Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Samankaltaiset tiedostot
Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Ohje siipikarjan salmonellanäytteenotosta

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen)

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti ELL Petri Yli-Soini

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 33/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

ruokintakonsultti puh. sähköpostiosoite Lisää tietoa myös osoitteista

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Tietopaketti. Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Nautojen ketjuinformaatio. Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke Laukaa

ASC-Alumiinitelineet

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

2.1 Huoneen lämpötila

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä


Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Asennusohje ColoRex SD och EC

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö Pekka Karppanen

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

LCD-NÄYTTÖ. Käyttöohjeesta

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

BROILEREIDEN HYVINVOINNIN KANSALLISET TAVOITTEET

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

TIKLI-OVET JA IKKUNAT ASENNUS JA HUOLTO

MATKARAPORTTI Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

Sisäilmakumppani -raportti Viialan yhtenäiskoulu, siirtokoulut

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

BROILERIKASVATTAMON PEHKUMATERIAALIN VAIKUTUKSET TUOTANTOON JA LINTUJEN HYVINVOINTIIN

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

Kotisirkan kasvattaminen - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS!

Eläinten Hyvinvointi

Lujitemuovimuotin irrotusainekäsittely

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Broilerien hyvinvoinnin mittaaminen tilalla

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

sidosaineet ja liimat


LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä Hämeenlinna Mari Rajaniemi

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE FI.0915

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Transkriptio:

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan täyttö Salmonellanäytteenotto

Ennen untuvikkojen tuloa Pesty ja desinfioitu kasvattamo Hoitohuoneen hygienian varmistaminen Laitteet, tarvikkeet, suojavarusteet, hygieniakarsinat Pehku levitetään tasaisesti kuivalle esilämmitetylle lattialle pestyillä ja desinfioiduilla laitteilla Kasvattamon tavoitelämpötila ja kosteus vähintään 24 tuntia ennen untuvikkojen tuloa Pehkun lämpötila 28-30 o C Suhteellinen kosteus 60-70 % Ilman lämpötila yli 30 o C Riippuen mm. kosteudesta, emojen iästä

Ennen untuvikkojen tuloa Säädä laitteet niin, että untuvikot saavat heti saapumisen jälkeen helposti vettä ja rehua Varmista laitteiden toimivuus Kalibroi tai vaihda tarvittaessa Vaihda rikkoontuneet lamput, jotta valo on tasainen ja valotaso vähintään 20 lux (80 % lattia-alasta) jalostajan suositus 30-40 lux Levitä rehupaperia kasvatusalueelle jalostajan suositus 25 % Paperi sijoitetaan rehu- ja nippalinjan väliin Levitä rehua paperille 1-2 päivän tarpeeksi

Ennen untuvikkojen tuloa Täytä rehukupit niin, että untuvikot näkevät rehun Varmista, että vesi on linjassa puhtaan ja nipoissa helmeilee vesitippa raikasta Valmistele untuvikkojen vastaanottotilanne niin, että pystyt nopeasti ottamaan laatikot kasvattamoon ja pystyt tyhjentämään untuvikot mahdollisimman nopeasti laatikoista rehupaperin päälle

Untuvikkoaika Untuvikkoaika on tärkein aika linnun kehitykselle Kaikki mitä tapahtuu ensimmäisellä viikolla, näkyy koko kasvatusaikana Untuvikkojen tulon jälkeen anna niiden asettua 1-2 tuntia uuteen ympäristöön, minkä jälkeen Tarkista veden ja rehun saatavuus Tarkista lämpö ja kosteus Tarkkaile untuvikkojen käyttäytymisestä, onko olosuhteet hyvät ja tee muutokset tarvittaessa

Untuvikkoaika Kupupalpointi hyvä työkalu alkuun lähdön varmistamiseen 2 tunnin jälkeen saapumisesta 75 % kuvuista pitäisi olla täynnä rehua ja vettä 8 tunnin jälkeen saapumisesta 80 % 12 tunnin jälkeen saapumisesta 85 % 24 tunnin jälkeen saapumisesta 95-100 % Jos ei ole, pohdi miksi? Rehun saatavuus Veden saatavuus Etäisyydet rehuun ja veteen Olosuhteet (lämpö, kosteus, CO 2, veto, valojen kirkkaus)

Olosuhteet Optimaalinen lämpötila ja kosteus ovat elintärkeitä linnun terveydelle ja kehittymiselle Lämpötila ja kosteus pitää tarkastaa ensimmäisten 5 vuorokauden aikana vähintään kahdesti päivässä ja päivittäin sen jälkeen Lämpötila- ja kosteusantureiden pitää olla lintujen tasolla (tarkistusmittarit on hyvä olla hallissa myös lintujen tasolla) Jalostajan suositukset

Kosteus Kosteuden tulee olla ensimmäisen viikon aikana yli 50 %, jotta ilma ei ole kuivaa ja pölyistä Alle 50 % kosteudessa untuvikot kuivuvat ja altistuvat hengitysongelmille Untuvikkoajan kosteustasoon pystyy vaikuttamaan pehkun levityksen ajankohdalla ja kostutusjärjestelmällä Oikea taso on ensimmäisten 3 vuorokauden aikana 60-70 % ja sen jälkeen n. 60 % Miten linnut kokevat lämmön, riippuu kosteudesta Linnuista haihtuu ympäristöön kosteutta hengityksen ja ihon kautta mitä korkeampi ympäristön kosteus, sitä vähemmän haihduntaa tapahtuu, lisäten linnun lämmön tunnetta Kasvatusaikana kosteutta pystyy säätelemään lämmityksellä ja ilmastoinnilla

Suhteellinen kosteus tulisi olla ensimmäiset 3 vrk 60-70 %. Pehkun lt alussa 28-30 o C. Alle 50 % 1. viikolla vaikutta hengityselimiin. Yli 70 % 18 vrk:n jälkeen kostuttaa pehkun. Ikä/kosteus 40 45 50 55 60 65 70 Paino g 1 36,0 34,6 33,2 32,0 30,8 30,0 29,2 56 2 34,9 33,5 32,2 31,0 29,9 29,1 28,3 71 3 33,7 32,5 31,2 30,1 28,9 28,1 27,3 88 4 33,3 32,0 30,7 29,6 28,5 27,7 26,8 107 5 32,9 31,6 30,3 29,2 28,1 27,3 26,4 128 6 32,5 31,2 29,9 28,8 27,7 26,9 26,0 152 7 32,1 30,8 29,4 28,4 27,4 26,6 25,7 178 8 31,7 30,4 29,0 28,0 27,0 26,2 25,3 207 9 31,3 30,0 28,6 27,7 26,7 25,9 25,0 239 10 31,0 29,7 28,3 27,3 26,3 25,5 24,7 274 11 30,6 29,3 28,1 27,1 26,0 25,2 24,3 312 12 30,2 29,0 27,8 26,8 25,7 24,9 24,0 352 13 29,8 28,6 27,4 26,4 25,4 24,6 23,7 396 14 29,4 28,3 27,1 26,1 25,1 24,2 23,3 442 15 29,0 27,9 26,8 25,8 24,8 23,9 23,0 492 16 28,5 27,5 26,4 25,4 24,4 23,6 22,7 545 17 28,1 27,0 25,9 25,0 24,0 23,1 22,3 600 18 27,7 26,6 25,5 24,6 23,6 22,8 21,9 658 19 27,4 26,3 25,2 24,3 23,3 22,5 21,7 719 20 27,2 26,1 25,0 24,0 23,0 22,3 21,5 783 21 26,9 25,8 24,7 23,7 22,7 22,0 21,3 849 22 26,5 25,4 24,3 23,3 22,3 21,7 21,0 917 23 26,1 25,0 23,9 23,0 22,0 21,3 20,6 988 24 25,7 24,6 23,5 22,6 21,7 21,0 20,2 1061 25 25,4 24,4 23,3 22,3 21,3 20,6 19,9 1136 26 25,1 24,0 23,0 22,0 21,0 20,3 19,6 1213 27 24,8 23,8 22,7 21,7 20,7 20,0 19,3 1292

Ilmanvaihto Tärkeä aloittaa jo ensimmäisenä päivänä Pitää lämpötilan ja kosteuden oikealla tasolla Riittävä ilman vaihtuminen estää haitallisten kaasujen muodostumisen (hiilimonoksidi ja -dioksidi sekä ammoniakki) lintujen tasolla Ilmansekoittajilla saa alussa ilman laadun ja lämpötilan pysymään tasaisena lintujen tasolla Lämpötila on kuitenkin tärkeä pitää riittävällä tasolla, sillä untuvikot tuntevat jo 0,15 m/s vetona 50 g untuvikolla ilman poistotarve on jo 0,074 m 3 /h ja 1 kilon painoisella broilerilla 0,7 m 3 /h Minimi-ilmanvaihdon tarve ei riipu ulkolämpötilasta, vaan hapentarpeesta ja se riippuu lintujen painosta

Minimi-ilmanvaihto

Käyttäytyminen Lintujen käyttäytyminen on paras indikaattori oikealle kasvatuslämpötilalle

Käyttäytyminen Lintujen käyttäytyminen on paras indikaattori oikeille kasvatusolosuhteille

Hoitotoimet Linnuille aloitetaan yön pitäminen tuloa seuraavana päivänä Yön tulee olla seitsemännestä päivästä alkaen yhteensä 6 tuntia (josta yhtäjaksoista vähintään 4 tuntia) kolmea päivää ennen teurastusta asti Valoteho säädetään ensimmäisen viikon jälkeen lintujen käyttäytymisen mukaan Suositellaan käytettäväksi portaattomasti himmennettäviä lamppuja Valaistusta voidaan vähentää tilapäisesti eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti alle 20 luksin Valaistuksen himmentämisellä voidaan vähentää parven hermostuneisuutta ja siitä aiheutuvia ongelmia

Tuottajan pitää huolehtia ja varmistaa päivittäin, että vettä on riittävästi saatavilla kaikille linnuille Vedenvirtaus nipoista riittävä paineensäätöjen ja nippojen toimivuuden tarkistus Juomatilaa tulee olla riittävästi Nippalinjojen korkeuden säätäminen päivittäin kasvun mukaan Vedenkulutuksen seuraaminen ja kirjaaminen päivittäin jos poikkeavaa, pitää selvittää mahdollisimman nopeasti syy Veden tutkimista suositellaan vuosittain, mikäli käytössä muu kuin kunnallinen vesi

Tuottajan pitää huolehtia ja varmistaa päivittäin, että rehua on riittävästi saatavilla kaikille linnuille Rehua tarjolla jatkuvasti tai annosruokintana aina vähintään 12 tuntia ennen teurastusta asti Ruokintatilaa on oltava riittävästi Rehulinjojen korkeuden säätäminen linnun kasvun mukaan Rehukuppien säännöllinen tyhjäksi syöttäminen suositeltavaa hienojakoisen rehun kertymisen välttämiseksi

Pehku tulee pitää kunnossa koko kasvatuskauden ajan Pehku pidetään kunnossa, kuivana ja ilmavana sopivan ilmankosteuden, lämmityksen ja ilmanvaihdon avulla Lintu pystyy tällöin hoitamaan pehkua myös kylpemällä ja kuopsuttamalla Ilman tulee vaihtua ja liikkua pehkun tasolla Kylmän ilman tulee lämmetä ennen pehkulle laskeutumista Nippalinjojen oikea säätö ja veden laatu sekä lintujen terveys vaikuttavat pehkun kuntoon Vesivahinkojen aiheuttamat kastumiset tulee hoitaa välittömästi Nippalinjan alle muodostuneita lieviä kostumisia kannattaa potkiskella rikki

Lintujen hoito Tuottajan tulee tarkastaa linnut vähintään kahdesti päivässä Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niihin asioihin, joilla on merkitystä eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle Olosuhteet Ruokinta- ja juomalaitteiden toimivuus Ilmanvaihdon riittävyys Lämmityksen riittävyys Varajärjestelmien toimivuus Vakavasti vahingoittuneiden tai ilmeisen sairailta vaikuttavien lintujen hoito tai lopetus eläinsuojelulain vaatimalla tavalla (niskamurto)

Lintuja tulee käsitellä hellävaraisesti Lintuja on hyvä opettaa alusta asti liikkeisiin, ääneen ja käsittelemiseen Lintu tulee nostaa aina molemmista jaloista, molemmista siivenjuurista tai koppiotteella On hyvä säännöllisesti katsoa lintujen jalkapohjia, kintereitä ja vatsapuolta, jotka kertovat pehkun kunnosta Kuuntele parvea aina, kun avaat kasvattamon oven

Päiväkirjan täyttö Tuottajan on suositeltavaa kirjata päivittäin kuolleiden ja lopetettujen lisäksi Lämpötila Kosteus Vedenkulutus Rehunkulutus Lintujen paino Mahdolliset muut mittaustulokset

Salmonellanäytteenotto Näytteenottoajankohta 3 viikon sisällä ennen teurastusta Jos parvi teurastetaan useassa erässä, näytteenotto on voimassa 3 viikkoa. Omistajan ottama näyte joka erästä (paitsi virallinen) Tossunäyte 2 paria Eläinlääkärin näytteenotto kerran vuodessa / kasvattamo Tossunäyte 1 pari ja sivelypölynäyte Tossunäyte Imukykyinen, saappaan tai saapassuojan päälle vedettävä putkiloharso. Myös muuta saappaan tai saapassuojan päälle vedettävää tossua tai sukkaa voi käyttää, jos se on puhdas ja riittävän imukykyinen Sivelypölynäyte Näytteenotossa käytetään yhtä tai useampaa kostutettua kangasta tai sientä, joihin kerätään pölyä useasta kohtaa parven pitotilan sisäpuolen vaaka- ja pystysuorilta pinnoilta niin, että kankaat ovat yltä päältä pölyssä. Kankaiden tai sienien yhteispinta-alan on oltava vähintään 900 cm 2 (pinta-alaan ei voi laskea kankaiden molempia puolia erikseen). Kaikki saman parven kankaat tai sienet pannaan samaan muovipussiin.

Teurastukseen valmistautuminen Rehun varoajan huomiointi loppurehun aloituksessa Pimeän ajan vähentäminen Tuottaja lähettää teurastamolle ketjuinformaation Paastotus tulee aloittaa maksimissaan 12 tuntia ennen teurastuksen alkua Vettä tulee olla linnuille tarjolla lastaukseen asti Linnuille pitää antaa 4 tunnin rauhoittumisaika ennen lastauksen aloittamista Ennen lastausta tuottajan tulee lopettaa sellaiset linnut, jotka eläinsuojelullisista syistä eivät ole kuljetuskelpoisia Broilereita kiinni otettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta Tuottajan tulee huolehtia linnuille optimaaliset lastausolosuhteet