OSAVUOSIKATSAUS Q1 Joni Aaltonen Toimitusjohtaja
Q1 2019: KATSAUSKAUDEN LIIKEVAIHTO KASVOI JA LIIKEVOITTO PARANI Liikevaihto oli 132,5 (119,2) milj. euroa kasvua 11,2 prosenttia Orgaaninen kasvu 2,8 % Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 12,6 (6,9) milj. euroa kasvua 81,6 prosenttia Oikaistu liiketulos (EBIT) oli 3,9 (-0,1) milj. euroa Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 0,1 (1,2) milj. euroa Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (-0,06) euroa/osake Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöön 1.1.2019 täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin 18.4.2019 jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018. 2
Q1 TAMMI-MAALISKUU 2019 PÄÄKOHDAT ALUEITTAIN milj. euroa 1-3/2019 % 1-3/2018 % 2018 % Etelä-Suomi 31,1 21 23,7 18 107,6 20 Väli-Suomi 83,0 56 79,0 59 311,9 57 Pohjanmaa 27,9 19 26,4 20 108,8 20 Pohjois-Suomi 3,7 2 3,3 2 12,3 2 Muut toiminnot 1,7 1 0,9 1 4,8 1 Konsernin sisäinen myynti -14,9-14,2-57,6 Konsernin liikevaihto 132,5 100 119,2 100 487,8 100 Etelä-Suomi: +31 %. Etelä-Suomen liikevaihto kasvoi lähinnä edellisvuonna hankittujen Doctagonin ja Foreverliikuntakeskusketjun johdosta sekä Pihlajalinna Turun asiakasvolyymien kasvun ansiosta. Väli-Suomi: + 5 %. Terveyspalvelu Verson hankinta, sote-ulkoistusten palvelusopimusten mukaiset hinnantarkistukset ja Linnan Klinikan hankinta nostivat alueen liikevaihtoa. Pohjanmaa: + 6 %. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden tuottaminen Laihialla ja Pihlajalinna Seinäjoen aloitus maaliskuussa 2018 kasvattivat alueen liikevaihtoa. Pohjois-Suomi: +11 %. Oulun aloitus tammikuussa 2018 kasvatti alueen liikevaihtoa. Stora Enson ja Kolarin kunnan työterveyshuolto uusia asiakkuuksia. 3
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN Q1 2019, % LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN, M 160 21 % 140 120 100 80 83 89 61 % 18 % 60 40 20 0 22 27 28 32 Q1 2018 Q1 2019 Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat 4
KANNATTAVUUS 140 120 100 80 60 40 20 0 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Q4/16 Q1/17 Q2/17 Q3/17 Q4/17 Q1/18* Q2/18* Q3/18* Q4/18* Q1/19* Oikaistu käyttökate (EBITDA) Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto, M 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 5 * Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöön 1.1.2019 täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin 18.4.2019 jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA - IFRS 16 SILTALASKELMA 1-3/2019 ilman IFRS 16 vaikututusta 1-3/2019 vertailukelpoinen 1-3/2018 vertailukelpoinen milj. euroa IFRS 16 1-3/2018 IFRS 16 vaikutus raportoitu vaikutus Liikevaihto 132,5 0,0 132,5 119,2 0,0 119,2 Liiketoiminnan muut tuotot 0,4-0,1 0,4 1,3 0,0 1,3 Materiaalit ja palvelut -50,7 0,0-50,7-48,6 0,0-48,6 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -57,0 0,0-57,0-52,0 0,0-52,0 Liiketoiminnan muut kulut -17,1 4,1-13,0-15,7 3,0-12,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttökate (EBITDA) 8,1 4,0 12,2 4,3 3,0 7,3 Poistot ja arvonalentumiset -4,6-4,0-8,6-4,2-2,8-7,0 Liikevoitto (EBIT) 3,5 0,0 3,5 0,1 0,2 0,3 Rahoitustuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä -0,2-0,3-0,5-0,3-0,2-0,5 Rahoituskulut -0,5 0,0-0,5-0,5 0,0-0,5 Tulos ennen veroja 2,8-0,2 2,5-0,6 0,0-0,6 Tuloverot -0,7 0,0-0,7 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos* 2,1-0,2 1,9-0,7 0,0-0,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,1-0,2 1,9-0,7 0,0-0,7 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1,6-0,2 1,4-1,3 0,0-1,3 Määräysvallattomille omistajille 0,5 0,0 0,4 0,6 0,0 0,6 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa) Laimentamaton ja laimennettu 0,07-0,01 0,06-0,06 0,00-0,06 6
KONSERNIN TOIMINNALLISET PROJEKTIT Q1-Q2 LUPASIMME TEIMME LUPAAMME MAIN Vastuulääkärimallin ja etäpalveluiden käyttöönotto valmiiksi Puhelinpalveluiden vahvistaminen Keskistetty puhelinpalvelu ja uudistunut etäpalvelumalli käytössä Vastuulääkärimalli käytössä Erikoissairaanhoidon vastuulääkärimalli aloitettu Monikanavaisen asioinnin kehittäminen Kuntayhtiöihin mobiilikäyttöinen terveyspalvelu MID Liikuntakeskusten ja TTH:n yhteisten palvelumallien pilotointi Asiakkuusohjelman toteutus Liikuntakeskusten ja TTH:n yhteisten palvelupilotit valmiina Kiinteähintaisen TTH palvelumallin kehittäminen Asiakkuusohjelman vakiinnuttaminen osaksi arkea Verkkokaupan palveluvalikoiman laajennukset LOW TTH portaalin palvelumallien laajennukset TTH-portaalin työkyvyn sovellus otettu käyttöön Nettiajanvarauksen optimointia jatkettiin ja tehtiin kieliversiot TTH-portaalin käytön laajentaminen Asiakkaan palvelupolkujen parantaminen kaikissa segmenteissä 7
Q2 TOIMENPITEET KANNATTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Lääkärikeskustoiminnan käynnistäminen hankituissa työterveyden toimipaikoissa Johtamisessa huomio heikkojen/tappiollisten yksiköiden kannattavuuden parantamisessa Lääkärikeskustoiminnan käynnistäminen Vaasassa Lääkäripalveluiden vahvistaminen alueellisesti niin mobiilipalveluilla kuin kivijalassa Laihian ja Hattulan palvelujen ja asiakaskunnan laajentaminen 8
MARKKINAKATSAUS TILANNE VAALIEN JÄLKEEN Sote-rakenneuudistus jäi toteutumatta. Uusi hallitus saattaa jatkaa sote-uudistusta, sillä julkisen talouden kestävyysvaje on ennallaan ja säästöjä kaivataan. Vastuu ja haaste sote-toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaasti on jäänyt edelleen kunnille. Soten kaatumisen myötä kunnat ovat aktivoitumassa ja kontaktit yksityisiin palveluntarjoajiin ovat lisääntyneet. 9
SOTE-KUSTANNUSTEN KASVU LUO PAINETTA JULKISEEN SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN TAUSTALLA KESKEISENÄ AJURINA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Sote-menojen ja bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2000-2020E Sote-menot 1) ja BKT:n kehitys, indeksi vuosi 2000 = 100 Sote-menot BKT 1) Sisältää sosiaali- ja terveyspalvelumenot, sekä muut sote-liitännäiset menot. Ei sisällä asiakasmaksuja Lähteet: THL, eläketurvakeskus, Tilastokeskus, VALOR-analyysi 10
SUOMEN VÄESTÖN VAHVA IKÄÄNTYMINEN ON VASTA EDESSÄPÄIN VOIMAKKAIN VAIKUTUS TOTEUTUU VUOSINA 2020-2025 Valtakunnallinen väestörakenteen kehitys vuosina 2015-2030E Yli 75-vuotiaiden lukumäärä ja %-osuus koko väestöstä 480 839 Yli 75-vuotiaiden %-osuus väestöstä Yli 75-vuotitaiden lukumäärä +2.8% 501 067 503 516 514 795 527 750 552 074 582 847 614 369 +4.8% 645 204 673 773 699 393 721 593 745 116 +2.8% 765 452 785 524 804 447 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 11 Lähteet: Tilastokeskus, VALOR-analyysi
VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN MYÖTÄ YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ KASVAA YLI 50 % JOKAISELLA LIIKETOIMINTA-ALUEELLA Pohjois-Suomi Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä 2015-2030E %-osuus ja %-muutos +64% 2015 2020E 2025E 2030E Yli 75-vuotiaiden lukumäärän kehitys 2020E-2030E yli 75-vuotiaiden lukumäärä ja keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti +2% +5% +3% 57 395 64 212 80 927 96 030 2015 2020E 2025E 2030E Pohjanmaa +50% 2015 2020E 2025E 2030E +2% +4% +3% 44 113 48 293 59 577 67 679 2015 2020E 2025E 2030E Väli-Suomi +56% +2% +5% +3% 172 809 192 685 240 181 274 506 2015 2020E 2025E 2030E 2015 2020E 2025E 2030E Etelä-Suomi +64% 203 991 +4% 243 835 +5% 314 858 +3% 361 694 2015 2020E 2025E 2030E 2015 2020E 2025E 2030E 12 Lähteet: Tilastokeskus, VALOR-analyysi
SUURTEN IKÄLUOKKIEN IKÄÄNTYMINEN TULEE HAASTAMAAN KUNTATALOUDEN KASVATTAMALLA VOIMAKKAASTI SOTE-MENOJA Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten jakauma ikäryhmittäin per asukas valtakunnallisesti (2011), per asukas ja %-ero suhteessa koko väestön keskiarvoon 75 84-vuotiaiden sote-menot ovat keskimäärin 2.9x korkeammat kuin väestön keskiarvo 21 236 Vastaavasti yli 85-vuotiatiden sote-menot ovat keskimäärin 6.3x korkeammat kuin väestön keskiarvo +533.5% 9 705 4 867 +189.5% 2 212 1 196 1 442 1 944 2 878 3 352 0-2 3-6 7-17 18-40 41-64 65-74 75-84 85- Keskiarvo 13 Lähde: THL - Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011, VALOR-analyysi
LAILLISTETTUJEN LÄÄKÄREIDEN LUKUMÄÄRÄ ON KASVANUT NOPEAMMIN KUIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRITEHTÄVIEN MÄÄRÄ LÄÄKÄRIVAJE KOHDISTUU VAIHTELEVASTI ALUEITTAIN Laillistettujen lääkäreiden ja terveyskeskuslääkäritehtävien lukumäärä 2006-2016 Lääkäreiden lukumäärä sekä %-muutos Terveyskeskusten lääkärivaje sairaanhoitopiireittäin 2018 Täyttämättömien lääkäritehtävien (lääkärivaje) osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä, % Työikäiset laillistetut lääkärit Suomessa +7.5% +19.1% 20 970 19 643 20 110 18 933 18 260 17 607 3 670 3 716 3 729 3 786 3 876 3 944 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Kainuun SHP Etelä-Savon SHP Keski-Suomen SHP Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Kymenlaakson SHP Päijät-Hämeen SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Varsinais-Suomen SHP Pohjois-Savon SHP Lapin SHP Itä-Savon SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Kanta-Hämeen SHP Ahvenanmaan SHP Keski-Pohjanmaan SHP Länsi-Pohjan SHP 0.0% 0.0% 0.0% 14 Lähteet: Lääkäriliitto Lääkärit Suomessa 2016 tutkimus, Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012, 2014 ja 2018, Sotkanet, VALOR-analyysi
PIHLAJALINNAN KUMPPANIKUNTIEN VUOSIKATTEET OVAT KEHITTYNEET YHTEIS- TYÖN AIKANA ERITTÄIN VOIMAKKAASTI Pihlajalinnan kumppanikuntien vuosikatteen kehitys yhteistyön myötä Keskimääräinen asukaskohtainen vuosikate 2 vuodelta ennen Pihlajalinnayhteistyötä ja 2 vuotta sen jälkeen, per asukas Mänttä-Vilppula 2013- Juupajoki 2014- Kihniö 2016- Parkano 2016- Alavus 2016- Kuortane 2016- Soini 2016- Ähtäri 2016- +126.7% n/a n/a +49.1% +66.0% +109.0% +21.5% +499.5% 15 1) Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin Lähteet: Sotkanet, Tilastokeskus, VALOR-analyysi
MARKKINAKATSAUS PIHLAJALINNAN TILANNE Pihlajalinna haluaa täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa etenkin perustason erikoissairaanhoidossa ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, kun julkinen sektori on karsinut toimintaansa ja keskittää erikoissairaanhoidon aiempaa harvempiin yksiköihin. Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, koska monet kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat kiinnostuneita luopumaan omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä. 16
2019 STRATEGIA: KASVU KAIKILLA ASIAKASALUEILLA KANNATTAVUUS KASVUN KAUTTA Palveluverkon laajentaminen maakuntakeskuksiin yritysostojen avulla ja integraatioiden nopea läpivienti Palveluiden tehokas ristiinmyynti Orgaaninen kasvu myyntiin ja markkinointiin panostamalla Kunnallisen palveluvalikoiman laajentaminen ja palveluvalikoiman vakiinnuttaminen 17
NÄKYMÄT 2019 Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018. 18
PIHLAJALINNAN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI VUONNA 2019 Pääomamarkkinapäivä perjantaina 17.5.2019 Puolivuosikatsaus tammikuu kesäkuu: torstaina 15.8.2019 Osavuosikatsaus tammikuu syyskuu: tiistaina 5.11.2019 19
20