KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019
SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 4. ALUETALOUDELLISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN
1. TAUSTA KaiCell Fibers Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Paltamoon. Biojalostamon päätuote on valkaistu sellu ja sen vuotuinen tuotantokapasiteetti on 600 000 tonnia vuodessa. Pääraaka-aine on alueen kuitupuu, jonka tarve on 3 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hankkeen investointikustannus on noin 900 miljoonaa euroa. Suomen mittakaavassa investointi on suuri ja sillä on merkittäviä sosioekonomisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämän selvitystyön tavoitteena oli arvioida KaiCell Fibers Oy:n biojalostamon aikaan saamia aluetaloudellisia vaikutuksia, koska Kainuussa halutaan tietää tarkemmin hankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksista alueelle. Tarkastelun kohteena oli Kainuun aluetalous, mutta osa vaikutuksista kohdistuu myös koko Suomen kansantalouteen. Selvityksestä on laadittu erillinen raportti, jonka yhteenveto on tämä esitys. Työn on tilannut Kainuun Liitto yhdessä Paltamon kunnan kanssa ja selvitystyön toteutuksesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Lähtötiedot on saatu KaiCell Fibers Oy:ltä. Työn Copyright Pöyry Finland Oy.
2. TOTEUTUSTAPA Työssä on selvitetty, millaisia vaikutuksia suunnitellun biojalostamon tuotanto ja rakentaminen aiheuttavat, kun saatavilla olevia tilastotietoja analysoidaan panos-tuotosmenetelmän avulla. Työssä on tarkasteltu mm. seuraavia vaikutuksia: Kokonaistuotos ja arvonlisäys Tuonti ja vienti Työllisyys Palkansaajakorvaukset ja palkansaajaverot Yhteisö- ja kiinteistöverotulot Lopputuloksena on suuntaa-antava kuvaus vaikutuksien kokoluokasta.
HANKKEEN AVAINLUVUT 3. TULOKSET Rakentamisaika (2 v. yhteensä) Käyttöaika Työpaikat Lisäys 6 400 henkilötyövuotta koko Suomessa, joista 1 500 henkilötyövuotta Kainuussa. Lisäys 1 950 henkilötyövuotta koko Suomessa, joista 1 190 henkilötyövuotta Kainuussa Kokonaistuotos Lisäys koko Suomessa 1 400 milj., joista Kainuussa 310 milj. Lisäys koko Suomessa 965 milj. vuodessa, joista Kainuussa 720 milj. vuodessa Bruttokansantuote Metsätalous Lisäys Suomessa 600 milj. ja Kainuussa 109 milj., osuus Suomen BKT:sta 0,2 % ja Kainuun BKT:sta 2,7 %. Lisäys 387 milj. vuodessa, osuus Suomen BKT:sta 0,2 %. Kainuussa lisäys 291 milj. vuodessa, osuus Kainuun BKT:stä 12,9 %. Vaikutus metsätalouteen 352 työpaikkaa Kainuussa. Lisää metsätyösektorin koulutustarvetta. Kuntatalous Vaikutus kuntatalouteen 10 milj. Vienti Verotuloja palkoista kuntatalouteen 9,5 milj. vuodessa. Yhteisöverokertymä 0 3 milj. vuodessa. Lisäys n. 360 400 milj., jos kaikki toimitettaisiin ulkomaille (riippuu tuotannosta ja markkinahinnasta)
3. TULOKSET RAKENTAMISAIKA Biojalostamon 900 miljoonan euron rakentamisinvestointi saa aikaan koko Suomen kansantaloudessa kotitalouksien tulonkäytön vaikutukset huomioon ottaen noin 1400 miljoonan euron tuotosvaikutuksen. Bruttokansantuotetta kasvattavaa arvonlisäysvaikutusta kertyy noin 600 miljoonaa euroa. Investoinnin arvosta noin 177 miljoonaa euroa kohdistuu suoraan Kainuuseen. Kainuun taloudessa ne aiheuttaisivat kerrannaisvaikutukset mukaan lukien noin 310 miljoonan tuotosvaikutuksen, 109 miljoonan arvonlisäysvaikutuksen ja 1500 työvuoden työllisyyden. Palkkatuloa kertyisi noin 68 miljoonaa ja kunnallisverotuloa noin 10 miljoonaa euroa, jos kaikki työntekijät asuisivat Kainuussa.
3. TULOKSET TOIMINTA-AIKA Biojalostamon vuosituotoksen arvoksi arvioitiin kaikkiaan 450 miljoonaa euroa. Arvonlisäystä eli bruttokansantuotetta biojalostamo tuottaa vuodessa 127 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutukset, joihin sisältyy kerrannaisvaikutukset, ovat koko Suomessa vuositasolla 965 miljoonaa euroa tuotosta ja 387 miljoonaa euroa arvonlisäystä. Vastaavat luvut Kainuussa ovat 720 ja 291 miljoonaa euroa. Biojalostamo työllistää kerrannaisvaikutukset mukaan lukien koko maassa noin 1950 työvuoden verran. Niistä Kainuuseen kertyy noin 1200. Eniten työllisyyttä biojalostamo luo metsätalouteen, kuljetukseen ja kauppaan. Hanke lisää merkittävästi puunkorjuuta alueelta ja metsätyösektorin koulutustarvetta.
TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 3. TULOKSET TOIMINTA-AJAN TYÖPAIKAT YHTEENSÄ 1 950 (HTV) Kainuu 1 190 Muut maakunnat 760 Metsätalous 352 Kuljetus 190 Puutuoteteollisuus 60 Laitos 160 Muut 220 Hallinto ja tukipalvelut (mm. puun osto ja myynti) 48 Kauppa 138 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 22
4. ALUETALOUDELLISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Hankkeeseen liittyvien eri taloudellisten näkökulmien ja mielipiteiden kartoittamiseksi haastateltiin seuraavia avaintahoja: Kainuun liitto, Paltamon kunta sekä hankkeen ohjausryhmä, joka koostuu mm. Kainuun liiton, Paltamon kunnan ja Kainuun metsäklusterin jäsenistä. Haastattelujen tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon.
YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Osapuolet Toimenpide/idea Kaikki yhdessä Hallintotaso Hanketaso Operatiivinen taso Logistiikka ja raaka-aineen hankinta Investoinnit Kaikki Kunnat, yhteistyövaltuuskunta, hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava Elinkeinoelämä, oppilaitokset, hankkeesta vastaava (laitostoimittajat, urakoitsijat) Metsäklusteri, alueelliset toimijat, hankkeesta vastaava, oppilaitokset Hankkeesta vastaava, paikalliset rahoituslaitokset ja yksityiset sijoittajat Alueellinen aloitusfoorumi, jossa eri tahot ja toimijat tuotaisiin paremmin yhteen sekä voitaisiin jakaa hyviä esimerkkejä ja ideoita sekä saattaa innovaatioita ja osaamista yhteen. Keinojen luominen sille, ettei vain yksi kunta olisi vetovastuussa vaan saataisiin hyötyjä koko Kainuun alueelle. Seutukuntarakenteen vahvistaminen Kainuussa ja kilpailuasetelman poistaminen kuntien väliltä. Lähtökohtana tulisi olla näkemys, että kaikki Kainuun kunnat olisivat yhteistyössä, eikä hanke olisi pelkästään paltamolainen hanke. Hankkeesta vastaavan olisi suositeltavaa toteuttaa avointa ja jatkuvaa tiedottamista hankkeen vaiheista ja etenemisestä. Tulevaisuuden tuotekehitys ja siitä tiedottaminen, esimerkiksi missä vaiheessa on mahdollista aloittaa biokuidun valmistaminen Kartoitus siitä, mitä toimintaa alueella jo on, mitkä ovat alueen yritysten osalta omat tekemisen paikat ja mahdollisuudet hankkeen aikatauluun verrattuna. Eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen tärkeässä roolissa ja olennaista pyrkiä toteuttamaan pidempiaikaista hankeyhteistyötä eri tahojen välillä. Esimerkkinä siltahanke: perustyöt voidaan toteuttaa paikallisin voimin, mutta muutoin työvoimapula. Ei selvitä kokonaan kotimaisin voimin. Oppilaitosyhteistyön lisääminen, jotta voitaisiin ennakoida koulutustarpeita mahdollisimman hyvin. Kehitetään yhteistyötä Kainuun sahojen kanssa Koulutustarpeen kartoitus ja lisääminen raaka-aineiden hankinnassa Informaation lisääminen myös paikallisille rahoituslaitoksille sekä yksityisille sijoittajille