Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut



Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2017

Lähettimet ja vastaanottimet

Radioamatöörikurssi 2012

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Radioamatöörikurssi 2014

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2013

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2018

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Laitteita - Yleismittari

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

Siirtolinjat - Sisältö

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Radioamatöörikurssi 2017

1 db Compression point

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu




V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Register your product and get support at SDV5118/12. Käyttöopas

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Register your product and get support at SDV5225/12. Käyttöopas



521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Antennit ja syöttöjohdot

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

Lähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi:

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Register your product and get support at SDV6224/12. Käyttöopas


Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

Radioamatöörikurssi 2014

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,



ELEKTRONISET TOIMINNOT

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Analogiapiirit III. Tentti

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kapeakaistainen signaali

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Kuunnellanko mittalaitteilla?

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

A2B transmodulaattorit AlkuSivu

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Radioamatööritoimintaa ja radioyhteyksien pitoa partiolaisille. Janne Strang OH6LSL

Radioastronomian käsitteitä

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003

Tietoliikennesignaalit & spektri

df4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d hamburg

1 Tietoliikennelaboratorio V0.0. X

Radioamatöörikurssi 2014

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

12. Luento. Luento 12 Modulaatio. Oppenheim luku 8 soveltuvin osin. Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio Digitaalinen modulaatio

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. 2 ov

Jukka Vainio OHJELMISTORADIO

Keskustelun aiheet. 4m bandi meillä ja muualla Laitteet ja antennit Modet ja etenemismuodot Ohjelmia Linkkejä Kilpailuja OH3DP:n kokemuksia 2012

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Transkriptio:

Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK Amplitude Shift Keying FSK Frequency Shift Keying PSK Phase Shift Keying Digital voice ja TDMA/FDMA

CW Continous Wave amatööri ja vanhemmalla tietoliikenne puolella Nykyään OOK On-OFF Keying tietoliikenne puolella Kytketään kantoaaltoa päälle ja pois Yksinkertaisin lähetettävä modulaatio Vaikeampi ilmaista yksinkertaisesti kuin AM

AM AmplitudiModulaatio Informaatio on amplitudin vaihteluissa Helpoin modulaatio vastaanottaa Vie enemmän kaistaa kuin SSB ja hukkaa enemmän tehoa Kaupallisesti AM lähetyksissä ja lentoliikenteen käytössä vielläkin.

FM TaajuusModulaatio (Frequency Modulation) Informaatio on taajuuden vaihteluissa, amplitudi on vakio Kommunikaatio puolella käytössä NBFM Käytetään amatööripuolella yleisesti 10m ylöspäin. Erittäin käytetty VHF ja UHF puolella Yleisradiopuolella käytössä WBFM Capture effect Ei tarvitse lineaarista vahvistinta

SSB ja DSB Single Side Band ja Double Side Band Kapein analoginen puhelähete Tyypillisesti noin 2,4kHz leveä Käytetyin phone mode HF:llä Paras tehotiheys Lower Side Band alle 10MHz ja Upper Side Band yli 10MHz Käytetään myös lentoliikenteessä ja ammattiviestinnässä Vaikeammin tuotettavissa kuin AM tai FM

PM VaiheModulaatio (Phase Modulation) Informaatio on vaiheen muutoksissa Käytetty eniten datan siirtoon Amatööripuolella erityisesti PSK31 ja muut digimodet

ASK Amplitude Shift Keying Harvemmin erikseen käytetty Eri amplitudin tasot vastaavat eri symbolia 0 & 1 tai 00 & 01 & 11 & 10 Amplitudimodulaation digitaalinen versio Kätytetään usein PSK:n kanssa tietoliikennepuolella

FSK Frequency Shift Keying Useampi Ennalta valittu taajuus vastaa symboleita 0 & 1 tai 00 & 01 & 11 & 10 Klassisin käyttökohde on RTTY eli remote teletype Käytetään digimodeissa kuten FSK441 Ei tarvitse lineaarista vahvistinta kuten ASK

PSK Phase Shift Keying Informaatio/symbolit ovat vaiheen vaihteluissa Esim: 0 = 180* muutos, 1 = ei muutosta Erittäin käytetty digimodeissa kuuluisimpana PSK31

Digital Voice Erilaisten digitaalisten modulaatioiden päällä lähetettyä digitoitua ääntä Amatöörien käytössä on suomessa erityisesti D-Star ja DMR Globaalisti käytetyimpiä ovat D-Star, DMR/MotoTRBO, APCO25 ja TETRA Uutuutena 1,1kHz leveä freedv+codec2 digitaalinen audio joka mahtuu HF:lle Etuina kohinattomuus ja lisäpalvelut

Radion vastaanottimen rakenne Eli mistä tyypillinen radio rakentuu? Suora vastaanotin, I&Q ja QSD Superi eri superheterodyyni Välitaajuudet ja low side & high side injection Ilmaisimet product detector, diodi, diskriminaattori Selektiivisyys ja dynamiikka

Radiolähettimen rakenne Modulaattorit AM, FM, SSB, DSB

Impedanssi Miksi tällä on mitään väliä? Miksi 50Ωja 75Ω? Mistä 50 Ω nimellinen impedanssi tulee? Mikroliuskojen impedanssi Ilmaeristeisellä koaksiaalilla saavutetaan pienimmät häviöt 76.7 Ω impedanssilla Muovieristeisellä 53.5 Ω Maksimiteho taas siirtyy noin 30Ω Kompromissina lähetyskäytössä on 50 Ω

Komponenttien impedanssi Vastuksen impedanssi Kondensaattorin impedanssi Kelan impedanssi

Koaksiaalikaapelin rakenne ->

Mikroliuskan rakenne > Häviötangentti on mikroliuskojen kanssa merkityksellinen koska se vaikuttaa merkittävästi mikroliuskan häviöihin ja tehonsietokykyyn Kuten kaavasta havaitaan se on myös taajuusriippuvainen

Sovitus Seisovan aallon suhde eli SAS Englanniksi VSWR eli Voltage Standing Wave Ratio Amatööripuolella käytetyin ilmaisu antennin sovitukselle Toisaalta: Seisovan aallon suhde on aina sama kuin syöttöjohdon ja antennin impedanssin välinen suhde. SWR on siis suhdetta ilmaiseva yksikkö, joten sen pienin mahdollinen arvo on 1

S11 ja heijastus vaimennus Input return loss is a scalar measure of how close the actual input impedance of the network is to the nominal system impedance value and, expressed in logarithmic magnitude, is given by db. Eli RL on S11 desibeleissä S11 on kaksiporttisen laitteen sisääntulon heijastus, eli paljon syötetystä tehosta heijastuu takaisin

Kohina Kohinalla on eniten merkitystä vastaanottimessa ja erityisesti sen ensimmäisissä komponenteissa, koska be määräävät pitkälti järjestelmän kohinaluvun. Kohina heikentään signaali/kohina suhdetta (eng. Signal to Noise Ratio aka SNR)

Vastaanottimen kohina Vastaanotto ketjun ensimmäisen vahvistimen kohina käytännössä määrittää Vastaanottimen kohinaluvun. Tämän vuoksi ensimmäisen vahvistimen kohinalukuun kannattaa kiinnittää huomiota. HF:llä (<30MHz ilmakehän kohina ja muu elektroniikasta lähtevä rähinä merkitsee enemmän kuin ensimmäisen asteen kohinaluku. VHF:llä ja siitä ylöspäin kohinaluvun merkitys kasvaa.

Lähteet/Lisää lukemista Suomeksi http://wiki.ham.fi/ http://fi.wikipedia.org/ Englanniksi http://microwaves101.com/ http://fi.wikipedia.org/ Grafiikoita pöllitty sieltä täältä, eniten wiki.ham.fi ja wikipedia.org