Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 2. Nominit Nominit

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Sumeri Aleksi Sahala

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä )

S U M E R I N SIJAMUODOT

Luku 5. Verbit Verbin taivutus Aikamuodot Vartalovokaali

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

ל ק ח ע מ ד מ ל ך. H4G PA. PERF. VAHVA (luonnos) 1. PA'ALIN PERFEKTIN KOLME VARTALOVOKAALIA. trans. o-perfekti, intr. & ס ס ס 2.

Ó Ó Ó

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset Imperatiivi

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006


Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Tehtävien ratkaisuja 1

Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

H3M JOHDANTO 1. YLEISTÄ SANASTOA. Toshav-sanassa on kamats kaikissa monikon taivutusmuodoissa. "yhdistäjä", language, "tongue"

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Kieli merkitys ja logiikka

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset


Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Kieli merkitys ja logiikka

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Sijojen synty ja säilyminen

H4I ATTRIBUUTTI 1. NIMI JA MÄÄRITELMÄ

)"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1

Suomen romanin nominimorfologiaa

Sumeri. Aleksi Sahala

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

Kaavoja ja paradigmoja

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

H5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?

Laskelmia uudenvuodenpuheista

EVIDENTIAALISUUDEN JA EPISTEEMISYYDEN KIELIOPILLISTUMISESTA BALKANIN KIELISSÄ

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

H4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.


5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat:

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

Lataa 940 päivää isäni muistina - Jensen Hanna. Lataa

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

1.5. Fonologia Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

Transkriptio:

Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä myös a tai u damāqum olla hyvä > damqum, damiqtum ḫalāqum kadota > ḫalqum, ḫaliqtum danānum olla voimakas > dannum, dannatum Jos R 2 ja R 3 samat, näiden väliin ei koskaan tule vokaalia Huomaa normaalit feminiinin muodostussäännöt sekä synkopee! *damiqatum > damiqtum

Verbaaliadjektiivin taivutus Verbaaliadjektiivit taipuvat sijassa, luvussa ja suvussa normaalisti MASKULIINI FEMINIINI YKS NOM damqum damiqtum GEN damqim damiqtim AKK damqam damiqtam MON NOM damqūtum damqātum AKK/GEN damqūtim damqātim

Verbaaliadjektiivin merkitys (1/2) Transitiiviset verbit: passiivin partisiippi Intransitiiviset verbit: tapahtuman tulos Vartalon vokaali on aina i ṣabātum ottaa kiinni awīlum ṣabtum sinništum ṣabittum kiinniotettu mies kiinniotettu nainen

Verbaaliadjektiivin merkitys (1/2) Transitiiviset verbit: passiivin partisiippi Intransitiiviset verbit: tapahtuman tulos Vartalon vokaali on aina i ḫalāqum kadota wardum ḫalqum amtum ḫaliqtum kadonnut orja kadonnut orjatyttö

Verbaaliadjektiivin merkitys (2/2) Adjektiiviverbit: asian laatu tai tila Vartalovokaalia ei voi päätellä rapāšum olla leveä; tulla leveäksi šūqum rapšum eleppum rapaštum leveä katu leveä vene

Assimilaatioita feminiinimuodoissa Jos R 3 on /d ṭ n/, se assimiloituu feminiinin tunnukseen. lemēnum *lemun-u-m > lemnum paha (m.) *lemun-t-u-m > lemuttum paha (f.) balāṭum *balaṭ-u-m > balṭum elävä (m.) *balaṭ-t-u-m > balattum elävä (f.) qarādum *qarid-u-m > qardum rohkea (m.) *qarid-t-u-m > qarittum rohkea (f.)

Tehtäviä Muodosta verbaaliadjektiivi maskuliinissa ja feminiinissä (yksikön nominatiivi) nadānum šarāqum maḫāṣum dabābum kanākum antaa varastaa lyödä keskustella, sanoa sinetöidä

Tehtäviä Muodosta verbaaliadjektiivi maskuliinissa ja feminiinissä (yksikön nominatiivi) nadānum šarāqum maḫāṣum dabābum kanākum nadnum, nadittum šarqum, šariqtum maḫṣum, maḫiṣtum dabbum, dabbatum kankum, kaniktum (harv. kakkum, ks. Buccellati 1996: 311)

Statiivi Statiivi ilmaisee tilaa: olen sairaana Muodostetaan verbaaliadjektiivin maskuliinin vartalosta wardum mariṣ amtum marṣat orja on sairaana orjatyttö on sairaana

Statiivin persoonamuodot Vahva III-heikko Persoonapäätteet y.1.p. damqāku rabiāku -āku y.2.p. mask. damqāta rabiāta -āta y.2.p. fem. damqāti rabiāti -āti y.3.p. mask. damiq rabi -Ø y.3.p. fem. damqat rabiat -at < *-t-ø m.1.p. damqānu rabiānu -ānu m.2.p. mask. damqātunu rabiātunu -ātunu m.2.p. fem. damqātina rabiātina -ātina m.3.p. mask. damqū rabû -ū m.3.p. fem. damqā rabiā -ā

Statiivi substantiiveista Statiivi voidaan muodostaa (elollisista) substantiiveista Tällöin käytetään nominivartaloa, josta kaikki suffiksit on poistettu mārum poika > mārāku olen poika mārtum tytär > mārāti olet tytär Ilmaisee johonkin ryhmään kuulumista mārtī ul amāt 'hän on tyttäreni; hän ei ole orja' (CHJ pp. 70 71 no. 143: 16 17)

Eri muotojen vertailua (1/3) Statiivi- ja verbaaliadjektiivirakenteet wardum mariṣ orja on sairaana (stat) wardum marṣum sairas(tunut) orja (v. adj.) Prefiksitaivutetut rakenteet wardum imarraṣ orja sairastuu (prees.) wardum imraṣ orja sairastui (pret.) wardum imtaraṣ orja on sairastunut (perf.)

Eri muotojen vertailua (2/3) Perfekti: tapahtuma suhteutettuna myöhempään tekoon Statiivi: tila, joka seuraa jo tapahtuneesta toiminnasta tuppātum ihliqāma kīma tuppātum šina ḫalqā (nuo) taulut katosivat, ja koska nuo taulut ovat kadoksissa (CT 47, 63:57 59) Statiivin diateesi ja transitiivisuus on neutraali (zero transitivity) Ei ota kantaa siihen, kadotettiinko taulut, katosivatko ne itsestään vai kadottivatko ne itsensä

Eri muotojen vertailua (3/3) Perfektin ja statiivin merkitystä on kuitenkin joskus vaikea erottaa toisistaan ina libbi 3 ṣubātīka ištēn nadnāti u šaniam anāku annikīam attadin (Koskien kolmea tekstiiliä, jotka ovat verotettavia): näistä kolmesta tekstiilistäsi yhden olet antanut sinä, ja tämän toisen tässä olen antanut minä. (Kouwenberg: AbB 14, 119:6 9 (OB))

Merkityksistä (2/3) Transitiiviset verbit: passiivi ṣabtāku bēltum rakšat minut on vangittu rouva on sidottu Intransitiiviset verbit: teon tulos bītum maqit šarrum baliṭ talo on sortunut, sortuneena kuningas on hyvinvoiva

Merkityksistä (3/3) Adjektiiviset verbit: adjektiivi bēltum dannat dannāku valtiatar on voimakas olen voimakas

Statiivin rajoituksia Statiiviin ei voi liittyä mitään lisämääreitä kuten omistusliitteitä tai adjektiiveja šarrāku šarrum anāku šarrašu anāku šarrum dannum anāku olen kuningas olen kuningas olen hänen kuninkaansa olen mahtava kuningas