljynerotuskaivon kautta kaatopaikan ympärysojaan johdettavien vesien öljyhiilivetypitoisuudet ovat vertailujaksolla vaihdelleet suuresti. Vuonna 2018 pitoisuudet olivat alhaisia ja huhtikuussa tulos jäi alle määritysrajan < 0,05 mg/l. Vuosina 2017 ja 2018 pitoisuudet ovat laskeneet selvästi vuoteen 2016 verrattuna (< 0,05 mg/l) (kuva 8).

9 Kuva 8. Havaintopisteen ÖMK öljyhiilivetytulokset vuosina 2014 2018. 3.1.4. Erityislieteallas, kaivo 2, EL2 Kuva 9. Havaintopisteen EL2 ph, sähkönjohtavuus ja sameusarvot sekä kiintoainepitoisuus vuosina 2014 2018. Havaintopisteestä EL2 saatiin näytteet vain keväällä, sillä erityislietealtaan sulkemisen yhteydessä kaivo peitettiin kesän aikana. Jatkossa suotovesiä tarkkaillaan kauempana erityislietealtaasta sijaitsevasta tarkkailukaivosta EL3. Havaintopisteen EL2 suotoveden ph arvo oli huhtikuun näytteen perusteella samaa tasoa kuin edellisvuosina ja lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuuden, sameuden ja kiintoaineen arvot ovat olleet korkeita, mutta laskivat selvästi syksyllä 2017. Arvot olivat huhtikuussa 2018 edelleen alhaisella tasolla. Vuonna 2017 näytekaivosta oli pumpattu vettä, mikä näkyy vedenlaadun muutoksena (kuva 9). Sama tilanne on nähtävissä ravinteiden ja orgaanisen aineen osalta. Syksyn 2017 ja kevään 2018 pitoisuudet ovat selvästi aiempaa tasoa alhaisemmat (Kuva 10). Kuva 10. Havaintopisteen EL2 kokonaistyppi ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä biologisen (BOD 7 ) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvot vuosina 2014 2018.

10 Kromipitoisuudet ovat yleisesti olleet havaintopisteessä EL2 suuria. Huhtikuussa 2018 analysoitiin kuitenkin vertailujakson alhaisin pitoisuus (4 µg/l). Muista pitoisuuksista poiketen sulfaattipitoisuus oli syksyllä 2017 koholla, mutta laski keväällä 2018 aiempien vuosien tasolle. Alkaliniteetti (0,78 mmol/l) laski edelleen vuonna 2018, mutta veden puskurikyky oli kuitenkin edelleen hyvä (kuva 11). Kuva 11. Havaintopisteen EL2 kromi ja SO 4 pitoisuudet sekä alkaliniteetti vuosina 2014 2018. 3.1.5. Lietteiden vastaanottorakennus (L1, L2 ja L3) Lietteiden vastaanottorakennuksen purkuputken öljynerotuskaivo on toiminut vuosina 2017 2018 paremmin kuin vuonna 2016, jolloin vielä öljynerottimen jälkeiset (L3) öljypitoisuudet olivat niin suuret, ettei pitoisuutta pystytty määrittämään. ELY keskuksen kanssa korkeista öljypitoisuuksista käydyn neuvottelun (EPOELY/753/2015) johdosta Ekorosk Oy laati asiasta selvityksen, joka sisälsi myös jatkotoimenpiteet öljyisten lietteiden vastaanottorakennuksen normaalin toiminnan ja tarkkailun palauttamiseksi. Vuoden 2018 molemmilla näytekerroilla oli havaittavissa kaivosta johtuvaa öljypitoisuuden laskua. Elokuussa havaintopisteen L2 pitoisuus oli korkea ja kaivon jälkeinen öljypitoisuus pisteessä L3 kohosi korkeammaksi kuin ennen kaivoa pisteellä L1. Joulukuun tuloksissa oli näkyvissä selvä vähenemä öljynerotuskaivon jälkeisessä näytteessä (L3) (kuva 12). Havaintopisteiden ph on vaihdellut viimeisen viiden vuoden aikana pisteessä L1 välillä 5,7 6,9, pisteessä L2 välillä 5,6 7,2 sekä L3 välillä 4,8 7,3 (Kuva 12). Vuoden 2018 näytteissä ph oli alhaisempi kuin vertailujaksolla keskimäärin. Vuonna 2018 havaintopisteiden L1 L3 sähkönjohtavuudet olivat 59 130 ms/m (Kuva 12).

11 Kuva 12. Havaintopisteiden (L1, L2 sekä L3) ph, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivetyjen tulokset vuosina 2013 2018. 3.1.6. Uusi kaatopaikka, jätetäytön purkuputki, JP Jätetäytön purkuputken (JP) vesi on tarkastelujaksolla ollut hapetonta. Öljyhiilivetypitoisuudet ovat olleet pieniä ja tulokset pääosin alle määritysrajan (<0,050 mg/l), kuten myös vuonna 2018. Havaintopisteen JP näytteiden ph:n vaihtelu on pääosin ollut melko vähäistä ja arvot lähellä neutraalia. Ainoastaan syyskuun 2017 tulos poikkesi muista tuloksista ja tuolloin vesi oli selvästi hapanta (ph 5,2). Sähkönjohtavuudessa näytekertojen välinen vaihtelu on tarkastelujaksolla ollut suurta. Syyskuussa 2018 sähkönjohtavuus oli väkevää jätevesitasoa (900 ms/m), mutta huhtikuussa (66 ms/m) selvästi alle havaintopisteen yleisen tason (kuva 13). Kuva 13. Jätetäytön purkuputken (JP) ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2014 2018. Kloridipitoisuudet ovat olleet väkevää jätevesitasoa ja näin oli myös vuonna 2018. Sulfaattipitoisuuksien vaihtelu on ollut melko suurta ja pitoisuudet korkeita koko tarkastelujakson ajan (kuva 14).

12 Kuva 14. Jätetäytön purkuputken (JP) kloridi ja sulfaatti vuosina 2014 2018. Pisteen JP kokonaistyppipitoisuus on tarkastelujaksolla ollut väkevää jätevesitasoa ja vuoden 2016 syyskuuta (1 800 mg/l) lukuun ottamatta vaihdellut tasolla 200 400 mg/l. Kokonaistypen pitoisuuksissa oli havaittavissa hienoista laskua vuodesta 2017 lähtien, mutta syksyn 2018 näytteessä pitoisuus kohosi jälleen aiemmalle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla pääsääntöisesti noudatelleet kokonaistypen pitoisuuksia ja vaihdelleet välillä 95 320 mg/l (kuva 15). Kuva 15. Jätetäytön purkuputken (JP) kok N ja NH 4 N vuosina 2014 2018. Kuva 16. Jätetäytön purkuputken (JP) kok P ja kiintoaine vuosina 2014 2018. Alle määritysrajan olleet tulokset puolitettu. Kokonaisfosforia havaittiin purkuputken vedessä syyskuussa 2017 ja huhtikuussa 2018 selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Syksyn 2018 näytteessä pitoisuus kuitenkin kohosi jälleen. Havaintopisteen näytteiden kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet melko suuresti. Vuonna 2018 kiintoainepitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin tarkastelujaksolla keskimäärin (Kuva 16). COD Cr arvot ovat olleet tarkastelujaksolla korkeita. Syksyllä 2017 havaittiin tarkastelujakson alhaisin pitoisuus, jonka jälkeen ne lähtivät jälleen nousuun vuonna 2018. Rautapitoisuus (0,84 mg/l) oli syyskuun

13 2018 havaintokerralla pienempi kuin alkuvuonna (4,2 mg/l) sekä viimeisten kuuden vuoden tarkkailukerroilla (Kuva 17). Kuva 17. Jätetäytön purkuputken (JP) COD cr ja rautapitoisuus vuosina 2014 2018. Lyijypitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet pääasiassa alhaisia. Syyskuun 2017 näytteen korkea pitoisuus poikkesi selvästi muista tarkkailukerroista (Kuva 18). Kuva 18. Jätetäytön purkuputken (JP) lyijypitoisuus vuosina 2014 2018. Alle määritysrajan olleet tulokset puolitettu. Viime vuosina koliformisten bakteerien määrät purkuputken vedessä ovat olleet pieniä (0 9 pmy/100 ml). Fekaalisten enterokokkien määrät ovat olleet ajoittain tätä suurempia 0 110 pmy/100 ml. Vuonna 2018 sekä koliformisten bakteerien että enterokokkien määrä jäi alle määritysrajan. Koliformien osalta määritysrajat kyseisissä näytteissä olivat melko korkeat, joten pieniä määriä bakteereita saattoi esiintyä. 3.2 Pintavedet Vuonna 2018 pintavesinäytteet saatiin vain keväällä, sillä hyvin lämpimän ja kuivan kesän jälkeen ojat olivat kuivia syyskuun näytekerralla. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät edelleen COD Mn arvoissa erityisesti pisteessä Oja 4. Havaintopisteiden Oja 4 ja Oja 6 vesi oli huhtikuussa 2018 selvästi hapanta (ph 5,9 6,2). Sähkönjohtavuus oli vuonna 2018 välillä 17 22 ms/m (kuva 19). Molempien ojien vesi oli vuonna 2018 sameahkoa (8 11 NTU). Kiintoainetta näytteissä oli 4 10 mg/l (Kuva 20).

14 Kuva 19. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2014 2018. Kuva 20. Havaintopisteiden oja 4 ja oja kiintoainepitoisuus ja sameus vuosina 2014 2018. Ravinnepitoisuudet ovat laskeneet edellisvuosiin verrattuna, mutta kokonais ja ammoniumtyppeä on silti vedessä edelleen runsaasti. Kokonais ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat vuonna 2018 molemmissa ojapisteissä samaa tasoa. Erityisesti pisteen oja 4 pitoisuudet ovat vuosien varrella laskeneet selvästi, mutta edelleen ne ovat varsin korkeita (kuva 21). Kuva 21. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 Kok N ja NH 4 N pitoisuudet vuosina 2014 2018. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa ojapisteissä vuonna 2018 aiempien vuosien tasoa alhaisemmat, ollen kuitenkin edelleen rehevällä tasolla. Oja 4:n fosforipitoisuudet ovat viimeisen viiden vuoden aikana vaihdelleet suuresti (0,08 0,85 mg/l). Oja 6:n pitoisuudet ovat olleet yleensä alhaisempia (0,04 0,36 mg/l), mutta huhtikuussa 2018 pitoisuudet olivat molemmissa pisteissä samaa tasoa. Molemmissa ojapisteissä happitilanne oli huhtikuussa välttävä (55 %) (Kuva 22).

15 Kuva 22. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 kokonaisfosforipitoisuus ja hapen kyllästysaste vuosina 2014 2018. Kuva 23. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 COD Mn ja BOD 7 arvot vuosina 2014 2018. Alle määritysrajan olleet tulokset puolitettu. Kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2018 pisteessä oja 4 laskussa edellisvuosiin verrattuna. Oja 6:n näytteissä olivat COD Mn arvot aiemman tarkastelujakson tulosten lailla pienempiä kuin pisteessä oja 4 (kuva 23). Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) oli edellisvuoden tapaan myös vuonna 2018 pisteessä oja 4 alle määritysrajan (< 3 mg/l). Myös hieman kauempana kaatopaikasta sijaitsevassa pisteessä oja 6 BOD 7 arvo oli alhainen (3,2 mg/l) (kuva 23). Kloridipitoisuudet ovat molemmissa ojapisteissä olleet yhteneväiset sähkönjohtavuuden kanssa ja tulosten vaihtelu on ollut suurta. Viime vuosina kloridipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi laskeneet (kuva 24). Sulfaattipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet pisteessä oja 6 korkeampia kuin pisteessä oja 4 (kuva 24). Pitoisuudet ovat laskeneet molemmilla pisteillä selvästi tarkastelujakson alusta (vuosi 2013), jolloin kaatopaikkavesiä ei vielä pumpattu puhdistamolle.

16 Kuva 24. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 kloridi ja sulfaattipitoisuudet vuosina 2014 2018. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti tarkkailunäytteissä. Vuonna 2018 pitoisuudet olivat aiempiin tarkastelujakson tuloksiin nähden laskeneet. Pitoisuus oli pisteessä oja 6 alhaisempi kuin pisteessä oja 4. Myös veden väriarvoissa on esiintynyt suurta vaihtelua ja yleisesti vesi on ollut erittäin ruskeaa (kuva 25). Kuva 25. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 rautapitoisuus ja väri vuosina 2014 2018. Bakteeripitoisuuksissa on esiintynyt molemmissa ojapisteissä suurta vaihtelua ja ajoittain ovat bakteerien määrät olleet korkeita. Keväällä 2018 havaittiin pieni määrä fekaalisia enterokokkeja ojasta 6 otetussa näytteessä. Ojan 4 näytteessä ei esiintynyt enterokokkeja eikä koliformisia bakteereja (kuva 26). Kuva 26. Havaintopisteiden oja 4 ja oja 6 enterokokit ja koliformiset bakteerit vuosina 2014 2018.

17 3.3 Pohjavedet 3.3.1. Putket pp01, pp02, pp18a, pp23, pp26 sekä pp27 Havaintoputkien ph arvot ja sähkönjohtavuudet ovat viimeisen viiden vuoden aikana vaihdelleet seuraavasti (Kuva 8.1): pp01 ph välillä 5,4 6,3; sähkönjohtavuus välillä 7,1 13 ms/m. Sähkönjohtavuudet ovat olleet hyvin tasaisia näytekertojen välillä. pp02 ph välillä 6,2 7,4; sähkönjohtavuus välillä 26 57 ms/m pp18a ph välillä 6,2 7,0; sähkönjohtavuus välillä 9,0 38 ms/m pp23 ph välillä 5,3 5,9; sähkönjohtavuus välillä 2,5 12 ms/m pp26 ph välillä 5,8 7,3; sähkönjohtavuus välillä 23 29 ms/m pp27 ph välillä 6,5 7,0; sähkönjohtavuus välillä 16 38 ms/m. Kuva 27. Havaintoputkien (pp01, pp02, pp18a, pp23, pp26 sekä pp27) ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot vuosina 2014 2018. Kaatopaikan vaikutuksia ei ole havaittavissa putken pp01 osalta ja kyseinen havaintopiste voidaan luokitella ns. taustapisteeksi. Kaatopaikan vaikutuksia on havaittavissa etenkin havaintoputken pp02 tuloksissa. Putkien pp26 sekä pp27 sähkönjohtavuuksissa on havaittavissa lieviä kaatopaikan vaikutuksia (kuva 27). Havaintoputkien pohjaveden pinnan tason (N 60 ) vaihtelut ovat tarkastelujaksolla olleet melko pieniä kaikissa havaintoputkissa. Vuoden 2018 lämmin ja kuiva kesä kuitenkin laski pohjaveden pintoja huomattavasti. Tämän seurauksena syyskuun näytekerralla osa putkista oli kuivia (kuva 27). Kuva 28. Pohjavesiputkien (pp01, pp02, pp18a, pp23, pp26 sekä pp27) pinnan tason vaihtelut (N 60 ) vuosina 2014 2018.

18 3.3.2. Putket pp03, pp16 ja pp21 Kaatopaikan vaikutukset näkyvät selvimmin putken pp16 vedenlaadussa. Putkien pp03 ja pp21 tulosten perusteella kaatopaikan vaikutus on vähäistä, mutta kemiallisen COD Mn ja väriarvojen perusteella pintavedet vaikuttavat putkeen pp21. Vuonna 2018 pohjavesi vaihteli putkessa pp03 lievästi happamasta lievästi emäksiseen (ph 6,4 7,8), kun se aiempina vuosina on ollut hieman emäksisen puolella. Muissa putkissa vesi oli hapanta tai lievästi hapanta (ph 5,9 6,2) (Kuva 29). Sähkönjohtavuudet ovat olleet putkessa pp03 tasaisia lähes koko tarkastelujakson. Huhtikuussa 2018 johtokyky oli kuitenkin selvästi muita näytekertoja alhaisempi. Vuonna 2018 sähkönjohtavuus oli putkessa pp03 8,5 19 ms/m. Putkessa pp16 on johtokyky tarkastelujaksolla ollut pääasiassa selvästi putkea pp03 alhaisempi, huhtikuu 2018 teki kuitenkin poikkeuksen ja sähkönjohtavuus putkessa pp16 oli hieman korkeampi kuin putkessa pp03. Putkessa pp21 sähkönjohtavuudet ovat tarkastelujaksolla olleet tasaisia ja pieniä, kuten myös vuonna 2017 (2,9 6,5 ms/m) (Kuva 29). Kuva 29. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot vuosina 2014 2018. Korkeimmat kloridipitoisuudet on mitattu pääasiassa putkessa pp03 (6,7 8,3 mg/l) ja pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet lievässä laskussa. Vuonna 2018 kloridipitoisuus oli putkessa pp03 molemmilla näytekerroilla 6,7 mg/l. Myös Putkessa PP16 ovat kloridipitoisuudet (0,98 4,1 mg/l) olleet syyskuun 2015 tulosta (20 mg/l) lukuun ottamatta laskusuunnassa, vaikka vuonna 2018 havaitut pitoisuudet olivatkin hieman korkeammat kuin edellisvuonna, jolloin analysoitiin tarkastelujakson alhaisin kloridipitoisuus (0,98 mg/l). Putkessa pp21 kloridipitoisuudet ovat olleet pieniä ja vaihtelu vähäistä (0,52 2,1 mg/l), ja vuoden 2017 havaintokerroilla pitoisuudet välillä 0,52 1,3 mg/l (Kuva 30). Pohjaveden sameusarvot olivat kaikissa kolmessa putkessa vuonna 2018 aiempaa tasoa korkeammat, mikä mahdollisesti selittyy kuivuuden seurauksena tapahtuneella pohjaveden pinnan laskulla. Sameusarvot ovat tarkastelujakson tuloksissa vaihdelleet havaintoputkessa pp03 välillä 1,1 190 NTU, putkessa PP16 välillä 2,6 75 NTU sekä putkessa PP21 välillä 1,6 53 NTU (Kuva 30).

19 Kuva 30. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) kloridi ja sameusarvot vuosina 2014 2018. Putkesta pp16 on mitattu tarkastelujaksolla pääasiassa muita putkia selvästi korkeammat kokonaistypen pitoisuudet (1,0 5,5 mg/l) ja pitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua. Myös vuonna 2018 tulokset olivat moninkertaiset muiden putkien tuloksiin nähden. Putkessa pp03 on typpipitoisuuden vaihtelu ollut selvästi pienempää (0,24 1,0 mg/l). Myös putken pp21 kokonaistyppipitoisuudet ovat pääosin pysyneet suhteessa melko tasaisina, ja vuonna 2018 pitoisuudet olivat 0,65 1,1 mg/l (kuva 31). Myös ammoniumtypen pitoisuudet ovat putkessa pp16 olleet huomattavasti muita putkia korkeammat (0,15 2,3 mg/l). Putkessa pp03 olivat NH 4 N pitoisuudet vuonna 2018 <0,005 ja 0,26 mg/l ja putkessa pp21 <0,005 0,24 mg/l (kuva 31). Kuva 31. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) kok N ja NH 4 N pitoisuudet vuosina 2014 2018. Fosforipitoisuuksien vaihtelut ovat putkissa pp03 ja pp21 olleet suhteessa melko vähäisiä, mutta syyskuussa 2018 putkessa pp03 havaittiin tavanomaista korkeampi pitoisuus. Putkessa pp16 fosforipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet näitä korkeampia, mutta viime vuosina putken pp16 tuloksissa on havaittavissa selvää laskua. Vuonna 2018 fosforipitoisuus oli putkessa pp03 0,15 0,71 mg/l, putkessa pp16 0,33 0,4 mg/l ja putkessa pp21 0,03 0,17 mg/l (kuva 32). COD Mn arvot ovat putkessa pp03 olleet tarkastelujaksolla tasaisia ja pieniä (0,25 4,9 mg/l). Putkessa pp16 pitoisuusvaihtelu on ollut suurta ja tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 27 160 mg/l. Putkessa PP21 ovat pitoisuudet olleet välillä 26 58 mg/l (kuva 32).

20 Kuva 32. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) kok P sekä COD mn pitoisuudet vuosina 2014 2018. Koliformisia bakteereita ei tarkastelujaksolla ole havaittu. Enterokokkeja on esiintynyt vaihtelevia määriä, mutta vuonna 2018 niitäkään ei näytteistä havaittu. Tarkastelujaksolla happikatoa on esiintynyt ainoastaan putkessa pp16. Muissa putkissa vaihtelu on ollut melko suurta. Syyskuussa 2018 putkessa pp21 havaittiin happea selvästi aiempaa vähemmän (kuva 33). Värilukutulokset ovat putkessa pp03 olleet tarkastelujaksolla pieniä 5 26 mg Pt/l. Putkessa pp16 on vaihtelu ollut suurempaa (160 2000 mg Pt/l) ja vesi pääasiassa erittäin tummaa. Putken pp21 väriarvo on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 130 420 mg Pt/l (kuva 33). Kuva 33. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) happi ja väriarvot vuosina 2014 2018. Veden puskurikyky oli vuonna 2018 hyvä putkissa pp03 ja pp16. Myös havaintoputkessa pp21 puskurikyky kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Putkessa pp03 on veden alkaliniteetti vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 0,1 1,2 mmol/l ja noussut pääasiassa tasaisesti. Putkessa pp16 on alkaliniteetti ollut tarkastelujaksolla 0,6 1,6 mg/l. Havaintoputkessa pp21 on alkaliniteetti tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 0,04 0,51 mmol/l (kuva 34). Sulfaattipitoisuudet ovat putkessa pp03 olleet tarkastelujaksolla korkeita (25 34 mg/l) suhteessa muihin havaintopisteisiin. Putkissa pp16 ja pp21 ovat sulfaattipitoisuudet olleet vähäisiä ja pienempiä kuin keskimäärin lähes luonnontilaisessa pohjavedessä (Kuva 34).

21 Kuva 34. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) alkaliteetti ja sulfaatti vuosina 2014 2018. Selvästi muita putkia korkeammat rautapitoisuudet on mitattu tarkastelujaksolla pohjavesiputkesta pp16 (0,91 77 mg/l). Putken pp03 raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,3 9,2 mg/l putken pp21 välillä 0,72 16 mg/l (Kuva 35). Pohjaveden pinnan taso (m, N 60 ) on vaihdellut tarkastelujaksolla putkessa pp03 välillä 10,8 12,7 m ja putkessa pp21 välillä 14,0 15,1 m. Putken pp16 pohjaveden pinnan tasoa ei ole pystytty määrittämään, koska putken yläpään korkeus ei ole tiedossa (Kuva 35). Kuva 9.7. Pohjavesiputkien (pp03, pp16 sekä pp21) rautapitoisuudet sekä pinnan tason vaihtelut vuosina 2014 2018. Pohjavesiputkesta pp21 tehdyissä vuosianalyyseissä vuonna 2018 kaikki tulokset olivat pienempiä kuin eri parametreille määritetyt ympäristölaatunormit. Putkessa pp03 ympäristönlaatunormit ylittyivät kadmiumin ja kromin osalta (taulukko 1). Taulukko 1. Havaintoputkien pp03 sekä pp21 vuosianalyysit vuosilta 2013 2018 (keltaisella olevat tulokset alle määritysrajan ja puolitettu taulukkoon. Punaisella merkityt tulokset ylittävät EQS arvon). Pb Cd Cu Zn Cr Cr (VI) Hg AOX Kloorihiilivedyt yhd. keet (C10-C40) (C10-C21) jakeet (C21-C40) yhd. Fenoliset Öljyhiivetyja- Keskitisleet Raskaat öljy- PAH- VOC Syanidi Fenoli μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/l mg/l mg/l ug/l mg/l EQS-arvot (μg/l) = 5 0,4 20 60 10 0,06 0,05 Syksy 2013 pp03 8,5 0,04 2,5 42 17 0,5 0,012 25 2,5 ei tod. pp21 0,4 0,11 16 21 13 2,5 0,006 25 57 2,5 ei tod. Syksy 2014 pp03 0,025 0,005 0,41 1,3 0,079 19,1 0,001 10 25 0,025 0,025 0,025 2,5 0,0025 1 pp21 0,12 0,041 6,9 12,1 7,2 0,2 0,001 14 25 0,025 0,025 0,025 2,5 0,0427 1 Syksy 2015 pp03 8,5 0,05 15,5 55,8 33,8 0,2 0,001 12 1 25 0,025 0,025 0,025 2,5 0,0025 1 pp21 0,35 0,13 9,9 16,5 11,8 0,42 0,001 42 1 25 0,025 0,025 0,025 37 0,0025 1 Syksy 2016 pp03 0,1 0,01 2,1 4,3 0,71 0,2 0,05 5 1 3,4 25 0,025 0,025 0,025 2,5 0,0025 3,4 pp21 0,1 0,01 2,1 4,3 0,71 0,2 0,05 5 1 25 0,025 0,025 0,025 2,5 0,0025 1 Syksy 2017 pp03 0,075 0,01 0,52 5,4 0,22 5 0,05 12 1 1 25 0,025 0,025 0,025 5 0,0025 1 pp21 0,24 0,047 4,6 7,9 8,6 5 0,05 58 1 1 25 0,025 0,025 0,025 5 0,0025 1 Syksy 2018 pp03 0,94 0,022 2,9 11,2 2,2 5 0,01 5 1 1 25 0,025 0,025 0,025 5 0,0025 1 pp21 0,66 0,057 8,5 12,3 13,8 5 0,02 50 1 1 25 0,025 0,025 0,025 5 0,0025 1 Alle määritysrajan olevat korostettu keltaisella ja tulokset puolitettu taulukointiin. Punaisella merkityt tulokset ylittivät EQS arvon.

22 4. YHTEENVETO 4.1 Kaatopaikkavedet Jäteasemalta puhdistamolle viemäröitävä vesi (SL) oli vuonna 2018 laadultaan pääosin tavanomaista alueelta puhdistamolle johdettua jätevettä. Uuden kaatopaikan jätetäytön purkuputken (JP) öljyhiilivetypitoisuudet olivat vuonna 2018 alle määritysrajan (<0,050 mg/l). Myös bakteerimäärät jäivät alle määritysrajan. Huhtikuun tulokset olivat useiden parametrien osalta paremmat kuin syyskuussa. Kloridin, kokonais ja ammoniumtypen, orgaanisen aineen ja sulfaatin pitoisuudet olivat kuitenkin edellisvuosien tapaan korkeita. Pilaantuneiden maiden erityislietealtaan (PIMA1) ja öljykaivon jälkeisistä näytteistä (PIMA2) voidaan todeta öljynerottimen toimineen vuonna 2018 hyvin ja reduktiota tapahtui kaikilla näytekerroilla. Öljyisten maiden kompostointikentän öljynerotuskaivo toimi vuoden 2018 tarkkailutulosten perusteella hyvin. Erityislietealtaan näytekaivosta (EL2) otetuissa vesinäytteissä lähes kaikki pitoisuudet laskivat selvästi vuonna 2017 ja pysyivät myös vuonna 2018 alhaisella tasolla. Kaivo peitettiin kesällä erityislietealtaan sulkemistöiden yhteydessä, joten syksyllä näytteitä ei enää voitu ottaa. Lietteiden vastaanottorakennuksen purkuputken öljynerotuskaivo on toiminut vuosina 2017 2018 paremmin kuin vuonna 2016. 4.2 Pintavedet Lämpimän ja kuivan kesän seurauksena ojat kuivuivat, jonka seurauksena pintavesinäytteitä ei saatu syksyllä. Kevään 2018 tarkkailutulosten perusteella pintavesissä näkyivät edelleen kaatopaikan vaikutukset. Molemmissa ojissa vesi oli hapanta, tummaa, sameahkoa sekä kiintoaine ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet ovat laskeneet edellisvuosiin verrattuna, mutta kuvaavat edelleen rehevää tai erittäin rehevää vedenlaatua. Erityisesti kokonais ja ammoniumtyppeä vedessä on edelleen runsaasti. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn arvo oli koholla etenkin jälkitarkkailuna seurattavassa ojapisteessä oja 4. Hiilivetyjen pitoisuudet jäivät molemmissa havaintopisteissä alle määritysrajan (50 µg/l). Fekaalisia enterokokkeja havaittiin ojapisteessä 6, muuten pintavesien hygieeninen tila oli hyvä. 4.3 Pohjavedet Kaikki tarkkailussa olevat pohjavesiputket ovat erittäin heikkotuottoisia ja matalia. Lisäksi putkien lähellä sijaitsee useita pieniä ojia ja putkien mataluuden vuoksi vesi putkissa on myös ojien pintavettä. Huonon antoisuuden johdosta näytteet otetaan kertanäytteenottimilla. Pohjavesiputkien sähkönjohtavuustuloksia verrattaessa voidaan vuoden 2018 osaltakin todeta seuraavaa: Putki pp01 on ns. taustaputki pienten pitoisuuksien vuoksi. Putki sijaitsee kaatopaikan pohjoispuolella. Kaatopaikan vaikutuksia on havaittavissa havaintoputkessa pp02 sekä lievemmin putkissa pp26 ja pp27. Kaatopaikan vaikutuksia ei ole juurikaan havaittavissa pisteissä pp03 ja pp21. Vähäisiä vaikutuksia on havaittavissa putkien pp23, pp18a ja pp26 vedessä. Kesän 2018 lämmin ja kuiva sää laski pohjavesien pinnakorkeuksia selvästi ja syksyllä osa putkista oli kuivia.

23 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaatopaikkavesien viemäröinnistä huolimatta kaatopaikan ulkopuolisten ojapisteiden tuloksissa on yhä todettavissa viitteitä kaatopaikan vaikutuksista. Storkohmon kaatopaikka ei sijoitu varsinaiselle pohjavesialueelle ja kaikki tarkkailussa käytettävät pohjavesiputket ovat erittäin heikkotuottoisia ja matalia. Lähimpänä kaatopaikkaa olevissa havaintoputkissa on kaatopaikan vaikutuksia havaittavissa. Osaan putkista vaikuttavat myös läheiset pintavesiojat. Kauempana olevien putkien pp01 tai pp03 (kartta liitteessä 1) vedenlaadussa ei kaatopaikan vaikutuksia enää ole havaittavissa. Storkohmon jäteasemalle ja kaatopaikka alueen tarkkailuohjelma on päivitetty syksyllä 2018 (PVY 30.10.2018). Vuonna 2019 tarkkailu toteutetaan uuden tarkkailuohjelman mukaisesti. LÄHTEET Aaltonen E K 2013: Ab Ekorosk Oy. Storkohmon jäteaseman ja kaatopaikka alueen tarkkailuohjelma 2013. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 27.12.2013 Ab Ekorosk Oy 2016: Selvitys Storkohmon lietteen vastaanoton vesientarkkailutulosten korkeista öljypitoisuuksista. 18.11.2016. Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jäteaseman päivitetyn tarkkailuohjelman hyväksyminen. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (Dnro EPOELY/393/97.00/2010). 2012. Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jäteaseman tarkkailuohjelman hyväksyminen, Länsi Suomen ympäristökeskus (LSU 2009 Y 537). 2009. Bergqvist A. 2012: Storkohmon jäteaseman tarkkailuohjelma. Ab Ekorosk Oy. 2012. 16.8.2012. Etelä Pohjanmaan ELY keskus 4.11.2016, neuvottelumuistio, laatinut valvoja Johanna Wikström, EPOELY (EPOELY/753/2015). Oravainen, R. Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 1999. Ympäristölupapäätös, Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI/116/04.08/2010). 2011. Ympäristölupapäätös, Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI/161/04.08/2012). 2013. Ympäristölupapäätös, Länsi Suomen ympäristökeskus (LSU 2006 Y 944). 2008. Tutkimustodistukset vuosilta 2013 2017.

24 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Kartta näytepisteistä. Näytepisteistä määritettävät analyysit taulukko Havaintopiste SL tuloskoostetaulukko Ahma ympäristö Oy Analyysimenetelmät, akkreditoinnit sekä määritysrajat vuonna 2018

Liite 1.1 Storkohmon kaatopaikkavesien sekä pohjavesien havaintopisteet

Liite 1.2 OJAPISTEET Näyte PJ9 otetaan Vitsarin sillalta (näytepistettä ei ole merkitty yllä olevaan karttaan).

Liite 2 Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikan pinta, pohja ja kaatopaikkavesitarkkailut Havaintopiste: Pintavesi Oja 4 * pp01, pp02, pp18a, pp23, pp26, pp27 Pohjavesi Kaatopaikkavedet Vuosi-/erikoisanalyysit pp03, pp16, pp21 PP19 (keväisin) JP EL 2 (syksyisin) PIMA 1 & 2 ÖMK L1, L2 & L3 (syksyisin) SL ** Havaintopiste: Putket: pp03 & pp21 Näytemäärä: 2 krt/vuosi 2 krt /vuosi 2 krt /vuosi 1 krt /vuosi 2 krt /vuosi 1 krt /vuosi 4 krt /vuosi 2 krt /vuosi 1 krt /vuosi 12 krt/vuosi (1 krt/a, syksyllä) 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Veden pinnan korkeus 12 6 1 Lyijy 2 1 Ulkonäkö 12 Kadmium 2 1 Lämpötila 12 6 1 2 12 Kupari 2 1 Haju 2 12 Sinkki 2 1 ph 2 12 6 1 2 1 3 12 Nikkeli 1 Sameus 2 6 1 12 Kromi 2 1 Sähkönjohtavuus 2 12 6 1 2 1 3 12 Kromi (VI) 2 Kloridi 2 6 1 2 12 Elohopea 2 1 COD Cr 2 1 12 AOX 2 1 COD Mn 2 6 Kloorihiilivedyt 2 1 kok P 2 6 2 1 12 Kloorifenolit 1 kok N 2 6 2 1 12 VOC yhdisteet 2 1 NH 4 N 2 6 2 12 Öljyhiilivedyt (C10 C40) 2 BOD 7 ATU 12 Alumiini 1 BOD 7 2 1 Mangaani 1 Happi 2 6 2 12 Arseeni 1 SO 4 2 6 2 1 12 Syanidi 2 Alkaliniteetti 6 1 12 PAH yhdisteet 2 1 Kiintoaine 2 2 1 12 Fenolit 2 1 Väri 2 6 Valobakteeri ja vesikirpputesti 1 Lyijy 2 Rauta 2 6 2 12 Kromi 1 E coli 2 6 2 12 Fekaaliset enterokokit 2 6 2 12 Öljyhiilivedyt (C10 C40) 2 2 8 2 3 12 * Muista ojapisteistä otetaan näytteet tarvittaessa Oja 4:n tulosten perusteella. Mikäli Oja 4:ssä ei ole vettä, otetaan tarvittava näyte ojapisteistä 6, 7 tai 8. SL

Liite 3 Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamo Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikan viemäröityjen kaatopaikkavesien (SL) tarkkailutulokset 2018 Ekorosk Oy Kiintoaine (C10 C40) Öljyhiilivetyj. Q ph Sameus Sähkönj. Cl COD Cr kok P kok N NH 4 N BOD 7 BOD 7 ATU O2 SO4 Alkalit. Fe E.coli Enterokokit pvm m 3 /kk NTU ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l Raja arvo (Klan Vesi) 6,0 11,0 500 200 23.1.18 5 501 7,4 180 450 460 300 4,7 190 170 21 2,4 210 30,0 92 19,3 100 30 <50 21.2.18 487 7,6 140 490 540 320 8,7 210 200 24 7,3 210 34,2 66 12,7 100 5 <50 8.3.18 626 7,5 100 490 520 340 10,0 210 200 21 2,2 180 34,0 85 15,8 100 5 250 3.5.18 5 121 7,6 76 400 430 210 5,2 160 120 24 3,2 300 24,4 47 8,1 1000 120 110 23.5.18 12 990 7,8 26 310 340 200 2,4 110 100 40 5,3 200 18,0 46 4,1 1000 240 <50 12.6.18 574 8,0 30 330 400 210 1,9 99 89 37 6,7 210 17,9 22 2,0 48 5 <50 24.7.18 478 7,8 63 330 460 270 3,4 120 54 69 7,7 170 17,6 69 4,0 1000 90 51 28.8.18 583 8,3 50 360 500 310 5,1 93 56 53 6,1 150 19,0 53 1,8 10000 120 200 18.9.18 908 5,7 49 350 520 320 5,4 84 10 60 9,9 150 19,0 73 1,7 1000 140 170 18.10.18 530 8,2 31 370 520 300 5,8 69 45 27 18,0 140 22,0 34 2,4 1000 10 600 14.11.18 2 570 8,1 300 390 520 280 0,7 61 8 4,7 150 22,0 18 2,1 100 1 56 11.12.18 8 495 8,0 45 470 640 320 8,6 150 150 18 1,7 170 28,0 27 2,9 100 12 <50 14.11.2018 otetun näytteen ammoniumtyppitulos hylätty epäluotettavana. Erikoisanalyysit, Ekorosk Oy analyysi Raja arvo * 18.9.2018 AOX Pb Cd Cu Zn Ni Cr Hg Al Mn As PAH yht Kloorifenolit yht. Fenoliset yhdisteet 500 μg/l 10 μg/l 2 000 μg/l 3 000 μg/l 500 μg/l 1 000 μg/l 10 μg/l 0,18 mg/l 0,18 μg/l <0,04 μg/l 1,2 μg/l 18,7 μg/l 21,2 μg/l 29,6 μg/l <0,004 μg/l 46,4 μg/l 529 μg/l 5,6 μg/l <0,005 μg/l <0,50 μg/l <2,0 μg/l *) Kokkolan Vesi Viemäriin johdettavien jätevesien sallitut raja arvot

Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Seinäjoki Päivitetty: 5.2.2018 (TO) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Liite 4 Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi Natural mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Ammoniumtyppi SFS-3032:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5 17 Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 <20 45 20-50 15 >50 10 BOD7, BOD7ATU 1899-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 25 CODMn SFS-3036:1981 K Luonnonvesi, talousvesi ja uima-allasvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 20 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja talousvesi µg/l 3 >3 16 PO4-P SFS EN ISO 15681-1:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 <10 40 10-50 15 >50 10 Happi SFS-EN 25813:1993 K Luonnonvesi ja talousvesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi, jätevesi mg/l 1 <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <3 30 >3 10 Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrinen titraus K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 1 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 9 Kokonaisfosfori, P SFS EN ISO 15681-1:2005 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 <10 40 10-50 15 >50 10 Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Luonnonvesi ja talousvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO 11905-1:1998, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 50 <100 20 >100 15 NO3-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, FIA K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 NO2-N SFS 3029:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 10 > 10 11 NO23-N SFS-EN ISO 13395-1:1997 K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 ph SFS-3021:1974 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - 0,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO 7027-1:2016 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Väri SFS-EN ISO 7887:2012, komparatiivinen K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 > 5 5 yks. Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) spektrofotom. K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 <25 35 > 25 20 Kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Vapaa kloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 25 >0,5 20 Klorofylli SFS-5772: 1993 K Luonnonvesi mg/l 1 >1 20 Rauta SFS-3047:1980, FAAS K Luonnonvesi µg/l 200 <1000 20 >1000 10

Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet ICP-MS ja TOC/DOC, Oulu Päivitetty: 30.1.2018 (LH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Be ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 40 0,2-0,5 17 >0,5 10 B ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,5 <2 33 2-5 20 >5 12 Al ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 5 <50 20 >50 12 V ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0,2-1 15 >1 10 Cr ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-2 15 >2 10 Mn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <1 20 1-5 10 >5 8 Fe ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 2,5 <10 25 10-25 15 >25 10 Co ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0,1-1 12 >1 9 Ni ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,3 30 0,3-2 15 >2 10 Cu ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-2 15 >2 10 Zn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <2 30 2-20 15 >20 10 As ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0,2-2 15 >2 11 Se ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <0,5 35 0,5-2 20 >2 12 Sr ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,1 <1 20 >1 9 Mo ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-1 15 >1 10 Cd ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0,06 32 0,06-2 15 >2 10 Sn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 25 0,5-1 15 >1 10 Sb ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 11 Ba ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,3 <2 15 >2 10 Hg ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 30 0,1-0,5 20 >0,5 12 Tl ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0,1 20 0,1-0,5 15 >0,5 8 Pb ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0,1-0,5 15 >0,5 10 U ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,005 <1 15 >1 10 Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Merivesinäytteillä ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 10 kertaa ja jätevesinäytteillä 5 kertaa taulukossa esitettyjä arvoja korkeammat. Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 5 kertaa korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % TOC / DOC SFS-EN 1484:1997 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <1 30 1-5 15 >5 10 TC (Kokonaishiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10 TIC (Epäorg. hiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10

Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: 1.2.2018 (PH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Alkaliniteetti SFS-EN ISO 9963-1:1996 K Jätevesi mmol/l 0,2 >0,20 14 NH4-N SFS-3032:1976 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3,0-33 28 > 33 7 NH4-N SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 5 5,0-20 45 20-50 15 > 50 10 BOD7, BOD7ATU SFS-EN 1899-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 20 Chla, klorofylli SFS-5772:1993 K Luonnovesi µg/l 1 <2 30 >2 18 CODMn SFS-3036:1981 K Talousvesi, uima-allasvesi ja luonnonvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 30 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, jätevesi µg/l 2 2,0-26 19 > 26 5 PO4-P SFS-EN ISO 15681-2:2005, CFA K Luonnonvesi, jätevesi ja talousvesi µg/l 2 2,0-10 30 10-30 15 > 30 10 Happi SFS-EN 25813:1993 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l * <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <1 20 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 2 2,0-24 16 > 24 8 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 15681-2:2005, CFA K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3,0-20 35 20-50 20 > 50 10 Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO 11905-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 50 <100 20 >100 15 NO3-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 10 > 10-80 23 > 80 12 NO3-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 5,0-20 30 20-50 15 > 50 12 NO2-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 > 5,0-35 20 > 35 15 NO2-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 2 2,0-5,0 35 5,0-10 20 > 10 8 NO23-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 20 20-120 23 > 120 15 NO23-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi µg/l 5 5,0-20 25 20-50 15 > 50 12 ph SFS-3021:1979 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - - 0,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO 7027-1:2016 K Talousvesi, luonnonvesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Urea Koroleff-menetelmä K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,2 20 >0,2 15 Kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 15 >0,5 10 Vapaa kloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 25 >0,5 20 Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) K Talousvesi ja luonnonvesi mgpt/l 5 5-25 35 > 25 20 Rasva ISO 11349 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l 20 <80 34 >80 25