vähentää lentämistä, jotta ympäristömme voisi paremmin? Näinä ilmastonmuutoksen aikoina moni meistä varmasti on. Ehkä yllättävää kyllä, ympäristöaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki kehottaa jotain muuta: hänen mukaansa talviaikaisen lentomatkan tekemättä jättäminen voi johtaa elinvuosien vähenemiseen., ettei monimutkaisia kysymyksiä voi yksinkertaistaa. Artikkelissamme sivulla 20 hän puntaroikin ilmastonmuutoksen ja matkustamisen vaikutuksia monelta kantilta suhteessa toisiinsa mutta myös suhteessa hyvinvointiin, kansantalouteen, uhanalaisten eläinten selviämismahdollisuuksiin... Hän esimerkiksi laskee, että matkailualalla on 200 miljoonaa kokopäiväistä ja 300 miljoonaa osa-aikaista työpaikkaa. toimitusjohtaja Jussi Järventaus puolestaan kertoo artikkelissamme sivulla 32, että yrittäjämme ympäri maan pitävät Helsinki-Vantaata tärkeänä liikenteen solmukohtana ja korostavat Suomen muiden lentoasemien olevan arvokkaita kunkin alueen kilpailukyvylle. Taloudellisen taantuman aikoina Järventauksen viesti on erityisen merkittävä. Analyytikkojen mukaan toista Nokiaa ei ole näköpiirissä, vaan talous lähtee kasvuun suurista määristä pieniä puroja. Siksi on tärkeää turvata yrittäjyyden olosuhteet. suomalaisille ja Suomeen entistä sujuvammat yhteydet olemme Finavialla tehneet töitä pitkään ja monella sektorilla. Ympäristötyöstä hyvä esimerkki on se, että jo 60 prosenttia Helsinki-Vantaan laskeutumisista toteutetaan jatkuvan liu un periaatteella, joka alentaa lentokoneiden polttoaineen kulutusta ja sitä myöten hiilidioksidipäästöjä. Se tarkoittaa, että ympäristötietoinenkin ihminen voi helpottaa matkakuumettaan yhä paremmalla omallatunnolla., joka ei itse lennä, tarvitsee lentoyhteyksiä. Nautitko taiteesta, tieteestä tai urheilusta? Menestys kaikessa kulttuurissa edellyttää nopeita ja joustavia siirtymiä paikasta toiseen. Ilman niitä ei nykymaailmassa synny vaikkapa elokuvaa. Tai entäpä autojen ja muiden laitteiden varaosat? Ne kuljetetaan perille lentäen. Myös ihmisten omat varaosat ovat riippuvaisia lentoyhteyksistä elinsiirroissa aika ratkaisee. Lähestulkoon kaikki nykymaailman tärkeimmät hankkeet ovat ylikansallisia ja edellyttävät tapaamisia maailmalla. tuntevat Helsinki-Vantaan yksinkertaisesti Helsingin lentoasemana. Kansainvälisessä markkinoinnissa teemmekin jatkossa päälentoasemaamme tunnetuksi Helsinki Airport -brändin avulla. Lisäksi Lapland Airports -brändi ottaa siipiensä suojaan kuusi pohjoisen lentoasemaamme. Näiden brändien avulla siivitämme Suomea maailmalle ja kutsumme kansainvälisetkin matkustajat luoksemme. yhteydessä juhlistamme myös Helsinki-Vantaan upouutta terminaalilaajennusta kylpylöineen, ravintolamaailmoineen ja kansainvälisine merkkiliikkeineen. Toivomme, että lentoonlähtösi on työmme tuloksena yhä sujuvampi ja lennon odottaminen yhä viihtyisämpää. Juhlavaa vuodenvaihdetta ja uuden alkua!
ja kaksi rentoutumiseen tarkoitettua allasta varmistavat sen, että jokainen voi löytää itselleen sopivan hemmottelukeinon. Jos vesi ei tunnu omalta elementiltä, voi esimerkiksi nukahtaa lämmitetylle keraamiselle istuimelle. Myös herätyksen saa sovittua tarvittaessa. Kylpylä on kaikkien Schengen-alueen ulkopuolelle matkustavien käytössä. Finnair Plus Platinium -jäsenet voivat käyttää Via Span aluetta veloituksetta. 45 euron sisäänpääsymaksun maksamalla myös muut matkustajat pääsevät rentoutumaan kylpylässä. Hyvinvointihoitoja ostettaessa pääsy kylpyläalueelle sisältyy hintaan. Via Span viereisissä tiloissa toimii 250-paikkainen Via Lounge, jonka puolella voi myös peseytyä yksityisissä suihkuhuoneissa sekä nauttia välipalabuffetin ja viinibaarin antimista. Lounge-palvelut ovat sekä Oneworld että Finnair Plus -tasokorttiasiakkaiden ja business-luokassa matkustavien käytössä veloituksetta, mutta kuka tahansa pääsee nauttimaan niistä 45 eurolla. Via Spahan ja Via Loungeen voi ostaa yhdistelmälipun 70 eurolla.
raa an kalan, mutta sana itse ei tarkoita kalaa lainkaan. Japanin kielessä su merkitsee etikkaa ja shi kädentaitoja kyseessä on siis etikalla maustettu riisiruokalaji. Sushi on erikoisriisiä, jonka täytteenä tai päällä käytetään merikaloja. Perinteisesti sen kanssa nautitaan sakea ja vihreää teetä. Vorschmack puolestaan tunnetaan marsalkka Mannerheimin lempiruokana. Perimätiedon mukaan Mannerheim toi tämän lihasta, sillistä ja sipulista valmistettavan ruokalajin Suomeen Puolasta. Nyt näitä molempia herkkuja voi nauttia Helsinki-Vantaan laajennusosan My City Helsinki -ravintolamaailmassa, jonka supisuomalaisesta sisustuksesta ovat vastanneet kotimaiset design-yritykset Artek, Iittala ja Marimekko. Ravintomaailmassa voi myös kuvauttaa itsensä Helsinki-aiheista taustaa vasten ja jättää siten oman viestinsä digitaaliseen vieraskirjaan. Viestit ja kuvat heijastetaan viereiselle valkokankaalle ja Helsinki Guestbookin internetsivuille (www.helsinkiguestbook.fi). Onpa ravintolamaailmalla oma nimikkodrinkkinsäkin: Sparkling City!
useita kertoja tyttäreni luona Oslossa. Se on erityisen kiinnostava matkakohde, sillä Oslossa on pienellä alueella paljon nähtävää. Olen käynyt esimerkiksi monissa museoissa. Kansallismuseo on mielenkiintoinen, mutta myös Kon-Tiki-museossa kannattaa käydä katsomassa lauttaa, jolla Thor Heyerdahl matkusti vuonna 1947 Perusta Polynesiaan. Matkustan myös Pariisiin usein, sillä sisareni on asunut siellä. Pariisissa Orsayn taidemuseo on näkemisen arvoinen. kaunis siluetti on jäänyt mieleeni. Keskustan Zeil-ostoskadulta löytyy erityisen hyvä näköalapaikka, josta pilvenpiirtäjien värittämää taivaanrantaa voi ihailla yläilmoista. Main-jokirannassa on paljon kiinnostavia museoita: muun muassa historiallinen museo, juutalaismuseo ja mediamuseo. Kerran vuodessa alkusyksystä kaikki museot ovat auki yömyöhään ja niihin voi ostaa festivaalilipun, joka käy kaikkiin museoihin. Eksoottisia kasveja kannattaa ihailla kaupungin reunalla sijaitsevassa kasvitieteellisessä puutarhassa nimeltään Palmengarten. Matkustan Frankfurtiin säännöllisesti, mutta asun kaupungin ulkopuolella. Keskustan ravintola- ja baaritarjonta on kuulemma hyvä, mutta niihin en ole tarkemmin tutustunut. valmistui vuoden 1952 kesäolympialaisia varten, kiitoteitä oli yksi ja asemarakennuksen virkaa toimitti pitkä yksikerroksinen puurakennus. Tänään Helsinki-Vantaan kahdessa modernissa terminaalissa kulkee vuosittain yli 13 miljoonaa matkustajaa, ja lentoaseman kolmelta kiitotieltä nousee 1 800 lentoa viikossa. Entistä useampi 13 miljoonasta matkustajasta lentää Aasiaan tai palaa sieltä Helsingin kautta. Silkkitie yhdisti tuhatkunta vuotta sitten Euroopan Aasiaan etelän kautta. Lentomatkustamisen aika- kaudella nopein reitti Euroopasta Aasiaan kulkee pohjoisesta, Helsingin kautta. Konetta voi vaihtaa Helsingissä parhaimmillaan 35 minuutissa, sillä lentoaseman uusi matkatavarajärjestelmä käsittelee jopa 7 200 matkatavaraa tunnissa. Ilman tätä kansainvälistä liikennettä meillä Suomessa ei olisi varaa pitää yllä näin kattavaa reittitarjontaa Eurooppaan. Reittejä tarvitaan, jotta elinkeinoelämämme kilpailukyky säilyy ja vahvistuu ja jotta me suomalaiset pääsemme nauttimaan eri kulttuureista sekä tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Merentakaisessa Suomessa asuville lentoyhteydet ovat välttämättömyys. Haluamme viedä viestiä risteysasemastamme sekä Helsinki-Vantaan maailman luokan palveluista kylpylöineen ja ravintolamaailmoineen maailmalle tässä viestin viemisessä meitä auttaa Helsinki Airport -brändi. Brändimme lupaa matkustajalle sujuvan matkakokemuksen. Smooth on myös sana, joka kuvaa ajatusta uuden logon taustalla: Helsinki-Vantaa on dynaaminen, sujuva ja helposti lähestyttävä
sitten syksyllä Islantiin. Se oli työmatka, johon yhdistyi myös lomaa. Lämpötila oli Reykjavikissä lähellä nollaa. Syksyinen yleismaisema sekä vihreän sävyt painuivat mieleeni. Turistit ajattelevat, että Islannissa täytyy käydä laavalohkareiden ympäröimässä Blue Lagoon -kylpylässä. Kuuma vesi on Islannissa kuitenkin rajaton luonnonvara, johon törmää myös uimahalleissa. Niissä on pyöreitä pieniä kuumavesialtaita, joihin mahtuu noin kymmenkunta ihmistä. Islantilaiset ovat sosiaalisia, ja kuumavesialtaissa on tapana vaihtaa päivän kuulumiset. Se on loistava tapa. Tapasin kuumavesialtaassa myös yhden islantilaisen, joka oli oppinut suomea. Keskustelu käynnistyy altaissa helposti. Minulta saatettiin kysyä esimerkiksi, mistä olen kotoisin. Joskus taas itse aloitin keskustelun. Islanti on maa, johon pitää aina pakata uimahousut mukaan.
on yksi halpalentoja suosivista suomalaisista. Taulo lensi avopuolisonsa kanssa EasyJetillä neljän päivän syyslomalle Helsingistä Lontooseen. Varasimme lennot pari kuukautta ennen lähtöpäivää. EasyJetin hinta oli silloin halvin, hän perustelee lentoyhtiön valintaa. Emma Taulo maksoi menopaluulipusta hieman alle sata euroa. Halvimmillaan matkan voi saada pelkkien lentokenttämaksujen hinnalla: muutamilla kympeillä. Taulo on lentänyt viime vuosien aikana yhteensä viisi kertaa halpalentoyhtiöillä. Vaikka koneet voivatkin tuntua ahtailta ja ilmaisen kahvitarjoilun puuttuminen harmittaa, hän aikoo suosia halpalentoja myös jatkossa. Ensimmäisinä säästölennoista innostui- vat Suomessa vuosituhannen alkupuolella opiskelijat ja nuoret. Finavian kehityspäällikön Kimmo Holopaisen mukaan halpalennon valitsevia ei voi kuitenkaan enää tänä päivänä erotella iän tai tulojen mukaan. Matkustajat ovat yleisesti ottaen hintatietoisia kuluttajia, Holopainen sanoo. Halpalentoyhtiöiden matkustajamäärät ovat Suomen lentoasemilla kasvaneet vuonna 2009 yli neljänneksen vuotta aiemmasta. Kaikista lentolipun ostajista jo yhdeksän prosenttia valitsee halpalennon. Holopaisen mukaan taloustaantuma on saanut ihmiset etsimään entistä aktiivisemmin edullisempia hintoja. Muualla Euroopassa aiemmin alkanut halpalentoliikenteen suosio näkyy nyt myös Suomessa. Sen osuus kaikista Euroopan sisäisistä lennoista on Keski-Euroopassa yli 20 prosenttia, Holopainen kertoo.
Mikä lasketaan halpalentoyhtiöksi? Kimmo Holopaisen mukaan yhtä ainoaa määritelmää ei ole olemassa. Halpalentoyhtiöt pyrkivät myymään edullisia lentolippuja pitämällä omat kulunsa matalina ja koneensa täysinä. Matkustaja maksaa lennolla lisähinnan esimerkiksi aterioista, juomista ja matkalaukusta. Lisäksi tietyt halpalentoyhtiöt saattavat laskeutua päälentoasemien sijasta pienemmille, hiljaisemmille lentokentille. Lentolippu myydään edulliseen hintaan, ja varsinaiset tuotot lentoyhtiö saa lisäpalveluista, Holopainen kuvaa. Suomalaiset ovat nauttineet nuukuuslennoista pian kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisenä halpalentoja Helsingistä Lontooseen alkoi tarjota alankomaalaisen KLM-lentoyhtiön tytäryhtiö Buzz vuoden 2000 kesällä. Sittemmin irlantilainen Ryanair on ostanut Buzzin. on kasvattanut syksyllä lentotarjontaansa Suomesta. Yhtiö aloitti lokakuun alussa uuden reitin Turusta Tallinnaan ja marraskuussa reitin Lappeenrannasta sekä Tallinnaan että Riikaan. Yhtiö lentää Turusta Tallinnaan päivittäin ja Lappeenrannasta Tallinnan kautta Riikaan neljä kertaa viikossa. AirBaltic aikoo kasvattaa lentojen määrää keväällä siten, että Lappeenrannan ja Riian välillä on vähintään päivittäinen lentoyhteys. AirBalticilla on ollut kesästä asti reittiyhteys Turusta Riikaan. Yhtiö alkoi lisäksi syyskuun alkupuolella liikennöidä reittiä Turun ja Oulun välillä.
onko teillä Helsingin karttaa, japanilainen Eiko Yamada kysyy englanniksi Helsinki-Vantaan lentoaseman matkailuinfosta. Yamada on juuri lentänyt Helsinkiin Pariisista. Matkailutiedottaja Piia Tuomainen ojentaa hänelle kartan ja kertoo Helsingin hotelleista. Matkailuinfo on toiminut Helsinki- Vantaan lentoasemalla elokuun lopusta lähtien. Esitteet ja infopäätteet ovat asiakkaiden käytössä ympäri vuorokauden. Matkailijoille on tarjolla henkilökohtaista neuvontaa maanantaista sunnuntaihin klo 10 20. World Airport Awards -tutkimuksessa lentomatkustajia pyydetään arvioimaan kokemuksiaan lentoasemien palveluista. Tuoreimpaan tutkimukseen osallistui 8,6 miljoonaa matkustajaa, jotka edustavat 97 eri kansallisuutta. Vertailussa oli mukana 190 lentoasemaa eri puolilta maailmaa. Matkatavarapalveluissa parhaaksi näistä 190 lentoasemasta arvioitiin Helsinki- Vantaa. Kakkoseksi selviytyi Hong Kong ja pronssitilalle Singapore. Helsinki-Vantaan uusi brändilupaus onkin for smooth travelling. Iso osa tätä lupausta on se, että matkatavarajär- jestelmä toimii nopeasti ja luotettavasti, ja konetta vaihtava matkustaja voi olla varma, että matkatavarat seuraavat mukana jatkolennolle. Tammikuusta 2010 lähtien matkustaja voi olla entistä varmempi, että matkatavarat kulkevat hänen kanssaan samassa koneessa: 47 miljoonaa euroa maksanut upouusi matkatavarajärjestelmä pystyy käsittelemään 7 200 matkatavaraa tunnissa, mikä tarkoittaa yli kahden laukun sekuntivauhtia. Järjestelmässä on kuljetinlinjastoa 11 kilometriä ja matkalaukun matkantekoa seuraa yli sata videokameraa. Paitsi että matkatavarat on merkitty viivakoodein, niiden kuljetuslaatikoissa on rfidradiotunnisteet, joita lukemalla voidaan seurata tarkasti matkalaukun etenemistä vaihe vaiheelta kohti omistajaansa. Materiaalia ja esitteitä on saatavilla 11 eri kielellä. Lisäksi kaksi videotykkiä heijastaa seinälle ajantasaista matkailutietoa ja esittelee käyntikohteita sekä matkailupalveluita. Infopistettä rahoittavat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä Uudenmaan liitto. Toimintaa tukevat myös Matkailun edistämiskeskus ja Finavia.
Helsingistä Tukholmaan ostava maksaa lentolippunsa hinnassa noin 13 euroa matkustaja- ja turvamaksua. Lipun myynyt lentoyhtiö tilittää summan eteenpäin lentoasemalle. Tuo 13 euroa pitää lentoaseman puitteet kunnossa, matkatavarahihnat liikkeessä ja huolehtii matkustajien turvallisuudesta. Tämän lisäksi lentoasema saa lentoyh- tiöiltä korvausta esimerkiksi kiitoteiden ja lennonvarmistuspalveluiden käytöstä. Lentoaseman pyörät pyörivät lentoyhtiöiltä perittävillä lentokenttämaksuilla, joiden suuruus vaihtelee Suomessa kentän tason mukaan. Maksuista saatetaan joskus puhua virheellisesti lentokenttäveroina. Vero on väärä sana. Joissakin maissa on kyllä käytössä valtion asettama erillinen matkustajavero, mutta lentoasemat perivät vain maksuja, Finavian markki- nointipäällikkö Timo Järvelä painottaa. Lentokenttämaksut sekoittuvat usein lentoyhtiöiden perimiin muihin lisämaksuihin, jotka tulevat lennon perushinnan päälle. Esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan lentävä saattaa maksaa lentolipun hinnassa noin 25 euroa vakuutus- ja polttoainelisämaksua. Suomen lentoasemia hallinnoiva Finavia alensi syyskuun alussa lentokenttämaksujaan kymmenen prosenttia. Se tarkoittaa yhteensä noin 20 miljoonan euron kädenojennusta lentoyhtiöille. Jos Euroopan eri pääkaupunkien lentoasemien maksuja vertaillaan keskenään, Helsinki-Vantaa on yksi edullisimmista, Järvelä sanoo. Lentokenttämaksun suuruus on hänen mukaansa suhteellista, sillä summa pysyy samana riippumatta lentomatkan hinnasta. Jos lentolipun hinta on 29 euroa, 10 20 euroa on siitä melko paljon. Se on sen sijaan 300 euron lennosta vähän, Järvelä vertaa. rakeita, ei auton tankkaaja kastu mittarikatoksen alla; Helsinki-Vantaan St1-palveluaseman katosta osaa arvostaa myös auringonpaisteella. Katoksen päällä toimivat tuuli-aurinkohybridit tuottavat osan aseman tarvitsemasta sähköstä auringon ja tuulen avulla. Mittarikentän katos on tähän asti ollut huoltoasemilla hyödyntämätön pintaala, vähittäismyynnistä vastaava johtaja Matti Pentti St1:stä sanoo. Uusi St1-palveluasema korvaa vuoden lopussa toimintansa Helsinki-Vantaalla lopettavan Shell-aseman. Lentoaseman St1 aloittaa 1. tammikuuta ja on samalla kuudes St1-asema, joka hyödyntää tuulitai aurinkoenergiaa. Yhtiö on laskenut, että tuuli-aurinkohybrideillä pystytään vuodessa tuottamaan vastaava määrä sähköä, joka kuluu tavallisen omakotitalon lämmittämiseen. Palveluaseman Time Out -myymälä ja kahvilatilat nousevat vanhan taksikeskuksen rakennukseen lentoaseman sisääntuloreitin varrelle. St1 pystyttää asemalle myös Suomen oloissa poikkeuksellisen tehokkaan autopesupalvelun. Wash&Drivepesukatu on mitoitettu vuositasolla jopa 50 000 auton pesua varten, ja se käyttää Joutsenmerkin saaneita autonpesukemikaaleja. Pentti uskoo, että St1-huoltoaseman kahvila-myymälästä tulee kohtauspaikka, jonne poiketaan lentoasemalle ajettaessa ja sieltä lähdettäessä. Tankkauksen ja pesun ohessa voi lukea päivän lehdet tai nauttia aterian. Jotain täysin uuttakin on luvassa, mutta Pentti säilyttää vielä salaperäisyyden verhon: Olemme kehittämässä muutamia aivan uusia palvelukonsepteja, joihin ei ole polttonestemarkkinoilla totuttu, hän vihjaa.
Eniten lentoja kotimaassa Enontekiö Talvella Helsingistä Kittilä Tampereelta ja Turusta talvella Kuusamo Kesällä Helsingistä Kemi-Tornio x 6 Kokkola-Pietarsaari x 5 Talvella Kittilään Turusta ja Tampereelta. Lue lisää www.fc.fi Vaasa x 4 Seinäjoki x 5 Pori x 5 Norrköping Jyväskylä x 5 Kuopio x 4 Savonlinna x 3 Joensuu x 4 Varkaus x 3 Finncomm Airlinesilla on ylivoimaisesti tihein kotimaanlentojen reittiverkosto. Lennämme kaikkiin kotimaan kohteisiimme useita kertoja päivässä. Lennot alk.39 Varaukset verkosta www.fc.fi Lentojen määrä kuvaa tyypillistä arkipäivää. Katso aikataulut www.fc.fi. Hinta koskee osoitteesta fc.fi ostettavia yhdensuuntaisia, kahden kohteen välisiä matkoja. Hinta sis. verot, toimituskulut ja tarjoilun. Paikkoja rajoitetusti.
lentäjän ammatista. Tunnistin eri konetyypit ja ennen lennolle lähtöä ihailin lähtöporttien luona lentoaseman katosta roikkuvaa Junkers-lentokonetta. Kun tulin Helsinki-Vantaalle kaksi ja puoli vuotta sitten töihin turvatarkastajaksi, ajattelin, että täällä tekisi mieli lähteä matkalle koko ajan. Työtä tehdessä uppoutuukuitenkintöihineikäturhaan haikaile matkojen perään. Kun tulee lentokentälle itse matkustajana, työ unohtuu nopeasti. Silloin on pikemminkin vain mukavaa, että paikka on ennestään tuttu. Elämässä minulle on tärkeää, että olen työssä, jossa viihdyn. Perhe ja terveys menevätkuitenkinkaikenedelle.haintöihin turvatarkastajaksi, kun näin vuoden 2007 keväällä netissä työpaikkailmoituksen. Myös avovaimoni veli työskenteli turvatarkastajana ja kehui lentoasemaa työympäristönä. Lentoasema on kuin oma pieni kaupunkinsa, jossa on vilskettä ympäri vuorokauden. Täällä jokainen työpäivä on erilainen. En ole katunut päätöstä tulla tänne töihin. Ensimmäisenä työpäivänäni vedin jalkoihin kotona aamulla farkut ja valkoiset tennistossut, kuten siihenkin asti. Lentoasemalla farkut vaihtuivat tummaan pukuun,jokaonturvatarkastajantyöasu. Mustia kenkiä ei kuitenkaan saanut työpaikalta. Niinpä jouduin astelemaan päivän loppuun kiiltävänvalkoisissa tennareissa.senjälkeenjaloissanionollutjoka kerta tummat kengät. Virallinen työasuonturvatarkastajantyössähyväasia, sillä se tuo uskottavuutta asiakkaiden silmissä. Eikä tarvitse aamuisin miettiä, mihin pukeutuu. Turvatarkastajan työn opettelu alkoi heti, kun työasu ja henkilökortti oli kuitattu. Asiakkaan kohtaaminen jännitti alussa,muttakokeneempikollegaopasti
vieressä. Alkujännityksen jälkeen huomasin nauttivani siitä, että saan tehdä töitä ihmisten parissa. Uusia haastavia tilanteita tulee vieläkin vastaan päivittäin. Niihin osaa kuitenkin suhtautua levollisesti, kun tietää osaavansa asiat. Omalla käytöksellään voi vaikuttaa siihen, miten asiakas reagoi eri tilanteissa. Erityisesti vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet tässä työssä. Ymmärrän, että monilla kiireisillä matkustajilla voi ruuhkatilanteissa olla hermot kireällä. Emme odotuta kuitenkaan asiakkaita milloinkaan turhaan. Turvatarkastus pyritään tekemään aina niin nopeasti kuin mahdollista turvallisuudesta tinkimättä. Se onkin iso haaste joka päivä. Kokemuksen myötä olen oppinut hoitamaan rutiiniluontoiset tarkastustilanteet nopeammin kuin aikaisemmin. Eteen tulee kuitenkin yhä epäselviä tilanteita, joihin kuluu tavallista enemmän aikaa. Etenkin nesterajoituksista syntyy matkustajien kanssa keskustelua päivittäin. Käsimatkatavaran nesteiden pakkaukset saavat olla korkeintaan desilitran suuruisia ja niiden on mahduttava enintään litran kokoiseen muovipussiin. Kiistatilanteissa pyrin selittämään matkustajalle asiat rauhallisesti ja voin tarvittaessa näyttää ohjeet painettuna versiona. Sama turvaohje löytyy kirjallisesti eri kielillä. Useimmiten matkustajat ymmärtävät, että tätä työtä tehdään heidän oman turvallisuutensa vuoksi.
olemassaolonsa aikana yli 800 keikkaa noin 45 maassa. Asemamme erityislaatuisena rock-yhtyeenä on vakiintunut varsin laajalti, tunnettuus ja suosio toki vaihtelevat maittain. Suomella on metallimusiikin saralla vahva kansainvälinen jalansija täkäläiset yhtyeet paistattelevat alan lehtien sivuilla kaikkialla maailmassa ja yksittäisiä menestystarinoita löytyy muissakin musiikkityyleissä. Jopa kymmenien suomalaisartistien pääasialliset markkinat ovat nykyään kotimaan rajojen ulkopuolella. Apocalyptica pyrkii tekemään mahdollisimman suuren osan keikkamatkoista bussilla. Silti lennämme kymmeniä kertoja, joskus satakin kertaa, vuodessa. Lisäksi teen perheen kanssa muutaman lomamatkan Eurooppaan, kaukomaille tai Lappiin. Pakkaan aina viime hetkellä ja tulen kentälle mahdollisimman myöhään. Suurin mukavuustekijä lentoasemilla on väljyys sekä hyvät kahvila- ja ravintolapalvelut. Pahinta on, jos jää mot- tiin jonnekin, jossa siihen ainoaan piskuiseen pystykahvilaan on sadan metrin jono. Lähteminen ja tuleminen ovat arkipäiväistyneet: toisinaan en kentälle saapuessani tiedä, mihin kaupunkiin olen lentämässä. Mutta jos kyseessä on Finnairin lento, teen lähtöselvityksen netissä. Helsinki- Vantaalle laskeutuminen on aina mukavaa. Varsinkin pilvettömällä säällä on hienoa ihailla metsäisiä maisemia. Ensimmäiset muistot Helsinki-Vantaasta liittyvät siihen, kun saatoimme isää työmatkalle ja jäimme aseman kahvilaan katselemaan lentokoneita. Nykyään Helsinki-Vantaa on miellyttävä arkkitehtuurinsa vuoksi. Palvelu on erinomaista ja ystävällistä moniin muihin lentoasemiin verrattuna."
pienestä pitäen. Kesäisin lensin perheen kanssa johonkin Euroopan kaupunkiin, josta jatkoimme matkaa vuokra-autolla; talvisin suuntasimme hiihtokeskuksiin. Kentälle meneminen oli mukavaa. Se sisälsi lupauksen mahdollisuuksista, seikkailusta, uusista maista ja kokemuksista. Muistan, että Helsinki-Vantaa oli silloin hirmu paljon pienempi. Erityisen selvästi mieleen ovat jääneet tax-freen karkit, joita käytiin ostamassa reissuun lähtiessä. Keskeinen elämys oli myös lähtevien ja saapuvien koneiden katsominen valtavan ikkunan takaa. Mieliinpainuvin lähtö Helsinki-Vantaalta ajoittuu 1980-luvun alkupuolelle. Olin 15- tai 16-vuotias ja lähdin kesäksi Jenkkeihin. Tunsin itseni tosi aikuiseksi ja itsenäiseksi. Ilman internetiä ja kännyköitä välimatka oli todella pitkä! Aikuisiällä minua ovat vieneet ulkomaille sekä loma- että työmatkat. Vuosien varrella esiintymisiä on ollut niin Singaporessa, New Yorkissa, Pariisissa kuin Budapestissakin. Suomen Kansallisbaletissa muu maailma on läsnä aina. Opettajat, teokset ja koreografit ovat usein ulkomailta, samoin nykyinen taiteellinen johtaja, tanskalainen Kenneth Greve. Lentoasemiin liittyy hieno siirtymisvaihetila. Menen kentälle yleensä hyvissä ajoin ja juon kahvin kaikessa rauhassa. Helsinki-Vantaalla välimatkat ovat lyhyitä ja siirtymiset nopeita, joten odotusajan voi tosiaan käyttää haluamallaan tavalla. Myös paluut ovat ihania ah, koti! vaikkakin saapuminen auringon lämmöstä marraskuun kaamokseen saattaa joskus tuntua haastavalta. Tällä hetkellä teen koreografiaa balettikoulun tytöille ja myös itselleni muutamaa yksityistilaisuutta varten. Lisäksi valmistaudun helmikuussa esitettävään Liquid Space -teokseen, jonka tanssin Helsingissä yhdessä teoksen koreografin, yhdysvaltalaisen Robert Sher-Machherndl n, kanssa." matkustamista joko USAn sisällä tai sen ulkopuolella. Viime keväänä tein New Yorkissa toimivan sijoitusyhtiö Blackstonen toimeksiannosta U-tourin, Ukraina Uganda UK USA, ja syksyllä kuvasin kolme viikkoa Kiinassa. Välimatkojen merkitys on vuosien kuluessa kutistunut; kuvaajan asuinpaikalla ei ole juurikaan merkitystä. Digitaalitekniikan ja internetin ansiosta melkein valmis kuva voidaan näyttää asiakkaalle saman tien, ja valinnat tehdään heti. Myös Suomen tunnettuus on ulkomaanvuosieni aikana parantunut. Tässä ovat auttaneet Esa-Pekka Salosen ja Teemu Selänteen kaltaiset kansainväliset kasvot, Nokia sekä uutiset kännykkäkulttuuristamme ja koulujärjestelmästämme. Reissuun lähteminen on aina jännittävää. Sitä miettii, onko kaikki tarpeellinen pakattu ja toisaalta mahtuisiko laukkuun vielä jotakin. Tärkeä osa matkustamista on musiikki: ipodin ansiosta mukaan voi ottaa koko satojen cd-levyjen kokoelman. Lentoasemissa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Mukava läpikävely koneeseen tai koneesta muuttuu joskus ikuisuuksia kestäväksi kaikkien tavaroiden syynäykseksi. Helsinki-Vantaalle on mukava saapua, ja sieltä on haikea lähteä. Se on mielestäni yksi parhaista asemista: yksinkertainen, toimiva kokonaisuus. Ensimmäiset muistikuvani Helsinki-Vantaasta liittyvät vuosien takaisiin etelän lomamatkoihin; lomahan alkoi jo aseman terminaalissa vaimon kanssa nautituista kauniin värisistä drinkeistä. Nyt mieleen tulevat ensimmäisenä hienot puulattiat. Itse asiassa Helsinki-Vantaan kentästä ja asemasta voisi tehdä muutaman kuvan kuvasarjan. Sen yksinkertaiset linjat ja hieno valaistus olisivat hyvä lähtökohta sarjalle, jonka voisin liittää portfoliooni ja nettisivuilleni nimellä My Favorite Airport."
olleet aika vauhdikkaita. Siihen on kuulunut vastikään Nokialle myydyn Dopplr in toimitusjohtajuus, oma yritys, kahden aloittelevan design-yrityksen designenkelinä toimiminen sekä puhujamatkat Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi olen kirjoittanut kirjaa johtamisesta ja markkinoinnista. Lentoasemilla on elämässäni valtava merkitys. Teen joka vuosi kaksi reissua USAhan ja Aasiaan sekä jonkin kaukolomamatkan; lisäksi lennän paljon Euroopan sisällä. Välttelen liian suuria tai rumia lentoasemia. Etsin kauniita näkymiä kiireen ja siirtymisten vastapainoksi. Pyrin löytämään paikallista tuoretta ruokaa ja esteettisen pikku paratiisin: nojatuolin, jossa jalat saa ylös, jossa on vähän piilossa ja josta on mahdollisuus tarkkailla ympäristöä. Mukanani on usein hyvä romaani, pari kaunista kuvaa katseltavaksi sekä villasukat ja hedelmiä. Kirjoitan odotellessani twitter-posteja, blogeja ja pitkiä tekstiviestejä. Saatan myös sopia kentälle tapaamisia bisnestuttavien kanssa. Ensimmäinen lentomatkani oli lento Lappeenrannasta Helsinkiin vuonna 1977. Muistan elävästi lentoaseman parkkipaikan senaikaisine Saabeineen en ollut ikinä nähnyt niin paljon autoja. Koneessa saatua Pupu Tupuna -karkkirasiaa säästin monta vuotta. Mikä Helsinki-Vantaalla on muuttunut? Ainakin sieltä saa hirmu paljon parempaa kahvia kuin kymmenen vuotta sitten! On rauhoittavaa, kun tästä voi olla varma. Kaiken kaikkiaan Helsinki-Vantaa on tuttu ja turvallinen asema: siirtymät ovat sujuvia, ja kentältä pääsee nopeasti pois. Suomi on opittu mieltämään maailmalla kansainväliseksi toimijaksi, kiitos teknologiavallankumouksen ja Nokian. Mielikuva on kuitenkin yksipuolinen. Meidät tunnetaan luotettavana insinöörimaana, vaikka pohjoisen eksotiikka ja draama tarjoaisivat valtavat mahdollisuudet muuhunkin." USAssa, Espanjassa, Liettuassa, Venäjällä, Kreikassa ja Italiassa kaikkiaan 12 vuotta. Alkuvuosina olin ammattilaiskentillä yksinäinen susi, ainoa suomalainen. Loppuaikoina tilanne muuttui hieman. Kansallisuudella ei sinänsä ollut väliä: olennaista oli se, miten pelasit ja käyttäydyit. Esimerkiksi Venäjällä joukkueessani oli pelaajia viidestä kuudesta maasta. Suomi ei ole tunnettu koripallomaa, mutta toisaalta kansainvälinen kärki ei ole enää kaukana. Viime kesänä olimme vain kahden voiton päässä EM-kisoista. Mahdollisuudet nousta korkeimpaan kastiin ovat siis todelliset. Lentäminen kuuluu tähän työhön. Esimerkiksi NBA:ssa (Pohjois-Amerikassa pelattava maailman kovatasoisin koripallosarja) pelattiin vajaan kuuden kuukauden mittaisen runkosarjan aikana 14 15 peliä kuukaudessa. Pelimatkat tehtiin aina lentämällä, kuten myös valtaosa Etelä-Euroopan sarjojen pelimatkoista. Suomessa vain maajoukkueella on lentomatkoja kesän karsintapeleissä. Lentämisestä on tullut perin arkista: se on nopea ja maailman ylivoimaisesti turvallisin tapa matkustaa. Ilman lentoliikennettä ei maailma pyörisi. Jos välilasku on pitkä, ajan viettää luonnollisesti mielummin hyvällä kuin huonolla lentoasemalla. Joillekin isoille kentille en mene vapaaehtoisesti lainkaan. Helsinki-Vantaalla siirtymiset ovat helppoja: se on kompakti, siisti ja aika hyvin opastettu. Isä matkusteli suht paljon työn takia. Kävin silloin tällöin veljen ja äidin kanssa katsomassa lentokoneita. Kupera ikkuna, joka tarjosi näkymän myös alas ja josta pääsi katselemaan koneita, oli mieleenpainuva juttu. Ensimmäisen varsinaisen lentoreissuni tein 13-vuotiaana, vuonna 1989. Mieleenpainuvin lähtö ja etenkin paluu liittyy kuitenkin vaihto-oppilasvuoteeni. Olin odottanut kotiinpaluuta monta kuukautta. Tippa oli vähällä tulla linssiin, kun koneen pyörät viimein osuivat Helsinki-Vantaan kiitotiehen."
meren ympäröimää harjua kohti Bromarvin kirkonkylää. Siellä sijaitsee tieteiskirjailija Risto Isomäen toinen koti: suurikokoinen, 1890-luvulla rakennettu kansakoulu, jossa majailee neljä perhettä. Myös ympäristöja ihmisoikeusaktivistina sekä kansainvälisten suuryritysten konsulttina tunnettu Isomäki joutuu töidensä vuoksi ja perheen teini-ikään ehtineiden lasten tahdosta viettämään nykyisin yhä enemmän aikaa Helsingin kodissaan, mutta luonnon keskellä Bromarvissa hän tuntuu olevan selvästi omimmillaan. Isomäki ei pysty palauttamaan mieleensä aikaa, jolloin luonto ja ympäristö eivät olisi häntä kiehtoneet. Jo alle kouluikäisenä olin kiinnostunut linnuista, puustosta ja kaikesta siltä väliltä. Sitten aloin törmätä asioihin, jotka vähensivät luontoa ympäriltäni. Viimeisten viiden kuuden vuoden aikana Isomäen fokus on ollut ilmastoasioissa, koska ilmaston lämpenemisen on huomattu etenevän vuosikymmeniä ennustetusta aikataulusta edellä. Mikään uusi puheenaihe ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole: ensimmäisen kerran se nousi Isomäen mukaan lehtien otsikoihin ja ihmisten huulille vuonna 1988 ennen kuin jäi Itä-Euroopan reaalisosialismin romahduksen ja maailmankaupan vapauttamisen varjoon.