TOIMEN POIKA JR27 Romu opastaa massiivisessa artikkelissaan muitakin toimareita rakentamaan perinteikkään JR27-vaellusahkion. Luvassa on peräti viisi sivua verbaalista ja visuaalista ilottelua sekä pikkutarkkoja ohjeita oman puisen kuormajuhdan valjastamiseksi. Sivut 15-19 PESTIT Johtajien henkilökohtaiset työsopimukset otettiin käyttöön eräänä talvisena viikonloppuna Öögalla. Sivut 8-9 LISÄKSI Hiippari, Ööganhiihto, sudarien laskiainen, vaelluksia, Mr. Bee,... HUHTIKUU KEVÄÄN KORSKEIN KUKKANEN 1/2005 Karde keväthangilla Haukivuoren maisemissa
TOIMEN POIKA 1/2005 Pääkirjoitus...3 - Jussi Supi Sipilä Toimitussihteeriltä...4 - Ilkka Ile Lehto Apinalaatikko...5 TP-kysyy...5 - Ilkka Ile Lehto Puheenaiheet...5 Uutiset...6 Johtajien pestaus...8 - Alex Ale Hakala Hiipivä Haamu...10 - Ida Kukkapuro Öögan hiihto...11 - Alex Ale Hakala Loppiainen Hänkällä...12 - Lauri Late Erävuori Sudarisivut...14 - Juho Sorvi Sorvettula Vaellusahkio JR27...15 - Jan Romu Ruusuvuori Mr. Bee iskee...20 As.tunt.raadin suosituksia...22 Kurkistus tulevaan 23 Numeron kuva...23 Tulevaa...24 VAELLUSAHKIO JR27 Romu rakenteli pitkinä talvi-iltoina itselleen perinteisen puisen vaellusahkion. Rakennusprojektista käytiin kuumaa keskustelua toimarien kotisivuilla. Ahkion valmistuttua Romu intoutui dokumentoimaan koko urakan ja työn hedelmät ovatkin nyt nautittavissa TP-lehden sivuilta. Seikkaperäisten ohjeiden avulla ei voi kuin onnistua, ja talvella nähdään löytyykö tasavallan riveistä muita yhtä näppäräsormisia ahkioseppiä. 15 SUDARIEN LASKIAINEN Sudenpennut viettivät riehakkaan kokouksen laskiaistiistaina Kauniaisten laskettelukeskuksessa. Jokaisella sudarilla on tapahtumista oma tiukka mielipiteensä, osa päätyi peräti paperille asti ja lehteen. Lue ja huomaa, että aikuistuminen ei kannata. 14 ASIANTUNTIJARAATI Kaukana ovat ne loiston päivät, kun TP-lehdellä oli oma sarjakuva. Toimitussihteerin runoisa pulputus ehtyi eikä runopalstaakaan ole. Kadonnut on myös vanhojen lehtien esittely. Mutta älkää huoliko arvoisat lukijamme, tilalle on tullut piinkova tietopaketti, joka tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen viimeaikaisiin tapahtumiin ja luo uskoa tulevaan. Asiantuntijaraati esittäytyy ja saa kädettömimmänkin yksilön taas uskomaan parempaan huomiseen. Tietotaito on taas kunniassaan ja osaamista ei voi kuin suositella. 22 2
PÄÄKIRJOITUS Pesteillä pelisäännöt selviksi Pestit on siis saatu lippukunnassa käyttöön. Pestien tärkein tehtävä on selkeyttää johtajien tehtäviä ja toimintaa. Nyt kun pestit ovat ensimmäistä kertaa käytössä on myös tärkeää, että jokainen johtaja vertaa oman pestinsä sisältöä todelliseen työnkuvaansa, sekä päivittää pestiään. Näin saadaan seuraavat pestit vieläkin paremmiksi. Pestien avulla myös tulevaisuuden hahmottaminen on huomattavasti helpompaa. Tähän mennessä pesteistä ja pestauksesta kuulemani palaute on ollut positiivista. Toinen lippukunnassa vireillä oleva iso asia on suorituskirjan uudistaminen. Suorituskohtia on tarkoitus tarkastaa ja mahdollisesti muuttaa palvelemaan paremmin nykyisiä tarpeita. Suorituskirjan muokkaamisessa täytyy kuitenkin muistaa se, ettei suorituksia tehdä vain suorittamisen takia. Luokkasuoritusten ja koko partion tavoitteenahan on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Supi presidentti 3
4 Toimen Poika 1/2005 TOIMITUSSIHTEERILTÄ tehokkuutta lehden tekoon Lueskelen tässä hymyssäsuin taittamaani vuoden 2003 TP-lehden vuosikertaa. Teknisistä puutteistaan huolimatta kaksikymmensivuinen ykkösnumero tuntuu eheältä kokonaisuudelta, ja itse piirretty sarjakuva jaksaa vieläkin sykähdyttää. Paljon on noista ajoista opittu. Seuraavat numerot ovatkin 40-sivuisia monoliittejä, aikansa dinosauruksia, joita kahlatessa aika uhkaa kaareutua ja karteesinen koordinaatisto muljahtaa viemäriin. Eksyn totaalisesti sivujen ja ristikoiden syövereihin. Mieleeni palaavat ne lukemattomat tunnit, jotka vierähtivät lehtien kimpussa askarrellessa ja taistellessa. Aikaa tuli tuona vuonna käytettyä enemmän partioon kuin opiskeluun, mikä näin jälkikäteen katsottuna tuntuu täysin naurettavalta. On pakko myöntää, että lehdet olisi voinut jättää puolet pienemmiksi, sillä yhdeltä ihmiseltä kuluu aivan kohtuuttomasti aikaa lehden tekemiseen, eikä partiojournalismin jättiläistä aivan välttämättä edes kaivata - pienempikin riittänee. Kun otin tämän pestin vastaan tein selväksi, että voin toimitussihteerinä taittaa ja painaa lehden, mutta kirjoittamisen jätän muille. Aion jatkossa toteuttaa tätä ulkoistamispolitiikkaa. Seuraavaan lehteen viereisen sivun haastattelun, puheenaiheet sekä uutisaukeaman toimittaa JokuMuu TM. Lehteä on karsittu loppupäästä ja mahdollisesti karsitaan edelleen työn nopeuttamiseksi. Kuten pestauksen yhteydessä todettiin: Parempi huono lehti kuin ei lehteä ollenkaan. En kuitenkaan usko, että tulevat lehdet olisi huonoja. Kevyet, säännöllisesti ilmestyvät lehdet miellyttävät lukijoita paremmin kuin vaikeaselkoiset satunnaisesti ilmestyvät painokset. Nyt kun miettii vuoden 2003 lehtiä työ-teho suhteen kannalta vetävät suupielet painovoimakentän suuntaan, mutta usko tulevaan on kova. Järjestöhallituksessa on useaan otteeseen otettu kantaa lehden hyödyllisyyden puolesta, joten taustavoimat lienevät kohdallaan ja materiaalin saanti turvattu, vaan mitä ihmettä... Vuoden ensimmäinen lehti poikkeaa ratkaisevasti lähestulkoon kaikista edellisistä TPlehdistä aina viime vuosisadan alusta lähtien. Meiltä puuttuu, ei enempää eikä vähempää kuin lehden tärkein osa: vartioiden retkikertomukset. Toivottavasti kyseessä on vain tilastollinen satunnaisilmiö, sillä lehden kivijalan ei soisi sortuvan. Vuoden ensimmäinen lehti on jokatapauksessa saatu valmiiksi ja suurkiitokset siitä vaivannäöstä mitä tämän lehden eteen on nähty, onhan tässä kasassa parikymmentä sivua partiomaailman ehdottomasti parasta viihdettä! ile Kuva: Reko Jokelainen
TOIMEN POIKA JULKAISIJA Partiotasavalta TOIMEN POJAT RY PÄÄTOIMITTAJA Jussi Supi Sipilä Luotsikuja 13 A 11 00130 Helsinki Puh: 050-5284418 TOIMITUSSIHTEERI Ilkka Ile Lehto LEHDEN POSTI: TP-lehti c / o Ilkka Lehto Jämeräntaival 10 H 146 02150 Espoo ilkka.lehto@iki.fi TOIMITTAJAT Alex Ale Hakala PAINOPAIKKA Kauniaisten nuorisotalo PAINOS 200 kpl LEHDEN JAKELU Lehti jaetaan kaikille Toimen Pojille sekä Kannatusyhdistyksen jäsenille SIVUNTAITTO Ilkka Ile Lehto VALOKUVAT Kuvaaja mainittu erikseen KANNEN KUVA Alex Ale Hakala ISSN 1236-9330 World Wide Web http://tp.partio.net Kysyimme vartionjohtjilta, mitä luokkasuorituskohtaa edellisessä kokouksessa käsiteltiin. Alex Ale Hakala, Orava AI1 Kävimme läpi kämppäretkelle valmistautumista, rinkan pakkausta, toimintaa eksymistilanteissa ja sen semmoista. Eero Vehka Oksanen, Mäyrä AI3 Kertasimme kompassin käytön ja uutena asiana koulutin II-luokan arvioimismenetelmiä, eli miten kellonaika määritetään kompassin avulla ja korkeuden arvioimista Sampo Sakke Oksanen, Ahma AII3 Koulutuksen aiheena oli heikot jäät. Pelastimme Jepiä kuvitteellisessa tilanteessa avannosta. Niko Niso Siltanen, Karhu AII4 Kiljuttiin ja karjuttiin toimareiden huutoja ja lauluja. PUHEENAIHEET Partioasu Järjestötasolla ollaan puuhaamassa partiopuvun uudistamista, vaikka edellisestä on kulunut vasta 30 vuotta, ja toimaritkin vaihtoivat paidan väriä vain muutama vuosi sitten. Aihe on kuuma, sillä asu on toimareille tärkeä, vaikkakin muutama sitkeä vastarannankiiski viikko-ohjeista on bongattu. - Ilkka Ile Lehto Väiski 2005 Suurleiri on aina puhuttanut toimareita ja puhuttaa edelleen. Isoilla leireillä on enemmän tekemistä mitä yksi partiolainen kesässä ehtisi tehdä, joten on muistettava keskittyä olennaiseen. Ensimmäisestä päivästä alkaen on syytä tarkkaila otollisia jäynäkohteita. Peitottavana on nimittäin edellisten Väiskien lipputankojen ja jättimäisen leiriväiskin lainaamiset. Kuvat: Ilkka Ile Lehto 5
Akelahuoltoa Sudenpentuosaston johtajat suuntasivat 19.2. Vihdin laskettelukeskukseen tarkoituksena hermojen leppuuttaminen ja virkistyminen. Yliakela Juho Sorvi Sorvettulan kertoman mukaan tapahtuma oli onnistunut ja ensi vuonna otetaan uudestaan entistä suuremmalla porukalla. 6 - Ilkka Ile Lehto Huikea kalenteritulos Vuonna 2004 Toimarit myivät adventtikalentereita huikeat 1053 kappaletta, eli 11,22 kalenteria jäsentä kohden. Näin sijoitumme kalenterimyyntikilpailun suhteellisessa kisassa sijalle 4. Varsin antoisa varainhankintatapahtuma toi erityisesti vartioiden tileille mukavan lisän. Hiljaittain pidetyn tilintarkastuksen mukaan vartioilla olisi taloudellisia edellytyksiä hankkia vaikka toimintaa edistävää retkeilykalustoa. - Antti Mallu Malin Yo-kirjoitukset Toimen Poikien suuret ikäluokat eli JJ, Reko, Tine, Peltsi ja Omppu ovat saaneet kirjoitukset kunnialla päätökseen. Tuloksia jännätään kevään mittaan ja kesän alkumetreillä on toivottavasti tiedossa melkoinen lakkiaskierros. - Ilkka Ile Lehto Väiski 2005 Elokuussa Toimarit suuntaavat kulkunsa 1600 muun Kauniaislaisen ja Espoolaisen partiolaisten kanssa kohti Hankoniemien Syndalenia ja Väiski-kesäleiriä. Luvassa on suurleirin ainutlaatuinen ilmapiiri niin m a s - siivisine iltan u o - t i o i - n e e n kuin ennen kokemattomine ohjelmineen. Toimarit muistanevat vuosilta 2000 ja 2001 Hankoniemen lempeän sään ja pehmeät hiekkarannat. Leiriltä on lupa odottaa paljon, sillä tahtipuikkoa on heiluttelemassa oma poikamme Mikko Sipi Sipilä yhdessä Elli Kana Kotovirran kanssa. Toimarit onkin sijoitettu sopivasti alaleiri Metsolaan yhdessä mm. Oravanmarjojen, Kara- Karhujen, Kilon Kipinöiden ja Viherlaakson Peurojen kanssa. Omaa savuamme luotsaa Visa Viski Jokelainen ja pääindarina häärii Eero Verneri Oksanen. Ohjelma lupaa viiden maanosan hauskuuksia villistä lännestä napojen kautta idän ihmeisiin, unohtamatta kotoista Pohjolaa hullutuksineen. Leirillä on UUTISET perinteisesti otettu mittaa huutamisen jalossa lajissa, joten suunnatkaapa kotisivuille varmistamaan, että kaikki tärkeimmät huudot ovat muistissa. Savunjohtaja Viski kehoittaa kaikkia opettelemaan eriyisen hyvin huudot: Jonkkina, Kah a u - Katta, Sii-siir a t i sekä t i e - tysti Zigelige. Metsolan kerrassaan muikea huuto on myös syytä opetella Taivaalle sä tsiigaa, Metso laskee Stiigaa, Tule säkin säkkiin, Hämähäkin häkkiin! Ennen leiriä on rakennusleiri, ja varsinainen meno käynnistyy maanantaina 1.8. sudarit saapuvat paikalle 4. päivä ja 8. päivä jo haikeillaan viimeisellä iltanuotiolla. Vierailupäivä on lauantaina 6. päivä. Ja lopuksi silakkana kermakakun päällä: lippukunta on luvannut tukea jokaisen toimarin leirimaksua 20 eurolla. Leirin kotisivut ovat osoitteessa: http://www. papa.partio.fi/ept/vaiski/ - Ilkka Ile Lehto
UUTISET Maan paras huutokokoelma Uusi järjestyksenvalvojalaki Yleisten massatapahtumien järjestämiseen liittyvä järjestyksenvalvojalaki on muuttunut tiukemmaksi. Nykyään yli 30 henkilön yleisessä tapahtumassa pitäisi olla yksi järjestyksenvalvojakoulutuksen saanut muutamaa kymmentä henkilöä kohden, tarkka luku riippuu tapahtuman luonteesta. Laki on suunniteltu lisäämään turvallisuutta esim. musiikkifestivaaleilla. Suurten partiotapahtumien järjestämistä laki hankaloit- Katsaus internetin partiohuutojen tarjontaan paljastaa pikaisesti mairittelevan totuuden: Toimen Poikien huutotietokanta sisältää ainutlaatuisen ja kattavan kokoelman suomalaisia partiohuutoja, eikä vastaavaa tarjontaa muilta löydy. Kuultiinpa akelakurssilla kiiteltävän toimarien kokoelmaa. Tietokanta syntyi pitkälti Antti Kontti Kontiaisen koostaman huutokokoelman pohjalta. Kotisivuille on listattu yli 80 huutoa, laulua, laululeikkiä sekä mm. leireillä käytettyjä komentoja. Mukaan mahtuu suuri joukko toimareiden omia huutoja mutta myös laaja kirjo muiden lippukuntien ja partiopiirien huutoja. Tulevalla suurleirillä on oiva tilaisuus kartuttaa huutovarastoamme, joten nyt lehtiö ja lyijykynä partiopaidan taskuun ja korvat tarkkana. - Ilkka Ile Lehto taa; Ennen tapahtumaa on laadittava tarkka pelastussuunnitelma ja järjestyksenvalvojia on koulutettava. Tapahtumasta on ilmoitettava poliisille ja ja pelastusviranomaisille aikaisempaa tarkemmin. Ensi kesän Väiski-leirille koulutetaan viisi järjestyksenvalvojaa (kurssin hinta on 170e/henkilö). Lisäksi turvallisuudesta huolehtivat tilapäiset järjestyksenvalvojat. - Antti Tine Eranti Luokkasuorituskirja tarkastelussa Pitkään vireillä ollut toimareiden oman suorituskirjan käyttöönotto on taas nostettu esille. Tarkoituksena on selvittää kirjan ajantasaisuus, tehdä vartiolaisille ja vartionjohtajille omat painoksensa. Työ on meneillään kotisivuilla, jossa uusin versio on jatkuvasti esillä. - Ilkka Ile Lehto ryhmäpäivät 1.-3.4 SVPR:n ryhmäpäivät järjestettiin tänä vuonna Mäntsälässä. Ohjelmassa oli mm. koulutuksellinen rastirata, rintamerkkien painamista, erinäisiä TOKO-leikkejä ja sunnuntaina pidetty vuosikokous. Uudessa keskusvaliokunta on tänä vuonna jäseniä lähes kaikista ryhmän lippukunnista, Antti Mallu Malin jatkaa TP:n edustajana ja Janne Peltsi Peltola valittiin rahastonhoitajaksi. - Antti Mallu Malin Verkkopulmia Toimen Poikien kotisivutilan toimittaja WPN:n palvelussa on ollut teknisiä ongelmia. Jokin aika sitten menetimme tietokannastame joitakin artkkeleja ja vanhoja uutisia. Samassa myllerryksessä foorumi tuhoutui, mutta uusi on jo saatu pystyyn. - Ilkka Ile Lehto 7
Johtajien pestausviikonloppu Kuva: Ilkka Ile Lehto Partiopesti on systemaattinen lähestymistapa partiojohtajaresurssien hankintaan ja kehittämiseen. Sana pesti tarkoittaa vanhastaan työkeikkaa, määräaikaista sopimusta tietyn työn suorittamiseksi. [Partiosanakirja-sanasto, Yrjö Yrjänä Nenonen] Tammikuun kolmantena viikonloppuna likimain kaikki Toimen Poikien johtajat kokoontuivat Öögalle. Alku vaikutti lupaavalta, kun puheensorina, kortin läiske ja pelinappuloiden kolina täytti Toimareiden hirsisen hermokeskuksen. Vaan sittenpä presidentti läiskäisi pöytään tukun partiomaailman painajaisia, A4-paholaisia. Oman käsitykseni mukaan kaikki paperi, paitsi TP-lehti on turhaa, mutta tällä kertaa paperin paljoudelle oli ihan kohtalainen syy. Pestilappusten avulla saatiin aikaiseksi intensiivinen keskustelu lippukunnan asioista. Ajatus on tietysti hienoja lappusia tärkeämpää, mutta paperille asti saatettuina omat, välillä hajanaisetkin, aatokset päätyivät helposti hahmotettavan muotoon. Jokaiseen pestiin kirjattiin tehtävät, mikä ei ole ollenkaan yksinkertainen homma. Vuoden mittaan jokaisen vastuualue tarkentuu, kunhan jokainen johtaja jaksaa kirjata Aikaa riitti pestailun ohella pelaamiseen Tine näyttää miten pientä pränttiä tulkitaan ja vältetään sopimuksen sudenkuopat ylös kaikki tehtävät, jotka omalle kohdalle osuivat. Uskoisin, että huolella päivitetyistä pesteistä on suuri apu tuleville johtajille. Työmäärä on tehtävät kerrottuna niiden kestolla, ja niinpä onkin olennaista, että jokaiseen pestiin merkittiin tehtävän kesto. Pestin vähimmäiskestoksi suositeltiin yhtä vuotta tehtävästä riippuen. Kun nämä peruspilarit on selvillä, on oman tehtävän laajuus mahdollista ymmärtää. Pestauksen toinen tärkeä tehtävä on turvata toiminnan jatkuvuus. Pestissä lukee oma pestaaja, eli lähin esimies, jonka puoleen voi ongelmatilanteissa kääntyä. Lähimmän johtajan kanssa myös etsitään pestille jatkaja, kun oma urakka alkaa loppua. Vaikka pesti muistuttaa työsopimusta, kyseessä on monipuolinen, vapaaehtoinen ja hyväntahtoinen järjestely, jolla pyritään ehkäisemään yleisimmät johtajatason ongelmat. - Ilkka Ile Lehto Kuva: Ilkka Ile Lehto 8
Näkökulma pesteihin asiaan vihkiytymättömän silmin Mitä tarkoittaa sana pesti ja mikä on sen sisin tarkoitus? Pelkkä sana tuo mieleeni työn, raatamisen ja veren maun suuhun. Miksi niin? Intissähän käytetään tätä sanaa laajasti. Sanaa käytetään mm. seuraavassa kontekstissa Pestistä vielä kuukausi jäljellä. Jostain syystä huomaan, että sana luo negatiivisen vaikutuksen nykimään hermoihin. Se voi johtua samankuuluisesta amerikkalaisesta sanasta nimeltä pest. Sillä tarkoitetaan ongelmallista riivaajaa esimerkiksi torakoita talossa. Ja muutenkin vahva konsonantti P alussa luo siihen eräänlaisen voimakkaan ja negatiivisen vaikutuksen. Kaikki lienevät kuulleet partiopestistä, mutta eivät välttämättä sisäistäneet sitä täydellisesti. Ensiksi kuullessani sanan partiopesti kehitin itselleni näppituntuman tällaisesta kuvasta: Mielestäni asia koskee eräänlaisia asioita ja hommia joita vaikka kämpän isäntä, AVJ tai VJ on päättänyt tehdä hommansa eteen esimerkiksi tulevan vuoden aikana. Kuten kämpän isäntä voisi tehdä itselleen pestin joka määrittelee tiettyjä asioita joita tulisi hoitaa kämpän eteen. Sellaisia voivat vaikka olla tulevat projektit, kuten laiturin korjaaminen, tällaiset asiat muodostavat yhden kokonaisen pestin. Mielestäni partiopestin tekeminen auttaa henkilöä myös priorisoimaan tiettyjä asioita, joka helpoittaa häntä. Juuri tässä on mielestäni normaalin pestin ja partiopestin radikaali eroavaisuus. Partiopesti auttaa tuleivaisuudessa ja helpoittaa hommia etukäteen, kun taas pesti antaa raskaan yllärihomman kuvan. - Alex Ale Hakala Viisaat päät yhteen ja pestit kokoon presidentti johti toimintaa ja muut pestautuivat kiltisti Kuva: Ilkka Ile Lehto 9
Hiipivä Haamu Sumuinen, sateinen Helsinki ei sunnuntai-aamuisin yleensä houkuttele montaakaan ihmistä kulkemaan mustana kiiltäviä katujaan. Joka vuosi on kuitenkin yksi sellainen aamu. Se on Ilvesveikkojen järjestämän Hiipivän Haamun ansiota. Jälleen marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina myös me reippaat partiolaiset laahustimme enemmän tahi vähemmän pirteinä ja energiaa pursuten Porthaniankadulle, mistä tämänvuotinen kilpailu sai alkunsa. Vartioomme, Pesisjengi Vimpeliin, kuului allekirjoittaneen lisäksi Tine ja JJ. Kilpailuun kuuluviin alkutehtäviin olimme suhtautuneet varauksella, joten niiden ratkaiseminen jäi hieman viimetippaan. Viimeiset vastaukset kirjoitimme lähtöön jonottaessamme. Jo alkuvideota katsellessamme, alkoivat juonen kiemurat aueta meille. Kilpailun aiheena oli kalastus, huumausaineet ja niiden salakuljetus, suurta roolia näytteli myös Symphony-niminen kuulolääke. Pukeutumisteemaa, joka oli kalastaja, olimme myös tulkinneet persoonallisesti ja niinpä vartioomme kuuluikin yksi kalastaja, yksi huoltomies, joka oli pilkillä ja kenguru. Mielestämme hyvinkin loogiset ja yhteenkuuluvat asut. Kilpailun rastit olivat perinteen mukaan sijoiteltu ympäri Helsinkiä, ja välimatkat tuli kulkea jalan tai julkisten kulkuvälineiden ystävällismielisellä avustuksella. Rasteja löytyi niin Vanhankaupunginkoskelta Vantaan joen suulta kuin Pasilan poliisiasemalta. Ehdottomasti mieleenpainuvin rasti oli kuitenkin Fish n Beat -bileet, joita pääsimme tarkkailemaan. Bileet muistuttivat erehdyttävästi aitoja trance-tansseja ja vaikuttavuutta lisäsi tutun, trikoisiin sonnustautuneen veljeskaksikon panos juhlimiseen rastimiesten roolissa. Heidän tanssityylinsi jätti jälkensä sydämeeni. Kilpailuun suhtauduimme asiaankuuluvalla vakavuudella, missä ehkä teimme virheen, sillä sijoituksemme jäi tasolle, jonka mainitsematta jättämisen koen velvollisuudekseni kunniani säilyttämiseksi. Hauska päivä takana, toivottavasti lisää edessä. Ensi vuonna taas Hiipivä Haamu, pieni valoisa hetki syksyn harmauteen. Ja lisää Toimen Poikia kilpailemaan. - Ida Kukkapuro Oravanmarjojen lippukunnanjohtaja 10
Öögan hiihto Toimen Poika 1/2005 Tapahtuma alkoi saavutessani Kasavuoren koululle jossa odottelikin Olm ja Tine innokkaina lähtöä. Lämpö olisi voinut olla muutaman asteen pakkasen puolella ja auringon pilke olisi ollut tervetullut. Heikosta kokemuksesta hankisuksilla luulin, että olisi ollut ihanteellista hiihtää SA:n hankisuksilla ladulla plussan puolella, mutta odottavat haasteet olivatkin eri mieltä kanssani. Oksasten veljesten saapuessa suuntasimme matkamme kohti Ikean peltoa pururadan lävitse. Huomasin heti kuinka siteet rupesivat tarraamaan latujen reunoihin, mutta eikös tämä vain lisännyt eräänlaista miehekkyyttä lajiin? Muutaman kymmenen minuutin kuluttua huomasin jääväni radikaalisti jälkeen joten kiristin tahtia saavuttaakseni muut. Kilometrit venyivät ja maiharit hiersivät. Oli myös erityisen koomista lentää nurin alamäessä, kun sukset tökkäsivät latuun. Muutamien tuskaisten kilometrien jälkeen rupesin saamaan eräänlaista tuntumaa eräsuksilla hiihtämiseen. Eli tarjoutui mahtava mahdollisuus nauttia raikkaasta ilmasta ja lumen runsauden näkemisestä. Kymmenen minuutin juomatauolla pari kilometriä Pirttimäen jälkeen jäivät lauantaihiihtelijät ihmettelemään kun hotkin kylmää rusinallista Atrian maksalaatikkoa erittäin ripeällä vauhdilla. Tästäpä sitten edettiin Öögalle. Noin kilometri ennen Öögantielle saapumista päätimme Olmin ja Tinen kanssa ottaa pienen oikoreitin Öögalle ja samalla testata maastohiihtoa. Aluksi huomasin ettei se ollut minkäänlaista mitä olin kuvitellut, mutta ehdottomasti helpompaa kuin ladulla paitsi, kun löysin suksen pohjasta 10 sentin ylläri lumikerroksen. Saavuttuamme perille oli mahtava tunne aivan kuin olisi saavuttanut jotain, hiertymät ja paino selässä eivät pystyneet murtamaan voiton tunnettani, se oli mahtava. Tästä kävelimmekin bussipysäkille odottelemaan bussia. Oli hyvät fiilikset kotiin päästyä ja varmasti tulen ensi kerralla uusiksi. - Alex Ale Hakala Metsäsuksien ylivoimaa pääsee kokeilemaan kunhan malttaa hypätä pusikon puolelle sivakoimaan 11
12 Toimen Poika 1/2005 Loppianen Hänkällä Pitkän ja pimeän loma-ajan päätteeksi päätimme lähteä katsastamaan leirialueen hiihtomaastoja. Haukivuorea kohti ajellessa leppeässä muutaman plusasteen ilmanalassa, jossa rapa roiskui, mielissä kaihersi pelko lumi- ja jäätilanteesta. Etenkin, kun hieman ennen Mikkeliä järvessä oli laaja sula. Mikkelissä vahvistettuamme oloa kansainvälisen pika-aterioita tarjoavan ketjun tuotteilla, suuntasimme auton kohti viimeisiä kymmeniä kilometrejä leppeässä pikkupakkasessa. Haukivuoren keskustassa Tepi yritti haastella paikallisen kanssa jäätilanteesta huonolla menestyksellä. Ainoa vastaus mikä irtosi oli: Emmä oo käyny järvellä. Hänkkään saavuimme iltapäivällä vielä valoisan aikaan, ja tie oli hienoksi yllätykseksi aurattu aina Taakansaareen asti. Siitäpä sitten vain sukset jalkaan ja katsastamaan, josko viime kesänä pystytetty uljas kota on vielä majoittumiskuntoinen, ja olihan se! Ovi oli hieman raollaan, mutta lunta ei sisälle ollut juurikaan päässyt ja pohja oli pysynyt kuivana. Majoittumisen jälkeen voimme vain todeta tammikuisen päivän olevan varsin lyhyt valoisan ajan suhteen. Otsalamppujen valossa tarkistimme huussin toimivuuden. Perjantaina oli suunnitelmana tehdä hiihtoretki Kaijansaaren ohitse karttaan merkittyä näköalapaikkaa katsomaan. Aamu valkeni harmaana ja lumisateisena. Lähtiessämme hiihtämään lumisade oli jo muuttunut rännäksi; suuria Corn Flakeseja vaakasuorassa. Noin kilometrin hiihdon jälkeen Tepi totesi kävelevänsä ei hiihtävänsä. Kevyempänä kaverina päätimme vaihtaa suksia päittäin, josko sen jälkeen kaikilla suksi luistaisi edes jonkin verran. Kaijansaaren pohjoispäässä saatoin kuitenkin vain todeta, että nyt minä kävelin, paitsi kohdissa joissa oli hieman vettä jään päällä. Antero Arska Erävuori näyttää muodostavan henkilökohtaista mielipidettään hiihtämisestä Kuva: Lauri Late Erävuori
Kuva: Lauri Late Erävuori Hänkän upouusi laavu pääsi koeajolle tositilanteessa Lievästi hikoillen ja ympäriinsä rännän peitoissa saavutimme Kaijansaaren eteläpään, jossa päätimme kääntyä takaisin saaren toista rantaa myöten. Hiihto kun ei maistunut tahmean kelin takia, eikä vaakasuora räntäsadekaan vastaisena ollut erityisen kannustava. Kaijansaaressa pidimme pienen tauon metsän siimeksessä, jolloin Tepi kaivoi repustaan suksien luistovoidetta. Niin... oishan sitä voinu kokeilla jo aiemmin luistovoidetta, kun tuo hiihtäminen muuttui kerta heitolla nautinnolliseksi sujutteluksi. Ei tarttunut enää nuoska kymmenen sentin klimpiksi suksen pohjaan, vaan sai rauhassa liu utella eteenpäin ilman tökkimisiä. Vaan takaisin päin oli jo käännytty, joten jatkoimme matkaa kohti Taakansaarta. Ja koska päiväeväät oli reppuun otettu, oli Toimen Poika 1/2005 pakko pysähtyä matkan varrelle ruokailemaan. Jopa Arskalle maistui ruoka, vaikka olisi halunnut sujutella suorinta tietä takaisin kodalle. Eipä hiihtoreissusta lopulta kovin pitkää tullut, taisi jäädä kymmenen kilsaakin vajaaksi, mutta ennen kodalle menoa katsastimme koko Taakansaaren kiertämällä sen vastapäivään. Päivänvaloa riitti vielä paluun jälkeen, joten teimme kävellen tarkastuksen Hannunkärjen joka kolkkaan. Samalla keskustelimme hetken myös yhden paikalla olleen naapurin kanssa. Kaikki oli Hänkässä kunnossa, eikä alueella ainakaan talvisella ole juurikaan käyty jälkien puuttumisesta päätellen. Hämärän hiipiessä myös nälkä alkoi hiipiä, joten palasimme kotaan illastamaan. Arska oli jo ottanut aiemmin lepoasennon ihan makuupussiin asti eikä illan aikana enää syömisen lisäksi juurikaan noussut. Pitkän illan ratoksi Tepi alkoi vuolla puukauhaa ja tietty piti itse yrittää perässä. Siinäpä ilta vierähtikin joutuisasti. Lauantai, kotiinpaluupäivä, valkeni puolipilvisenä ja muuttui nopeasti puoliaurinkoiseksi. Juuripa sitä meidän tuuria; aurinko paistaa silloin, kun pitää autossa istua. Vaan ei auttanut kuin pakata kimpsut ja kampsut, katsoa kota kuntoon ja aloittaa kotimatka. Reissussa mukana Arska, Late ja Tepi. - Lauri Late Etävuori 13
Sudenpentujen laskiaisrieha Kun toimenpoikain sudenpentujoukot laskiaistiistaina armon vuonna 2005 lähestyivät kauniaisten alppihiihtokeskusta sekä sen pahaa-aavistamattomia asiakkaita ei kenellekään ollut selvää kuinka ilta tulisi päättymään. Pöllyävän lumen, kipeiden takapuolien, läheltä piti-tilanteiden, sudenpentujen taisteluhuutojen sekä kuuman mehun ja pipareiden täyttämän puolitoistatuntisen jälkeen kaikki oli paljon selkeämpää. Lue iki-ihanien sudenpentujemme raju tilitys illan tapahtumista, niin tiedät mitä odottaa ensi vuonna. - Juho Sorvi Sorvettula SUDARISIVUT Pulkkamäki oli tosi liukas. Jotkut lensivät pulkasta ja satuttivat itseään. Lunta ei satanut. Joillakin oli stiigat ja jotkut liukuivat pitkälle pulkalla. Toisella puolella lasketeltiin. Jotkut tulee eteen kun toinen tulee alas tosi kovaa! Oli jäinen ja muhkurainen mäki! Haavereita tuli mutta oli mehua ja pipareita. Mutta hengissä selvittiin kotiin asti (luulisimme). Olimme 8.2.05. pulkkamäessä. Laskimme jäisen mäen vain puolesta välistä. Kaikki lenteli huitsin nevadaan. Lopuksi söimme piparia ja joimme kuumaa mehua. Kylmän illan jälkeen kaikki menivät kotiin. Pipareita oli liian vähän ja pylly tuli kipeeks. Menimme kuudeksi granin mäkeen. Laskimme ufoilla, pulkilla, stigoilla ja liukureilla ja päivän päätteeksi söimme pipareita ja joimme kuumaa mehua. Lenneltiin pulkasta monta kertaa. Mäki oli tosi liukas. Jotkut satuttivat itsensä. Aivan ylhäältä ei saanut laskea, koska oli niin liukasta. Siellä syötiin keksejä ja juotiin kuumaa mehua. 14
Vaellusahkio JR27 Talvi alkaa tämän lehden ilmestyessä olla jo lopuillaan, mutta kesällähän on hyvää aikaa varustautua tulevaa kautta varten. Näiden ohjeiden avulla voit rakentaa itsellesi toimivan ja edullisen vaellusahkion, joka varmasti tekee hangilla kohtaamasi lasikuitujollien hinaajat kateelliseksi. Kyseessä on legendaarinen JR27-vaellusahkio, jonka rakenne on yksinkertainen ja kovassa käytössä hyväksi havaittu. Toimen Poika 1/2005 BUDJETTI Materiaalit maksavat ostopaikasta ja laadusta riippuen n. 100 euroa. Yhden ahkion rakentaminen kestää suunnilleen viisi iltaa. Materiaalit Muoviosia saa ainakin Etolasta, nahkavöitä MP-myymälästä ja nahkaniittejä hyvinvarustetuista ompelutarvikekaupoista, mm. Singeriltä Itäkeskuksesta. Materiaali Mitta Määrä Ympärihöylätty mäntylauta 15 x 145 x 1700 mm 2 kpl Ympärihöylätty mäntylauta 15 x 145 x 500 mm 1 kpl Rima 40 x 40 x 440 mm 1 kpl Musta Extralene HD PE-levy 2 x 500 x 2000 mm 1 kpl Musta Extralene HD PE-levy 8 x 20 x 2000 mm 2 kpl Tiivistenauha 3 x 20 mm 5 m Exel lasikuituputki 12/15 x 2000 mm 2 kpl Muoviletku 16/23 mm 1,2 m Letkunkiristin 12-22 mm 4 kpl Sinkitty aluslaatta M8 4 kpl Pultti 8 x 40 mm 2 kpl Lukkomutteri M8 2 kpl Sadeasukangas 500 x 5000 mm 1 kpl Kumiköysi 6 mm 8 m Nahkaniittejä 5-6 mm 8 kpl Vyö 45 x 1300 mm 1 kpl Sinkittyjä uppokantaruuveja 4 x 30 mm Sinkittyjä uppokantaruuveja 4 x 60 mm Sinkittyjä ohutlevyruuveja 4,2 x 62 mm Vedenkestävää liimaa Maalia Vaellusahkio JR27 on mahdollista rakentaa kotikonstein Ahkion perä sisäpuolelta katsottuna Ruuviliitos keulassa 15
Vaellusahkion runko valmiina maalausta varten RUNKO Sahaa 15x145mm laudasta kaksi ahkion mittaista (170 cm) pätkää. Valitse ulkopuoli ja etupää ja merkitse ne lautoihin. Sahaa tai höylää lautojen alareunaan viiste 15 kulmaan. Merkitse ja sahaa haluamasi laidan muoto laudalle. Poraa kiinnitysnaruja varten 8 mm reikiä pareittain pitkin laitaa ja 10 mm reiät keulaan aisojen kiinnitystä (pulttia) varten. [VINKKI: Aseta laidat vastakkain ja kiinnitä ruuvipuristimella pöytään - saat molemmat sahattua ja porattua kerralla.] Valmista rimasta 44 cm mittainen keulatuki niin, että kumpikin pää on katkaistu 15 kulmaan. Tämä palikka yhdistää ahkion laidat toisiinsa keulassa. Ahkion leveys laidan korkeimmassa kohdassa on siis 44 cm. Pyöristä höylällä riman kaikki reunat paitsi se, joka jää eteen ylös. Perälauta syntyy n. 50 cm pätkästä samaa lautaa kuin laidat. Sahaa tai höylää perälaudan alareunaan viiste ahkion perän muodon mukaan. Perälaudan päihin sahataan jo tutuksi tullut 15 kulma, joka on ahkion laitojen kaltevuus. Rungon kokoaminen alkaa poraamalla ruuveille 3 mm aloitusreiät ja sinkkaukset ruuvien kantoja varten. Sitten vaan liimaa väliin ja puristimien, ruuvien ja mielikuvituksen avulla palat yhteen. [VINKKI: Kokoaminen helpottuu, kun kiinnität keulariman ja perälaudan vuorollaan höyläpenkkiin tai pöytään.] Takaosa kasassa Tiivistenauha jää rungon ja pohjan väliin 16
Ahkion pohja tekeillä MAALAUS Liiman kuivuttua hio sahausjäljet siisteiksi hiekkapaperilla ja pyöristele laitojen ja perälaudan terävät kulmat jos sellaisia on. Pyyhi tai imuroi pölyt pois ja maalaa koko hökötys kivan väriseksi. Tämän ahkiomallin rungon perinteinen väri on punainen. [VINKKI: Jos haluat todella hifistellä, kostuta laudat kevyesti vedellä ja hio pystyyn nouseva karva pois ennen maalausta. Saat tasaisemman maalipinnan.] POHJAN KIINNITYS Pohjalevyä kannattaa ennen lopullista kiinnitystä hieman taivutella ahkion kurveihin. Tässä on hyvänä apuna kuumailmapistooli. Kuumasta muovista nousevat höyryt saattavat olla haitallisia, joten ilmanvaihdosta on syytä huolehtia, ja käyttää asianmukaista hengityksensuojainta. Näppejään ei myöskään kannata tässä hommassa polttaa. Rungon ja pohjan väliin tulee tiivistysnauha. Jalaksiin kannattaa porata upotukset ruuvien kannoille koko matkalle ennen kuin niitä alkaa kiinnittää. Yläjyrsimellä tulee siistiä jälkeä, mutta porakoneellakin pärjännee. Kahden ensimmäisen ruuvin väli saa olla 5 cm, sen jälkeen keulan kaaren osalla 10 cm ja pohjan suoralla osalla 15 cm. Pohjan kiinnitys alkaa keulasta. Poraa ruuveille aloitusreiät, ettei rima halkea. Ruuvaa pohjalevy reunastaan kiinni keularimaan ohutlevyruuveilla. Jatka ruuvaamalla Pohjan kiinnitys perässä Letku runkoon pultattuna 17
18 Toimen Poika 1/2005 jalakset ja siinä samalla pohja kiinni laitoihin alkaen keulasta. Ruuvaa lopuksi pohjalevy perälautaan samalla tavalla kuin keulassa. [VINKKI: Etene jalasten kiinnityksessä rinnakkain ruuvaten vuorotellen vasenta ja oikeaa. Näin pohja Vetoaisan kiinnitysletku valmiina pysyy helpommin suorana ja kupruttomana.] Jalas jää hieman pitkäksi, joten sahaa ylimääräinen pala pois. Leikkaa sitten mattoveitsellä pohjan liepeet pois jalaksia pitkin. VETOAISOJEN KIINNITYS Kiinnitä 30-senttiset muoviletkun pätkät ahkion runkoon 8 mm pulteilla, aluslevyillä ja lukkomuttereilla. Letkuun saa pultinmentävän reiän helpoiten poraamalla. Vetoaisa (Excelputki) työnnetään tähän letkuun ja kiristetään paikoilleen letkunkiristimellä. KATEKANGAS ja KUORMAN SIDONTA Ompele tai ompeluta sadeasukangas 50 cm leveäksi renkaaksi ja nido se reunastaan kiinni ahkion laitojen yläreunaan. Kangas on helppo taittaa molemmin puolin kuorman yli, ja se pitää mahdollisen veden, loskan ynnä muun ylimääräisen ahkion ulkopuolella. [VINK- KI: Kankaan ympärysmitta on Kumiköysilenkit pitävät tavarat ahkiossa pidempi kuin ahkion. Hukkaa
Niiteillä syntyy kestävä liitos Valmis vetovyö ylimääräinen kangas laskoksiin niissä kohdissa, joissa ahkion reuna tekee mutkan. Tämä helpottaa myös ahkion pakkaamista.] Pujota kumiköysi läpi laitoihin poraamistasi rei istä niin, että köyden muodostamat lenkit voi vetää yhteen. Pujota samalla toisen puolen lenkkeihin jonkinlaiset koukut tai puupalikat, joilla lenkit saa yhdistettyä keskellä. Katekangas jää köysilenkkien ja kuorman väliin. VETOVYÖ Ahkion vetovyö syntyy näppärästi nahkavyöstä. Ota kaksi 25-30 cm pätkää muoviletkua. Viillä letkuja auki toisesta päästään n. 10 cm matkalta niin, että voit avata letkun pään levyksi ja niitata sen kiinni vyöhön. [VINKKI: Tarkista, että letku on oikein päin - eli osoittaa vyön selkäpuolelle - ennen kuin vasaroit niitit kiinni.] Aisat kiinnitetään vyöhön samalla tavalla kuin ahkion päässä, eli letkuklemmareilla. VALMISTA TULI Ahkiosi on nyt valmis. Tuikkaa aisat letkuihin, kiristä klemmarit ja anna palaa. LINKIT http://www.iki.fi/~jruusu/jr27/ http://cc.oulu.fi/~jlumme/ultimate_jr27.htm Kuvat ja teksti: - Jan Romu Ruusuvuori 19
Viime aikaisesta Toimen Poikain suhdeselonteosta on kulunut jo tovi, ja tunnetusti aktiiviset jäsenemme ovat ehtineet aiheuttaa paljon uusia uutisaiheita. Kuitenkin tämä artikkeli joudutaan aloittamaan asioista, jotka eivät mahtuneet viime numeroon. Erityisellä viekkaudella tätä pientä herhiläistä on harhauttanut Oravan liukas luikku Eero, Arde. Pikaisesti leirin 20 MR. BEE jälkeen Arde on yhdistetty jopa kahteen Oravanmarjaan. Alkuperäisen todistusaineiston perusteella Arden suhde Sonjaan oli läheinen. Myöhemmin luotettavasta tietolähteestä saadun tiedon mukaan Ardella oli vain muutama viikko leirin jälkeen jonkin asteinen suhde Anneen. Vaikka Ardesta ei ole tuoreita uutisia, emmekä voi kuin arvailla mikä hänen tilanteensa on nyt, on varmaa, että jotain on tekeillä. Toinen, joka on todella ovelasti väistänyt tämän kynäniekan ruoskan, on Peltsi. Herra on elänyt seurustelusuhteessa jo vuoden, mutta tällä palstalla siitä ei ole hiiskuttukaan. Hänen salaisuutensa on ollut rehellinen, epäilyksiä herättämätön avoimuus. Peltsi nähtiin julkisesti tyttöystävänsä kanssa jo viimekeväisessä Sauvaskabassa. Partiohuivista päätellen neitokin on partiossa. Havainnot eivät ole jääneet tähän, mutta joku tärkeä linkki on ollut rikki. Peltsi on nähty tyttöystävänsä seurassa Toimareiden varastolla. Silminnäkijän kommenttien mukaan tunnelma oli asiallisen lämmin epäromanttisesta varastomiljööstä huolimatta. Pari on kuitenkin bongattu lämpimimmistäkin tunnelmista linja-autopysäkillä. Nyt, kun vanhat asiat on saatu pois alta, voidaan siirtyä lähes uunituoreisiin uutisiin. Sipin ja Suskin kesäinen kihlaus sai jatkoa, kun pari muutti uuteen isompaan asuntoon Kauniaisten rajalle. Suurempaan asuntoon muuttamiselle on helpompi keksiä muitakin perusteita kuin mukavampi miljöö ja vanhan asunnon ahtaus, mutta ei suotta hätiköidä sekalaisten hypoteesien kanssa. Asumiseen kun päästiin Iki-ihana liehulettimme JJ niin jatketaan vielä vähän: Ile ja Ansu muuttivat yhteiseen on loistanut kuin asuntoon heti Ilen kotiuduttua voimakas gammasäteilylähde Osalla keski-ikäisestä toi- armeijan harmaista. marijohdosta asiat vaikuttavat yhtä hiljaisilta kuin ne ovat vaikuttaneet jo pitkän aikaa, ellei sinkkukuoren alla piileksi suhteita. Reko suhtautuu koulunkäyntiin suuremmalla vakavuudella kuin ennen, vaikka se ei vieläkään kovin suurta ole. Mallusta ei ole kuulunut oikein mitään. Tine ja bongattu jopa kirjastosta opiskelemasta. Tine osoitti alkukeväästä virkistymisen merkkejä, mutta nyt raskas opiskelu on vaatinut veronsa. Erityisen voimakkaita epäilyksiä miehen toimia kohtaan herätti yllättävä poisjääminen Keronkävelystä huoltojoukkojen puolelle ja viikkoa aikaisemmin tapahtunut väliaikainen katoaminen Öögan talkoista. Tämän ikäluokan valopilkku oli hetken aikaa ehdottomasti Omppu, joka on seurustellut vakituisesti jo pidemmän aikaa. Kuitenkin joulun tienoilta lähtien ikiihana liehulettimme JJ on loistanut kuin voimakas gammasäteilylähde. Herra on